2016-02-11 HS: Perheenyhdistäminen vaatii vastedes vakaita tuloja (yhdistetty)

[Huppupelikaani]

THL tutki perheenyhdistämisen kautta saapuneiden työllistymistä. Yle nostaa tutkimuksesta otsikkoon asti, että "Perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät".

Minkäänlaisia lukemia tästä "nopeammasta" työllistymisestä ei ole viitsitty uutiseen kirjoittaa, saati sitten tarkempaa vertailua muihin ryhmiin, mikä on työllistymisprosentti tai sen kehitys ajan kuluessa. Kai siinä tutkimuksessa sentään jotain numeroitakin on? Ihan vähän haiskahtaa siltä, että otsikoitu asia on ainoa positiivinen asia koko tutkimuksessa. No, epäilemättä tästäkin uutisesta tehdään se johtopäätös, että enemmän rahaa kotouttamiseen ja lisää perheenyhdistämistä MENA-maista ja äkkiä.

THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola arvioi laitoksen tiedotteessa, että perheenyhdistämisen kautta saapuneiden miesten työllistymistä voi helpottaa se, että aiemmin Suomeen saapuneet perheenjäsenet ovat saattaneet saada työllistymisen kannalta olennaisia tietotaitoja ja solmineet sosiaalisia verkostoja.

Perheenyhdistämisen kautta tulleet naiset sen sijaan työllistyivät muita hitaammin, tiedotteessa kerrotaan. Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset ovat muita ryhmiä yleisemmin perhevapaalla maassaolon alusta lähtien, mikä THL:n mukaan viivästyttää heidän työllistymistään.

———

Tutkimuksessa seurattiin kaikkien vuosina 2001–2014 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä ja perhevapaiden yleisyyttä. Aineistossa on noin 15 000 ihmistä, joista valtaosa on Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Iranista.

Koko juttu: https://yle.fi/uutiset/3-11590216

[RP]

THL tutki perheenyhdistämisen kautta saapuneiden työllistymistä. Yle nostaa tutkimuksesta otsikkoon asti, että "Perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät".

THL:n oma uutisotsikointi

Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset työllistyvät muita pakolaisia hitaammin – miehillä tulos päinvastainen

https://thl.fi/fi/-/perheenyhdistamisen-kautta-saapuneet-naiset-tyollistyvat-muita-pakolaisia-hitaammin-miehilla-tulos-painvastainen

Sitten jos katsoo sen THL;n sivuilla linkatun asiasta tehdy tieteellisen julkaisun, niin sen graafeista itse asiassa ensimmäisenä mieleen painuva asia eivät ole nuo otsikoissa mainitut erot, vaan työttömyyden taso humanitäärisillä maahanmuuttajilla yleensä, mikä 12 Suomessa vietetyn vuoden jälkeen on pääosin suuruusluokkaa 60% (kuva ohessa) .

[Vänkääjä]

THL tutki perheenyhdistämisen kautta saapuneiden työllistymistä. Yle nostaa tutkimuksesta otsikkoon asti, että "Perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät".

Minkäänlaisia lukemia tästä "nopeammasta" työllistymisestä ei ole viitsitty uutiseen kirjoittaa, saati sitten tarkempaa vertailua muihin ryhmiin, mikä on työllistymisprosentti tai sen kehitys ajan kuluessa. Kai siinä tutkimuksessa sentään jotain numeroitakin on? Ihan vähän haiskahtaa siltä, että otsikoitu asia on ainoa positiivinen asia koko tutkimuksessa. No, epäilemättä tästäkin uutisesta tehdään se johtopäätös, että enemmän rahaa kotouttamiseen ja lisää perheenyhdistämistä MENA-maista ja äkkiä.

THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola arvioi laitoksen tiedotteessa, että perheenyhdistämisen kautta saapuneiden miesten työllistymistä voi helpottaa se, että aiemmin Suomeen saapuneet perheenjäsenet ovat saattaneet saada työllistymisen kannalta olennaisia tietotaitoja ja solmineet sosiaalisia verkostoja.

Perheenyhdistämisen kautta tulleet naiset sen sijaan työllistyivät muita hitaammin, tiedotteessa kerrotaan. Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset ovat muita ryhmiä yleisemmin perhevapaalla maassaolon alusta lähtien, mikä THL:n mukaan viivästyttää heidän työllistymistään.

———

Tutkimuksessa seurattiin kaikkien vuosina 2001–2014 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä ja perhevapaiden yleisyyttä. Aineistossa on noin 15 000 ihmistä, joista valtaosa on Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Iranista.

Koko juttu: https://yle.fi/uutiset/3-11590216

Onko tuota tutkimusta viimeistelty kuusi vuotta vai ihanko sattumalta aineisto loppuu  vuoteen 2014?

[RP]

Onko tuota tutkimusta viimeistelty kuusi vuotta vai ihanko sattumalta aineisto loppuu  vuoteen 2014?

Sanovat melko suoraan, että halusivat rajata 2015 pakolaisaallon sen ulkopuolelle. En nyt sitten tiedä, paljonko huonommaksi lukemat tuosta olisivat enää muuttuneet.

In 2015, the number of filed asylum applications reached new records (32,500 individuals), which is almost ninefold compared to the previous year. However, only a minority of newcomers was eventually granted a residence permit. The high inflow also resulted in tightened criteria for residence permit: before the crisis in 2015, 16% of the permit decisions for international protection were negative, whereas in 2016 the rate was 51%. The clear majority of claimants originated from Iraq, whereas in many other European countries Syrians were the principal group. The numbers of asylum seekers waned quickly close to the previous levels in 2016. The number of resettled refugees and family reunion migrants has remained relatively stable throughout the 2000s (Finnish Immigration Service 2019.)

This study pertains to humanitarian migrants and their reunited family members before the inflow of 2015. The study population consists of refugees and their family members who were granted residence permit to Finland between the years 2001 and 2014 and have resided in the country at least until 2015. These approximately 15,000 migrants originate mostly from Iraq, Somalia, Afghanistan and Iran. 40% of the study population arrived as asylum seekers. Both resettled refugees and family reunion migrants constitute 30% of the study population

https://link.springer.com/article/10.1186/s40878-020-00183-4

[Skeptikko]

THL tutki perheenyhdistämisen kautta saapuneiden työllistymistä. Yle nostaa tutkimuksesta otsikkoon asti, että "Perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät".

Täällä ilmeisesti tarkemmin. En itse ole ehtinyt tarkemmin tutustua:

Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset työllistyvät muita pakolaisia hitaammin – miehillä tulos päinvastainen
https://thl.fi/fi/-/perheenyhdistamisen-kautta-saapuneet-naiset-tyollistyvat-muita-pakolaisia-hitaammin-miehilla-tulos-painvastainen

Tutkimuksessa seurattiin kaikkien vuosina 2001–2014 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä ja perhevapaiden yleisyyttä.

Kaikkiaan aineistossa on noin 15 000 henkilöä, joista valtaosa on lähtöisin Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Iranista. Tutkimuksen aineisto on koottu Kelan, Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston rekistereistä.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.
...
Tervola, J. 2020. Different selection processes, different outcomes? Comparing labor market integration of asylum refugees, resettled refugees and their reunited family members in Finland. Comparative migration studies 8 (28).

Policy Brief: Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset työllistyvät muita pakolaisia hitaammin – miehillä tulos päinvastainen

PS, liitteenä nyt kuvaajat, joista näkyy miten heikkoa työllistyminen palkkatuloilla mitattuna on kaikissa ryhmissä. Kyse ei ole todellakaan mistään nettomaksajaryhmästä yhteiskunnalle.

PS, Hesarikin innostunut julistamaan tätä ilosanomaa. Tosin iloisesti myöskin unohtanut mainita kuinka heikoksi työllistyminen jää ja kuinka pieniä erot näiden ryhmien villä tosiasiassa ovat:

Perheenyhdistämisen kautta saapuvat miehet työllistyvät muita pakolaisia nopeammin – "Tulokset herättävät kysymään, pystyttäisiinkö kotouttamistoimia kohdentamaan äideille"
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006667140.html

"Perheenyhdistämisen kautta saapuneiden miesten työllistymistä voi helpottaa, että aiemmin saapuneet perheenjäsenet ovat ehkä jo saaneet työllistymisen kannalta olennaista tietotaitoa ja solmineet sosiaalisia verkostoja", sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola tiedotteessa.

Samaa kautta saapuneiden naisten työllistymisen hitautta selittää osin perheellistyminen. He ovat muita ryhmiä yleisemmin perhevapaalla heti maassa olemisen alusta lähtien.

[Olipakerranelämä]

" Miksi Suomen hallitus sallii Maahanmuuttovirastolta jatkuvan lainvastaisen toiminnan? Miksi Petteri Orpoa ei aseteta syytteeseen virkavirheestä?"

Tuossapa pohdittavaa kaikille ja lainlaatijoillekin, mutta mitäänhän ei tapahdu, koska suomen oikeuslaitoksella ei liene resulsseja asioiden tutkimiseen ja koska orvon kaltaisilla miljonääreillä oli parin edellisen enemmistöhallituksen aikana aikaa laatia liukuhihnatahtiin lakeja, joita voivat soveltaa aina mielensä mukaan ilman sanktioita?

Kun nykyään julkisessa mediassa ei sallita minkäänlaista kyseenalaistamista tai pelkotilojen julkituomista liittyen maahan tulevien aiheuttamiin uhkiin Suomen Kansalaisia kohtaan, eikö voi kun kauhulla seurata jälkipolvien henkiinjäämistaistelua olemassaolostaan ??

Maahamme tulevien perässä maahamme pääsee vapaasti myös " turisteja ", jotka pyrkivät eliminoimaan keinoja kaihtamatta noita omista kotimaistaan lähteneitä toisinajattelijoita ja noille nykyinen suomen valtamedia antaa metreittäin palstatilaa mm. mielipidepalstoilla, mutta evää pelkotiloissa elävien Suomalaisten mielipiteet.

Suomalaiset eivät saa olla huolissaan mm. lastensa raiskauksista, vanhuksiin kohdistuvista rikoksista, ryöstelyistä, nettipetoksista ym. ym., jos rikosten tekijöiksi osoittautuu ulkomaalaistaustaisia matuja ?

