Rappion merkit tänä päivänä?

[Luuloton]

Koirat ovat olleet joko työkoirina tai sitten vaan lemmikkeinä tai molempina. Koirat kiintyvät aina "omistajaan" mukava saada rapsutusta ja muuta. Sen takia ihmisillä on koiria.

[Alarik]

Eihän luontaisia syklejä nyt voi vastustaa. Yhteiskunnat romahtaa ja rapautuu ihan samalla tavalla kun ihmiset tai kasvitkin noudattaa kiertokulkunsa loppuun.

Länsimainen yhteiskunta on kulkenut kokonaisuus huomioiden vakaasti kohti parempaa. Loppujen lopuksi harva perusduunari tahtoisi palata takaisin menneeseen. Nykyaika tukee erilaisia ja eri lähtökohdista ponnistavia ihmisiä kohti hyvää elämää aivan eri tavalla kuin menneet vuosikymmenet. Tänne voi syntyä monenlaisena ja elää silti perushyvän elämän. Tämä on maailmanhistoriassa poikkeuksellista. 
(...)

(Tummennokset minun) Tavallaan on ja tavallaan se ei ole yhtään poikkeuksellista. Yhteiskunta, tai paremminkin maailma, on aina kehittynyt vakaasti parempaan suuntaan - kokonaisuus huomioiden.

Rappio ja romahdukset on alueellisia katastrofeja, maailman kehitys etenee yleensä silloin toisilla alueilla parempaan, kokonaisuutena.

Rooma romahti, mutta ei kehitys kokonaisuutena pysähtynyt. Neuvostoliitto romahti ja nyt voi olla oligarkkeja jne... mutta (kokonaisuutena) kansan kannalta ei kehitys sielläkään taantunut eikä pysähtynyt, vaan kännykät myydään sielläkin ja nettiäkin löytynee.

Muttei se siis rappiota mitätöi. Yhteiskunnan romahdus voi olla sukupolvien katastrofi, yksilöiden ja sukujen tuhoutuminen. Joskus se voi johtaa "pimeään keskiaikaan" ja pitkään rappion tai taantumisen tilaan.

Pahimmillaan, joskus siitä seuraa koko kansan hävitys olemattomiin, olkoon vaikka kansanvaihto syynä. Kansojen katoamisia on tapahtunut, tai joukkosurmattu... Ja silti silloinkin, jos tarkastellaan koko maailmanhistoriaa kylmästi kokonaisuutena, niin aina on kehitystäkin tapahtunut.

Siksi ne joudutaan erotella:
- maailman vakaa kehitys kohti parempaa,
- ja (alueellisesti) rappion haitat + romahdusten katastrofi kansan ja yksilöiden turvan ja oikeuksien kannalta.
Kyllä Rooman valtakunnassakin tunnistettiin, että rappio etenee. Luulen, että Neuvostoliitossakin rappion merkit nähtiin ja romahdus ei täysi yllätys ollut, vaikka niiden tapahtumiseen on vaikea uskoa etukäteen.

Mitä sille voi tehdä? Nytkin voi sanoa, että meillä rappio etenee. Sen näkee ja tuntee, mutta miten sitä kuvailisi? Onko se poliitikoiden korruptiossa? Onko se liian kovissa veroissa, vai siinä ettei kädessä oleva jo tienattu raha riitä oikein mihinkään, ja maksetaan velkarahalla. Onko se kymmenen kuoppaa asvaltissa, vai siinä että pesukone ei kestä 30 vuotta. Onko yltäkylläisyys rappiota, vai se kun kriittinen mielipide leimataan rasismiksi ja/tai sensuroidaan somesta?

Vai onko noilla mitään väliä? Kärjistyykö kaikki asiat rappiossa äärimmilleen niin, että joko asialla ei ole yhtään väliä tai asia on äärimmäisen vaarallista ja saatava laittomaksi.

[stefani]

Juuri Suomen alueella ei kai ole mitään merkittäviä syklejä ollut nykyisen historian tuntemuksen perusteella, mutta kyllä se silti on fakta, että kehittyneillä yhteiskunnilla on tapana romahdella joistain syistä. Esimerkiksi jo ennen muinaista Roomaa oli tällainen tapahtuma:

https://en.wikipedia.org/wiki/Late_Bronze_Age_collapse

The Late Bronze Age collapse was a transition period in the Near East, Anatolia, the Aegean region, North Africa, the Caucasus, the Balkans and the Eastern Mediterranean which took place from the Late Bronze Age to the Early Iron Age. It was a transition which historians believe was violent, sudden, and culturally disruptive, and involved societal collapse for some civilizations. The palace economy of the Aegean region and Anatolia that characterized the Late Bronze Age disintegrated, transforming into the small isolated village cultures of the Greek Dark Ages.

A range of explanations for the collapse have been proposed, without any achieving consensus. Several factors probably played a part, including climatic changes (such as drought or those caused by volcanic eruptions), invasions by groups such as the Sea Peoples, the effects of the spread of iron-based metallurgy, developments in military weapons and tactics, and a variety of failures of political, social and economic systems.

[sancai]

Eihän luontaisia syklejä nyt voi vastustaa. Yhteiskunnat romahtaa ja rapautuu ihan samalla tavalla kun ihmiset tai kasvitkin noudattaa kiertokulkunsa loppuun.

Länsimainen yhteiskunta on kulkenut kokonaisuus huomioiden vakaasti kohti parempaa. Loppujen lopuksi harva perusduunari tahtoisi palata takaisin menneeseen. Nykyaika tukee erilaisia ja eri lähtökohdista ponnistavia ihmisiä kohti hyvää elämää aivan eri tavalla kuin menneet vuosikymmenet. Tänne voi syntyä monenlaisena ja elää silti perushyvän elämän. Tämä on maailmanhistoriassa poikkeuksellista. 

