Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Luka Mokonesi]

Tulihan sieltä, nimittäin YLEN "Ilmastonmuutoksen aiheuttama lumikaaos" -pläjäys.

YLE 2021-01-14: Kerttu Kotakorpi: Samalla kun lumi vähenee vääjäämättä, sitä voi silti olla liikaa 

...

Moni ehti jo viime talven jälkeen luopua kunnon lumipeitteen toivosta eteläisessä Suomessa – ja kieltämättä surutyö on hyvä jo aloittaa. Suuntaus on väistämättä vähemmän lumiseen suuntaan. Samalla toki kannattaa ottaa kaikki ilo irti tämänhetkisestä asian tilasta: pulkkamäistä, lumiukoista ja hiihtoladuista.

Ilmastosta yksi hetki ei kerro paljoa. Ei se että tässä tammikuussa saatiin kerralla hirmuiset kinokset eteläistä Suomea myöten, eikä sekään ettei viime talvena pysyvää lumipeitettä saatu osaan Suomea ollenkaan. Ilmastotieteilijänä voin kertoa, että kumpikin on melko harvinainen, jopa poikkeuksellinen ilmiö, eivätkä ne ole kovin tavallisia tulevaisuudessakaan.

Erityisesti viime talven tapainen lumettomuus on poikkeus tilastoissa pitkälle tulevaisuuteen. Niin myös Toini-myrskyn tuoma lumikaaos. Kumpikin on kuitenkin osa talvi-ilmastoamme myös tulevaisuudessa.

...

Vähemmästäkin vähenee median seuraaminen... lumikaaos... ylenantoahdistus...

[simppali]

Ei se että tässä tammikuussa saatiin kerralla hirmuiset kinokset eteläistä Suomea myöten, eikä sekään ettei viime talvena pysyvää lumipeitettä saatu osaan Suomea ollenkaan. Ilmastotieteilijänä voin kertoa, että kumpikin on melko harvinainen, jopa poikkeuksellinen ilmiö, eivätkä ne ole kovin tavallisia tulevaisuudessakaan.

Ilmastotieteilijä Kotakorven on nyt alettava etsimään jotain välimuotoa kahden harvinaisen ilmiön väliltä jotta tieteen tekeminen ei pysähdy.

Mitä jos tulevaisuudessa taas satelee lunta?

[Mäyräkoira]

Mä jotenkin arvasinki tämän. Nyt otettiin taktiikaksi ilmastopropagandassa, suottaapi se olla näin, ja suattaapi olla olematta.. heh heh.

[Pentecost]

Enemmistö, 48 valtuutettua 85:stä kannatti turvekieltoa voimalassa, josta Helsingin kaupunki omistaa 40 prosenttia, Vantaan kaupungin omistaessa enemmistön.

Kieltoa kannattivat vasemmistoliitto, vihreät, keskusta, feministinen puolue ja valtaosa Sdp:n ja Rkp:n valtuutetuista.

Herääköhän kepulaiset milloinkaan tähän realismiin? Omat edustajat tuhoavat maaseudun elinvoimaisuutta oikein urakalla ja tämä sopii kepuloisille oikein hyvin?

Tämä touhu on niin järjetöntä, että on vaikea keksiä mitä siihen sanoisi. Sanotaan nyt vaikka, että yrittäkööt stadilaiset viherhörhöt sitten tulevaisuudessa pärjätä aurinkopaneeleilla 30 asteen pakkasessa.

Toivotan voimia jo etukäteen.

[insinörtti]

Tämä touhu on niin järjetöntä, että on vaikea keksiä mitä siihen sanoisi. Sanotaan nyt vaikka, että yrittäkööt stadilaiset viherhörhöt sitten tulevaisuudessa pärjätä aurinkopaneeleilla 30 asteen pakkasessa.

Toivotan voimia jo etukäteen.

Järjestelykysymyksiä... Oma "voimala" (5kW) tuottaa noin 1 kWh joulukuun aikana, eikä tammikuussa juurikaan enempää. Toukokuussa sitten tulee vastaavan suuruinen, parin talvikuukauden tuotanto alle puolessa tunnissa, mutta se ei paljon näillä pakkasilla lohduta. Jokaiselle helsinkiläiselle muutama sata tuollaista katonlappeen kokoista paneelistoa, ja tietysti vastaava akkukapasiteetti säilyttämään sähkön, niin hyvin menee.

Vastarannankiiski voisi väittää, että pakkasella kannattaa tehdä lämpöä ja lämmön sivutuotteena sähköä, mutta sellaisen sanomisesta saa nykyisin potkut, tai ainakin huonon maineen.

[Lalli IsoTalo]

https://data.footprintnetwork.org/#/exploreData

Tämä sivusto kertoo, että Suomi, vihreällä värialueella, on kuuluu ns. hyviin maihin. Kun linkitin sivuston yhdelle enemmän dataorientoituneelle punavihreälle, niin hän totesi, että "nuo argumentit on nähty ja ontuviksi todettu".

Onko kenelläkään mitään tietoa sivuston luotettavuudesta, puoleen tai toiseen?

[insinörtti]

https://data.footprintnetwork.org/#/exploreData

Tämä sivusto kertoo, että Suomi, vihreällä värialueella, on kuuluu ns. hyviin maihin. Kun linkitin sivuston yhdelle enemmän dataorientoituneelle punavihreälle, niin hän totesi, että "nuo argumentit on nähty ja ontuviksi todettu".

Onko kenelläkään mitään tietoa sivuston luotettavuudesta, puoleen tai toiseen?

En keksi yhtään syytä epäillä, miksei ihmisen vaikutus luontoon olisi pienempi siellä, missä ihmisiä on vähän. Vihreillä on ilmeisiä vaikeuksia ymmärtää tätä. Ehkä he ovat vieraantuneet luonnosta?

[mannym]

https://data.footprintnetwork.org/#/exploreData

Tämä sivusto kertoo, että Suomi, vihreällä värialueella, on kuuluu ns. hyviin maihin. Kun linkitin sivuston yhdelle enemmän dataorientoituneelle punavihreälle, niin hän totesi, että "nuo argumentit on nähty ja ontuviksi todettu".

Onko kenelläkään mitään tietoa sivuston luotettavuudesta, puoleen tai toiseen?

Tuo dataorientoituneen punavihreän reaktio kertoo lähteen olevan luotettavamman puoleinen. tuo vastaus "nuo argumentit on nähty ja ontuviksi todettu". On puhdas tyhjä vastaus, varsinkin jos ei kykene esittämään missä ja kenen toimesta.

Se vain on EU ja Ilmastouskoville suoraan uskonkappaleita rikkova juttu tuo biokapasiteetin ylijäämäisyys Suomessa.

Kysyin tästä joskus vihreältä tuttavalta muodossa "eikö olisi hyvä jos Suomen biokapasiteetti olisi huomattavasti suurempi kuin päästömme"? Johon sain vastauksena "jotta noin olisi meidän pitäisi istuttaa enemmän puita, lopettaa kivihiilen käyttö ja yli puolet liikenteestä.