Nyt kaikki työvoimapulasta kärsivät työllistämään moniosaaja-matuja ilman yhteiskunnan tukiaisia, niin suomea demokraattiseksi valtioksi rakentaneetkin pääsevät nauttimaan työnsä tuloksista 

[Roope]

[tweet]1375346949176631296[/tweet]

Frank Johansson
Miltä tuntuisi, jos sinulle sanotaan, ettet saa olla perheesi kanssa, koska sinulla on liian alhaiset tulot?

Tämä todellisuutta monille tänään Suomessa.

Auta meitä korjaaman vääryys, allekirjoita #perheenyhdistäminen vetoomus tulorajojen poistamisesta.

Miltä tuntuisi, jos sinulle sanotaan, että joudut maksamaan turvapaikanhakijan Suomeen muuttavan perheen elatuksen, koska maksat veroja?

Kohtuuttomat tulorajat vievät turvaa saaneilta oikeuden perheeseen

Suomesta suojelua saaneiden on lähes mahdotonta saada perheitään luokseen perheenyhdistämisen ehtona olevan kohtuuttoman toimeentuloedellytyksen takia.

Nelihenkisessä perheessä perheenkokoajan kuukausitulojen on oltava nettona 2600 euroa. Yli puolet suomalaisista tienaa vähemmän.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu poistamaan toimeentuloedellytys Suomeen yksin tulleilta lapsilta. Se ei vielä riitä – toimeentuloedellytys on poistettava kaikilta kansainvälistä suojelua saaneilta. Lapsilla on oikeus vanhempiinsa myös silloin, kun perheenkokoaja on Suomesta suojelua saanut aikuinen.

Oikeus perheeseen on yleismaailmallinen, jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Kansainvälistä suojelua saaneille perheenyhdistäminen on lisäksi ainoa tapa mahdollistaa yhteinen perhe-elämä turvallisissa oloissa. Toimeentuloedellytys pitää poistaa – allekirjoita vetoomus!


Hyvä sisäministeri Ohisalo,

Vaadin, että

-  Toimeentuloedellytys poistetaan kaikilta kansainvälistä suojelua saaneilta.
-  Perheenyhdistämistä helpotetaan, jotta kansainvälistä suojelua saaneiden oikeus perheeseen toteutuu.

Amnesty

Kun perheenyhdistämisen viitteellinen tuloraja on alunperinkin alle suomalaisen köyhyysrajan, ei voi puhua ainakaan kohtuuttomasta, etenkin kun tuloiksi lasketaan monet sosiaalietuudet kuten lapsilisät ja asumistuki.

"Oikeus perheeseen" toteutuu Suomessa paljon löysempien sääntöjen kautta kuin muissa EU-maissa ja EU-lainsäädännössä. Suomella lienee perheenyhdistämissäännöissä enemmän kiristämisen varaa (mm. EU-direktiivi) kuin millään muulla EU-maalla.

Kansainvälistä suojelua saaneet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan vainoa, muita vakavia ihmisoikeusloukkauksia tai vaarallisia oloja, kuten konflikteja. He ovat ehkä lähteneet alun perin matkaan perheensä kanssa, mutta joutuneet matkalla heistä eroon. Heidän perheensä on mahdollisesti joutunut jäämään kotiin esimerkiksi matkan vaarallisuuden tai kustannusten takia.

Tällaista sanotaan ankkurilapsen lähettämiseksi.

Alaikäistä tai sellaista teeskentelevää ei lähetetä Eurooppaan siksi, että matka olisi hänelle vähemmän vaarallinen, vaan koska alaikäisen oleskelulupa ja perheenyhdistäminen on sopivassa maassa kuten Suomessa lähes varma.

Suojelua saaneet eivät voi palata perheensä luokse. Heillä on kuitenkin oikeus perheeseen, kuten kaikilla muillakin ihmisillä. Siksi perheenyhdistämisen on tapahduttava turvallisiin oloihin. Lähtömaahan jäänyt perhe elää useimmiten samoissa turvattomissa oloissa kuin mistä suojelua saanut on paennut.

Yhdistettävä perhe asuu tyypillisesti turvallisissa oloissa joko omassa tai kolmannessa maassa (Kenia, Turkki jne.), mutta Suomesta oleskeluluvan saanut ei vain suostu palaamaan sen luokse. Tuhannet vuonna 2015 Suomeen tulleet irakilaisnuoret olettivat saavansa nopeasti oleskeluluvan ja sen jälkeen perheensä tänne, mutta ruuhkan nähtyään irakilaiset palasivat häntä koipien välissä takaisin kotiin perheidensä luo.

Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen hankaloittaa myös kotoutumista, jonka edistämisestä Suomi puhuu. Perheestä erillään eläminen on omiaan aiheuttamaan jatkuvaa huolta ja ahdistusta perheen puolesta. Varsinkin jos perhe on jäänyt samoihin oloihin, mistä Suomesta suojelua saanut on paennut. Vaikeasta matkasta toipuminen sekä uuteen maahan integroituminen saattavat tällöin estyä tai hidastua.   

Ilman perhettä elämisen on ruotsalaisessa tutkimuksessa todettu helpottavan nuorten integraatiota. Tämän voi olettaa johtuvan esimerkiksi siitä, että perhe ei ole repimässä nuorta oman fundamentalistisen kehitysmaakulttuurinsa suuntaan.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Myös perheen jälleenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. Tämä ei kuitenkaan näillä säännöksillä ja käytänteillä Suomessa toteudu. Nykyinen lainsäädäntö ei edistä perheenyhdistämisen toteutumista. Lasta ei saa erottaa vanhemmistaan.   

EU-oikeudessa ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä perheenyhdistäminen on pääsääntö. EU:n jäsenvaltiot eivät saa käyttää harkintavaltaansa EU-oikeuden tavoitteiden, eli perheenyhdistämisen edistämisen, vastaisesti.   

Ihan turha vedota ainakaan kansainvälisiin sopimuksiin, kun Suomi ylittää niiden vaatimukset luultavasti korkeammalta kuin mikään muu EU-maa. Jos Suomi muka rikkoo perheenyhdistämiskäytännöillään sopimuksia, silloin rikkovat kaikki muutkin maat, eikä sopimuksilla ole arvoa.

Sopimukset ja oikeuskäytännöt nimenomaan eivät velvoita yhdistämään kansainvälistä suojelua saaneiden perheitä ilman ehtoja, kuten Amnesty vaatii.

Allekirjoita vetoomus. Perheenyhdistäminen ei saa olla mahdotonta! 

Perheenyhdistäminen ei propagandahokemasta huolimatta ole "mahdotonta", vaan yhdistämisiä on tehty Suomessa viime vuosina enemmän kuin koskaan.

[Toni R Jyväskylästä]

Perheenyhdistäminen on tehty laissa hyvin vaikeaksi

Hesarissa on kommentointi auki ja lunta tulee tupaan.

Suomessa on edelleen yksi EU:n löysimmistä maahanmuuttopoliitiikasta. Pohjoismaista Tanska noudattaa paljon kireämpää linjaa. Ja demarien johdolla!

Tuossa vaatimuksessa ei ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Ennen EU-jäsenyyttä suomalaisen puolison piti osoittaa kykenevänsä taloutensa ja asuntonsa puolesta pitämään huolta ulkomailta, myös EU-maasta, tulevasta puolisosta.

Jotta asia ei olisi ollut turhan helppo, piti vielä löytää sellainen asunto-osakeyhtiö, missä ei ollut ulkomaalaispykälää. Yhtiöitä, missä ulkomaalainen omistus sallittiin, pidettiin lainsäädännön tasolla kirjaimellisesti "vaarallisina".

Rajoitukset eivät estäneet "perheiden yhdistämistä" silloin, joten nykyisillä, paljon löysemmillä - suorastaan ultra-liberaaleilla, määräyksillä ei voi olla vaikutusta.

[Kim Evil-666]

Amnesty on kuin eräänlainen terroristijärjestö- joka toimillaan painostaa eri valtioita terrorisoimaan omia kantaväestöjään- muuttamalla heidän elinolojaan monilla tapaa sietämättömiksi.

Amnestyn epäpyhä tehtävä lienee hajoittaa eri maiden kulttuuriset ominaispiirteet- ja luoda tilalle kaoottinen sekakulttuuri- jossa juurevuus loistaa poissaoloaan. Suomi on otollinen maaperä Amnestyn kaltaiselle mädätyskoneistolle, sillä meillä on tarpeeksi huurupäinen päättäjistö toteuttamaan suomalaista maaperää paskovaa politiikkaa.

Oy Suomi Ab tulisi olla suomalaisen Suomen edunajaja- kaikessa ylitse muun. Mutta ilmeisesti "suomalaiset ensin ajattelu" on toden totta pahinta fanatismia- mitä maa päällään kantaa. Jotenkin tuntuu nykyään siltä- että suomalaisena Suomessa- olo on hieman kusetettu. (Sana hieman oli sarkasmia)

[Titus]

Frank Johansson
@FrankAmnesty
Miltä tuntuisi, jos sinulle sanotaan, ettet saa olla perheesi kanssa, koska sinulla on liian alhaiset tulot?

Tämä todellisuutta monille tänään Suomessa.

Varmaankin samalta kuin en saisi mennä vuokraamalleni mökille, mutta naapuri joka omistaa mökkinsä saa sille mennä.

[Histon]

THL tutki perheenyhdistämisen kautta saapuneiden työllistymistä. Yle nostaa tutkimuksesta otsikkoon asti, että "Perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät".

Täällä ilmeisesti tarkemmin. En itse ole ehtinyt tarkemmin tutustua:

Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset työllistyvät muita pakolaisia hitaammin – miehillä tulos päinvastainen
https://thl.fi/fi/-/perheenyhdistamisen-kautta-saapuneet-naiset-tyollistyvat-muita-pakolaisia-hitaammin-miehilla-tulos-painvastainen
[...]

Tuon Skeptikon liittämän graafin mukaan perheyhdistettyjen miesten surkeat työtulot alkavat entisestään tippua kymmenen maassaolovuoden jälkeen. Onko syynä kansalaisuuden mukanaan tuoma Kela-Gold?

[MiljonääriPlayboy]

Missä on kansalaisvetoomus tulorajojen korottamiseksi? Allekirjoittaisin mikrosekunnissa.