Kuka haluaa aikaan, jossa hyvinvointi keskittyi hyvin harvoille ja köyhä ja kurjistettu kansa toteutti harvainjoukon arvoja itse kärsien? Tuota oli suomalaisuuskin vielä alle 100 vuotta sitten. Silloin ei tällaisella henkisesti rappioittavalla keskustelufoorumilla pohdiskeltu syntyjä syviä, koska monilta puuttui lukutaitokin.

Milloin suomalaisuus kukoisti? Milloin oli sen henkinen huippu, johon kannattaisi palata?

Tämä on se suuri harha, minkä takia moni ei näe romahdusta ennalta. Kuvitellaan, että yhteiskunnan rakenteiden tuhoaminen ei haittaa, koska meillähän menee aineellisesti niin hyvin. Todellisuudessa nämä kehityskaaret ovat pidempiä kuin yksi ihmisikä. Esim. Länsi-Roomassa elintason ja teknologian romahdus tapahtui oikeasti vasta satoja vuosia Rooman hajoamisen jälkeen.

Jopa nykyaikaisissa valtioiden romahtamisissa rappio on tullut varkain. Zimbabwen Mugabe ei ollut aluksi hullu, Venezuela kesti sosialistista hallintoa vuosikymmenet romahtamatta ja Pohjois-Korea oli Etelän kanssa tasoissa vielä 70-luvulla.

[simppali]

^VMP. Oma jo edesmennyt koira oli aina "iskän poika".
Ei todellakaan ollut mikään lapsenkorvike, vaan paras kaveri.
Jos ei tuota ymmärrä, niin ei voi auttaa.

Koiraa on ehkä liikaa inhimillistetty, kaveri ja ystävä ovat koiriin sopivia sanoja, lasta ei koira korvaa mutta on lapselle ehkä ensimmäinen yhteys luontoon, meillä on aina ollut koira, muistan ensimmäisen lenkin vanhimman tyttären ja labbiksen kanssa.

Yhteiskunnan rapistuminen alkaa normaalin perhe elämisen ehdollistamisella; Naisen ja miehen yhteis-elon rinnalle väsätään jotain ufotarinoista haettua transkolmas, tai neljäs..jopa viides sukupuolisoopaa, ei ole olemassa kun kaksi sukupuolta, nainen ja mies.

Eräs merkki rappioitumisesta on välinpitämättömyys ja kaiken ;;mikä oli ennen hyvin..sen  päälle oksentaminen, mitään vanhaa ei voi olla enään olemassa koska ennen ei osattu olla suvaitsevaisia, ilmastohuolestuneita eikä osattu antaa tilaa afrikasta tai lähi-idästä Suomeen saapuville oman elintason korottajille, ilmaisen elämän tavoittelijoille.

Nykyinen hallitus laittaa semmoisia etuja maassamme lojuville, joihin normaalilla kansalaisella ei ole mitään mahdollisuutta, viittaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan,,maamme on muuttumassa ihmiskasvattamoksi jossa ajan henkeen sopiva ajattelu iskostetaan lapsille jo päiväkodeissa,,ala-asteella valveutuneet opettajat jatkavat punaviherhegemonian tuputtamista värikirjojen ja sopivien opetusmateriaalien kanssa.

Ylä-asteella nuoren on lähes pakko olla samaa mieltä opettajan kanssa, tai vertaispaine, kanssa oppilaiden ja opettajan myötä nousee liian suureksi, yksittäisen nuoren on käytännössä oltava samassa ajatusmaailmassa. Nuorinta tytärtä haukuttiin ilmaston pilaajaksi koska söi eväitä välitunnilla...tana tähän rappioon ja feikki-unelmiin tulee loppu, tavalla tai toisella.

[vilach]

Länsimainen yhteiskunta on kulkenut kokonaisuus huomioiden vakaasti kohti parempaa.

Minä näen päinvastaista. Länsimaalaisten ihmisten määrä pienenee ja samalla kehitysmaalaisten määrä kasvaa. Vertaa 60 lukujen yhdysvaltoja ja nykyisiä yhdysvaltoja, vertaa 60 lukujen malmöä ja nykyistä malmöä.

Keskimääräinen älykkyys laskee. Psyykkisten ongelmien määrä kasvaa. Rikollisuus kasvaa. Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa, opettajapula, lääkäripula, hoitajapula, lastentarhanhoitajien pula. Julkisen sektorin tehottomuus kasvaa, suuret ryöstöverot, mutta terveydenhuolto on aika huono. Joukkoliikenne on kallis ja silti aika huono, asuntojen hinnoissa paljon ilmaa, autoilun hinnassa paljon ilmaa. Propagandaa rehottaa veronmaksajien rahoilla (ylen budjetti puoli miljardia euroa vuodessa) ja samalla tutkittava journalismi puuttuu. Toimittajat ja poliitikot valehtelevat jatkuvasti, koronavirus rehottaa. Listaa voi jatkaa...

Loppujen lopuksi harva perusduunari tahtoisi palata takaisin

Riippuu siitä minkä asian suhteen palata takaisin. Jos teknisen edistyksen ja keksintöjen suhteen, niin aika harva palaisi. Mutta jos yhteiskunnan tehokkuuden, rappion, korruption ja propagandan suhteen, niin lähes kaikki palaisivat mielellään takaisin.

[jetsku]

Länsimainen yhteiskunta on kulkenut kokonaisuus huomioiden vakaasti kohti parempaa.

Minä näen päinvastaista.

