Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[foobar]

Liitteenä "pikaisesti" väsäämäni kuvaus Helsingin, Espoon ja Vantaan pien- ja osa-alueiden vieraskielisten osuudesta. Vaaleimmilla alueilla vieraskielisten osuus on noin 1%, tummimmilla (joilla on asukkaita merkittävä määrä) noin 43%. Tiedän, kartassa on reikiä ja siitä puuttuu kaikenlaiset paikannimet, mutta silti...

Lähteet:

Helsingin seudun väestö äidinkielen mukaan (2019), Helsinki, Espoo ja Vantaa: https://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__Pääkaupunkiseutu%20alueittain__Väestö__Väestörakenne/?tablelist=true
Pääkaupunkiseudun postinumeroalueet (manneralueet 2019, käytetty rantaviivan laskentaan): https://hri.fi/data/fi/dataset/paakaupunkiseudun-postinumeroalueet
Helsingin seudun seutukartta (pien- ja osa-alueet, WFS-rajapinta, 2019): https://kartta.hel.fi/paikkatietohakemisto/pth/?id=30

EDIT: Lisätty puuttuvat alueet vaaleansinisellä. Käsittääkseni nämä ovat lähes poikkeuksetta alueita joilla asukkaita on alle sata, tiedot on salattu yksityisyydensuojan nimissä ja yhdistetty jonkin naapurialueen tietoihin. (Mielenkiintoista kyllä, kaikki alle sadan asukkaan alueet eivät saa tällaista kohtelua.)

[foobar]

^ Samoista lähteistä vielä toinen variaatio (sävyt ovat tummat, mutta se johtuu siitä että yritän saada sinisen ja punaisen olemaan samankirkkauksisia) jossa sinisimmät alueet ovat prosentuaalisesti vahvimmin ei-vieraskielisiä, punaiset vieraskielisimpiä, ja mitä värikylläisempi alue on sitä suurempi asukastiheys sillä on. Asukastiheys tosin piti kuvata logaritmisesti koska tiheimmän ja väljimmän alueen välillä on luokkaa 6000-kertainen ero asukastiheydessä...

[foobar]

Vielä muutoin samoilla paikkatietoaineistoilla, mutta Helsingin, Espoon ja Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö keskimääräisten valtionveronalaisten tulojen (euroa) mukaan 31.12.2017 (https://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__Pääkaupunkiseutu%20alueittain__Tulotaso__Väeston%20tulot/?tablelist=true). Tummempi sävy merkkaa korkeampaa keskituloa, vaihteluväli alueesta riippuen 12-139 tuhatta euroa vuodessa. Sävyskaala logaritminen. Vieraskielisten alueet ovat melko kalvakoita (itse tosin lasken Otaniemen edelleenkin anomaliaksi kaikissa näissä kartoissa, koska siellä asuu lähinnä korkeakouluopiskelijoita, eikä Suomessa juuri muita vastaavia alueita ole).

[foobar]

Vielä kaksi karttaa samasta sarjasta. Ensimmäinen on väestötiheys alueittain, sävyskaala lineaarinen. Toisessa vieraskielisten väestötiheys (henkilöä/neliökilometri, tms.) samalla tapaa. Tummempi harmaan sävy merkkaa tiheämpää asutusta, ja skaala alkaa vaaleanharmaasta (esim. Pohjois-Espoossa asukastiheys on hyvin matala). Kahden eri kartan sävyt eivät ole verrattavissa toisiinsa.

[Siili]

Liitin aikaisempaan viestiini dataa Vantaan väestökehityksestä:

https://hommaforum.org/index.php/topic,81900.msg3227078.html#msg3227078

Laskin tuon datan perusteella muutokset kotimaisten kielten puhujista vuosien 2015 ja 2019 välillä Vantaan eri kaupunginosissa.  Otin vertailuun mukaan vain yli tuhannen asukkaan kaupunginosat.

Viisi prosentuaalisesti eniten pottunokkia tuolla aikavälillä menettäneet kaupunginosat ovat:

                lkm muutos   %-muutos
Havukoski     -868           (-16,4%)
Länsimäki     -428           (-12,2%)
Hakunila       -653           (-8,6%)
Korso           -472           (-7,8%)
Varisto         -158           (-7,7%)

Näissä väestön kokonaismäärä on kasvanut Länsimäessä (+0,8%) ja Hakunilassa (1,9%).  Muiden asukasmäärä väheni jonkin verran samana aikana: Havukoski -1,1%, Korso -2,4%, Varisto -2,5%.

Ei minusta ole yhtään liioittelua sanoa, että ainakin Havukoskella, Länsimäessä ja Hakunilassa on meneillään väestönvaihto.  Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä tuolta asuntoja myyvät asunnonvälittäjät sanovat, kun asian ottaa puheeksi.

[Golimar]

VANTAAN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA
2018–2022

https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/140380_Monikulttuurisuussuunnitelma_2018-web-0607.pdf

Länsimäen onnellinen asukas: "Voisin asua täällä koko loppuelämäni"
Vantaan Länsimäessä joka kolmas on maahanmuuttaja ja työttömyys killuu ennätyslukemissa, mutta Khalida Yasin on tyytyväinen. Hän on asunut Länsimäessä yksitoista vuotta ja pitää kaupunginosan monikulttuurisesta, ystävällisestä ilmapiiristä.