[simppali]

Nelihenkisessä perheessä perheenkokoajan kuukausitulojen on oltava nettona 2600 euroa. Yli puolet suomalaisista tienaa vähemmän.

Niin, miksi sen "yli puolet" Suomalaisten täytyisi maksaa veroina tätä Frank Johannsonin märkää unta, ihan kituansioilla elävien ei tarvitse maksaa valtionveroina mitään,alaraja on n. 18.000€/vuosi

https://www.veronmaksajat.fi/Palkka-ja-elake/Valtion-tulovero/valtion-tuloveroasteikko-2020/#26d6ec3e

Johannsonille; elätä sinä itse niin monta perhettä kun oma taloutesi sietää, sen verran tulee piiskaa pallukoille välillisten verojen muodossa normipalkansaajalle, että pelkästä töissä käymisen ilosta tullaan tekemään vihersiirtymän ja perheiden yhdistelyjen myötä todella kallista.

[qwerty]

[tweet]1427568692611670023[/tweet]

LUONNOS 13082021

4.2.3 Taloudelliset vaikutukset (sivu 25)

Maahantulosäännösten kiertämisen nojalla tehtiin vuosina 2018-2019 vuosittain n 10 kielteistä perhesidepäätöstä ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten  huoltajille mutta vuonna 2020 ei yhtään kielteistä päätöstä. Vuositasolla lisäys saattaisi siten olla arviolta ehkä noin  0-10 myönteisesti ratkaistua perhesidehakemusta.

[tweet]1427577454873518081[/tweet]

[Roope]

Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksestä luopuminen, kiertäviä konsuleita haalimassa Suomeen yhdistettäviä jne.

"Kukaan ei auta vaimoani Afganistanissa" – Kauniaisissa asuva Hussein, 27, on yksi monista perheen­yhdistämistä pitkään odottaneista afganistanilaisista

[...]

Oleskelulupaa hakevia afganistanilaisia haastattelisi Suomen suurlähetystö Intian New Delhissä, mutta sinne matkustaminen on käytännössä mahdotonta.

Pandemian aikana Intian rajat ja Suomen suurlähetystön asiakaspalvelu ovat olleet välillä kiinni ja välillä auki rajoitetusti.

Intian koronarajoitukset ovat haitanneet myös suurlähetystön toimintaa, kertoo konsulipäällikkö Pasi Tuominen ulkoministeriöstä. Haastatteluista on syntynyt ruuhka.

"Meidän tilamme eivät ole koronamielessä terveysturvallisia. Asiakkaiden, oman henkilökunnan ja tulkkien altistaminen ei olisi hyvä, mistä syystä kyky tehdä haastatteluita on merkittävästi heikentynyt."

Intian rajojen avaaminen ja rajoitusten purkukaan eivät tosin auttaisi afgaaneja. Ensinnäkään Afganistanista ei tällä hetkellä lähde kaupallisia lentoja.

Lisäksi ulkomaalaislaki edellyttää, että he olisivat Intiassa laillisesti eli viisumin kanssa. Sellaista ei Afganistanin kaaoksen keskellä voi hankkia. Lisäksi matkustaminen on pakolaisille kallista.

Ulkoministeriö on pohtinut ratkaisuksi kiertävien konsulien lähettämistä Afganistanin naapurimaahan, kertoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) viime viikolla.

"Afgaaneilla ei ehkä ole kovin helppoa pääsyä Iraniin, Teheraniin, jota olemme miettineet. Nyt olemme pohdinnassamme tulleet ajatukseen, että Pakistaniin, Islamabadiin, voisimme lähettää kiertävän konsuliyksikön jossakin vaiheessa syksyä", Haavisto sanoi.

[...]

Entä miksi hakeminen edellyttää vierailua lähetystössä paikan päällä?

Oleskelulupaa on haettava henkilökohtaisesti. Tämän jälkeen hakijan täytyy käydä todistamassa henkilöllisyytensä ulkomailla Suomen edustustossa tai Suomessa Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä.

"Oleskelulupahakemukseen tarvitaan aina biometriikka eli sormenjäljet", Tuominen sanoo.

[...]

Perheenyhdistämistä yritetään helpottaa myös hallituksen lakihankkeella. Se ei suoraan liity Afganistaniin, vaan juontaa juurensa hallitusohjelmaan ja koskisi kaikkia perheenyhdistämistä hakevia.

Vuonna 2016 Juha Sipilän (kesk) hallitus asetti perheenyhdistämisen edellytykseksi turvatun toimeentulon. Nyt lakiluonnoksessa ehdotetaan, että toimeentuloedellytys poistettaisiin kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien ihmisten perheenjäseniltä, jos perhe on muodostettu ennen Suomeen saapumista.

Kyse olisi paluusta tilanteeseen ennen vuotta 2016.

Helsingin Sanomat 7.9.2021

Marinin hallitus on perunut tai perumassa suunnilleen kaikki edellisen hallituksen tekemät pienetkin muutokset turvapaikkalainsäädäntöön ja keksinyt myös ihan uusia konsteja humanitaarisen maahanmuuton kasvattamiseksi. Yleensä tällaista veivaamista katsotaan pahalla, mutta tässä tapauksessa sitä pidetään ihan normaalina ja hyväksyttävänä vain muutama vuosi Suomen ääriliberaalilla turvapaikkapolitiikalla aiheutetun vuoden 2015 kriisin jälkeen.

[Näkkileipä]

Hyvä Hussein 27, perheesi yhdistäminen on erittäin helppoa, palaa vain takaisin vaimosi ja perheesi luokse Afganistaniin, jos he eivät pääse Suomeen.

"Kukaan ei auta vaimoani Afganistanissa", vaimosi ja perheesi auttaminen on ainoastaan sinun vastuulla Hussein.

Pidän täysin käsittämättömänä sellaista ajatusta, jossa ollaan erittäin huolissaan vaimosta ja perheestä, mutta itse ei tehdä yhtään mitään asian korjaamiseksi, vaan vaaditaan muita tekemään kaikkensa, saadakseen perheensä yhteen.

Eikö se ole afganistanin miehelle suuri häpeä, että joku muu mies auttaa hänen vaimoaan, kun oikea aviomies ei siihen itse pysty tai halua?
Luulisi että olisi miehelle jopa kunnia asia, auttaa ihan itse omaa perhettään. Ilman muiden puuttumista asiaan.

[Kemolitor]

Hallitus haluaa helpottaa Suomeen yksin tulleiden lasten perheenyhdistämisiä – Tätä se tarkoittaa käytännössä

Sisäministeriö käynnisti 15.7. lakihankkeen, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.
-----
Koko juttu:
IL: Hallitus haluaa helpottaa Suomeen yksin tulleiden lasten perheenyhdistämisiä – Tätä se tarkoittaa käytännössä

Hallituksen esitys on vielä rajumpi kuin vuosi sitten uutisoitiin, alaikäisiksi itseään väittäville tulisi automaattinen perheenyhdistäminen:

Hallitukselta kiistelty ehdotus perheenyhdistämisen helpottamisesta – Migri: "Ei ole hallitun maahanmuuton edistämistä"
-----
Sisäministeriön maahanmuutto-osastolla, vastuuministeri Maria Ohisalon (vihr) poliittisessa ohjauksessa laadittu lakiluonnos ulkomaalaislain muuttamisesta merkitsisi toteutuessaan suurta höllennystä Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.

Hallitus haluaa lakimuutoksella helpottaa kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämistä. Ehdotetut muutokset, joissa korostuvat perhe-elämän suoja ja lapsen etu, ovat kuitenkin niin merkittäviä, että ne Migrin mukaan sotivat hallittua maahanmuuttoa vastaan.
-----
Ulkomaalaislain 36§:n mukaan, "oleskelulupa perhesiteen perusteella voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä perheenkokoajan saaneen oleskelulupansa maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan."

Hallitus ehdottaa, että kyseiseen kohtaan tulisi seuraava lisäys: "Jos perheenkokoaja on kansainvälistä suojelua saava alaikäinen, voidaan oleskelulupa perhesiteen perusteella jättää myöntämättä vain, jos perheenyhdistäminen Suomessa olisi lapsen edun vastaista."
-----
Migrin mukaan ehdottomaan muotoiluun sisältyy se riski, että esimerkiksi erittäin vakavista rikoksista syytetyt tai suojelupoliisin arvion mukaan kansallisen turvallisuuden kannalta vaaralliseksi katsotut henkilöt lähettävät lapsensa edeltä maahan ja saavat näin heidän perusteella luvan itselleen.

– Tällainen luvan saamisen eräänlainen automatisointi tekee myös sen mahdolliseksi, että vanhemmat sivuuttavat turvapaikkaprosessin kokonaan omalta osaltaan lähettämällä lapsensa edeltä Suomeen turvapaikanhakijaksi mahdollistamaan oman maahanmuuttonsa perheenyhdistämismenettelyllä, Migri toteaa lausunnossaan.

Migrin mukaan se, että kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen perheenkokoajan vanhemmat vapautetaan kaikista muista ulkomaalaislaissa säädetyistä edellytyksistä "ei ole hallitun maahanmuuton edistämistä."

Puhutaan myös ankkurilapsi-ilmiöstä. Ankkurilapseksi kutsutaan Suomessa alaikäistä turvapaikanhakijaa, joka toimii kohdemaahan heitettynä "ankkurina", ja jonka avulla muukin perhe saadaan maahan. Termi on yleisessä käytössä.
-----
Sisäministeriön 15.7.2020 käynnistämän lakihankkeen tavoitteena on lisäksi lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.

Perheenkokoajalla tarkoitetaan Suomessa asuvaa perheenjäsentä.

Hallituksen esitysluonnoksessa on arvioitu, että toimeentuloedellytysten poistaminen lisää myönteisten päätösten määrää noin 200 päätöksellä vuodessa. Esitysluonnoksesta löytyy myös arvio, jonka mukaan perhesidehakemuksia ei nykyään jätetä tekemättä "kovin merkittävissä määrin."