Täysin samaa mieltä. Kreikan ja Rooman historiat tuntuvat pitkiltä ajanjaksoilta, mutta molempien kultakaudet kestivät vain noin 200 vuotta. Väitän, että Lännen kultakausi kesti saman verran kuin Kreikan ja Rooman, ja on jo ohi. Toki nykyinen Länsikin on alkanut viimeistään renessanssista, eikä varmaankaan tuhoudu ihan hetkessä (Roomakin kesti 1200 vuotta). Kultakauden alku on yhtä kuin valistuksen alku, joka sijoittuu yleensä noin vuoden 1700 tienoille riippuen tulkinnasta, ja lopun alku oli viimeistään toinen maailmansota, ellei jo ensimmäinen (niiden välinen aika oli kovin lyhyt).

Syyt tähän ovat selkeät:
1. Länsi ei enää arvosta valistuksen periaatteita poliittisesti. Meillä on huomattavat epädemokraattiset liikehdinnät niin vasemmalla kuin oikeallakin, mutta huolestuttavaa on nimenomaan se, että keskelläkään ketään ei enää kiinnosta.

2. Yksilöt eivät enää arvosta valistuksen periaatteita, nimenomaan henkilökohtaisessa, privaatissa elämässään. Valistuksen arvoja on sekä henkilökohtainen kehitys että yhteiskuntavastuu, vaatimus paremmasta yhteiskunnasta. Ketään ei kiinnosta kehittää itseään, ei ainakaan ellei siitä ole suoraa taloudellista hyötyä, ja yhteiskuntavastuu on täysin ulkoistettu valtiolle, joka on kyvytön asiaa hoitamaan.

3. Keskiluokan kuolema. Tämä on hyvin monisyinen asia, mutta yhtä kaikki keskiluokan koko kutistuu, ja ennen kaikkea keskiluokkaisten prospektit elämässä kutistuvat. Keskiluokkaisen verot kasvavat, mutta samalla lähtevät neliöt, autot ja lasten opiskelupaikat. Juuri tänään Hesarissa oli keskustelua siitä, miten keskiluokkaiset ostavat itselleen terveysvakuutuksia Jenkkien malliin, kun terkkarista ei saa enää palvelua. Niin sanotun hyvinvointiyhteiskunnan pilarit murenevat.

4. Velka. Olemme eläneet velaksi jo pitkään, ja käsitys siitä, että velalla ei ole paskaakaan merkitystä minkään asian suhteen, alkaa olla vallitseva. Tiukka suhtautuminen velkaan tarkoittaa, että  Velka luultavasti tulee romauttamaan järjestelmän lopullisesti sitten joskus.

Lopun alku on nähtävissä esimerkiksi noista vilachin mainitsemista esimerkeistä. Yhteiskunta rapistuu hitaasti, mutta rapistuu kuitenkin. Kysymys on vain: pystytäänkö tilannetta korjaamaan? Väitän, että ei pystytä, ei ilman että korjataan edellä mainitut kohdat. Tautia ei korjata oireita hoitamalla.

[Supernuiva]

huonontuminen, laadun aleneminen, heikkeneminen, rappeutuminen, tuhoutuminen, nöyryytys, alennustila, abjektio.

https://www.suomisanakirja.fi/rappio

Ylempänä on kuvattu se, mitä sanakirjan mukaan voidaan tarkoittaa rappiolla.

Laadun alenemista lienee myös "planned obsolence", joka tarkoittaa valmistettujen tuotteiden tarkoituksella suunniteltua hajoamista tietyn ajan jälkeen. Esimerkiksi saksalaisen autoteollisuuden tuotteita ei enää pidetä yleisesti kestävinä.

Mikä tuon ylemmän listan sanoista ei päde nykyaikaan?

[Saturnalia]

Itse määrittäisin lännen elinkaareksi ajan Lutherin teeseistä Neuvostoliiton kaatumiseen. 80-luku oli vielä todellista läntisten arvojen dominanssia, mutta kommunismin luhistumisesta länsi ei enää selviä. Voidaan toki ajatella, että rappio alkoi jo maailmansodista, mutta kommunismin pelolla ja siitä erottautumisella länsi tykitti vielä hienosti ysärille saakka, siinä kamppailussa länsi edusti arvokonservatismia, mikä piti länttä pystyssä. Nyt länsi yrittää erottautua arvokonservatiivisesta idästä kulttuurikommunismilla, ja se ei enää tuo lännelle voittoa, vaikka toisikin viholliselle tappion. 

Idästä erottautuminen toimii jos länsi edustaa terveitä arvoja mutta ei toimi edustamalla sairaita arvoja. Länsi on ajautunut nyt eräänlaiseen catch-22 asemaan, jossa sen omien entisten terveiden arvojen katsotaan nyt edustavan vihollisen ajattelua. Isänmaallisuus on ryssää ja kansallismielisyys putinismia - Hesaria lainatakseni muutaman vuoden takaa. Ennen vuotta 1918 lännellä ei ollut minkäänlaista kylmän sodan traumaa edustaa aina päinvastaista kuin itä, jos teologisia eroja ei lasketa. Nyt länsi jatkaa kylmän sodan asennetta vaikka se edustaa päinvastaisia asioita kuin Reaganin aikoihin.

Kommunismin luhistuminen vei länneltä vastavoiman, jonkun jota vasten keimailla auringossa. Sama keimailu ei enää toimi, saa kannatusta seisten kuunvalossa. Multikulttuurin jatkuva leviäminen on toki sitten oma tekijänsä. Olemme siirtyneet eräänlaiseen suuren juurettomuuden aikakauteen, syntyperällä ei saa enää perustella identeettiään. Everybody is a hobo now, trailer park-ideologia on nyt lännen pääperiaate, autossa asumisen suosio kasvaa. Kukaan ei saa enää kuulua minnekään eikä olla kotoisin mistään ja jos kuitenkin on, niin se on merkityksetöntä. Lännen suurimpia vihollisia nyt ovat ihmisten juuret, oleminen kotoisin jostakin. Kukaan ei saa lännessä enää kuulua minnekään, kaikkien tulisi olla globaaleja nomadeja ilman paikkaidentiteettiä jotka synnyttävät juurettomia maailmankansalaisia jotka eivät kuulu minnekään.