22.6.2015Päivitetty 27.8.2015 16:30

Länsimäki – pääkaupunkiseudun ja koko Suomen maahanmuuttajarikkain alue, jossa myös työttömyys on ennätyslukemissa.

Näyttääkö täällä hurjalta ja dramaattiselta? Ei todellakaan.

Päällepäin "Länsässä" näyttää aivan samalta kuin missä tahansa lähiössä: asfaltoituja teitä, kerrostaloja, hieman ränsistynyt ostari kallioisen mäen juurella.

Ihmisiä ei päiväsaikaan kaduilla paljon liiku. Onneksi ostarin takaa löytyy Länsimäen toimintakeskus, jonne on kerääntynyt maahanmuuttajanaisia viikoittaiselle yhteiselle aamiaiselle.

Auttavaiset ihmiset
Tänä aamuna nautitaan irakilaisia herkkuja. Pitkä pöytä notkuu mitä eksoottisimpia ruokalajeja, kuten taikinamaista leipää, voimakkaan makuisia tahnoja ja pataruokia - jokainen on tuonut jotakin.

Aterioimassa istuu myös Khalida Yasin, Irakin kurdi, joka on asunut Länsimäessä yksitoista vuotta.

– Tämä on monikulttuuripaikka, tykkään tästä. Tämä on lähellä työpaikkaa ja tyttöjen koulua, täällä on niin paljon ystäviä ja ystävällisiä ihmisiä. Täällä uskaltaa mennä ulos, puhua ihmisten kanssa, kysyä jos on jotain vaikeaa, kuvailee Yasin.

Yasin työskentelee kouluavustajana ja on kolmen lapsen äiti. Lapsista vanhin on 15- ja nuorin 1,5-vuotias. Kuopus, pörröpäinen Roni-poika, on päässyt äitinsä mukaan aamiaiselle ja kirmailee tuon tuosta rattaista omille teilleen.

X

Välillä koti-ikävä vaivaa Yasinia ja hän haaveilee kotimaastaan Irakin kurdialueella. Työtä ei ole ollut Suomessa riittävästi, jotta perhe olisi voinut matkustaa sinne joka vuosi, tai ylipäätään lomailla.

– Kun ei ole työtä, ei voi ansaita rahoja.

X

https://yle.fi/uutiset/3-8016079

[Uuno Nuivanen]

Välillä koti-ikävä vaivaa Yasinia ja hän haaveilee kotimaastaan Irakin kurdialueella. Työtä ei ole ollut Suomessa riittävästi, jotta perhe olisi voinut matkustaa sinne joka vuosi, tai ylipäätään lomailla.

Turvapaikkaturistia harmittaa, kun ei pääse tarpeeksi usein käymään hädänalaisessa kotikylässään tukirahoillaan leveilemässä.

[JDwg]

"Yksikään kolmesta lapsestamme ei päädy pahamaineiseen kouluun" – Hyväosaiset perheet välttelevät lähikouluja Helsingissä, asiantuntija huolissaan kehityksestä

Yli 200 vanhempaa kertoo HS:n kyselyssä siitä, mikä ajaa heitä hakemaan lapselleen parempaa kuin oman alueen lähikoulu. Valikoinnilla on perusteet, joiden takia on väärin kutsua sitä shoppailuksi, sanoo koulueroja tutkinut Venla Bernelius.

Päivän HS pläjäys "asiantuntijan" lausunnolla höystettynä. Se näyttää koulushoppailulta, se on koulushoppailua, mutta miten ihmeessä se ei ole tutkijan mielestä koulushoppailua?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007985475.html

Karuja totuuksia vanhempien suusta.

RINTAMAMIESTALOT seisovat kauniissa riveissä vaurastuneella helsinkiläisellä asuinalueella. Vehreyden keskellä kytee kuitenkin huoli.
Useilla perheillä on ajatus, että alueen lähikoulua pitää välttää kaikin tavoin. Se koetaan suureksi ja turvattomaksi.
"Meidän alueemme koulu ei vastaa sitä, mitä vanhemmat toivovat lapsilleen", sanoo alueella asuva kolmen lapsen isä.
"Aiomme pitää huolen, että yksikään kolmesta lapsestamme ei päädy pahamaineiseen kouluun kolmannelta luokalta eteenpäin."

Mies kertoo esimerkin naapureistaan, jotka muuttivat kouluvalinnan takia muutamaksi vuodeksi vuokralle viereiselle asuinalueelle. Kun lapsi sitten oli päässyt toiseen kouluun, perhe muutti omakotitaloalueelle, jonne alun perin halusi.

KIUSAAMISTA, jopa väkivaltaa. Opetusta hankaloittavia kieliongelmia tai kehityshäiriöitä. Näin vastaajat kuvasivat vaikeuksia, joiden vuoksi he välttelevät lähikouluaan.

KYSELYYN vastanneiden mielestä moni vaikeus kouluarjessa näyttää liittyvän ulko­maalais­taustaisten oppilaiden suureen määrään.
"Nämä ovat näitä asioita, mitä ei saa sanoa ääneen, sillä leimaudut heti rasistiksi", sanoo Helsingissä asuva äiti.

Hän kertoo, että lähikoulun levottomuuden takia hänen lapsensa hakeutui omasta halustaan yläkouluun painotettuun opetukseen, käytännössä siis toiseen kouluun, jotta vältti omien sanojensa mukaan joutumisen "lähigangstakouluun".