Migri on asiasta eri mieltä. Sen arvion mukaan "useampi hakija" on jättänyt kokonaan hakematta oleskelulupaa, koska he ovat tienneet, ettei toimeentuloedellytys täyty.
-----
Koko juttu:
IL: Hallitukselta kiistelty ehdotus perheenyhdistämisen helpottamisesta – Migri: "Ei ole hallitun maahanmuuton edistämistä"

[RP]

Lausunnot https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM023:00/2020 (pyydetty mm. tahoilta Pakolaisneuvonta RY., Ihmisoikeuskeskus, Suomen pakolaisapu Ry, Amnesty International Suomen osasto ja Turvapaikanhakijoiden tuki Ry. Ehkä hieman tietyyyn suuntaan asentuneita nuo ei-valtiolliset toimijat.)

Maahanmuuttovirastolta:

Esitysluonnoksessa ei oteta lainkaan kantaa siihen, miten ehdotettua muutosta tulee soveltaa silloin, kun asiassa on viitteitä yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantamisesta (YJT-perusteet, 36 § 1 mom.) tai silloin, jos asianosainen esittää väärennettyjä asiakirjoja. Esitysluonnoksessa ei oteta kantaa myöskään siihen, miten ehdotettua lisäystä sovelletaan silloin, jos hakija ei täytä yleisiä maahantulon edellytyksiä, esimerkiksi jos hakijalla on voimassa olevan maahantulokielto. Ehdotetun lisäyksen myötä perheenyhdistämisasiassa ei voi enää tehdä kielteistä päätöstä silloin, jos perheenkokoajana toimivan kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen katsotaan saaneen oman oleskelulupansa maahantuloa tai maassa oleskelua koskevia säännöksiä kiertämällä antamalla vääriä tietoja henkilöllisyydestään tai perhesuhteistaan.

Nyt ehdotetussa ehdottomassa muotoilussa on se riski, että esimerkiksi erittäin vakavista rikoksista syytetyt tai suojelupoliisin arvion mukaan kansallisen turvallisuuden kannalta vaaralliseksi katsomat henkilöt lähettävät lapsensa edeltä maahan ja saavat näin heidän perusteella luvan itselleen. Tällainen luvan saamisen eräänlainen automatisointi tekee myös sen mahdolliseksi, että vanhemmat sivuuttavat turvapaikkaprosessin kokonaan omalta osaltaan lähettämällä lapsensa edeltä Suomeen turvapaikanhakijaksi mahdollistamaan oman maahanmuuttonsa perheenyhdistämismenettelyllä. Se, että kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen perheenkokoajan vanhemmat vapautetaan kaikista muista ulkomaalaislaissa säädetyistä edellytyksistä ei ole hallitun maahanmuuton edistämistä (1 §).

Esitysluonnoksessa todetaan: "Kun henkilön on katsottu olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa, ei hänen lähtönsä valtiosta, johon nähden hänelle on myönnetty kansainvälistä suojelua, voida katsoa tapahtuneen vapaaehtoisesti." Virke ei pidä täysin paikkaansa. Turvapaikkahakemus tutkitaan suhteessa kansalaisuusvaltioon, mutta iso osa viime vuonna turvapaikan saaneista ilman huoltajaa olevista alaikäisistä ei ole koskaan käynytkään kotimaassaan (esimerkiksi Iranissa asuvat afganistanilaiset). On myös mahdollista, ettei hakijalla ole ollut mitään pakottavaa syytä lähteä kotimaastaan, mutta kotimaasta lähdön jälkeen on tapahtunut jotain, minkä vuoksi hakija on turvapaikkatutkinnan aikaan kansainvälisen suojelun tarpeessa. Hakijalle on voinut myös syntyä turvapaikkaperusteita vasta matkalla Suomeen.

Lapsen suojeluntarve on voinut syntyä myös vanhempien toimien seurauksena tai heidän myötävaikutuksellaan. Vanhemmat voivat olla lasta vainoava taho ja lapselle voidaan myöntää turvapaikka perheenjäsenten lapseen kohdistamien oikeudenloukkausten perusteella (esimerkiksi ympärileikkauksen uhka). Lapselle voidaan myös myöntää turvapaikka sillä perusteella, että hänellä ei ole turvaverkkoa kotimaassa, jos muu perhe oleskelee kotimaan ulkopuolella. Tämän perusteen kohdalla on välillä tilanteita, joissa suojelulle ei olisi ollut perustetta, jos perhe olisi ollut yhdessä. Käytännössä lapsi voi siis saada kansainvälistä suojelua, koska hän on kotimaahansa nähden turvaverkoton alaikäinen, miltä lähtee pohja heti, kun perhe yhdistetään Suomeen.

36 §:n 3 momentin perusteella voidaan tehdä kielteinen päätös esimerkiksi silloin, jos perheenkokoaja on oman lupaprosessinsa yhteydessä antanut vääriä tietoja perhesuhteistaan ja saanut esimerkiksi turvapaikan yksinäisenä naisena, mutta myöhemmin aviomies hakeekin oleskelulupaa perheenyhdistämisen kautta. Esitysluonnoksesta ei käy ilmi se, miten ehdotettua muutosta tulisi soveltaa, jos hakijana olevan vanhemman lupahakemus tulee hylätä lapsen edun vuoksi. Nykyisen 36 §:n 3 momentin soveltamislogiikan mukaan lapsen olisi tullut antaa oman lupaprosessinsa yhteydessä harhaanjohtavia tietoja omasta edustaan, mikä ei liene lainsäätäjän tarkoitus. Maahanmuuttovirasto katsoo, että hakemuksen hylkääminen tulisi perustella hakijan olevan vanhemman toiminnan perusteella, eikä perheenkokoajana toimivan lapsen toiminnan perusteella.

Lainsäädännöllä ja sitä seuraavalla päätöskäytännöllä voidaan vaikuttaa siihen, miten perheet lähtömaissa arvioivat mahdollisuuksiaan saada oleskelulupa vieraasta valtiosta. Jos se on helpointa lapsen kautta, niin lapsia lähetetään jatkossakin yksin matkaan ja he joutuvat olosuhteisiin, joissa lapsen etu ja oikeudet vaarantuvat. Esitysluonnoksessa ei ole arvioitu lapsen edun toteutumista siitä näkökulmasta, että ilman huoltajaansa liikkuvan lapsen turvallisuus ja hyvinvointi ovat matkan aikana alttiina erilaisille riskitekijöille.

Esitysluonnoksessa ei oteta kantaa siihen, koskeeko uudelleen muotoiltu 38 § vain biologisia lapsia ja kasvattilapsia vai myös esimerkiksi sisaruksia, jotka hakevat lupaa muuna omaisena. Asia olisi hyvä selventää.
Esitysluonnoksessa ei myöskään oteta kantaa tilanteisiin, jossa perheenkokoaja tai hakija on ehtinyt täysi-ikäistymään prosessin aikana ja perustamaan oman perheen. Kohdellaanko häntä silti alaikäisenä hakemuksen vireytyspäivän mukaisesti, vaikka hän on aloittanut lapsuuden perheestä erillisen oman perhe-elämän?

Nyt ehdotettu 4 momentin uusi muotoilu mahdollistaa esimerkiksi sen, että henkilö voi tulla valituksi Suomeen kiintiössä, avioitua sen jälkeen ja hakea myöhemmin puolisolleen lupaa vanhana perheenjäsenenä.

'

Viraston arvion mukaan useampi hakija on jättänyt kokonaan hakematta oleskelulupaa, koska he ovat tienneet, ettei toimeentuloedellytys täyty heidän kohdallaan. Virasto on myös käsitellyt hakemuksia, jotka on jätetty vasta pitkän ajan kuluttua sen vuoksi, että perheenkokoaja on kerryttänyt ensin riittävää toimeentuloa. Vaikka toimeentuloedellytyksestä on voitu tietyin edellytyksin poiketa, eivät kaikki hakijat ole luottaneet sen toteutumiseen heidän kohdallaan ja kallis hakemus on jätetty siksi tekemättä. Siten Maahanmuuttovirasto arvioi, että noin 200 myönteistä päätöstä lisää per vuosi ja vain vähäinen kasvu hakemusmäärissä on alakanttiin tehty arvio. Viraston arvion mukaan kasvu tulee olemaan suurempaa.

[Niobium]

Sitä olen joskus ihmetellyt, että mikä ajaa pakolaisuuteen tänne kylmän pohjolan perukoille, missä asuu perimmiltään umpimielistä ja sisäänpäin suuntautunutta sisäsiittoista kansaa?

Kun suuntia olisi muitakin, Afrikan manner on suunnattoman suuri. Laittakaa Yhdysvaltain kartta samassa mittakaavassa afrikan mantereen päälle?

Australia, anyone? Eikun euroopan halki ruotsin avustuksella tänne? Tänne pesemään vanhuksien pyllyjä. Unelma.

[Tabula Rasa]

Sitä olen joskus ihmetellyt, että mikä ajaa pakolaisuuteen tänne kylmän pohjolan perukoille, missä asuu perimmiltään umpimielistä ja sisäänpäin suuntautunutta sisäsiittoista kansaa?

Kun suuntia olisi muitakin, Afrikan manner on suunnattoman suuri. Laittakaa Yhdysvaltain kartta samassa mittakaavassa afrikan mantereen päälle?

Australia, anyone? Eikun euroopan halki ruotsin avustuksella tänne? Tänne pesemään vanhuksien pyllyjä. Unelma.

Rajat ylittävä sosiaaliturva, lastenraiskaajia puolustava media ja kolmossektori, ja kaikki jumalaiset oikeudet ilman minkäänlaisia velvollisuuksia.

[Blanc73]

Vihreiden toiminta Afganistan-keississä on ollut raivostuttavaa. Ohisalo on fanaattinen sekopää. Siinäpä muuten kaikille esimakua siitä mitä tapahtuisi, jos Vihreät saisivat täysin vapaat kädet päättää turvapaikkapolitiikasta. Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ei enää tulisi ja oleskelulupia jaettaisiin kuin irtokarkkeja. Ohisalo on itseasiassa jo yrittänyt romuttaa systeemiä tavalla, jolla kielteisellä päätöksellä ei olisi mitään merkitystä. Käsittämätöntä.

[Uuno Nuivanen]

Ohisalo on itseasiassa jo yrittänyt romuttaa systeemiä tavalla, jolla kielteisellä päätöksellä ei olisi mitään merkitystä.