[jetsku]

Oikein hyviä pointteja @Saturnalia

Valistuksen luhistuminen liittyy olennaisesti Neuvostoliiton hajoamiseen. Virollahan menee loistavasti, eikä varmasti vähiten sen takia, että heidän koko poliittisen järjestelmänsä läpäisee ehdoton strategia toimia mahdollisimman epäneuvostoliittomaisesti. Ehkä viisivuotissuunnitelmilla ja muilla esimerkiksi Suomen harrastamilla kommarihöperöinneillä saavutettaisiin lyhytaikaisia voittoja, mutta se on tuomittu menemään persiilleen varsin nopeasti.

Mitä historiaan tulee, niin Lutheria merkittävämpi samanaikainen esivalistusfilosofi oli Erasmus (ja ehkä myös Machiavelli), mutta tuona aikana kuitenkaan länsi ei vielä elänyt kultakauttaan. Noista ajoista piti hyppiä vielä vähän eteenpäin, kunnes yhteiskunnallinen keskustelu räjähti liikkeelle sanomalehdistön ja porvariston nousun myötä 1700-luvulla etenkin Britanniassa ja Ranskassa.

[DunnAri]

Valistuksen luhistuminen liittyy olennaisesti Neuvostoliiton hajoamiseen. Virollahan menee loistavasti, eikä varmasti vähiten sen takia, että heidän koko poliittisen järjestelmänsä läpäisee ehdoton strategia toimia mahdollisimman epäneuvostoliittomaisesti.

Miksi Virolla menee loistavasti? Sehän on letkuruokinnassa. Jos julkiset rahahanat suljetaan, Viro romahtaa. Suomi maksaa yhteiseen kassaan, Viro ammentaa siitä ronskilla kädellä. Kaiken lisäksi Viro hyödyntää ulkomaiden työtarjonnan ja sosiaaliturvan. Viro ei todellakaan ole esimerkki omillaan seisovasta maasta. Sen eteenpäin meneminen on perustunut siihen, että muut ovat maksaneet sen kehitystä. Silti se on edelleen hyvin haavoittuvainen.

Viro esitetään usein jonkinlaisena kapitalismin mallimaana, vaikka sen järjestelmä on perusteiltaan kaikkea muuta kuin kapitalistinen.

"Viro on todellinen nettosaaja, sillä se saa EU:lta 8,3 miljardia ja maksaa 2,4 miljardia tulevana budjettikaudella. Se saa siis jokaista maksamaansa euroa kohti takaisin yli 3,5 euroa ja jää 5,9 miljardia euroa saamapuolelle."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/virolla-on-lahes-mitaton-valtionvelka-ja-nyt-se-sai-yllatyksena-eu-lta-jattipotin-jaa-yli-6-miljardia-euroa-saamapuolelle/7878504

[jetsku]

Niin, Viro käyttää tuon ulkomailta saadun rahan, mutta ei se siitä varsinaisesti riippuvainen ole, koska se ei käytä sitä jatkuvien menojen kasvattamiseen, vaan sillä rahoitetaan investointeja. Tulojen ja menojen määrä on melko yhdentekevää nykyisessä rahoitusilmastossa, koska varsinaisen julkisen rahoituskriisin mahdollisuus on lähestulkoon mahdottomuus. Olennaista on nimenomaan se, käytetäänkö rahat fiksusti vai tyhmästi. Virolla menee loistavasti, koska sen talous on terveellä pohjalla, koulutus toimii eikä siellä kaadeta saaveittain rahaa maata hyödyttämättömään maahanmuuttoon. Viro toki saa EU:lta rahaa, mutta se on myös käytännössä velaton. Jos Virolta viedään EU-rahoitus, syrjäseutujen kehitys hidastuu, mutta maa ei ole katastrofissa. Se haukkaa 3% BKT:stä, mikä on vähemmän kuin BKT vuodessa kasvaa (toki 2020 on ainakin poikkeus, 2021 en tiedä).

[Kokoliha]

Kappas, tuo pieni luppakorvainen perheenjäsen kömpii taas sohvalle viereen, painaa silkkisen kuononsa jalkaani vasten, huokaisee ja katsoo ylisuurilla spanielinsilmillään kerjäten syliin. Hän on hyvin suloinen, kuten lenkillä saa vastaantulijoiltakin käytännössä poikkeuksetta kuulla. Iskän tyttö.

Mä oon ihan rappiolla.

[Alarik]

Kappas, tuo pieni luppakorvainen perheenjäsen kömpii taas sohvalle viereen... Hän on hyvin suloinen, kuten lenkillä...

Mä oon ihan rappiolla.

Kommentoit aiempia postauksia, ymmärrän. Itse en katsoisi eläimiä niinkään rappion merkkinä, kun ne vaativat vastuuta, huolenpitoa ja lenkillä käyntiäkin.

Sen sijaan voisin soimata itseäni rappion merkistä, johon sinäkin näytät uppoavan - eli sohva. Kuinka paljon sohvia on, ehkä enemmän kuin lemmikeitä? Sohva ei vaadi vastuuta eikä huolenpitoakaan, eikä sen kanssa todellakaan käydä lenkillä - päinvastoin, sen kanssa ollessa jää lenkki tekemättä.

Toisaalta, en haluaisi vaihtaa sitä mihinkään piikkimattoon tai kovapuiseen tuoliinkaan. Ehkä olen siis rappion merkki.