Sen olen huomannut että mitä vihreämpää aatesuuntaa kannattaa ja ajaa, sitä enemmän on pihalla ilmastoon liittyvistä asioista.

[Luotsi]

Ei se että tässä tammikuussa saatiin kerralla hirmuiset kinokset eteläistä Suomea myöten, eikä sekään ettei viime talvena pysyvää lumipeitettä saatu osaan Suomea ollenkaan. Ilmastotieteilijänä voin kertoa, että kumpikin on melko harvinainen, jopa poikkeuksellinen ilmiö, eivätkä ne ole kovin tavallisia tulevaisuudessakaan.

Ilmastotieteilijä Kotakorven on nyt alettava etsimään jotain välimuotoa kahden harvinaisen ilmiön väliltä jotta tieteen tekeminen ei pysähdy.

Mitä jos tulevaisuudessa taas satelee lunta?

No, silloin se on äärilunta joka on seurausta äärisäästä joka taas on todiste ihmisen (=suomalainen autoilija) aikaansaamasta ilmastonmuutoksesta! Seuraava kysymys?

[Roope]

Maailman ilmatieteenlaitoksen WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas totesi Ylen haastattelussa, että "ilmastonmuutos ei ole johtamassa ihmiskunnan tuhoon eikä planeettamme tuhoon".

Mitä tekee Hesari pari päivää myöhemmin? Pelottelee ihmiskunnan ja planeetan tuholla muka tieteen nimissä.

Tutkijat varoittavat ihmiskuntaa "kammottavasta" tulevaisuudesta: ympäristö­katastrofit aiheuttavat paljon suuremman uhan kuin tähän asti on uskottu

Asiantuntijoiden mukaan odotettavissa olevat ympäristökatastrofit uhkaavat koko planeettamme elämänmuotoja, myös ihmislajia.

Helsingin Sanomat 14.1.2021

MAAILMA on ajautumassa kohti "kammottavaa" tulevaisuutta, jonka ympäristö­katastrofien mittakaavaa ihmiskunta ei ole ymmärtänyt. Edessämme odottavat massasukupuutot, lisääntyvät terveysongelmat sekä ympäristön tuhoutumisesta johtuvat poliittiset ja sosiaaliset mullistukset.

Näin arvioivat 17 ympäristöasiantuntijaa Meksikosta, Australiasta ja Yhdysvalloista. Tutkimusryhmän raportti julkaistiin keskiviikkona Frontiers in Conservation Science -julkaisussa, jonka tekstit käyvät läpi tarkan vertaisarviointiprosessin.

Raportissa on käytetty lähteenä yli 150:tä alan tutkimustekstiä.

Millainenkohan se vertaisarviointi on tässä tapauksessa ollut? "Raportti" on muutaman sivun artikkeli, jossa esitetään epämääräisillä tutkimusviittauksilla perusteltuja tutkijoiden mielipiteitä muun muassa ympäristöterrorismin puolustamisesta ja ilmastonmuutoksen johtamisesta ydinsotaan.

Asiantuntijoiden mukaan odotettavissa olevat ympäristökatastrofit aiheuttavat paljon suurempaa vaaraa kuin on tähän asti uskottu – ne uhkaavat koko planeettamme elämänmuotoja, myös ihmislajia.

Ehkä luin huolimattomasti, mutta en löytänyt väitettä ihmislajin katoamisesta saati perusteluja tällaiselle skenaariolle. Sen sijaan artikkelissa kyllä käsitellään pitkälle ensi vuosisadan puolelle jatkuvaksi arvioidun globaalin väestönkasvun seurauksia.

Ihan kuin toimittaja olisi keksinyt ihmislajin sukupuuton omasta päästään, koska vähempi pelottelu ei vain riitä Suomen nykyisessä ilmastohysteerisessä ilmapiirissä. Tieteellisiä perusteita sille ei joka tapauksessa ole sen enempää kuin aiemminkaan vaan itse asiassa vähemmän.

Joulukuussa Euroopan unionin johtajat kiristivät vuonna 2014 sovittua tavoitettaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Tuolloin sovittiin, että vuoteen 2030 mennessä jäsenmaiden päästöjen tulisi kutistua vähintään 55 prosentilla. Aiemmassa päätöksessä sopivana pidettiin 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Puola, Tšekki, Unkari, Slovakia ja Bulgaria hangoittelivat uutta päästövähennystavoitetta vastaan. Ympäristöjärjestö Greenpeacen asiantuntija Kaisa Kosonen kutsui sopimusta HS:n haastattelussa osittain silmänlumeeksi, sillä osa päästövähennyksistä voitaisiin korvata hiilinielulisäyksillä.

Aiemmin samana syksynä Kiina ilmoitti tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuonna 2060, kymmenen vuotta EU:n jälkeen.

Artikkelissa ei oteta kantaa, kuinka kovemmat päästövähennykset muuttaisivat väitettyä kehitystä.

TÄHÄNASTISET toimet eivät kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan riitä. Kestävän kehityksen tavoitteista tullaan jäämään jälkeen. Jos tilanteen vakavuutta ei tunnusteta riittävän nopeasti, uudet pandemiat, konfliktit ja ilmastonmuutoksen kodeistaan ajamien ihmisten suuret muuttoliikehdinnät ovat varsin todennäköisiä, raportissa kirjoitetaan.

Mitään "joukkoliikehdintöjä" ei ole odotettavissa, ellei sellaisia luoda Euroopan löysällä maahanmuuttopolitiikalla. Artikkelissa viitataan leveällä haarukalla 25 miljoonasta jopa miljardiin "ympäristöpakolaiseen" vuoteen 2050 mennessä, mutta määrä ja määritelmä ei viittaa maailmalla vaeltaviin pakolaisiin vaan laskennallisiin siirtolaisiin, jotka joutuvat siirtymään jostain johonkin, oli se sitten vaikka kymmenen metriä etäämmälle merestä.

Sadatkin miljoonat kumulatiiviset muuttajat hukkuvat 30 vuoden aikana normaalin muuttamisen ja muuttoliikkeen seassa kohinaan.

[keskivertokaveri]

https://data.footprintnetwork.org/#/exploreData

Tämä sivusto kertoo, että Suomi, vihreällä värialueella, on kuuluu ns. hyviin maihin. Kun linkitin sivuston yhdelle enemmän dataorientoituneelle punavihreälle, niin hän totesi, että "nuo argumentit on nähty ja ontuviksi todettu".

Onko kenelläkään mitään tietoa sivuston luotettavuudesta, puoleen tai toiseen?

Taisin itse törmätä näihin biokapasiteetti ja ekologinen jalanjälki termeihin alunperin WWF:n Living planet raportissa. Tai ainakin siellä näitä samoja asioita käytiin lävitse. Tuohan on vuosittainen julkaisu, joka julkaisijansa mukaan analysoi maapallon tilaa. Näyttävät WWF:llä käyttäneen lähteenä tuota Global Footprint Networkia.