Eipä sillä enää nykyään taida ollakaan juuri merkitystä. Perheenyhdistäminen ehkä hidastuu hieman.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Hallitus haluaa helpottaa perheen­yhdistämistä, perus­suomalaiset tekee väli­kysymyksen – Tutkija: "Uudistusta ei voi pitää radikaalina mistään näkökulmasta" 7.10.2021

Ai, että hallituksen useimpiin muihin maihin verrattuna ääriradikaali perheenyhdistämispolitiikka ei ole radikaali, ei mistään näkökulmasta?

Tarvitsikohan toimittaja Joakim Westrén-Dollin kauankin hakea agendaan sopivaa asiantuntijaa? Viikko sitten hän valikoi Markku Jokisipilän perussuomalaisia käsittelevän kirjan kommentoijiksi liudan tutkijoita, joiden mukaan Jokisipilän kirjoitustyyli on "ongelma" ja kirja "epätieteellinen". Näin arvioi Emilia Palonen.

Perussuomalaiset on jättämässä torstaina asiasta välikysymyksen, jossa puolue arvostelee erityisesti aikeita helpottaa perheenyhdistämistä.

UUDISTUKSEN myötä jatkossa kansainvälistä suojelua saavan alaikäisen tapauksessa toimeentulo ei enää olisi edellytys sille, saako myös perheenjäsen oleskeluluvan Suomeen.

Muutoksesta sovittiin hallitusohjelmassa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvioi puolueen tiedotteessa, ettei Suomen julkinen talous kestä maahanmuuttopolitiikan lievennyksiä. Purran mukaan Suomesta tulisi lainmuutoksen seurauksena "Länsi-Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämispolitiikkaa harjoittava valtio".

Sisäministeriön johtava asiantuntija Tuuli Tuunanen perustelee perheenyhdistämisen helpottamista sillä, että sen myötä kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden oikeus viettää perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukaista perhe-elämää paranisi.

"Oikeus...paranisi".

Samaa hivuttamista kuin al-Holin tapauksessa. Perustuslaki ja kansanväliset sopimukset eivät oikeuskanslerinkaan tulkinnan mukaan velvoittaneet isisläisten paluussa auttamiseen, vaikka hallitus ja ministeriöt antavat kaikin tavoin ymmärtää juuri niin. Samoin Afganistanin alkuperäisestä moninkertaiseen joukkoon laajennettujen evakuointien yhteydessä puhutaan "lain määräämästä konsuliavusta", vaikka konsuliavun velvoitteet ovat tähän asti olleet äärimmäisen niukat ja tarkasti rajatut.

Alustavan arvion mukaan muutos kasvattaisi myönteisten perheenyhdistämispäätösten määrää noin kahdellasadalla päätöksellä vuodessa. Viime vuonna edellytyksen nojalla tehtiin kielteisiä päätöksiä 165 ja vuonna 2019 yhteensä 236.

Maahanmuuttoviraston mukaan kaksisataa myönteistä lisäpäätöstä vuodessa on "alakanttiin tehty arvio". Virasto arvioi, että todellisuudessa perhesidehakemusten ja päätösten määrä kasvaisi tätä huomattavasti enemmän.

"Jos laki muuttuu, niin se varmasti vaikuttaa intoon hakea. Moni jättää edellytyksen takia hakemuksen nyt tekemättä. Siksi sitä ei voi vain nykymääristä laskea", sanoo maahanmuuttoviraston oikeuspäällikkö Jaakko Purontie.

Tämä on mokutukselle tyypillistä huijausta. Esimerkiksi pakolaiskiintiön korotusten kustannusarvioihin lasketaan vain valtion budjetin yhden vuoden suorat vaikutukset, vaikka elinkaarikustannukset ovat luokkaa satakertaiset ja jälkikasvun ja uuden maahanmuuton generoitumisen kautta vieläkin suuremmat.

TUTKIJATOHTORI Milka Sormunen Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta arvioi, että hallituksen esitys perheen­yhdistämisestä on paluu vuotta 2016 ja pakolaiskriisiä edeltävään lainsäädäntöön.

Vuonna 2016 ulkomaalaislakia kiristettiin muun muassa perheenyhdistämisen osalta. Myös turvapaikanhakijoiden oikeusturva heikkeni, Sormunen sanoo. Tuolloisia lakimuutoksia on kumottu jo aiemmin tänä vuonna.

"Nyt ehdotetut muutokset ovat paluuta aiempaan, eikä niitä nähdäkseni voi pitää radikaaleina mistään näkökulmasta", Sormunen sanoo.

Väärin, väärin ja väärin.

Suomen perheenyhdistämispolitiikkahan oli muihin maihin verrattuna radikaalia jo vuoden 2015 kriisin edellä, mikä taas oli yksi merkittävä syy kriisiin Suomen osalta. Sen jälkeen muut maat ovat kiristäneet turvapaikkapolitiikkaansa paljon Suomea enemmän, joten ero on vain kasvanut.

Lisäksi lakimuutos ei ole vain paluu vanhaan vaan uuteen lakiin on leivottu sisään muun muassa alaikäiseksi itseään väittävien perheenyhdistämisautomaatti. Siinä missä aktivistit hokivat alaikäisten perheenyhdistämistä vuoden 2016 uudistuksen jälkeen (tosin jo sitä ennenkin) "mahdottomaksi", nyt perheenyhdistämishakemuksen hylkäämisestä tulisi ihan oikeasti mahdotonta, ellei perheenyhdistämistä erikseen todistettaisi alaikäisen hakijan edun vastaiseksi.

Jo pelkkä paluu vanhaankin olisi vaarallista, sillä Suomen löysä perheenyhdistämispolitiikka oli koko maailmassa ainutlaatuisen humanitaarisen suojelun kategorian ohella tärkein vetovoimatekijä, joka houkutteli Suomeen vuoden 2015 irakilaisvyöryn. Monet irakilaiset palasivat nopeasti kotiinsa, kun huomasivat, että perheenyhdistämisjonot venyivät tuolloin vuosien mittaisiksi. Missään muussa maassa ei havaittu tuolloin moista ilmiötä.

"Perheenyhdistymisellä on yhä tietyt kriteerit. Ei voi tuoda vieläkään keitä tahansa serkkuja. Tämä ehdotettu lainsäädäntö toteuttaa nähdäkseni huomattavasti paremmin kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja EU-oikeutta."

"Toteuttaa...paremmin".

Ei mene niin, että mahdollisimman radikaali tulkinta sopimuksista on paras, vaan vähintään yhtä tärkeää sopimuksissa ovat niiden mahdollistamat rajoitukset. Muut maat tulkitsevat samoja sopimuksia paljon tiukemmin, mikä johtaa Suomen erityiseen houkuttelevuuteen tiettyjen ryhmien keskuudessa, mikä taas johtaa ongelmiin, kuten vuonna 2015 tapahtui.

Suomihan ei ollut lähelläkään muiden EU-maiden sääntöjä ja perheenyhdistämissopimusten määrittämiä maksimitiukennuksia edes vuoden 2016 lakimuutosten jälkeen.

EU:N perheenyhdistämisdirektiivi sallii toimeentulon edellyttämisen perheen­yhdistämisessä. Edellytystä pitäisi kuitenkin tulkita hyvin suppeasti, Sormunen sanoo.

Tämä oli ongelmana vuoden 2016 jälkeisessä ulko­maalais­lain­säädännössä.

"Esimerkiksi lasten oikeudet kaventuivat. Vuoden 2016 jälkeen toimeen­tulo­edellytyksestä on voinut poiketa lapsen oikeuksien perusteella, mutta käytännössä tämän poikkeuksen soveltaminen on viimeiset viisi vuotta ollut hyvin kapeaa."

Jos direktiivi ei miellytä, niin siitä vaan muuttamaan direktiiviä. Jos direktiivin tulkinta on Sormusen mielestä laiton, niin tavataan oikeudessa.

Oikeasti ongelma on Sormuselle se, että Suomeen ei tule tarpeeksi paljon porukkaa perheenyhdistämisen kautta. Sekään ei näköjään riitä, että turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisiä on tehty viime vuosina enemmän kuin koskaan ennen. Lisää on saatava vaikka totuutta muuntaen, koska "oikeudet" ja "sopimukset".

[Roope]

[tweet]1445978046134198276[/tweet]

Kaisa Väkiparta
Viestintäpäällikkö, Lääkärit Ilman Rajoja. Comms Manager @MSF_Finland. Pakolaiskysymykset ja ihmisyys.

Kaisa Väkiparta
Perheenyhdistäminen oli kansainvälistä suojelu saaneille jo ennen v. 2016 uudistuksia käytännössä hyvin vaikeaa, tiukennukset tekivät siitä monille mahdotonta. Pieni askel perusoikeuksia kunnioittavampaan suuntaan ei missään nimessä ole radikaali uudistus.

Kun humanitaaristen maahanmuuttajien perheenyhdistämisedellytyksiin tehtiin vuonna 2016 paljon EU:n perheenyhdistämisdirektiivin sallimaa pienemmät kiristykset, aktivistit syyttivät Suomea kansainvälisten sopimusten rikkomisesta ja huusivat suunnilleen murhaa.

Kun Marinin hallitus nyt peruu silloiset kiristykset ja vielä löysentää perheenyhdistämissääntöjä lisääkin EU:n radikaaleimmalle tasolle, kyseessä on viestintäpäällikön mukaan vain "pieni askel".

[Roope]

Helsingin Sanomat, mielipide: Suomi hyötyisi helpotuksista perheenyhdistämisissä 15.10.2021

SANNA MARININ (sd) hallitus kaavailee lakimuutosta, joka antaisi kansainvälisen suojelun piirissä oleville ihmisille nykyistä paremmat mahdollisuudet saada perheenjäseniään Suomeen.

Ennakkotietojen perusteella hallitus aikoo esittää toimeentuloedellytyksen poistamista pakolaisten perheenyhdistämisissä sekä lapsen edun parempaa arviointia päätöksissä. Tarkoituksena on siis kumota Juha Sipilän (kesk) hallituksen tekemiä kiristyksiä. Niiden mukaan perheen­yhdistämisen yhtenä ehtona pidetään yhä esimerkiksi sitä, että saadakseen huoltajansa Suomeen maahan tulleella lapsella pitää olla tietyn suuruiset säännölliset kuukausitulot.