Toinen helsinkiläisäiti kuvaa, miksi hänen lapsensa vaihtoi lähikoulusta pääsykokeen kautta toiseen kouluun. Lapsi siirtyi uuteen kouluun kolmannelle luokalle.
"Opettajien kaikki aika ja resurssit menevät heikosti pärjäävien lasten auttamiseen, eikä mihinkään ylimääräiseen tai kivaan ole resursseja tai halua. Vanhempain­toimi­kunta yrittää, mutta koska suuri osa oppilasta tulee taustoista, joissa tällaista toimintaa ei joko arvosteta tai tunneta, tilanne on hieman masentava", äiti kirjoittaa.

"Olemme jopa muuttamassa paikkakuntaa juuri nyt lapsen tulevaisuuden ja kouluvalinnan vuoksi", helsinkiläisäiti kirjoittaa.

Aina löytyy yksi sankari joka on valmis uhraamaan lapsensa monikulttuurisuudelle. Onnea valinnalle ja voimia lapselle.

Toisaalta on myös vanhempia, jotka puhuvat vastausten valtavirtaa vastaan. Eräs helsinkiläisäiti on sitä mieltä, että "olisi aika oppia arvostamaan todellista kansain­välisyyttä ja erilaisuutta".

"Paras koulu on se, joka saa niin sanotun huonon lähtötason oppilaat oppimaan. Olen kyllästynyt puolituttuihin ja tuttuihin, jotka näkevät lähikoulun niin pahana, että sitä ei voi edes ajatella. Sen sijaan että he pysähtyisivät miettimään arvomaailmaansa, he kiirehtivät muuttamaan tai tekemään ainevalintoja, joita lähikoulussa ei tarjota, jotta oma muru välttyisi kaikelta pahalta", äiti kirjoittaa.

Ja Espoossa koetaan syyllisyyttä valkoisuudesta.

Espoolainen äiti puolestaan sanoo, että heidän alueensa koulussa on "kiusallisen vähän maahanmuuttajataustaisia oppilaita". Hän toivoo, että alueiden välisiä eroja voitaisiin tasata.

Opettajatkin pääsevät ääneen.

Espoossa työskentelevä alakoulun opettaja puolestaan kuvaa vaikeuksia auttaa väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita. Hän kirjoittaa, että "opettaja saa helposti rasistin leiman".

"Aggressiivisia vanhempia on paljon, ja kaikki eivät suostu hankkimaan lapselleen apua. Kulttuurierot, vanhempien itsensä kokemat traumat sekä haasteet arjen hallinnassa heijastuvat suoraan oppilaiden koulunkäyntiin."

Sitten vielä "asiantuntijan" puheenvuoro. Jos perheet ovat valmiit muuttamaan vuokralle tai järjestämään jopa "fake-eroja" lasten takia, niin miten se ei ole koulushoppailua?

Suomessa koulu­valintoja ei juuri aja pyrkimys erottautua eliittiin. Siksi Berneliuksen mukaan on jopa väärin puhua koulu­shoppailusta tai halusta eriyttää yhteiskuntaa tarkoituksellisesti luomalla kahden kastin koulujärjestelmää.

Aikamoinen pläjäys jälleen kerran. Ongelmasta sentään puhutaan. Eikö nuo vahemmat nyt ymmärrä, että sitä saa mitä tilaa!?
Jos olet aina äänestänyt vihreitä ja muita vassareita jotka ovat ajaneet koulut tähän jamaan, niin miksi niitä pitää aina vaan äänestää?

Sama kehitys tulee perässä sinne mukaville valkoisille etnisesti homogeenisille seuduillekkin jos jatkatte äänestämistä samalla tavalla.

Korjataanko vaan ongelmien seurauksia vai juurisyitä - sitä voisi kysyä kuntavaaliehdokkailta

[Hiiden hirvi]

On kyllä ihme artikkeli. "Valikoinnilla on perusteet" (= lähikoulu täynnä väkivaltaisia ja oppimishaluttomia kehitysmaalasia) mistä syystä on ihan OK laittaa lapsi toiseen kouluun. Jos tämä ei ole sitä ns. edistyksellisten parissa paheksuttua koulushoppailua, niin pistää miettimään että mikä sitten on.

Väkisinkin tulee mieleen että hesarin toimittajilla tai muille edistyksen keulakuville on tullut tarve laittaa lapsensa rauhallisempaan kouluun ym. syystä, minkä takia moinen toimenpide pitää julkisesti varustaa "hyväksytty" leimalla.

Hyvä nimitys tuo lähigangstakoulu...

[l'uomo normale]

On kyllä ihme artikkeli. "Valikoinnilla on perusteet" (= lähikoulu täynnä väkivaltaisia ja oppimishaluttomia kehitysmaalasia) mistä syystä on ihan OK laittaa lapsi toiseen kouluun. Jos tämä ei ole sitä ns. edistyksellisten parissa paheksuttua koulushoppailua, niin pistää miettimään että mikä sitten on.

Väkisinkin tulee mieleen että hesarin toimittajilla tai muille edistyksen keulakuville on tullut tarve laittaa lapsensa rauhallisempaan kouluun ym. syystä, minkä takia moinen toimenpide pitää julkisesti varustaa "hyväksytty" leimalla.

Hyvä nimitys tuo lähigangstakoulu...