The 2010 edition of the Living Planet Report  presents new analyses on the health of our only planet.

It shows populations of tropical species are plummeting while humanity's demands on natural resources are sky-rocketing.

Biodiversity has declined globally by 30% between 1970 and 2007; by 60% in the tropics.

Demand on natural resources has doubled since 1966 and we are currently using the equivalent of 1.5 planets to support our activities.

This means that we are currently using 50% more natural resources than the Earth can sustain.

The Earth needs 1.5 years to generate the natural resources that we use in a year.

https://wwf.panda.org/discover/knowledge_hub/all_publications/living_planet_report_timeline/lpr_2010/?

Noista WWF:n julkaisuista sitten napattiin meikäläisiinkin uutisiin ne otsikot tyyliin "Jos kaikki eläisivät, kuin suomalaiset tarvitsisimme kuusi maapalloa". Ei vain muistettu sanoa, että vaikka yhtä suomalaista kohden luonnonvarojen käyttö (ecological footprint)  on noin 6gha (julkaisussa käytetty yksikkö, global hectares), niin meilläpä onkin käytössä (biokapasiteetti) noin 12-13 gha:ta per henkilö. Jos muut maat siis eläisivät kuten suomalaiset, niin meille riittäisi  0,5 maapalloa.

Noita WWF:n living planet raportteja löytyy heidän sivuiltaan edelleen menneiltä vuosilta. Nykyään tuo living planet raportti on hieman erilainen, ja ainakin 2020 ovatkin jättäneet siitä pois tuon biokapasiteettin, ja raportissa on pelkästään tuo luonnonvarojen käyttö.

[Roope]

On taas naurettavan alkeellista ilmastopropagandaa, mutta se tuskin tekijöitä ja toimituksia haittaa.

Helsingin Sanomat: Ilmansaasteet johtavat suuriin maahanmuutto­aaltoihin, tutkijat varoittavat The Guardianissa 16.1.2021

Helsingin Sanomien uutinen on kopioitu lähes sanasta sanaan vasemmistolaisen The Guardianin propagandajutusta.

ILMANSAASTEET ja ympäristön heikkeneminen johtavat suuriin muuttoaaltoihin tulevaisuudessa, tutkijat varoittavat brittilehti The Guardianissa.

Ympäristötapauksiin erikoistuneen asianajajan Sailesh Mehtan mukaan muuttoliikkeen ja ympäristön tilan heikentymisen välillä on selvä yhteys.

"Kun ilmaston lämpeneminen tekee osasta planeetastamme asuinkelvotonta, suurista muuttoaalloista tulee normaaleja. Ilman ja veden saasteet eivät kunnioita valtioiden rajoja", Mehta sanoi lehdelle.

"Voimme pysäyttää humanitaarisen ja poliittisen kriisin, mutta johtajiemme täytyy toimia nyt."

Tässä käytetty tyypillinen kikka on yhdistää ilmansaasteet ja ilmakehän hiilidioksidin lisääntymisestä johtuva ilmastonmuutos.

Oikeasti ilmansaasteiden määrä on ollut ja tulee olemaan globaalisti laskusuunnassa.

Ilmaston hitaan lämpenemisen taas ei voi perustellusti olettaa johtavan suuriin valtioiden välisiin muuttoaaltoihin. Tähänastisissa ennustuksissa elinkelvottomiksi muuttuviksi arvioiduilla alueilla päinvastoin asuu nykyään enemmän ihmisiä. Tämä voi johtaa myöhemmin resurssien puutteesta johtuviin romahduksiin, mutta syynä on silloin ensisijaisesti liikakansoitus, ei ilmaston lämpeneminen saati ilmansaasteet.

AIEMMIN tällä viikolla bangladeshilaismies vältti Ranskassa karkotuksen perustelemalla oikeudessa jäämistään ilmansaasteilla kotimaassaan.

Astmaa sairastavan 40-vuotiaan miehen terveys olisi voinut heiketä merkittävästi, tai hän olisi voinut jopa kuolla. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen oikeuden karkotustapausta koskeva päätös, jossa ympäristö oli ratkaiseva tekijä.

Mehtan mukaan ongelma ei koske vain Bangladeshia ja kehitysmaita. Ilmansaasteilla on hänen mukaansa vaikutusta noin 200 000 kuolemantapaukseen Britanniassa.

Oikeasti kyse ei ollut Bangladeshin saastuneisuudesta vaan siitä, että mies ei saisi kotimaansa terveydenhoitojärjestelmältä tarvitsemiaan astmalääkkeitä.

IHMISOIKEUKSIIN ja ympäristöön erikoistunut esittelijä David Boyd Yhdistyneistä kansakunnista (YK) on samaa mieltä saasteiden haitallisuudesta.

"On ymmärrettävää, jos ihmisiä houkuttaa muuttaa toisaalle puhtaan ilman perässä edistääkseen terveyttään. Ilmansaasteet ovat kansainvälinen terveyskatastrofi, joka ei saa ansaitsemaansa huomiota, koska suurin osa kuolleista on köyhiä tai muuten haavoittuvia", Boyd kommentoi The Guardianille.

Yalen ja Columbian yliopistojen ympäristöindeksissä (EPI) Bangladesh on sijalla 179. Sen nykyinen pistemäärä on 29,56 sadasta pisteestä, ja maan ilmanlaatu on maavertailussa vasta sijalla 166. Ranska on saanut indeksissä 80 pistettä ja Suomi 78,9 pistettä. Kiinan tämänhetkinen pistemäärä on 37,3.

Bangladesh ei siis ole näillä mittareilla ympäristönsä puolesta ihmisen terveydelle otollisin paikka.

Eikä terveydenhoitojärjestelmän ja sosiaaliturvan.

ILMASTO- JA MUUTTOLIIKELIITON koordinaattori Alex Randallin mukaan turvallisia ja laillisia reittejä bangladeshilaismiehen tapauksen kaltaiseen muuttoliikkeeseen on mahdollistettava.

"Tällaiset tapaukset, joissa ilmanlaadusta tai muista saasteista tulee syy estää karkotus, ovat tietysti tärkeitä askeleita eteenpäin", Randall sanoi.

"Nämä tapaukset eivät kuitenkaan yleensä päädy ennakkotapauksiksi, jolloin ilmastonmuutoksen vuoksi rajojen yli muuttavat ihmiset pysyvät lain kannalta harmaalla alueella."

Siinähän tuo agenda ja sen ajaminen pähkinänkuoressa.

Vapaata muuttamista kehitysmaista länsimaisten palvelujen äärelle perustellaan ilmastonmuutoksella, joka on aivan eri asia kuin ilmansaasteet, jotka taas eivät olleet syy bangladeshilaismiehen karkotuksen perumiseen kuin välillisesti.