Muutoksen jälkeenkin perheenyhdistämisen kautta voisi saada luokseen pääsääntöisesti vain ydinperheen jäseniä eli lapsen, puolison tai huoltajan. Suomessa palattaisiin siis pitkälti käytäntöihin, jotka olivat voimassa ennen vuotta 2016.

Uudistus menisi vieläkin pitemmälle, kun se muun muassa käytännössä takaisi myönteisen perheenyhdistämispäätöksen alaikäiseksi itseään väittäville. Tällaista automaattia ei ole tiettävästi missään muualla.

ASIASTA käydyssä värikkäässä keskustelussa on esiintynyt myös näkemyksiä, joiden mukaan perheen­yhdistäminen olisi Suomelle kielteinen asia. Saamamme kokemuksen perusteella perheen­yhdistämisistä päinvastoin hyötyvät sekä pakolaiset että Suomi.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) maahanmuuttajien keskuudessa tekemän terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tulokset tukevat tätä näkemystä. Perheestä erossa olevilla on keskimääräistä useammin heikko kielitaito, työllistymisvaikeuksia, ongelmia koulutukseen osallistumisessa, vakavia masennus- ja ahdistusoireita sekä univaikeuksia.

Kyselystä ei voi vetää tuollaisia johtopäätöksiä, koska siinä ei tutkittu erikseen perheenyhdistämisen vaikutusta.

On niin pakolaisten kuin koko yhteiskunnankin etu, että perheenjäsenet saavat elää yhdessä.

Ei ole, jos se maa on Euroopassa. Ainoan tietämäni perheenyhdistämisestä tehdyn tutkimuksen mukaan alaikäiset turvapaikanhakijat integroituvat Ruotsissa perheensä kanssa huonommin kuin ilman perhettään.

Perheenyhdistäjän tuntemukset tai integroitumisen nyanssit ovat joka tapauksessa pikkuseikka, kun perheenyhdistäjä ja ennen kaikkea perhe ovat keskimäärin valtava taloudellinen taakka yhteiskunnalle.

PERHEENYHDISTÄMINEN on tehty nykyisellään äärimmäisen vaikeaksi, ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ollut huolissaan Suomen perheen­yhdistämiselle asettamista rajoituksista.

Perheenyhdistäminen ei ole kai missään EU-maassa niin helppoa kuin Suomessa, eikä lähelläkään esimerkiksi EU:n perheenyhdistämisdirektiivin sallimia rajoituksia, joten UNHCR saa sitten olla huolissaan ihan kaikesta.

Toisaalta joissain keskusteluissa perheenyhdistämiset on mielletty "vetovoimatekijäksi", joka "houkuttelee" turvapaikanhakijoita.

Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Esimerkiksi monet vuonna 2015 Suomeen tulleet ja pian kotiinsa palanneet irakilaiset onnenonkijat pettyivät siihen, että heidän Euroopan helpoimmaksi tietämänsä perheenyhdistäminen kestäisi ruuhkan vuoksi liian kauan, useita vuosia.

Maailmassa on yli 80 miljoonaa kotinsa pakon edessä jättänyttä ihmistä. He lähtevät pakoon maista, joissa on sotaa ja kärsimystä. He pyrkivät valtioihin, joissa ei sodita ja joissa on turvallista asua ilman pelkoa ihmisoikeuksien polkemisesta.

Demokratia, ihmisoikeudet ja rauha ovat siis Suomen todellisia vetovoima­tekijöitä. Perhe-elämä ei ole vetovoimatekijä vaan ihmisoikeus, ja sitä Suomenkin tulisi oikeusvaltiona kunnioittaa.

Perhe-elämä ei ole vetotekijä, mutta perhe-elämä Euroopassa on, kuten voi päätellä haluttomuudesta palata perheen luokse turvalliseen maahan, vaikka siihen olisi mahdollisuus. Turvatonkin maa muuttuu oleskeluluvan saamisen jälkeen kelpo lomamaaksi, kuten nähtiin viimeksi Afganistanin evakuointien yhteydessä.

Oman kotimaan, kodin, omaisuuden ja sukulaisten jättäminen on äärimmäinen teko, johon ei ryhdytä ilman syytä. Usein osa perheestä saattaa jäädä matkan varrelle odottamaan, jotta edes yksi perheenjäsen pääsisi perille turvalliseen maahan.

Aivan. Perhe on sekin turvallisessa maassa kuten Turkissa tai Keniassa, ja ankkurilapsi, joita ei alaikäisinä käännytetä, lähetetään Suomeen hankkimaan oleskeluluvat koko perheelle. Se, että perhe on jo turvallisessa maassa, ei vaikuta perheenyhdistämishakemuksen käsittelyyn.

Katja Mannerström

Kirjoittaja on Suomen Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö.

Edit:
[tweet]1448920893032484874[/tweet]

Mannerström ei esitä eikä pysty esittämään ainuttakaan tutkimusta, jonka mukaan Suomi hyötyy humanitaaristen maahanmuuttajien perheenyhdistämisistä.

[RP]

Toisaalta joissain keskusteluissa perheenyhdistämiset on mielletty "vetovoimatekijäksi", joka "houkuttelee" turvapaikanhakijoita.

Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Esimerkiksi monet vuonna 2015 Suomeen tulleet ja pian kotiinsa palanneet irakilaiset onnenonkijat pettyivät siihen, että heidän Euroopan helpoimmaksi tietämänsä perheenyhdistäminen kestäisi ruuhkan vuoksi liian kauan, useita vuosia.

Myöskin kun ylivoimainen enemmistö turvapaikanhakijoista tuli tuolloin Suomeen Ruotsin, Tanskan tai Saksan kautta, voinee turvallisesti lausua, että ainutkaan ei tullut tänne asti sen takia, että olisivat kokeneet olot hengenvaaralliseksi mainituissa maissa tai, että olisivat nähneet työllistymismahdollisuudet Suomessa paremmiksi. Jokin vetovoimatekijö kuitenkin selvästikin oli. Ainakaan henkilökohtaisesti en usko myöskään rakkauteen saunaa, muumipeikkoa, salmiakkia tai Ville Valoa kohtaan.

[Kallan]

Vihreiden toiminta Afganistan-keississä on ollut raivostuttavaa. Ohisalo on fanaattinen sekopää. Siinäpä muuten kaikille esimakua siitä mitä tapahtuisi, jos Vihreät saisivat täysin vapaat kädet päättää turvapaikkapolitiikasta. Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä ei enää tulisi ja oleskelulupia jaettaisiin kuin irtokarkkeja. Ohisalo on itseasiassa jo yrittänyt romuttaa systeemiä tavalla, jolla kielteisellä päätöksellä ei olisi mitään merkitystä. Käsittämätöntä.

En usko että edes ns. aidot kommunistit olisivat halunneet samanlaista systeemin romuttamista. Mutta Ohisalo on viherkommunisti, eli haluaa tuhota maamme - luultavasti täysin tietoisesti. En kyllä nyt äkkiseltään keksi, mitä hän siitä hyötyisi; Viikin asunto voisi muuttua tulevaisuudessa turhankin turvattomaksi jos kaikki äbäläwäbälät yms. tulisivat hänen hoodeilleen riehumaan ja asunnon arvo laskisi. Toki vaihtoehtona on paeta "muualle", mutta jos se "muukin" on tuhottu vastaavilla metodeilla, niin ei käy kateeksi Ohisaloa. Vallankumous kun syö aina lapsensa ja ennenkaikkea sen edistäjät. Ranskan vallankumouksessakin sitä auttaneet vapaamuurarit teloitettiin kun heitä ei enää tarvittu - "they had outlived their usefulness".

Mutta jokin minussa sanoo, että Maria ei kyllä tätä tee ideologisista syistä, taustalla lienevät aivan muut asiat. En yllättyisi jos dumppaisi Suomen kun tulee tiukka paikka. Tosin miten muualla suhtaudutaan isänmaansa pettäjiin, se on sitten toinen juttu.

[Roope]

Juha Pylväs lyttää välikysymyksen maahanmuutosta: "Perustuu täysin virheellisiin tietoihin"

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs katsoo, että perussuomalaisten ja Liike Nytin esittämälle maahanmuuttopolitiikan kritiikille ei ole todellisia perusteita.

– Perussuomalaisten välikysymys perustuu täysin virheellisiin tietoihin, sillä kyseessä ei ole hallituksen esitys, vaan ministeriön työryhmän laittama lausuntopyyntö, Pylväs hämmästelee Suomenmaalle.

Myös SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman totesi torstaina, että kyse on vain sisäministeriön asettaman työryhmän esityksestä, joka on lausunnolla.

– Välikysymyksen osalta perussuomalaiset ampuvat sellaista savikiekkoa, joka ei ole vielä edes ilmassa, ryhmäpomo havainnollisti Ylen aamussa.

PYLVÄS toteaa, että keskusta on valmis hyväksymään sellaisen ulkomaalaislain uudistuksen, joka on kirjattu hallitusohjelmaan.

Esimerkiksi perheenyhdistämisen ehdoista hallitusohjelmassa lukee seuraavasti:

– Selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ottaen huomioon perhe-elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeentuloedellytysten taso ja käytännöt. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.

Sekä Pylväs että Lindtman korostavat, että lausuntopalautteen keruun jälkeen hallitus vielä rukkaa esitystä yhteensopivaksi hallitusohjelman kirjausten kanssa.

Suomenmaa 7.10.2021

SDP:n Lindtman Ylellä välikysymyksestä: "Perussuomalaiset ampuvat savikiekkoa, joka ei ole edes ilmassa"

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman pitää perussuomalaisten ja Liike Nytin maahanmuuttoa koskevaa välikysymystä ennenaikaisena ja epäloogisena.

– Välikysymyksen osalta perussuomalaiset ampuvat sellaista savikiekkoa, joka ei ole vielä edes ilmassa, Lindtman sanoi Ylen aamussa.

PERUSSUOMALAISET ja Liike Nyt jättivät torstaina välikysymyksen, jossa hallitusta kritisoidaan humanitaarisen maahanmuuton kustannuksista sekä perheenyhdistämiseen kaavailluista muutoksista.