[Kokoliha]

^Jep, tämän innoittamana yllä olevan kirjoitinkin:

Minä myös alan ulista ja nillittää, jos joku puhuu koirastaan "hänestä". Mieleni myös kovin pahoittuu, jos joku inhimmilistää koiransa ja kohtelee kuin ihmistä.

Olenhan ollut noihin pieniin luppakorviin heikkona eikunsiis rappiolla koko ikäni 

[duc]

Rappio on aina näkökulmasta kiinni. Nationalisteille ja internationalisteille, vapaamielisille ja ahdasmielisille, liberaaleille ja konservatiiveille, teisteille ja ateisteille jne. päinvastaiset ilmiöt näyttäytyvät rappion merkkeinä. Hyvä esimerkki on länsimaisen filosofian grand old man eli Sokrates, joka telotettiin kuoleman tuomion jälkeen, tuomion, jonka keskeisenä perusteena ole nuorison turmeleminen.

Jos joku rappion merkki nyky-Suomesta on todettava, niin se on mielestäni aviorikoksen poisto Suomen rikoslaista vuonna 1948 vanhanaikaisena jäänteenä:

Ennen vuotta 1926 Suomen rikoslaissa oli oma lukunsa aviorikoksista, jossa rangaistavaksi oli säädetty kaikki seksuaaliset teot avioliiton ulkopuolella sekä lisäksi tilanteet, joissa henkilöt solmivat avioliiton tai kihlauksen useamman kuin yhden henkilön kanssa. Rangaistukseksi aviorikoksista saattoi saada jopa vankeutta. Vuonna 1926 rikoslaista poistettiin rangaistavana tekona naimattomien välinen sukupuoliyhteys, mutta naimisissa olevien aviorikos säilyi rikoksena vuoteen 1948 asti. Tämän jälkeen aviorikos dekriminalisoitiin eli rikossäännös aviorikoksen osalta kumottiin, sillä sen katsottiin olevan vanhanaikainen.

https://www.minilex.fi/a/aviorikos-suomen-rikoslaissa

Hyvin on tämä "kehitys" edennyt, koska Itä-Aasiassa viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty sama juridinen ratkaisu useassa maassa. Näin Etelä-Koreassa vuonna 2015:

Etelä-Korea muuttaa lakia: Puolison pettäminen ei ole enää rikos
Pettämisestä ei enää tuomita vankilaan. Vanhan lain kannattajien mielestä perhearvot kärsivät päätöksestä, mutta muutoksen kannattajat sanovat, että yksityisasioiden pitää olla yksityisasioita.

Etelä-Korean perustuslakituomioistuin on todennut, ettei puolison pettämistä voida pitää lain mukaan rikoksena. 62 vuotta voimassa ollut laki rikkoo yksilönoikeuksia, tuomioistuin katsoi tuomariäänin 7–2.

Vuonna 2008 oikeus otti päinvastaisen kannan. Sen jälkeen yli viisi tuhatta eteläkorealaista on tuomittu tai asetettu syytteeseen avioliiton ulkopuolisen suhteen vuoksi.

- -

https://yle.fi/uutiset/3-7830559

[stefani]

Sekin on kyseenalaista, onko kaikki teknologinen kehitys enää todellista kehitystä. Esimerkiksi mulla oli pitkään hallussa vanhanaikainen kännykkä, joka toimi hyvin, mutta kun se lopulta hajosi, ja päätin päivittää elämäntyyliäni älypuhelimen käyttäjäksi, tekniset ongelmat lisääntyivät. Älypuhelimen mikrofoni ei toimi aina, ja puheluissa voi tulla hetkiä, jolloin ääni kulkee vain yhteen suuntaan, mutta ei toiseen. Tämä johtuu kai siitä, että älypuhelin käsittelee mikrofonia tarpeettoman monimutkaisesti jonkin bugisen softan kautta. Älypuhelin voi myös mennä tilaan, jossa se ei enää vastaanota puheluita tai tekstiviestejä, ja se pitää buutata, että saa tiedon yhteydenotoista näkyville.

Siitäkin huolimatta, että älypuhelimet ovat tuoneet tällaisia uusia ongelmia, en yllättyisi suuresti, jos jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa rupeamme jo äänestämään vaaleissakin käyttäen joitain bugisia appeja, jotka ehkä toimivat, ja ehkä eivät.

[jetsku]

Rappio on aina näkökulmasta kiinni.

Tapain turmelus on pysyvää, jonnet eivät koskaan ole muistaneet ja nuoriso on aina ollut pilalla. Oma näkemykseni lännen rappioon perustuu siihen, että toisin kuin sitä edeltäneet 200.000 vuotta, viimeisten 10, 20 tai 50 vuoden aikana ihmisten mielenkiinto itsensä kehittämiseen on ollut nolla.

Olet hyvä sellaisena kuin olet on täysin uusi ajatus ihmiskunnan historiassa, ja se on tuhoisa. Se on hyvä niin kauan kuin sillä tarkoitetaan, että jokainen pelatkoon omilla vahvuuksillaan. Se ei kuitenkaan ole hyvä, kun sillä tarkoitetaan sen nykyistä tulkintaa, eli että jos ei huvita pelata, niin ei tarvitse. Epämukavuutta ei tarvitse sietää, mihinkään ei tarvitse pyrkiä, tärkeintä on se, että olet oma itsesi. Mikä sekään ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä esimerkiksi kilpailullisuutta ja muita "kovia" asenteita ja taipumuksia ei juuri hyvällä katsota.

Sekin on kyseenalaista, onko kaikki teknologinen kehitys enää todellista kehitystä.