MAAILMANLAAJUISESTI ilmansaasteet aiheuttavat laskentatavasta riippuen 4–9 miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Jopa 90 prosenttia maailman väestöstä asuu paikoissa, joissa ilmansaasteiden määrä ylittää Maailman terveysjärjestö WHO:n suositukset.

Euroopassa saasteet tappavat yli 400 000 ihmistä vuodessa, ja Suomessakin noin 2 000 ihmistä kuolee ennenaikaisesti ilmansaasteisiin joka vuosi. Hengitysteihin kulkeutuessaan ilman pienhiukkaset aiheuttavat ja pahentavat sydän- ja verisuonisairauksia, hengityssairauksia ja syöpää.

Pahimmillaan elinikä lyhenee yli kymmenellä vuodella.

Suurin ilmansaasteisiin liittyvä terveyskatastrofi on kylläkin ruuan lämmittäminen avotulella sisätiloissa. Pelkästään siihen arvioidaan kuolevan ennenaikaisesti lähes neljä miljoonaa ihmistä vuodessa eli yli puolet ilmansaasteisiin kuolevista.

Mutta tätä on vaikeampi sovittaa The Guardianin ja Helsingin Sanomien agendajournalismiin.

Seven million people die each year because of exposure to air pollution. That's one in eight deaths across the globe, making air pollution the single greatest environmental health risk on Earth. The estimate was reported this week by the World Health Organization; based on 2012 numbers, it is double the WHO's previous 2008 estimate.

What's more shocking is that the air pollution is often in the victim's own home. More than half of those deaths are caused by indoor pollutants, which in the developing world largely come from indoor cooking stove fuels like wood, coal, and cow dung.

National Geographic: WHO Report: Indoor Air Pollution Is Greatest Environmental Health Risk 27.3.2014

Edit:
Mainittu bangladeshilaismies haki Ranskasta turvapaikkaa vuonna 2011 väitetyn vainon perusteella. Ei saanut turvapaikkaa, mutta sai tilapäisen oleskeluluvan terveydentilansa perusteella. Kuuden vuoden jälkeen lääkärit hoksasivat, että itse asiassa miehen astmaa voitaisiin hoitaa myös Bangladeshissa. Tästä kahden vuoden päästä mies sai karkotuspäätöksen, jonka oikeusistuin kuitenkin perui.

Kymmenen vuoden keplottelun jälkeen on Ranskassakin aika varmaa, että pois ei tarvitse enää lähteä.

[ämpee]

Ei se että tässä tammikuussa saatiin kerralla hirmuiset kinokset eteläistä Suomea myöten, eikä sekään ettei viime talvena pysyvää lumipeitettä saatu osaan Suomea ollenkaan. Ilmastotieteilijänä voin kertoa, että kumpikin on melko harvinainen, jopa poikkeuksellinen ilmiö, eivätkä ne ole kovin tavallisia tulevaisuudessakaan.

Ilmastotieteilijä Kotakorven on nyt alettava etsimään jotain välimuotoa kahden harvinaisen ilmiön väliltä jotta tieteen tekeminen ei pysähdy.

Mitä jos tulevaisuudessa taas satelee lunta?

Jos noin heikosti pääsee käymään niin ehkäpä tulemme todistaneeksi ääritavallista talvisäätä jonka ei pitäisi olla mahdollista ilman äärimmäisen ankaraa ilmastonmuutosta joka itse itseään jatkuvasti kiihdyttäen tuottaa yllätyksellisesti yllätyksettömyyttä.
Tapahtui mitä hyvänsä niin aina selitys on liharuuassa, katumaastureissa tai muuten vaan väärässä asennoitumisessa joka ei pelkällä suostuttelulla taivu huijaukseen.

[Roope]

Vihreät ovat valjastaneet parhaat voimansa keksimään perusteluja Suomen ääriradikaalille ilmastopolitiikalle.

Tuloksena argumentoinnin virheitä, kompuroivaa logiikkaa ja noloa moralisointia.

[tweet]1350347329124098050[/tweet]

Ville Niinistö
Jos minkä tahansa maan jakaa 5 miljoonan ihmisen siivuihin, ja laittaa kaikki maailman 5 miljoonan ihmisen siivut rinnakkain, mikään niistä ei tuota kovin suurta osuutta globaaleista ilmastopäästöistä.

Rationaalinen johtopäätös ei ole, että missään ei tarvitse vähentää päästöjä.

Ei ole mitään rationaalista syytä, miksi yhden 5 miljoonan ihmisen siivun pitäisi harjoittaa muita tiukempaa politiikkaa.

Ville Niinistö
Osaltani olen tekemässä ilmastopolitiikkaa EU:ssa, koska se on 450 miljoonan ihmisen markkinana hyvin tehokas ohjaamaan kulutusta paitsi omalla alueellaan myös koko maailmassa hiilineutraaliksi.

Samalla talous siirtyy sinne, eli kyse myös teknologia- ja investointijohtajuudesta.

Ensinnäkin EU:n vaikutus muualle maailmaan on varsin pieni ja kaiken aikaa vähenevä. Toiseksi, on harhaista odottaa, että talous- tai teknologiajohtajuus siirtyisi EU:lle. Vielä harhaisempaa, että näin tapahtuisi suunnattomasti rahaa nielevän radikaalin ilmastopolitiikan avulla.

Ville Niinistö
Maailma tarvitsee toimintaa, ei tekosyitä. Kaikkialla tarvitsee vähentää päästöjä. Kun talous koko maailmassa siirtyy lujaa hiilineutraaleihin investointeihin, tässä teknologiaan, osaamiseen ja teolliseen vientiin panostava maa menestyy.

Minusta se kuulostaa kovasti Suomelta.

Eiköhän eniten EU-maiden hiilineutraaleista investoinneista hyötyvä maa ole Kiina, jonka omat tavoitteet ovat vaatimattomia eivätkä silloinkaan kiveen hakattuja. Sen sijaan Suomi on ääriradikaalin ilmastonmuutospolitiikan seurauksena selvä häviäjä, vaikka jotkut yritykset suomalaisten rajusti subventoimina menestyisivätkin.

Ville Niinistö
Samalla muistettava, että Suomi ei toimi yksin. Kun Bidenin USA sitoutuu luvatulla tavalla hiilineutraalisuuteen 2050 mennessä, on silloin maailman nykypäästöistä jo yli 65% maista, joilla on hiilineutraalisuustavoite.

Tässä murroksessa kannattaa olla osaaja ja teknologiaviejä.

Niin varmaan kannattaa, kun murros maksatetaan moneen kertaan veroina, velkoina ja korkeampina hintoina.

Ville Niinistö
Päästöjä kannattaa vähentää kaikissa maailman maissa kustannustehokkailla toimilla.