Jos joku brittiloordi ja kaikki kykynevät siitä alaspäin Isossa Britannassa (sama muissa suuren epätasa-arvon yhteiskunnissa) laittavat lapsensa yksityiskouluihin, se on luokkayhteiskunnan elitismiä, pahaa.

On ihan eri asia että tasa-arvoisessa Suomessamme vihervassarihtavan omakotialueen vastuullinen vanhempi kantaa huolta lapsensa koulunkäynnin edellytyksistä.

Tutkija ja toimittaja ei tuossa jutussa tainneet ottaa kantaa siihen kuinka paheksuttavaa valkopakoilevaa koulushoppailua se voisi olla, jos jonkun huonomman lähiön persun lapsi  yritttää lähigangstakoulua kauemmaksi opiskelemaan.

Suomi on koettanut välttää ruotsalaisten "virheen", eli maahanmuuttajien sijoittamisen keskenään isoihin lähiöihin, joissa ongelmat kumuloituvat, mutta onnistumisilla on hintansa: voitto se on Pyrrhoksen voittokin.

[Saturnalia]

Aikamoinen pläjäys jälleen kerran. Ongelmasta sentään puhutaan. Eikö nuo vanhemmat nyt ymmärrä, että sitä saa mitä tilaa!?
Jos olet aina äänestänyt vihreitä ja muita vassareita jotka ovat ajaneet koulut tähän jamaan, niin miksi niitä pitää aina vaan äänestää?

Ymmärtää ne, mutta se on vain collateral damagea heille. Sodassa ja ideologiassa aina kärsivät myös nöyrät lampaat. Maahanmuuton hyödyt kuitenkin yhä voittavat haitat näille ihmisille, vaikka omalle lapselle täytyisi etsiä uusi koulu. He ajattelevat vain juuri tasan omaa etuaan, ja nolla prosenttia maan, kansan tai kulttuurin etua. Jälkimmäisiä ei heille enää ole, siksi asiassa ei ole heille ristiriitaa. Kyse on siitä että he voivat järjestää lapselleen uuden koulun, heillä on resurssit siihen. Heille ei ole olemassa mitään yhteistä etua. Sellainen ajattelu modernin suvaitsevaisuuden mahdollistaa. Luokkasotaahan se on tietyssä mielessä, vaikka termi olisi kuinka epämuodikas ja kaikki kyllä tietävät sen.

Moderni maahanmuutto tekee osasta maan omaa työväenluokkaa yhteiskunnan ulkopuolisia hoboja ja syntipukkeja jotka rinnastetaan maahanmuuttajiin. Siksi kaksimoralismi asiassa sallitaan. Kun nämä jatkuvasti valittavat ettei asumistuella saa asua Helsingissä niin he tarkoittavat pitkälti maahanmuuttajia, mutta koska eroa mamujen ja omien välillä ei saa tehdä, niin päätyvät haukkumaan lähinnä omia koska se on ainoa mahdollisuus kritisoida asioita. Näin suvaitsevuus lisää vihaa omaa työväenluokkaa kohtaan, työväenluokka tässä siis anglosaksisesti sosiologisena terminä.

Osa heistä lienee vain paskahousuja. Kun maahanmuuton kritiikki on täysin tabu omissa ympyröissä, mutta lapsi täytyisi saada kunnon kouluun. Mitä siinä voi tehdä? Ajatuskin siitä että samaistuisi samaan ryhmään kuin maahanmuuttokriitikot, on omassa päässä täysin mahdoton, mutta minulla on oikeus ajatella oman lapseni etua. He selittävät asian itselleen noin. He valittavat yhtaikaa että eivät voi asiasta puhua leimautumatta rasistiksi, ja leimaavat rasistiksi maahanmuuttokriitikot yleisesti, koska se on sosiaalinen pakko eivätkä he koe kuuluvansa heihin. He näkevät itsensä uhreina, joiden on pakko kannattaa maahanmuuttoa tullakseen hyväksytyksi. Maahanmuuttajakoulujen välttely on aivan eri asia kuin maahanmuuttokritiikki! Aivan eri asia! Nykyään on niin paljon hyväksytympää ajatella oman lapsensa kuin oman maansa etua.

[Leostoa]

Nykyään moku-alueilta löytyy avoimia työpaikkoja, joissa haetaan sellaisia opettajia tai ohjaajia, jotka olisivat halukkaita ja kyvykkäitä opettamaan eri kieli- ja kulttuuriryhmiä. Se kun on niin vaikeaa opetella suomen kieli, ja sopeutua ympäröivään yhteiskuntaan. Oleskelulupa ja sossuraha kun tulee muutenkin ja yhteiskunnan pitäisi sitten muka järjestää opettajia jotka oman työnsä ohessa näitä visakalloja palvelevat heidän kielensä ja kulttuurinsa huomioiden.

Kaupan päälle tulee lisääntynyt koronariski, sillä mamut eivät karanteenissa suostu pysymään vaan tulevat opettajiensa iloksi kouluun mikäli on lähiopetusta eikä etäkoulua. Tervetuloa viidakkoon, jossa ei tosiaan ehdi tekemään mitään "kivaa".

Se ihmetyttää, mistä HS muka löytää vanhempia jotka julistavat monikulttuurin ilosanomaa ohi lapsensa edun. Kyllä sellaisiakin varmaan löytyy, mutta HS:n propagandatuutin tuntien veikkaan että ovat etukäteen järjestäneet haastatteluita vanhastaan tuntemiensa moku-genrestä leipänsä saavien varttihullujen kanssa. 