No ei tietenkään, ei ole koskaan ollutkaan. Kaikki tieteellinenkään kehitys ei koskaan ole ollut varsinaista kehitystä, osa on mennyt täysin metsään ja kuollut kaikessa hiljaisuudessa. Älypuhelimet ja vastaavat kuitenkin tarjoavat loistavia alustoja. Esimerkiksi terveydenhuolto on kyennyt tehostamaan omaa toimintaansa jo nyt huomattavasti näiden avustuksella, enkä näe rajojen tulevan vastaan vielä pitkiin aikoihin. Sikäli älypuhelin on mitä parhainta teknologista kehitystä. Itse puhelintoiminnon kehitys ei älypuhelimilla ole niin olennaisessa roolissa (tosin ne liittyvät läheisesti esim. VoLTE-teknologiaan, joka parantaa sekä äänenlaatua että kuuluvuutta).

[stefani]

Jos ihmiset hyväksyvät, että jotkin heidän yhteiskunnan kriittisimmistä toiminnoista ovat jonkin huteran teknologian tai resurssin varassa, se voi aiheuttaa yhteiskunnan romahduksen. Esimerkiksi joidenkin selitysten mukaan pronssikaudella olennaisia kaivoksia ei ollut paljoa, ja jotkut kuljetusreitit olivat pitkiä. Nykypäivänä meidän riippuvuus integroiduista puolijohdekomponenteista, joiden alkuperää emme ymmärrä, on huolestuttava.

[stefani]

Epämukavuutta ei tarvitse sietää, mihinkään ei tarvitse pyrkiä, tärkeintä on se, että olet oma itsesi. Mikä sekään ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä esimerkiksi kilpailullisuutta ja muita "kovia" asenteita ja taipumuksia ei juuri hyvällä katsota.

Eikö sellainen nykykulttuuri ole kehittymässä, että ihmisten pitää vähän niin kuin todistella, että he ovat muille harmittomia?

Se on osa sitä, miten nykymaailmassa pärjätäkseen tarvitaan oikeanlaisia manipulointitaitoja?

[jetsku]

Epämukavuutta ei tarvitse sietää, mihinkään ei tarvitse pyrkiä, tärkeintä on se, että olet oma itsesi. Mikä sekään ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä esimerkiksi kilpailullisuutta ja muita "kovia" asenteita ja taipumuksia ei juuri hyvällä katsota.

Eikö sellainen nykykulttuuri ole kehittymässä, että ihmisten pitää vähän niin kuin todistella, että he ovat muille harmittomia?

Kautta aikain retoriikan eli käytännössä vakuuttavan puheen yhtenä kulmakivenä on ollut eetos, eli se, että puhuja pyrkii osoittamaan olevansa kuuntelemisen arvoinen. Aristoteleen mukaan, ja vielä nykyäänkin täysin pätevästi, se jakautuu kahteen osaan. Ensinnä henkilön pitää osoittaa tietävänsä, mistä hän puhuu, ja toiseksi hänen pitää osoittaa olevansa hyvä ihminen. Tässä ei siis mitään uutta.

Historian saatossa on keskusteltu siitä, syntyykö eetos puheen aikana, sitä ennen vai sekä että. Nykyajan twisti on se, että eetos syntyy paradoksaalisesti ennen viestintää ja myös viestinnän jälkeen, ja kasvava osa perustuu myös ad hominem -päättelyyn. Joskus muinoin olin Twitterissä, ja korjasin jonkun vassarin virhekäsitystä jostain taloustieteellisestä asiasta. Ei häntä se kiinnostanut, että olen lukenut taloustiedettä tai että väitteeni oli absoluuttisesti oikein (kyse oli tosiaan väärinkäsityksen oikomisesta, ei mistään johtopäätöksistä; tilanne oli vähän sama kuin että olisin maantieteilijänä korjannut väitteen, jonka mukaan Välimeri on valtameri). Häntä kiinnosti se, että seurasin Päivän byrokraattia. Sehän riitti siihen, että hän kirjoitti kahden twiitin haukut ja blokkasi minut. Virheeni oli siis se, että olin joskus vuosia aiemmin alkanut seuraamaan äärimmäisen viihdyttävää satiiritiliä. Eipä auttanut selittelyt, eetos oli mennyt.

Se on osa sitä, miten nykymaailmassa pärjätäkseen tarvitaan oikeanlaisia manipulointitaitoja?

Retorisesti taitavia ihmisiä on syytetty manipuloinnista niin pitkään kuin kirjoitettua historiaa on olemassa, eivätkä hyvät puhujat sitä ennenkään varmaankaan ole syytteittä päässeet. Asia ei minusta ole näin yksioikoinen: retorisia taitoja tarvitaan, vaikka välittäisi viestiä, joka on sekä hyvä että todenperäinen. Retorisia taitoja ei tarvita siihen, että raportoidaan inflaatio kolmannella vuosineljänneksellä, mutta sitä kyllä tarvitaan poikkeuksetta silloin, kun yritetään saada ihmisissä jotain toimintaa aikaiseksi. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan - faktoista kun ei ole mahdollista johtaa sitä, miten jonkin asian pitäisi olla.

Väitän sen sijaan, että noita taitoja tarvitaan vähemmän kuin aiemmin. Tähän on kaksi syytä. Ensinnä päätöksenteko on elitisoitunut prosesseihin ja byrokratioihin. Esimerkiksi EU-tuet kun vietiin läpi, ei kansalaisia pahemmin pyritty niistä vakuuttamaan. Kerrottiin virallinen meriselitys, ja niihin oli tyydyttävä. Toiseksi viestintä on köyhtynyt pitkälle Twitterin takia niin niukaksi, että viestinviejille vain harvoin jää juurikaan mahdollisuuksia sanoa mitään järkevää. Suurimman osan viesteistä voi tiivistää sentimenttianalyysillä yksioikoisiksi toteamuksiksi, että se tai tämä oli "hyvä" tai "huono".

Nykyaikana tärkeämpiä taitoja ovat varmasti perseennuolenta ja pyrkyryys.