Osana ilmastosopimuksia on myös ollut käytössä toisessa maassa tehtyjen ilmastotoimien kautta tapahtuva kompensointi, mutta se on ollut toistaiseksi laskennallisesti hieman vaikeaa ja tehotonta.

Niin pitäisi, mutta todellisuus on aivan toista, kuten ilmastopoliittisesti järjetöntä tunnin juna -miljardihanketta ilmastotekona lobbaavan Niinistön luulisi tietävän.

Ville Niinistö
Ei kannata ampua itseään kumpaakaan jalkaan, vaan toteuttaa sellaisia päästövähennyksiä joiden avulla Suomi on hiilineutraalin osaamisen ja teknologian käyttöönoton sekä tutkimuksen edelläkävijä ja jonka yritykset saa kasvavan osuuden alan kasvavista maailmanmarkkinoista. Työtä.

Miten ihan konkreettisesti "hiilineutraali osaaminen ja tutkimus" korvaisi ne menetetyt työpaikat ja kasvavat kustannukset, joihin hallituksen tiukat päästövähennystavoitteet väkisinkin johtavat? Niinistön visio on vain uusi versio ns. voodoo-taloudesta.

Samassa ketjussa nostettiin perusteluiksi Oras Tynkkysen klassikko, joka pyörii samaa rataa:

Oras Tynkkynen: 10 vastausta kysymykseen, mitä pienellä Suomella on väliä 11.4.2019

1. Ilmakehä ei piittaa siitä, mistä päästöt tulevat tai kuka ne aiheuttaa. Jokainen vähennetty päästötonni hidastaa ilmastonmuutosta riippumatta siitä, tapahtuuko vähennys Kiinassa vai Suomessa.

Ilmakehästä saati ilmastonmuutoksen kehityksestä ei voi havaita, vaikka kaikki suomalaiset katoaisivat maapallolta. Ainoat näkyvät seuraukset Suomen muihin maihin verrattuna ääriradikaalista ilmastopolitiikasta ovat suomalaisten köyhtyminen ja elämän vaikeutuminen.

2. Jos 5,5 miljoonan suomalaisen päästöillä ei olisi väliä, ei varmaankaan olisi slovakialaisten, norjalaisten tai eritrealaistenkaan päästöillä. Eikä irlantilaisten, uusiseelantilaisten, kroatialaisten, kuwaitilaisten, panamalaisten, jamaikalaisten, liettualaisten jne.

Ei olekaan väliä ilmastonmuutoksen kannalta. Emme kykene havaitsemaan eroa minkään 5,5 miljoonan ihmisen joukon päästöjen pienemmällä tai suuremmalla vähenemisellä.

3. Entä olisiko silläkään sitten väliä, jos ähtäriläiset jättäisivät veronsa maksamatta? Heidän osuutensa Suomen verotuloista on kuitenkin promilleluokkaa – samoin kuin esimerkiksi suonenjokelaisten, harjavaltalaisten, ikaalislaisten, outokumpulaisten ja parkanolaisten.

Yhden kunnan asukkaiden veroilla ei tosiaankaan olisi väliä Suomen verokertymän kannalta.

4. Koko maailman 7,5 miljardin ihmisen väestön voi pilkkoa lukuisin eri tavoin 5,5 miljoonan suuruisiin siivuihin. Jos suomalaiset välttelevät vastuutaan, samalla logiikalla näin voisivat tehdä myös esimerkiksi newyorkilaismiehet, Euroopan juutalaiset ja Etelä-Korean vasenkätiset.

Luulin, että kyse on ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta, mutta Tynkkynen tempaisi esiin moraalisen vastuun. Se muuttaa pelin toisenlaiseksi.

Nyt sitten pitäisi määritellä suomalaisten vastuu, poikkeaako se muista ja ennen kaikkea kenen käsityksiin vastuu perustuu.

5. Asiaa voi lähestyä myös maanpuolustusvertauksen kautta. Jos 70 vuotta sitten jokainen olisi ajatellut, ettei sota yhtä miestä kaipaa, Suomi voisi tänään näyttää aika toisenlaiselta.

Yksilön näkökulmasta asia on juuri näin, eikä yksilön päätös luultavasti olisi vaikuttanut sodan lopputulokseen. Suomalaisten yhteisillä päätöksillä oli kuitenkin suuri vaikutus Suomen ja suomalaisten tulevaisuuteen, mitä ei voi sanoa Suomen ilmastopolitiikan vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

6. Suomalaisten päästöt asukasta kohti ovat selvästi keskiarvoa suuremmat. Päästöiltään 5,5 miljoonaa suomalaista vastaa yli 20:tä miljoonaa intialaista, 40:tä miljoonaa etiopialaista ja 180:tä miljoonaa burundilaista (Burundissa asuu runsaat 10 miljoonaa ihmistä).

En ole samaa mieltä Tynkkysen kanssa, että päästövähennysvastuut pitäisi jyvittää näin, mutta toisaalta minulle sopii, että nykyiset kansainväliset ilmastosopimukset revitään ja neuvotellaan uusiksi siltä pohjalta, mikä on kunkin maan nykyinen käsitys omasta vastuustaan. Uudistetaan samalla myös YK:n pakolaissopimus.

7. Pienuus ei ole ennenkään ollut este. Pienestä Suomesta ponnistanut Nokia myi enimmillään yli puolet maailman älypuhelimista, ja 15-vuotias ruotsalaislukiolainen Greta Thunberg käynnisti kansainvälisen liikkeen, jonka tempauksiin on osallistunut yhtä aikaa 1,5 miljoonaa ihmistä.

8. Jos onnistumme tekemään asioita erityisen fiksusti, se kyllä kiinnostaa maailmanlaajuisesti. Suomen kehuttua peruskoulua tullaan ihmettelemään ympäri maailmaa, ja ainutlaatuisesta perustulokokeilusta on kirjoitettu maailman merkittävimmissä lehdissä.

Niin?

On äärimmäisen epätodennäköistä, että Suomen ääriradikaali ilmastopolitiikka johtaisi mihinkään sellaiseen, joka muuttaisi koko maailman. Sen sijaan on vääjäämätöntä, että Suomen ilmastopolitiikan kustannukset ovat valtavat ja samalla vaikutus ilmastonmuutokseen merkityksetön.

9. Päästöjen vähentämisen ei tarvitse olla uhraus, vaan se voi päinvastoin parantaa hyvinvointiamme. Hiilineutraalissa Suomessa olemme esimerkiksi vähemmän riippuvaisia tuontienergiasta, meillä on puhtaampi ilma ja vesi sekä syömme terveellisemmin.

Käytännössä kyse on huomattavista taloudellisista uhrauksista ja muun muassa palvelujen heikkenemisestä. En kaipaa kollektiiviseen itsepetokseen perustuvaa vihreätä yhteiskuntaa, jossa uhraukset esitetään saavutuksina ja jossa ihmisiltä poistetaan valinnanvapaus.