– Emme hyväksy hallitsemattoman ja Suomelle haitallisen maahanmuuton lisäämistä emmekä hallituksen esittämiä maahanmuuttopolitiikan lievennyksiä. Velan kasvu, alijäämä ja muut julkistalouden ongelmat edellyttävät tarkkaa talouspolitiikkaa, jossa menokohteet on asetettu tärkeysjärjestykseen, välikysymyksessä todetaan.

Lisäksi oppositiopuolueet katsovat, että hallitus suunnittelee kallista perheenyhdistämisten uudistamista.

[...]

SDP:N Lindtman katsoo, että kyse on väärinkäsityksestä.

– Tämä ei ole hallituksen esitys, vaan sisäministeriön asettaman työryhmän esitys, joka on lausunnolla, joka poistaisi kokonaan (perheenyhdistämisen) tulorajat.

– Pidän selvänä, että nyt kun lausuntopalaute on saatu, niin hallitus vielä tarkastelee esitystä enemmän hallitusohjelmassa linjattuun suuntaan – siihen että (tulorajojen) kokonaan poistamisen sijaan tulorajoja tarkasteltaisiin, koska ne ovat kohtuuttoman korkeat.

Lindtman alleviivaa, että hallitusohjelmassa ei ole mainintaa tulorajojen poistamisesta, vaan niiden tarkastelusta.

– Hallitus on ohjelmassaan linjannut sen, että alaikäisten lasten osalta on hyvin kohtuutonta edellyttää, että heillä pitäisi olla työtuloja edellytyksenä, että saisivat perheen kokoon.

Lisäksi Lindtman piikitteli maahanmuuttoasioilla mielellään profiloituvia perussuomalaisia.

– Kun sanotaan, että ihmisiä pitää auttaa paikan päällä, on täysin epäloogista esittää valtavia leikkauksia kehitysapuun. Jos kaikki maat tekisivät niin, turvapaikanhaun kautta tuleva paine Eurooppaan olisi valtava. Perussuomalaisten linja on täysin epälooginen.

Suomenmaa 7.10.2021

Ei ole mikään puolustus sekään, että muutenkin enää ohjeellisiksi lievennettyjä tulorajoja alennettaisiin vielä nykyisestäkin tasosta, jossa sossun tuet lasketaan perheenyhdistäjän tuloiksi. Lindtmanilta vielä loppuun tuo lukemattomia kertoja upotettu "kehitysapu vähentää turvapaikanhakua"-argumentti, kun kehitysapu oikeasti lisää liikkuvuutta ja myös turvapaikanhakua Euroopasta.

Saa nähdä, millaista kiemurtelua iltapäivällä.

[Roope]

Pitänyt tehdä kommentoitu kooste eduskunnan farssimaisesta perheenyhdistämiskeskustelusta, mutta jää näköjään tekemättä. Tässä kuitenkin materiaalit.

Riikka Purra ps ym. Välikysymys maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta 7.10.2021

Täysistunto Keskiviikko 20.10.2021 klo 13.59—19.26 Välikysymys maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta

Pöytäkirja
Puhemiehen esittely
14.03 Sisäministeri Maria Ohisalo
14.14 Riikka Purra ps
14.24 Eveliina Heinäluoma sd
14.29 Ville Tavio ps
14.35 Heikki Vestman kok
14.40 Mikko Kärnä kesk
14.44 Hanna Holopainen vihr
14.49 Veronika Honkasalo vas
14.55 Anders Norrback r
14.59 Sari Tanus kd
15.04 Harry Harkimo liik
15.09 Riikka Purra ps
15.10 Eveliina Heinäluoma sd
15.11 Ville Tavio ps
15.13 Mikko Kärnä kesk
15.14 Heikki Vestman kok
15.15 Hanna Holopainen vihr
15.15 Sari Tanus kd
15.16 Veronika Honkasalo vas
15.17 Anders Adlercreutz r
15.18 Ano Turtiainen vkk
15.20 Pääministeri Sanna Marin
15.21 Sisäministeri Maria Ohisalo
15.24 Valtiovarainministeri Annika Saarikko
15.26 Jussi Halla-aho ps
15.27 Hussein al-Taee sd
15.28 Wille Rydman kok
15.30 Esko Kiviranta kesk
15.31 Mauri Peltokangas ps
15.32 Iiris Suomela vihr
15.33 Vilhelm Junnila ps
15.34 Antti Lindtman sd
15.35 Minna Reijonen ps
15.36 Sisäministeri Maria Ohisalo
15.37 Paula Risikko kok
15.38 Petri Honkonen kesk
15.40 Harry Harkimo liik
15.40 Työministeri Tuula Haatainen
15.42 Opetusministeri Li Andersson
15.44 Leena Meri ps
15.45 Kai Mykkänen kok
15.47 Pasi Kivisaari kesk
15.47 Olli Immonen ps
15.48 Heidi Viljanen sd
15.50 Jukka Mäkynen ps
15.51 Arto Satonen kok
15.52 Raimo Piirainen sd
15.53 Ben Zyskowicz kok
15.54 Hanna Kosonen kesk
15.55 Jani Mäkelä ps
15.56 Pauli Kiuru kok
15.58 Mirka Soinikoski vihr
15.58 Sheikki Laakso ps
16.00 Juho Kautto vas
16.01 Sami Savio ps
16.02 Anders Norrback r
16.03 Päivi Räsänen kd
16.04 Riikka Purra ps
16.06 Sisäministeri Maria Ohisalo
16.11 Niina Malm sd
16.14 Jani Mäkelä ps
16.19 Janne Sankelo kok
16.23 Esko Kiviranta kesk
16.25 Mirka Soinikoski vihr
16.29 Suldaan Said Ahmed vas
16.31 Anders Adlercreutz r
16.37 Sari Essayah kd
16.42 Lulu Ranne ps
16.48 Mikko Ollikainen r
16.52 Raimo Piirainen sd
16.55 Jukka Kopra kok
17.00 Olli Immonen ps
17.06 Mikko Kinnunen kesk
17.11 Ritva Elomaa ps
17.17 Jenna Simula ps
17.22 Mauri Peltokangas ps
17.27 Jari Koskela ps
17.32 Mari Rantanen ps
17.38 Ari Koponen ps
17.40 Jukka Mäkynen ps
17.46 Minna Reijonen ps
17.49 Mikko Lundén ps
17.52 Wille Rydman kok
17.56 Johan Kvarnström sd
18.01 Juha Mäenpää ps
18.06 Jussi Halla-aho ps
18.12 Tuomas Kettunen kesk
18.15 Hanna Holopainen vihr
18.18 Kimmo Kiljunen sd
18.24 Jukka Mäkynen ps
18.27 Wille Rydman kok
18.31 Juha Mäenpää ps
18.36 Vilhelm Junnila ps
18.41 Tuomas Kettunen kesk
18.43 Pasi Kivisaari kesk
18.46 Sisäministeri Maria Ohisalo
18.50 Kimmo Kiljunen sd
18.55 Wille Rydman kok
18.59 Juha Mäenpää ps
19.04 Joonas Könttä kesk
19.07 Kimmo Kiljunen sd
19.10 Wille Rydman kok
19.13 Tuomas Kettunen kesk
19.15 Juha Mäenpää ps
19.19 Hanna Holopainen vihr
19.22 Kimmo Kiljunen sd
19.23 Juha Mäenpää ps

Yle: Ohisalo kiistää, että Suomi olisi irtautumassa eurooppalaisesta maahanmuuttolinjasta – katso suoraa lähetystä eduskunnasta 20.10.2021

Yle: Turvapaikan saaneen alaikäisen mahdollisuus tuoda perheensä Suomeen paranemassa – perussuomalaiset tivaa vastauksia 20.10.2021

Helsingin Sanomat: Hallitus vastasi välikysymykseen maahanmuuttopolitiikasta – Ohisalo: Suomi ei ole irtautumassa yleiseurooppalaisesta trendistä 20.10.2021

MTV: "Jotain rajaa, perussuomalaiset!" – maahanmuutto nosti äänenpainetta eduskunnassa 20.10.2021

MTV: Live juuri nyt: Hallitus vastaa perussuomalaisten ja Liike Nytin välikysymykseen maahanmuutosta 20.10.2021

MTV: Näin Ohisalo vastaa maahanmuutto-välikysymykseen: Suomi ei ole irtautumassa yleiseurooppalaisesta trendistä 20.10.2021

Kansan Uutiset: Ohisalo vastasi perussuomalaisille maahanmuutosta: Suomen hakemusmäärät puolen prosentin luokkaa EU:ssa 20.10.2021

Kansan Uutiset: SDP ja keskusta ryöpyttivät perussuomalaisia: "Puolueella ei ole vastauksia kansalaisten todellisiin ongelmiin" 20.10.2021

Kansan Uutiset: "Ei huippuosaaja, johtaja tai koodaaja halua Suomeen, jos joutuu pelkäämään puolisonsa joutuvan solvatuksi" – Li Andersson painotti yhteistä vastuuta maahanmuutosta puhuttaessa 20.10.2021

Kansan Uutiset: Honkasalo: Perussuomalaiset haluavat kieltää perheiltä yhdessäolon 20.10.2021

Hbl: Riksdagen rök ihop om invandringspolitiken – Ohisalo: Finland en uppbyggande kraft i EU 20.10.2021

Ilta-Sanomat: Lindtman tylynä välikysymyskeskustelussa - "Haloo perussuomalaiset!" 20.10.2021

Ilta-Sanomat: "Kuinka te kehtaatte" – Purran ja Ohisalon välillä leimusi eduskunnassa, Kärnä säesti 20.10.2021

Välikysymys VK 4/2021 vp Riikka Purra ps ym.

Välikysymys maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta

Eduskunnalle

Maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön tulee minimoida maahanmuuton seurauksena suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvia ongelmia ja kielteisiä lieveilmiöitä ja edistää vain hallittua maahanmuuttoa. Hallituksen esityksillä maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön helpottamisesta on täysin päinvastainen vaikutus. Hallituksen halua luoda lisää vetovoimatekijöitä humanitaariselle maahanmuutolle ja erottautua siinä länsieurooppalaisesta linjasta edistää hallitsematonta maahanmuuttoa ei voida hyväksyä.