[Kni]

"Yksikään kolmesta lapsestamme ei päädy pahamaineiseen kouluun" – Hyväosaiset perheet välttelevät lähikouluja Helsingissä, asiantuntija huolissaan kehityksestä

Yli 200 vanhempaa kertoo HS:n kyselyssä siitä, mikä ajaa heitä hakemaan lapselleen parempaa kuin oman alueen lähikoulu. Valikoinnilla on perusteet, joiden takia on väärin kutsua sitä shoppailuksi, sanoo koulueroja tutkinut Venla Bernelius.

Kommenteissa Roland sanoo asian suoraan ja kiertelemättä:

Itse laitoin lapselleni äidinkieleksi ruotsin kun syntyi, ja suurin syy siihen oli että hän ei joudu lähikouluun missä paljon maahanmuuttajien lapsia. Koulu on erittäin levoton ja tunneilla opettajien aika menee näitten "erityislasten" rauhoittamiseen kun loput yrittävät parhaansa mukaan oppia jotain. Onneksi meillä kaksikielinen perhe niin oli tämä mahdollisuus, muuten olisi pitänyt muuttaa muualle. Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole paljon maahanmuuttajia koska kaikki menevät suomenkielisiin kouluihin.

Ehkä Rolandilla ruotsinkielisenä vähemmistöläisenä on mahdollisuus sanoa tämä näin suoraan. Mikä saisi myös poliitikot, äänestäjät ja median sanomaan tämän ääneen ja ennenkaikkea tekemään asialle jotakin, alkaen ongelmien ennaltaehkäisystä?

[valkovuokko]

Se on kummallista, että vanhemmat jotka julistavat monikulttuurisuuden ilosanomaa tai jopa "häpeävät liiallista valkoisuutta", kuten jutussa mainittu espoolaisäiti, eivät kuitenkaan lähetä lapsiaan monikulttuurisiin ja -kielisiin kouluihin. Pitempi koulumatka ei ole este lapsen lähettämiseen erityiskouluun tai eliittikouluun, joten miksi lasta ei voisi lähettää jopa Espoosta metrolla Itä-Helsingin kouluun nauttimaan monikielisyydestä?

Lauttasaaresta, Ruoholahdesta jne monikulttuurisuutta hehkuttavat vanhemmat voisivat helposti lähettää lapsensa Kontulaan, Vuosaareen, Rastilaan, Itäkeskukseen, Mellunmäkeen kouluun oppimaan monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä.
Ovatko vihreät, kokoomuslaiset, vasemmistolaiset vanhemmat kuitenkin salaa rasisteja, ja tekopyhiä,  puhuvat yleviä, mutta käytännössä toimivat "ihanteitaan" vastaan?

[l'uomo normale]

Kommenteissa Roland sanoo asian suoraan ja kiertelemättä:

Itse laitoin lapselleni äidinkieleksi ruotsin kun syntyi, ja suurin syy siihen oli että hän ei joudu lähikouluun missä paljon maahanmuuttajien lapsia. Koulu on erittäin levoton ja tunneilla opettajien aika menee näitten "erityislasten" rauhoittamiseen kun loput yrittävät parhaansa mukaan oppia jotain. Onneksi meillä kaksikielinen perhe niin oli tämä mahdollisuus, muuten olisi pitänyt muuttaa muualle. Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole paljon maahanmuuttajia koska kaikki menevät suomenkielisiin kouluihin.

Ehkä Rolandilla ruotsinkielisenä vähemmistöläisenä on mahdollisuus sanoa tämä näin suoraan. Mikä saisi myös poliitikot, äänestäjät ja median sanomaan tämän ääneen ja ennenkaikkea tekemään asialle jotakin, alkaen ongelmien ennaltaehkäisystä?

Missä tuo oli?

Hesarin jutun slla lukee ihan heidän linjansa mukaisesti: 'Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää'

[Kni]

Kommenteissa Roland sanoo asian suoraan ja kiertelemättä:

Itse laitoin lapselleni äidinkieleksi ruotsin kun syntyi, ja suurin syy siihen oli että hän ei joudu lähikouluun missä paljon maahanmuuttajien lapsia. Koulu on erittäin levoton ja tunneilla opettajien aika menee näitten "erityislasten" rauhoittamiseen kun loput yrittävät parhaansa mukaan oppia jotain. Onneksi meillä kaksikielinen perhe niin oli tämä mahdollisuus, muuten olisi pitänyt muuttaa muualle. Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole paljon maahanmuuttajia koska kaikki menevät suomenkielisiin kouluihin.

Ehkä Rolandilla ruotsinkielisenä vähemmistöläisenä on mahdollisuus sanoa tämä näin suoraan. Mikä saisi myös poliitikot, äänestäjät ja median sanomaan tämän ääneen ja ennenkaikkea tekemään asialle jotakin, alkaen ongelmien ennaltaehkäisystä?

Missä tuo oli?

Hesarin jutun slla lukee ihan heidän linjansa mukaisesti: 'Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää'

En pääse lukemaan koko juttua (paitsi JDwg:n lainauksesta), mutta kommentit näkyvät minulle normaalisti. Roland E. kirjoitti kello 9:44.