10. Jokainen on ensisijaisesti vastuussa omista päästöistään. Kiinalaiset vastaavat omista päästöistään, yhdysvaltalaiset omistaan – ja me suomalaiset omistamme.

Kukin päättää itse omasta ilmastopolitiikastaan, eikä valtio puutu asiaan. Sopii minulle.

[Velmu]

Ville Niinistö taitaa uskoa vilpittömästi siihen, että kun Suomi kuristaa itsensä hengiltä järjettömällä ilmasto- ja energiapolitiikallaan, niin koko muu maailma seuraa meitä ja tekee saman itselleen.

[pyrokatti]

Niinistö ja Tynkkynen voisivat näyttää esimerkkiä pudottamalla omat päästönsä keskiarvon alapuolelle. He tosin toimisivat silloin vastoin vihreiden tärkeintä periaatetta: "Älkää tehkö kuten Minä teen, tehkää kuten Minä sanon"

[haermae]

Niinistö ja Tynkkynen voisivat näyttää esimerkkiä pudottamalla omat päästönsä keskiarvon alapuolelle. He tosin toimisivat silloin vastoin vihreiden tärkeintä periaatetta: "Älkää tehkö kuten Minä teen, tehkää kuten Minä sanon"

Niinistöltä joskus aikoja sitten kysyttiin, että eikö hänen itsensäkin pitäisi muuttaa elintapojaan vihreiden ajamien asioiden mukaisesti. En enää muista mikä ankeutus tuolla kertaa oli kyseessä. Niinistö vastasi jotakuin niin, että ei ole tarkoituksenmukaista että näillä muutoksilla/määräyksillä hankaloitettaisiin hänen elämäänsä.

[pyrokatti]

Muuttiko Niinistö Brysseliin tai Strasbourgiin asumaan tultuaan valituksi Euroopan parlamenttiin? Vai lenteleekö hän "ympäristöystävällisesti" ja "vastuullisesti" kotinsa ja parlamentin välillä? Siis tämä parlamentti joka "ympäristöystävällisesti" ja "vastuullisesti" siirtyy kuukausittain Brysselistä Strasbourgiin ja takaisin.

[Huppupelikaani]

^ Ainakin IS:ssä 20.7.2019 olleen uutisen perusteella lenteleepä hyvinkin. Mutta toki maailmanpelastajalla on selitys ja samalla oikeutus tähän maailmantuhoamiseen.

———
NIINISTÖ aikoo siis tehdä niin kuin moni muukin suomalainen europarlamentaarikko: matkustaa koto-Suomeen, kun viikko parlamentissa päättyy torstaisin. Vihreän edustajan matkustaminen viikoittain edestakaisin Helsingin ja Brysselin välillä saattaa kuulostaa oudolta.
– Ilmastomielessä tuntuu ikävältä, ja se on fyysisesti kuluttavaa. Mutta koen, että kansan valitsemana edustajana minun on säilytettävä aktiivinen toiminta Suomessa. On minulle tärkeää, etten etäännyt suomalaisten arjesta, Niinistö sanoo.
———

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006179087.html

Ja lisäksi ainakin kymmenisen vuotta tuosta taaksepäin lentojen päästöt kompensoitiin rahalla, kuinkas muuten. Ekologista moralismia vastustavan () Niinistön laskelmat maalämmön ja paneelien takaisinmaksuajasta taisivat mennä hiukan alakanttiin, mutta sopii kuvioon. Ja miksi ihmeessä sähkölämmityksestä olisi pitänyt päästä "totaalisesti eroon"?

———
Eduskunnan puhemiehen ja kokoomuksen entisen puheenjohtajan, Sauli Niinistön veljenpoika ei pane pahakseen, jos häntä kutsutaan soininvaaralaiseksi.
Oppi-isänsä tavoin hän edustaa sosiaaliliberalismia, jossa etusijalla ovat "yhteiskunnalliset vapaudet, oikeudet ja mahdollisuudet sekä vahva ekologinen ja sosiaalinen vastuu".
Niinistö myöntää, että täysin ekologisesti on vaikea elää. Omaa hiilijalanjälkeään hän neutralisoi maksamalla jokaisesta lennostaan päästökorvauksia kansalaisjärjestö Climate Carelle.

"Vastustan ekologista moralismia", Niinistö linjaa.
Sähkölämmityksestä on Niinistön mielestä kuitenkin päästävä totaalisesti eroon. Omaan kotiin on vaihdettu maalämpöjärjestelmä ja aurinkopaneeli.
Hän laskee, että se maksaa itsensä takaisin viidessä, kymmenessä vuodessa.
———

https://www.kaleva.fi/niinistolle-ei-kelpaa-vanhaslaisuus/2183112

Tästä ja kaikista muistakin epäloogisuuksista johtuen ei ole ihme, että tavallista kansaa kaitsemaan tarvitaan uskonnollista puhetta.

———
Ekokatastrofin estämiseen tarvitaan kirkkoja ja uskonnollista puhetta, Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi perjantaina Suomen ekumeenisen neuvoston järjestämässä ympäristöseminaarissa. Niinistön mukaan kirkkojen arvopohjassa oleva kunnioitus kaikkea luotua kohtaan tekee niistä tärkeitä kumppaneita työssä ekokatastrofin estämiseksi. Hänen mielestään uskonnollista puhetta tarvitaan ylipäätään, jotta riittävä elintapojen muutos voidaan saada aikaan seuraavien 10‒20 vuoden aikana. Tämän verran meillä on Niinistön mielestä aikaa välttyä pahimmalta.
Niinistö näkee ilmassa paljon toivon merkkejä: asenteet muuttuvat ja uusia ympäristöystävällisiä keksintöjä syntyy jatkuvasti. Myös joulukuussa solmittu Pariisin ilmastosopimus on merkittävä askel eteenpäin.
———

https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/ville-niinisto-ekokatastrofin-estamiseksi-tarvitaan-uskonnollista-puhetta/

[Golimar]

Tämä varmaankin selitetään ilmaston lämpenemisellä.