[sancai]

Retorisesti taitavia ihmisiä on syytetty manipuloinnista niin pitkään kuin kirjoitettua historiaa on olemassa, eivätkä hyvät puhujat sitä ennenkään varmaankaan ole syytteittä päässeet. Asia ei minusta ole näin yksioikoinen: retorisia taitoja tarvitaan, vaikka välittäisi viestiä, joka on sekä hyvä että todenperäinen. Retorisia taitoja ei tarvita siihen, että raportoidaan inflaatio kolmannella vuosineljänneksellä, mutta sitä kyllä tarvitaan poikkeuksetta silloin, kun yritetään saada ihmisissä jotain toimintaa aikaiseksi. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan - faktoista kun ei ole mahdollista johtaa sitä, miten jonkin asian pitäisi olla.

Väitän sen sijaan, että noita taitoja tarvitaan vähemmän kuin aiemmin. Tähän on kaksi syytä. Ensinnä päätöksenteko on elitisoitunut prosesseihin ja byrokratioihin. Esimerkiksi EU-tuet kun vietiin läpi, ei kansalaisia pahemmin pyritty niistä vakuuttamaan. Kerrottiin virallinen meriselitys, ja niihin oli tyydyttävä. Toiseksi viestintä on köyhtynyt pitkälle Twitterin takia niin niukaksi, että viestinviejille vain harvoin jää juurikaan mahdollisuuksia sanoa mitään järkevää. Suurimman osan viesteistä voi tiivistää sentimenttianalyysillä yksioikoisiksi toteamuksiksi, että se tai tämä oli "hyvä" tai "huono".

Nykyaikana tärkeämpiä taitoja ovat varmasti perseennuolenta ja pyrkyryys.

Hyviä huomioita. Retoriikkahan oli ennen arvostetumpaa ja paremmin tunnettua ja retoriikan opetukseen sisältyivät kiinteänä osana kaikenlaiset argumentointivirheet jne. Koulutuksen rappion alkamisen voi ajoittaa jo 1900-luvun alkuun, kun vuosituhantiseen traditioon perustuvasta klassisesta opetuksesta luovuttiin Britannian yliopistoissa. Sellaiset henkilöt kuin Winston Churchill ihan oikeasti opiskelivat vielä ensimmäiset yliopistovuotensa Ciceron puheita jne. ja se näkyi heidän sivistyksessään ja kyvyssä johtaa.

Retoriikan merkityksen vähentyminen liittyy suoraan länsimaisen meritokratian ihanteen rapautumiseen. Ei puheesi sisällöllä ole mitään väliä, jos sinua arvioidaan muilla perusteilla. Nykyään poliitikot sanovat mahdollisimman vähän ja kannatus kerätään kaikella muulla kuin politiikan tai edes sanoman asiasisällöllä.

[jetsku]

Klassisia oppeja itse hankkineena (eli esimerkiksi minimaalisia opintoja kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja latinan kielessä, sekä tietysti retoriikassa ja klassisessa filosofiassa) voin kyllä myöntää kyseisen opetussuunnitelman hieman kömpelöksi. Arkeologiaa enemmän tarvitsemme fysiikkaa ja muinaiskreikkaa fiksumpaa on opiskella vaikkapa pakkoruotsia. Mutta on siinä hyviäkin puolia, kuten vaikkapa retoriikan ja filosofian ymmärrys. Nykyään retoriikan sijasta pyritään saamaan kielioppi jiiriin ja filosofia tarkoittaa lähinnä puisevaa ulkoaopiskelua vailla ymmärrystä oppien sisällöistä.

Ai niin, unohtui vastata edelliseen. Tosiaan: Churchill oli johtaja - johtaja ei tarvitse kuin oikeuden puhua. Hän osoittaa tien ja saa sen näyttämään niin houkuttelevalta, että ihmiset seuraavat. Churchillin kohdalla voidaan pohdiskella, oliko kyseessä manipulointi, vai oikealla asialla oleminen. Churchillillä oli kuitenkin yksi aikalainen, joka sai omilla puheillaan aikaan kohtalaista liikehdintää Euroopassa vuosina 1939-45. Hänen tapauksessaan retorinen ja kaikenlainen manipulointi oli äärimmäisen taidokasta, eikä missään määrin todenperäistä tai hyvää.

Johtaminen on aina jossain määrin manipulointia: määritelmällisestikin manipulointi tarkoittaa sitä, että pyritään vaikuttamaan kuulijan toimiin ja ajatuksiin. Mutta siinä on ilman muuta negatiivinen konnotaatio. Jos retoriikalla tarkoitetaan hyvää johtamista, manipulaatiolla voitaisiin tarkoittaa harhaanjohtamista.

[stefani]

On olemassa ympäristöjä, joissa ihmisten pitää todistella, että he osaavat pitää hauskaa oikeilla tavoilla. Sitä kautta todistellaan, että ihminen on muille harmiton.

Jos joku ei osaa pitää hauskaa oikealla tavalla, hänet voidaan ex-kommunikoida sillä perusteella, että hän ehkä juonii jotain liian vakavaa.

Kun jotkut ovat onnistuneesti todistelleet olevansa harmittomia hauskanpitäjiä, he saavat valtaa päättä, keillä on oikeus puhua kenenkin kanssa. Lopulta olennaista on siis vain sosiaalisen vallan maksimointi.

[stefani]

On huono asia, että Talouden Madonluvut / Four Horsemen dokumentissa esiintyy myös John Perkins. Hän on todennäköisesti huijari, joka on keksinyt Economic Hitman tarinansa vain saadakseen huomiota ja rahaa. Syntyy vaikutelma, että dokumenttiin olisi laitettu kaikenlaista sekaisin huolimattomasti, vaikka toki jotkut haastateltavat vaikuttavat merkittäville.