[l'uomo normale]

Missä tuo oli?

Hesarin jutun slla lukee ihan heidän linjansa mukaisesti: 'Tätä artikkelia voit kommentoida vain omalla nimellä. Lue lisää'

En pääse lukemaan koko juttua (paitsi JDwg:n lainauksesta), mutta kommentit näkyvät minulle normaalisti. Roland E. kirjoitti kello 9:44.

Totta. Asiallinen, mutta suorasukainen kommentointi omalla nimellä on mahdollista. Maailma muuttuu.

[valkovuokko]

RKPn edustajat ylistävät monikielisyyttä ja -kulttuurisuutta, mutta käytännössä he eivät vapaaehtoisesti laita lastaan monikieliseen tarhaan tai kouluun.
Lauttasaareen on muuttanut entistä enemmän ruotsinkielisiä lapsiperheitä, vaikka asuntojen hinnat pilvissä, koska saarelle on lisätty ruotsinkielisiä päivähoitopaikkoja.
He haluavat lapselleen omakielisen koulutuksen, ei sen vaarantumista monikielisessä koulussa ja asuinympäristössä.
Vihervasemmisto ja myös Kokoomus ja RKP ovat todella tekopyhää porukkaa, hehkuttavat monikulttuurisuuden ja monikielisyyden hienoutta, kuten Ohisalo äskettäin, mutta käytännössä heidän äänestäjänsä eivät hyväksy monikulttuurisuutta omien lastensa koululuokkaan.

[JDwg]

^^ muutama kuvakaappaus artikkelin keskustelusta.

Näkyy selvästi mikä ikäluokka tilaa ja lukee Hesaria. Boomer sukupolven on helppo sieltä nojatuoliltaan kritisoida uusia vanhempia.
Kyllä silloin 50-luvulla asiat oli paremmin kun Helsingin koulut olivat etnisesti homogeenisiä!

[Kni]

Kommenteista edelleen:

Ritva on siinä mielessä oikeassa, että myös edellinen kesk-kok-sin ja sitä edelliset hallitukset ovat syyllisiä tilanteeseen, mutta hän ei ilmeisesti ole ymmärtänyt mikä yhteiskuntaa suorastaan rappeuttavan ilmiön juurisyy on:

On taas vain yksi edellisten oikeistohallitusten yhteiskuntaamme päätöksillään lanseerama ns. ihmisten eriarvoistamisesta Suomessa syntynyt tuotos. Paha olo ja sen mukana pahat lieveilmöt sen kun vain lisääntyyvät yhteiskunnassa, kun näitä yhteiskuntaa suorastaan rappeuttavia surullisia suomalaisten eri kuppikuntiin jakamisen kuplia puhkeaa.

[l'uomo normale]

Daniel Sazonov, kokoomuksen valtuustoryhmän johtaja:

[...]

"Painotetut luokat tulisi nähdä osana ratkaisua. Niitä pitäisi olla kaikilla alueilla, ja mahdollisimman monen tulisi voida valita painotettu opetus. Oppimisen tuen on oltava kunnossa."

[...]

Reetta Vanhanen, vihreiden valtuustoryhmän johtaja:

"Helsingin tulee lisätä koulutuksen rahoitusta. Tällä valtuustokaudella on kasvatettu tutkimuksissa vaikuttavaksi todettua koulujen tarveperusteista lisärahoitusta ja laajennettu sitä myös kouluterveydenhuoltoon ja neuvoloihin.

[...]

Eveliina Heinäluoma, Sdp:n valtuustoryhmän johtaja:

"Koulujen oppimistulosten voimistuva eriytymiskehitys pitää ottaa vakavasti. Eriytymisvaarassa oleville kouluille annettavaa myönteisen erityiskohtelun rahoitusta tulee lisätä. Rahoituksesta on saatu kannustavia tuloksia Helsingissä."

[....]

Veronika Honkasalo, vasemmistoliiton valtuustoryhmän johtaja:

"Koulujen eriytyminen hoidetaan kuntoon monenlaisilla toimilla. Keskeistä on edelleen edistää sitä, että kohtuuhintaista ja monimuotoista asumista on kaikkialla kaupungissa ja sekoittava asuntopolitiikka toteutuu."

[...]

Mika Raatikainen, perussuomalaisten valtuustoryhmän johtaja:

"Opettajien osaaminen on Suomessa huippuluokkaa. Päättäjinä meidän on varmistettava, että laadukkaalle opetukselle on riittävät resurssit niin välineiden, pienempien ryhmäkokojen kuin koulurauhankin suhteen."

[...]

Björn Månsson, Rkp:n valtuustoryhmän johtaja:

"Koulujen eriytyminen on ainakin peruskoulujen osalta kytköksissä kaupunginosien segregaatioon, ja sitä pitää torjua kaikin keinoin. Ennen kaikkea rakentamalla kaikkiin kaupunginosiin ja kortteleihin erilaisia asuntoja: suuria ja pieniä, omistus- ja vuokra-asuntoja."

[....]

"Toisen asteen kouluihin voi vapaasti hakeutua. Silloin koulun 'maine' on tärkeä, ja sitä pitää vaalia."

Terhi Peltokorpi, keskustan valtuustoryhmän johtaja:

"Helsingissä pitää estää asuinalueiden eriytymistä rakentamalla kaikille alueille erityyppisiä asuntoja. Kaupungin eri alueita pitää myös kehittää yhdenvertaisesti."