What IS going on with the world's weather? Ice blankets the Sahara desert while snow falls in Saudi Arabia where temperature has dropped to -2C
The desert town of Ain Sefra in Algeria was blanketed with snow last Wednesday as temperatures hit -3C
Photographer Karim Bouchetata captured the unusual sight in stunning images of sheep on the sand dunes
Meanwhile residents of Saudi Arabia's Aseer region flocked to the desert to see the extremely rare snowfall
Half a century has passed since temperatures in the southwestern province dipped below freezing

X

https://www.dailymail.co.uk/news/article-9156697/Ice-blankets-Sahara-desert-snow-falls-Saudi-Arabia-temperature-dropped-2C.html

[sancai]

Itse en ole ilmastodenialisti, en ole edes ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen denialisti. Pidän ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta sen verran todennäköisenä, että näen sen vakavana uhkana. Sen sijaan olen ilmastopolitiikkadenialisti. En usko talouden suunnittelun ja valtion kontrollin lisäämisen, siis sosialismin, voivan ratkaista mitään ongelmaa, ilmastonmuutostakaan. Näen myös, että yksilönvapauksien rajoittaminen ja sosialismi kehitymaissa olisivat jopa ilmastonmuutosta suurempia uhkia: maailmanlaajuinen sosialismi vaatisi jopa satoja miljoonia henkiä ja syöksisi miljardit äärimmäiseen köyhyyteen sosialismin historiallisten vaikutteiden perusteella. Toisaalta, ilmastonmuutoksen toteutuminen ei välttämättä aiheuttaisi suurta iskua ihmiskunnan elintasolle, koska talouskasvu ja kehitysmaiden nopea elintason nousu riittää kompensoimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitat. Esimerkiksi Bangladeshissa köyhyys vähenee ja tulvien uhriluvut vähenevät vaikka maata pidetään kaikkein altteimpana ilmastonmuutoksen vaikutuksille, koska maan rivakka talouskasvu parantaa Bangladeshin toimintavalmiuksia esimerkiksi tulvia vastaan niin paljon. Kokonaisuudessaan näen kuitenkin suotavana, että ilmastonmuutosta pystyttäisiin hillitsemään.

Jos pitää valita vaihtoehdoista "ei tehdä mitään" ja "siirrytään globaaliin autoritääriseen ilmastokommunismiin", niin valitsen ehdottomasti ensimmäisen. Näyttää siltä, että vapaiden markkinoiden luontainen pyrkimys resurssitehokkuuteen riittää kääntämään päästöt vakaaseen laskuun kehittyneissä talouksissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa päästöt ovat laskeneet, jopa öljyteollisuudesta tunnettu, nopean väestönkasvun ja talouskasvun konservatiivinen Texas on vähentänyt päästöjään. Näenkin tärkeimpänä prioriteettina aikaansaada tervettä talouskasvua kehitysmaihin, se on ainoa keino parantaa ihmiskunnan hyvinvointia, sekä taistella ilmastonmuutosta vastaan samanaikaisesti.

[Roope]

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Pelko ja ahdistus eivät auta ilmastonmuutoksen torjumisessa 17.1.2021

Tekopyhyyden maksimi. Helsingin Sanomat itse lietsoo rutiininomaisesti pelkoa ja ahdistusta toistamalla ulkomaisia humpuukiuutisia ihmiskunnan loppua ennustavista tutkijoista.

MAAILMAN ILMATIETEEN JÄRJESTÖN WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas on todellinen ilmastonmuutoksen asiantuntija. Hän johtaa YK:n alaista järjestöä ja hänen alaisuudessaan toimii myös ilmastotieteen kova ydin eli hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.

Toisin kuin monet ilmastoaktiivit, Taalas haluaa rauhoittaa aiheesta käytävää keskustelua. Pelko ja ilmastoahdistus eivät Taalaksen mielestä auta ketään. Päinvastoin ne voivat kääntää suuren yleisön mielipiteet ilmastotoimia vastaan.

Taalaksen mukaan tieteellinen tieto ei tue ilmastohysteerikkojen ennusteita ihmiskunnan ja planeetan tuhosta, mutta Helsingin Sanomat maalaa yhä uudestaan täysin toisenlaista kuvaa.

Valitettavasti Taalaskin tuntuu lähestyvän asiaa enemmän propagandan tehokkuuden kuin keskustelun totuudellisuuden kautta. Totuus Suomen ilmastopolitiikasta kääntäisi suuren yleisön mielipiteet aivan varmasti Suomen ilmastotoimia vastaan, mutta Taalas on siitä aiheesta hyvin hiljaa.

Tuoreessa kirjassaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin hän korostaa, että ilmastotoimet ovat paljon helpompia kuin esimerkiksi koronaviruspandemian vastaiset toimet. Tarvittava muutos ei tarkoita arkielämämme täydellistä mylläystä. Hän on myös toiveikas, että tehtävässä onnistutaan.

Mikäli ilmastonmuutokseen yritetään vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikalla niin radikaalisti kuin julkisuudessa on ollut puhe, tarvittava muutos tarkoittaa monille arkielämän muuttumista huonommaksi. Eri asia sitten se, että "tarvittavalle muutokselle" ei ole todellista tarvetta. Muutos sujuisi teknologian kehittyessä aivan toisella tavalla siististi ja vähemmin kustannuksin, mikäli Suomen hiilineutraalisuustavoite olisi muun EU:n lailla vuodessa 2050.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi hiilineutraali kiertotalousmaa vuoteen 2035 mennessä. Uudet liiketoimintamallit eivät silloin perustuisi vain uusien tuotteiden valmistukseen vaan niiden myyntiin palveluna, tuotteiden korjaamiseen ja kierrättämiseen. Tavoiteltava aikataulu on kunnianhimoinen, sillä malli on vasta idean asteella.

Kiertotalousjargon on ollut sisällötöntä sanahelinää, mutta sillekin on tilausta, koska artisti maksaa – kymmeniä miljardeja euroja.

Valtamedia sallii hallituksen vaieta edelleen ilmastopolitiikkansa käytännön soveltamisesta ja ennen kaikkea sen hintalapusta, vaikka vaaleista ja hallituksen Suomelle sälyttämästä hiilineutraalisuustavoitteesta on kohta jo kaksi vuotta.

[pyrokatti]

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi hiilineutraali kiertotalousmaa vuoteen 2035 mennessä. Uudet liiketoimintamallit eivät silloin perustuisi vain uusien tuotteiden valmistukseen vaan niiden myyntiin palveluna, tuotteiden korjaamiseen ja kierrättämiseen. Tavoiteltava aikataulu on kunnianhimoinen, sillä malli on vasta idean asteella.

Kiertotalousjargon on ollut sisällötöntä sanahelinää, mutta sillekin on tilausta, koska artisti maksaa – kymmeniä miljardeja euroja.

Tämä kiertotalous on vahvasti ristiriidassa nykyisen utopistisen ilmastopolitiikan kanssa jossa toimivia järjestelmiä ja laitteita pyritään korvaamaan uusilla ennen niiden luonnollisen käyttöiän päättymistä. Tätä jopa tuetaan rahallisesti julkisista varoista. Utopisteille on tärkeää se, että päätökset kuulostavat hienolta. Se mikä niiden vaikutus on reaalimaailmassa; EVVK.

[Pentecost]

Tämä kiertotalous on vahvasti ristiriidassa nykyisen utopistisen ilmastopolitiikan kanssa jossa toimivia järjestelmiä ja laitteita pyritään korvaamaan uusilla ennen niiden luonnollisen käyttöiän päättymistä.

Ja tietenkin Suomi innokkaana ja kuuliaisena etupenkin oppilaana pakottaa tälläiseen tuhlaamiseen ensimmäisenä. Huomasin oman S markettini vaihtaneen kaikki kylmälaitteistonsa ja kun kysyin, että mitä on tapahtumassa ja miksi, niin kerrottiin että entiset laitteet täytyy vaihtaa kun niiden käyttämä kylmennyslitku ei ole EU standardin mukainen. Nyt sitten uudet laitteistot kylmenevät jollain uudella litkulla.