[zupi]

Poistoon...

[Lalli IsoTalo]

Powerpointin ja Excelin kaavioiden selitetekstien oletuskoot ovat olleet 33 vuotta liian pieniä. Katsoja ei niistä oletusarvoisesti saa kunnolla selvää. Eikä ketään kiinnosta, paitsi minua. Olenko minä rappiolla, vai kaikki muut?

Nuo ohjelmat kuitenkin vaikuttavat miljardien ihmisten elämään päivittäin.

[Supernuiva]

Nuo ohjelmat kuitenkin vaikuttavat miljardien ihmisten elämään päivittäin.

Vaan käyttääkö näitä ohjelmia kuitenkaan päivässä miljardeja ihmisiä? Voisinpa pian veikata, että määrä lasketaan pikemminkin miljoonissa. Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet näitä ohjelmia.

[Lalli IsoTalo]

Nuo ohjelmat kuitenkin vaikuttavat miljardien ihmisten elämään päivittäin.

Vaan käyttääkö näitä ohjelmia kuitenkaan päivässä miljardeja ihmisiä? Voisinpa pian veikata, että määrä lasketaan pikemminkin miljoonissa. Suomessakin on paljon ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet näitä ohjelmia.

Miljardit ihmiset eivät pysty lukemaan niitä liian pieniä selitefontteja, koska käyttäjät eivät jaksa/osaa muuttaa niiden kokoa. Liuitteenä 1. kaavio, joka tuli eteen googlauksella "excel graph". Excelin valikot ovat luettavissa, samoin taulukon tekstit ja numerot, mutta mitä kaavion selitteissä lukee?

Lepuutan salkkuani ja kysyn miksi 33 vuodessa ei ole saatu korjausta asiaan? Koska rappio!

[Mietiskeliä]

Ylempänä puhuttiin käsityötaitojen aliarvioimisesta ja vastaavasti koulutuksen yliarvioimisesta. Kävin ammatikoulun joskus 90-luvun puolivälissä ja tuolloinkaan ei ammattikoulua juuri avostettu. Vähäinen arvostus ammattikoulua kohtaan on huono vaikutus. Suorittaviin töihin ei saada parhaita mahdollisia tekijöitä, eikä niitä saada riittävästi. Tämä on yksi syy miksi rakennuksella ja telakoilla on paljon maahanmuutajia töissä. Vastavasti hyvinkin lahjakkaiden ihmiesten työpanos hukataan täysin turhiin ammatteihin esim. naistutkimus. Lisäksi ammattikoun oppilaat eivät itsekkään arvosta koulutustaan riittävästi. Tämä on yksi syy miksi opiskelu amiksissa on sellaista lusmuilua. Koska suorittaviin toihin ei saada parhaita mahdollisia tekijöitä ja Joudutaan palkkaamaan usein kielitaidottomia ja erilaisesta kulttuuritaustasta tulevia maahanmuuttaja, lisäksi suorittivan työntekijillä ei aina itselläkään ole riittävästi ammattiylpeyttä. Nämä kaikki kolme asiaa vaikuttavat laadun heikkenemiseen suorittavissa töissä. Kysyisin minua vanhemilta keskusteleilijoista, onko ammattikoulun käymistä avosttu aikaisemmin enemmän? En sanoisi, ettei Te-se-site-miehiä ei arvostettaisi nykyään, mutta on arvostus vähentynyt. Näkeehän sen siinäkin ettei nykyisin enää korjata autoja itse, eikä tehdä remontteja yhtä usein kuin ennen.

Pehmeillä arvoilla on saatu paljon hyvää aikaa rakennustyömailla. Työturvallisuus on parantunut todella paljon. Muistan ettei vielä 2000-luvun alussa käytetty edes kypäriä työmailla. Mutta nykyisin sielläkin ollaan pehmeiden arvojen kanssa menty liian pitkälle. Nyt työjohdosta toitotetaan, ettei saa katsoa naisia ja maahanmuuttajia väärällä tavalla. Toi joku voi loukkaantua jos kysyy mistä toinen on kotoisin jne. Tälläisten asioiden toitottaminen johtaa lopulta uhriutumisen kulttuuriin, joka näkyy jo yliopistoilla. Tärkoitan nyt lähinnä sellaista asioitu kun maahanmuuttaja vinkuu rasismista, jos hänen alkuperämaataan kysyy.

Eurooppalaisia entisiä Imperumeja ovat Espanja,Ranska ja varsinkin Britannia. Mutta ovatko englantilaiset,ranskalaiset ja espanjalaiset tänä päivänä jotekin edistyksellisiä ihmisiä? No ei todellakaan, jos heitä verrataan muihin eurooppalaisiin. Koska britit onnistuivat luomaan maailman mahtavimman Imperuminen, niin aivan varmasti heidän on täynyt olla tuolloin muita eurooppalaisia edistyksellimpiä ja keksiliäänmpiä. Nykyisin tuo enää näy. Eikä ranskalaisia ja espanjalaisiakaan voi pitää kovin edistyksellisinä tänä päivänä. Vastaavasti saksalaisia voi sanoa Euroopankin mittapuulla edistyksellisiksi. Edistyksellisyys jotuu varmaan siitä ettei maa ole kohdannut rappion aikakautta kuin edellä mainitut valtiot. Edistykselisiä ihmisiä löytyy myös Asian maista. Tämä johtuu varmaan siitä ettei siellä ole yhtään imperiumia pitkiin aikoihin. Koska Jenkit ovat nousseet maailman rikkaimmaksi maaksi voi sanoa ihmiset ovat olleet sielläkin joskus todella edellistyksellisiä. Samaa ei voi sanoa niistäkään enää. Ja edelleen mittatikkuna käytän muita länsimaita.