[...]

"Soveltuvuuskoe- (musiikki, liikunta ynnä muita) ja kielikylpyluokkia pitää perustaa eri puolille kaupunkia ja tuoda harrastuksia koulupäivän yhteyteen."

[...]

Mika Ebeling, kristillisdemokraattien ja sinisten valtuustoryhmän johtaja:

"Äidinkielen lisäksi sujuvan lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen luo perustan koko oppimispolulle. Äidinkielen osaaminen on tärkeää silloinkin, kun kieli ei ole suomi tai ruotsi. Kun nämä asiat hoidetaan ensiluokkaisesti kaikkien oppilaiden osalta, on tehty jo paljon, jotta koulut eivät eriytyisi tarpeettomasti."

"Myöhemmin mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee tukea tarjoamalla etäyhteyksien välityksellä sellaisia oppimismahdollisuuksia, joita oma koulu ei muuten voi tarjota. Oppilaita ei tule siirtää ylemmille luokille, jos he eivät ole oppineet edes välttävästi vuosiluokkansa oppiainesta."

Harry Harkimo, Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja:

"Ajatus eriarvoistumisesta ei saa missään nimessä mennä opettajien ja muun henkilökunnan korvien väliin. Paras lääke estää eriarvoistumista on pitää kiinni opetuksen tasosta kaikissa kouluissa. Minkäänlainen shoppailu ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan."

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007991979.html

Hesari kysyi poliitikkojen kommentit. Kokoomus, Keskusta ja RKP vaikuttavat avoimesti kannattavan sitä että heidän äänestäjiensä lapsilla on oltava mahdollisuus valita häiriöttömämpi ja turvallisempi koluluokka tai koko koulu.  Onko peruskoulu-uudistuksen tasa-arvoajattelun aika nyt lopullisesti ohi? Kouluvalinnan mahdollisuuksien
säilyttäminen ja lisääminen saattaa olla merkittävä äänestyspäätökseen vaikuttava tekijä monen vanhemman kohdalla. Lapsen mahdollisuus painotettuun opetukseen ei ole rasismia eikä valkopakoa.

Otin vastauksista lähinnä erillisluokkia ja kouluvalintaa käsittelevät osuudet ja karsin lisää resursseja ja sosiaalista sekoittumista-osia.

[Mr.Reese]

Ruotsistahan taas tuli viestiä, että siellä hakeuduttiin suomenkielisiin kouluihin, koska blattevapaita.

[Roope]

Kommenteissa Roland sanoo asian suoraan ja kiertelemättä:

Itse laitoin lapselleni äidinkieleksi ruotsin kun syntyi, ja suurin syy siihen oli että hän ei joudu lähikouluun missä paljon maahanmuuttajien lapsia. Koulu on erittäin levoton ja tunneilla opettajien aika menee näitten "erityislasten" rauhoittamiseen kun loput yrittävät parhaansa mukaan oppia jotain. Onneksi meillä kaksikielinen perhe niin oli tämä mahdollisuus, muuten olisi pitänyt muuttaa muualle. Ruotsinkielisissä kouluissa ei ole paljon maahanmuuttajia koska kaikki menevät suomenkielisiin kouluihin.

Viime keskiviikon Höblässä oli juttu Folktingetin julkaisemasta Jan Saarelan tutkimuksesta Finlandssvenskarna 2021.

Tutkimuksen mukaan suomenruotsalaisten määrä on pienempi kuin koskaan ja lasku jatkuu. Kahtena valopilkkuna Saarela mainitsee ruotsinkielisten koulujen suuresti kasvaneen suosion. Lisäksi kaksikieliset perheet rekisteröivät lapsensa yhä useammin ruotsinkielisiksi (85 %, jos äiti ruotsinkielinen), kun ennen selvä enemmistö lapsista rekisteröitiin suomenkielisiksi.

Saarela arvelee kehityksen johtuvan kasvaneesta kiinnostuksesta ruotsin kieleen ja ruotsinkieliseen kulttuuriin.

[RP]

Tutkimuksen mukaan suomenruotsalaisten määrä on pienempi kuin koskaan ja lasku jatkuu. Kahtena valopilkkuna Saarela mainitsee ruotsinkielisten koulujen suuresti kasvaneen suosion. Lisäksi kaksikieliset perheet rekisteröivät lapsensa yhä useammin ruotsinkielisiksi (85 %, jos äiti ruotsinkielinen), kun ennen selvä enemmistö lapsista rekisteröitiin suomenkielisiksi.

Saarela arvelee kehityksen johtuvan kasvaneesta kiinnostuksesta ruotsin kieleen ja ruotsinkieliseen kulttuuriin.

Samassa jutussa siis todettiin myös, että ruotsinkelisiin kouluihin ilmoittautuu myös suomenkielisiä lapsia. Toisin kuin Roland työssa ylempänä arveli, tämä on ihan mahdollista.

Föräldrar i Finland behöver inte välja undervisningsspråk för sitt barn utifrån det registrerade modersmålet, utan de kan fritt välja enligt eget intresse och barnets språkliga förutsättningar.

Alltsedan mitten av 1980-talet har de svenska skolorna fått ett betydande tillskott av elever som inte är registrerade som svenskspråkiga. I första hand handlar det om elever med finska som modersmål.