Minusta olisi ollut järkevää ajaa melko uudet ja hienot laitteistot loppuun ja sitten vasta vaihtaa aparaatit. Mutta tälläistähän tämä viisivuotissuunnitelmien ja ideologian mukainen touhu on: "Maksaa mitä maksaa, kunhan luonto pelastuu!" Vaikkei sitten luonto eikä kukkaro pelastuisi yhtään.

[F1nka]

Metallien tehokkaampi talteenotto jätteestä on kiertotalousaatteessa sellainen järkevä juttu. Etenkin jos opeteltaisiin tekemään erottelu täällä Suomessa. Metallimalmien kaivaminen maaperästä aiheuttaa paljon ympäristömuutoksia, joten maaperästä nostettujen metallien kierrättäminen on mielestäni järkevää. Toisaalta vaatteiden kuitujen uusiokäyttö niin, että niihin sekoitetaan polyesteriä, on mielestäni järjetöntä. Kyseessä vaikuttaisi (kunnes parempaa tietoa asiasta saan) kertakäyttökulttuurin viherpesu.

[Lalli IsoTalo]

Huomasin oman S markettini vaihtaneen kaikki kylmälaitteistonsa ...

Huomasin kaupunkini maalanneen piiloon vanhat pyörä/kävelytiemerkit, ja maalanneet siihen viereen nämä uudet merkit. Hölmöläisten hommaa Helsingissä.

[insinörtti]

Vielä yksi rynnistys, veljet: tehkää ahkerasti töitä, käykää turbo punaisena töissä, tienatkaa rahaa ja ostakaa lisää ympäristön pelastavia laitteita, niin aivan hetken kuluttua tilanne on hallinnassa.

Näinhän meille on opetettu ainakin viimeiset 50 vuotta. Todellisuudessa tuolla touhottamisella ei saavuteta muuta kuin hiukan lisää verotuloja, mutta se lienee tavoitteenakin. Luonnonvarojen säästymisen ja teollisuuden päästöjen kannalta pitäisi tietysti tehdä mahdollisimman pitkäikäisiä, laadukkaita tuotteita, ja ostaa niitä harvoin.

Kuriositeettina mainittakoon, että vuonna 1990 ostettu HH T-paita (viittaa norjalaiseen tuotemerkkiin, ei mihinkään muuhun) siirtyi trasselipussiin vasta viime vuonna. Englannin armeijan vuosimallin 1956 paita on edelleen käyttökelpoinen, samoin kuin D-day vuosijuhlan (2004) kunniaksi tehty T-paita. Sen sijaan tavalliset venyvät pilalle ja reikiintyvät muutaman pesun jälkeen, eli samassa ajassa pitää ostaa esimerkiksi 200 paitaa. Sitten jos vielä haluaa seurata muotia, niin määrä kasvaa 500-1000 välille.

Samaa suunnitellun vanhenemisen filosofiaa sovelletaan käytännössä kaikissa tuotteissa; niitä on tarkoitus myydä mahdollisimman usein - ei mahdollisimman harvoin. Huonolaatuinen tuote taas ei ole koskaan ympäristöystävällinen, vaikka mitä mainosmies sanoisi.

[Bellerofon]

Eniten juuri naurattaa tuo kertakäyttömuoti. Kaapista löytyy vielä useita 20 vuotta vanhoja vaatteita erittäin hyvässä kunnossa ja sopivat myös vielä päälle. Käyn noin kerran kaksi vuodessa vaatekaupassa ja yleensä mukaan tarttuu kenkien lisäksi farkut ja muutama paita sekä housuja tarpeen mukaan. Eniten naurattaa ympäristöstä vouhottavat pikkutytöt, jotka shoppailevat meikkejä, vaatteita ja muuta krääsää sekä elektroniikkaa järjettömiä määriä. Siinä se maailma paranee, kun lapsityövoimalla tuotettuja halpisretkuja räkkitolkulla ostetaan kaappeihin.

[Pkymppi]

Eniten juuri naurattaa tuo kertakäyttömuoti. Kaapista löytyy vielä useita 20 vuotta vanhoja vaatteita erittäin hyvässä kunnossa ja sopivat myös vielä päälle. Käyn noin kerran kaksi vuodessa vaatekaupassa ja yleensä mukaan tarttuu kenkien lisäksi farkut ja muutama paita sekä housuja tarpeen mukaan. Eniten naurattaa ympäristöstä vouhottavat pikkutytöt, jotka shoppailevat meikkejä, vaatteita ja muuta krääsää sekä elektroniikkaa järjettömiä määriä. Siinä se maailma paranee, kun lapsityövoimalla tuotettuja halpisretkuja räkkitolkulla ostetaan kaappeihin.

  Minun mielestä edellämainitun lisäksi riistoa jos mikä on se että länsimaista käydään lomilla makailemassa halpamaissa. Syödään siellä halpaa ruokaa ja teetetään halpoja palveluksia.
   Taannoin menetin yhden ystävyyden kun kaveri rehvasteli käyneensä hakemassa Virosta lastin halpaa viinaa.
Tokaisin siihen  jotta menetkö sitten Viroon hoitamaan sairauttasi kun sairastut?

  Demarina hän ymmärsi heti mitä tarkoitan.
 
   

[Timo Rainela]

MaaseutuMedia kirjoittaa turpeesta ja tuulivoimasta (18.1.2021).

http://www.maaseutumedia.fi/kaksi-turverekkakuormaa-vastaa-nyt-800-tuulivoimalan-sahkontuotantoa/?fbclid=IwAR2C8ex1_Dj5qg9WHUpM5eOZ-QBu6yvvzLy6IjgZOe25sAR_EdvIc7ufI_w

Kaksi turverekkakuormaa vastaa nyt 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa.

Kaksi turverekkakuormaa sisälsi yhtä paljon energiaa, kuin Suomen kaikkien tuulivoimaloiden energiatuotto yhteensä 14. tammikuuta.

14. tammikuuta 2021 kello 01:00 tuulivoimalat tuottivat Fingdridin tilaston mukaan  221 megawattia megawattia tunnissa, se kävi alle jopa 116 megawatissa.

Onko tuulivoima pakkasilla hiilivoimaa?

[...]
Jo kahden pakkaspäivän jälkeen Suomen energiatuotanto on lujilla

Tuulipuistot rakennetaan erämaille.

Jokaista tuulivoimalaa varten pitää raivata kaksi hehtaaria metsää. Sen lisäksi alueelle pitää rakentaa tiestö ja voimalinjat.
[...]
Vanhoista päätöksistä johtuen tuulivoiman energiatuki oli 300 miljoonaa euroa 2020.

Loput linkistä.