Tätä valintaa ovat viimevuosina helpottaneet koulujen ja päiväkotien kielikylpyryhmät, jotka siis ovat tarkoitettu lapsille, joiden kotona EI puhuta ruotsia.

- ja olenpa kuullut, että niitä on valittu myös tarkoituksessa vaihtaa epävirallinen ei-eurooppalainen kielikylpy toiseen kieleen.

[JDwg]

^Nyt ymmärrän. Muutaman vuosikymmenen jäljellä olevat "hyvät" koulut ovat pelkästään Ruotsinkielisiä. Seuraavat sukupolvet tulevat olemaan Ruotsinkielisiä ja suomalaisuus häviää pienin mutta varmoin askelin. Seuraava askel on poistaa turhat raja Ruotsin ja Suomen väliltä ja nitistää viimeiset Finnomaani sissit. Eli koko maahanmuuton idea on ollut tehdä suomesta Ruotsin vasallivaltio. Aika ovelia ovat.

[Roope2]

Impivaaran aikaan koulussa ja opinnoissa menestyminen merkitsi parempaa elintasoa omine asuntoineen, autoineen ja kesähuviloineen. Suvun ylioppilaat olivat ylpeydenaihe.


Entäpä kun nykyisen maailmankuvan mukaan politikkojen vaatiessa elintasoeroavaisuuden pienentämistä: perusoikeuksina ilmainen asunto ja kansalaispalkka. Ja jos Kela ei jostain syystä jaa tarpeeksi harkinnanvaraista vaateiden ja kännyköiden ostoon, niin veitsi fikkaan ja kytikselle pimeälle kujalle ja hetkenpäästä puutteet on korjattu.

Miksi siis ottaa koulua vakavasti, kun sen ajan voi käyttää viihtyisämminkin?   

[valkovuokko]

RKP vaatii ohjelmassaan pohjoismaista kansalaisuutta.

Sitäkö, että ruotsalaiset ja muut pohjoismaalaiset voisivat äänestää myös Suomen eduskuntavaaleissa?

Tarkoittaako se, että suomenkieliset saisivat omakielistä kouluopetusta kaikkialla Ruotsissa? Ja kaikkiin pohjoismaihin tulisi kaksikielisyys, kuten Suomessa? Ei varmasti ikinä.

RKP vaatii myös ohjelmassaan, että kieltenopetus pitäisi aloittaa nykyistä aiemmin.
Nyt se aloitetaan ekaluokalla. RKP siis vaatii, että jo varhaiskasvatuksessa pitäisi aloittaa ruotsinopiskelu. A-M Henriksson sen totesi myös äsken TVssä RKPn haastatteluvuorossa.

RKP vaatii myös, että ruotsi palautetaan pakolliseksi yo-kirjoituksiin, koska ruotsinkieliset palvelut ovat muuten vaarassa.

RKPn vaatimukset ovat todella röyhkeitä ja hävyttömiä: "sinun pitää opetella minun kieleni ja palvella minua minun omalla kielelläni"

[Jorma M.]

Tämä nyt ei tietenkään montaa lohduta, mutta monta kärpästä yhdellä iskulla voi hoitaa niin että white flight.

Muuttaa perheineen alueelle missä ei ole ympyräsuisia kädellisiä ja sähläämistä. Vaikka ajatus vanhempien työmatkojen pitenemisestä ja lasten kavereiden vaihtumisesta on paha, niin kyllä lopussa kiitos seisoo. On mielettömän vapauttavaa asua alueella missä ei näy haitallisia maahanmuuttajia. 

Samalla kun tekee itselle palveluksen, voi itse omalla pienellä osallaan edesauttaa white flightin voimaa. 

[jmk]

Valikoinnilla on perusteet, joiden takia on väärin kutsua sitä shoppailuksi, sanoo koulueroja tutkinut Venla Bernelius.

Päivän HS pläjäys "asiantuntijan" lausunnolla höystettynä. Se näyttää koulushoppailulta, se on koulushoppailua, mutta miten ihmeessä se ei ole tutkijan mielestä koulushoppailua?

Totta kai se on koulushoppailua, kun yritetään saada lapsi kunnolliseen kouluun. Mitä muutakaan?

Totta kai siihen on perusteet. Oliko tämä joku yllätys? Kuvitteliko joku, että koulushoppailua tehdään ihan muuten vaan huvikseen tai tyhmyyttään?

Miksi sitä ei saa sanoa koulushoppailuksi? Onko koulushoppailussa muka jotain pahaa?

En näe mitään pahaa siinä, että yrittää varmistaa lapsilleen järjellisen kouluympäristön. Jos se on nimeltään koulushoppailua, niin sittenhän koulushoppailu on hyvä asia eikä paha asia.

Pahaa ja epärehellistä se on vain siinä tapauksessa, että itse on tavalla tai toisella edistämässä kouluympäristön paskomista, ja sitten tämän tulos ei omalle jälkikasvulle kelpaakaan vaan shoppailee omat lapset parempaan kouluun. Eli se perinteinen viherpiiperömalli.

Rehellinen koulushoppailu on hyvä ja kunnioitettava asia.

[-PPT-]

Mahtaako Puistolassa, siis oikeassa Puistolassa eikä Tapulissa, olla kerrostaloja lainkaan? Eilen kävelin niillä nurkilla ja se on todella kukaan näköistä pientaloaluetta mutta ei taida soveltua yksineläjälle.