Hallitus on helpottamassa Suomelle haitallista ja taloudelle merkittäviä lisäkustannuksia aiheuttavaa maahanmuuttoa. Uusin esitys helpottaa perheenyhdistämistä tavalla, jota myös Maahanmuuttovirasto kritisoi. Esityksessä ei vain poisteta toimeentuloedellytystä alaikäisen henkilön käynnistämissä perheenyhdistämisissä (kuten hallitusohjelmassa kirjataan), vaan myös kansainvälistä suojelua ja toissijaista suojelua saaneiden toimiessa perheenkokoajana. Hallitus on lähettänyt Pakistaniin virkamiehiä edistämään ja helpottamaan myös paikan päällä tapahtuvaa perheenyhdistämistä — ministerin sanoin hallitus "pyrkii löytämään kaikki mahdolliset keinot perheenyhdistämisten helpottamiseksi". 

Hallituksessa kaavaillaan myös pakolaiskiintiön nostoa ja muunlaisia humanitaarisen maahanmuuton helpotuksia, joiden taloudelliset ja muut vaikutukset ovat merkittäviä. Erityisesti Lähi-idän ja Afrikan maista saapuvat ulkomaalaiset ovat yliedustettuja monenlaisessa rikollisuudessa, joten maahanmuuton lisääminen heikentää myös turvallisuutta. Ottaen huomioon humanitaarisen maahanmuuton kustannukset ja haasteet integroitumisessa paras keino olisi keskittää resurssit kriisien ratkaisuun ja apua tarvitsevien ihmisten auttamiseen kriisialueiden lähialueilla heidän omissa kieli- ja kulttuuriympäristöissään.

Ei-työperäisen siirtolaisuuden edistäminen on tehotonta ja kallista myös auttamisen näkökulmasta. Auttaminen on edullisempaa lähialueilla, ja pakolaisuuden tulisi olla vain väliaikaista eikä nykyisenlaista pysyvään asumiseen tähtäävää.

Suomen julkistalouden tilanteen ollessa huono on resurssit käytettävä ensisijaisesti oman maamme kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Humanitaarisen maahanmuuton helpottamisen sijaan hallituksen tulisi löytää keinoja ja keskittää resursseja koulutetun ulkomaisen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi Suomeen.



Perheenyhdistämisestä

Suomessa on entisestään Pohjoismaiden löysin perheenyhdistämismalli. Yhtäkään EU:n perheenyhdistämisdirektiivin sallimaa lisäkriteeriä ei ole otettu käyttöön. Hallituksen uudella esityksellä Suomesta tulisi Länsi-Euroopan liberaaleinta perheenyhdistämispolitiikkaa harjoittava valtio. Tämä on oleellinen vetovoimatekijä kaikissa oloissa, mutta erityisesti, mikäli laajamittaiset turvapaikanhakijavirrat lähtevät liikkeelle Eurooppaa kohti. Suomen maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön tulisi olla linjassa muiden EU-jäsenmaiden kanssa.

Hallitus arvioi perheenyhdistämisen kriteerien lieventämistä toteamalla, että nopea perheenyhdistäminen tukee kotoutumista. Nopean perheenyhdistämisen kotoutumista tukevasta vaikutuksesta ei ole kuitenkaan mitään näyttöä, jos kotoutumisen mittareiksi otetaan maahanmuuttajien työllisyysaste, riippuvuus tulonsiirroista tai koulutustaso. Kotoutumisen onnistumista ei pitäisi arvioida maahanmuuttajien tyytyväisyyttä mittaavilla kyselyillä, vaan tosiasiallisella kiinnittymisellä suomalaiseen yhteiskuntaan.

Suomen viranomaiset ovat panostaneet pitkään siihen, että maahanmuuttajat saisivat mahdollisimman nopeasti perheensä maahan, ja tuloksena tästä on Pohjoismaiden heikoin maahanmuuttajien työllisyysaste. Hallitus itsekin, tosin vähättelevästi, esityksessään kirjoittaa, että kannustin työllistyä saattaa joissain tapauksissa heikentyä, kun perheenyhdistäminen ei edellytä turvattua toimeentuloa eikä siten toimeentulotukeen turvautuminen muodostu esteeksi perheenyhdistämiselle.

Perheenyhdistäminen on jo pitkään ollut suurin maahanmuuton reitti Suomeen. Ennen koronapandemian käynnistymistä vuonna 2019 Suomi myönsi jo yli 10 000 perheperusteista oleskelulupaa. Muut puolueet hämärtävät tätä tosiasiaa esittämällä, että kyse on jostakin muusta kuin yleensä humanitaarisesta tai sosiaaliperustaisesta maahanmuutosta. Kyse on kuitenkin juuri siitä maahanmuutosta, joka keskimäärin aiheuttaa suuria kustannuksia ja myös muita ongelmia. Lopputuloksen kannalta on yhdentekevää, onko henkilö saapunut perheenkokoajana vai perheenjäsenenä.

Kansainvälisten velvoitteiden vuoksi Suomi ei ole voinut rajoittaa pakolaisstatuksen saaneiden oikeutta yhdistää perhettä, jos se tehdään kolmen kuukauden sisällä oleskeluluvan myöntämisestä, mutta sama rajoite ei koske muita kategorioita. Pääperiaatteen pitää olla, että perheperusteinen oleskelulupa myönnetään, jos perheenkokoaja pystyy osoittamaan riittävän toimeentulon tason. Suomessa on pidettävä kiinni Ruotsin tapaan pakolaisstatuksen saaneiden kohdalla kolmen kuukauden aikarajasta, jonka jälkeen myös näiltä henkilöiltä voidaan perheenyhdistämisissä edellyttää riittävää toimeentuloa eikä poistaa sitä, kuten hallitus esittää. 

Humanitaarisen maahanmuuton ei tulisi perustua pysyvään maahanmuuttoon vaan väliaikaiseen. Kun suojelua saaneen henkilön kotimaa tai sen osa on riittävän turvallinen ja kansainväliselle suojelulle ei ole enää perusteita, tulisi henkilön lähtökohtaisesti palata kotimaahan. Kansalaisuuden saamisen ehtoja on vastaavasti merkittävästi kiristettävä. Asumisaikavelvoitteen pidentäminen, toimeentulovaatimus sekä nuhteettomuuden ja yleisen yhteiskuntaan integroitumisen varmistaminen työn tai opiskelun kautta ovat välttämättömiä vaatimuksia kansalaisuuden saamiseksi.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan tapaan perheenyhdistämisen edellytykseksi on säädettävä riittävän kokoinen asunto. Monet Euroopan maat, kuten Alankomaat, Belgia, Tanska, Norja ja Itävalta, vaativat avio- ja avopuolisoiden perheenyhdistämisen ehtona kummaltakin osapuolelta 21 vuoden tai 24 vuoden minimi-ikärajaa. Tämä käytäntö ehkäisee etenkin maahanmuuttajien pakkoavioliittoja, mikä puoltaa vahvasti sen käyttöönottoa Suomessakin.

Perheenyhdistämisoikeuden kytkeminen riittävään toimeentuloon ja muihin perheenyhdistämisdirektiivin sallimiin lisäkriteereihin tukee kotoutumista ja vähentää julkissektorille tulevia kustannuksia. Maahanmuuttajalle syntyy automaattisesti kannuste edetä kotoutumispolullaan, jos työllistyminen on edellytyksenä sille, että perhe voidaan yhdistää lähtömaasta. Maahanmuuttajien perheenjäsenet käyttävät kantaväestöä huomattavasti enemmän verorahoitteisia palveluita ja vastaanottavat tulonsiirtoja useammin kuin kantaväestö. On siksi vastuullista politiikkaa, että maahanmuuttosäännöksiä kiristetään, jotta valtio- ja kuntatalous eivät kuormittuisi liikaa.

Perheenyhdistämistä helpottavassa esityksessä vielä erikseen lievennetään maahantulon kiertämisen säännöksiä, jos kyseessä on alaikäinen henkilö. Maahanmuuttovirasto epäilee esityksen lisäävän ankkurilapsiongelmaa eli tilanteita, joissa alaikäinen kannattaa lähettää yksin lähtömaasta Suomeen. Myös valtiovarainministeriö esittää lausunnossaan taloudellista ja budjettipoliittista kritiikkiä esitystä kohtaan. Suojelupoliisi omassa lausunnossaan huomauttaa, että hallituksen esittämät muutokset ulkomaalaislakiin alaikäisten toimiessa perheenkokoajana helpottaisivat kansallista turvallisuutta uhkaavien yksilöiden Suomeen pääsyä.

Hallituksen esitys tulisi edistämään alaikäisten lasten ihmissalakuljetusta, kun perheet lähettäisivät lapsiaan monin tavoin vaarallisille ja usein traumatisoiville matkoille perheenyhdistämisen toivossa. Maahantulon kiertämistä koskevalla pykälällä on voitu puuttua tähän ongelmaan, ja se on myös lapsen edun mukaista.

Humanitaarisen maahanmuuton kustannuksista 

Suurin osa maahanmuuton kustannuksista syntyy sosiaaliturvamenoista ja palveluista. Välittömät kustannukset, kuten vastaanottokulut tai kotouttaminen, ovat murto-osa tästä. Virallisista rekisteriaineistoista ja tilastoista kootut tutkimukset kertovat yksiselitteisesti humanitaarisen maahanmuuton olevan erittäin merkittävä kustannus Suomessa. Valitettavasti aihe on edelleen eräänlainen tabu poliittisessa keskustelussa — jopa tilanteessa, jossa julkisen talouden tila on näin huolestuttava. 

Tilastotiedot osoittavat, että kantaväestöön verrattuna Lähi-idästä ja sen lähialueilta (ml. Afganistan) tullut maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita. On selvää, että tällainen maahanmuutto on yksiselitteisen negatiivista julkisen talouden kannalta. Jos Suomi ottaisi maahan esimerkiksi 1 000 afganistanilaista lisää (kuten on esitetty), heidän yhteenlaskettu vaikutuksensa Suomen julkiselle taloudelle koko elinkaarensa ajalta on ainakin -500 miljoonaa euroa. Summa voi kasvaa perheenyhdistämisten myötä miljardiin euroon.

Hyvin suuriin kustannuksiin johtavat yhtäältä matalat työllisyysasteet ja palkat, toisaalta kymmenkertaiset toimeentulotuet kantaväestöön verrattuna — myös pitkän maassaoloajan jälkeen. Heikko pärjääminen jatkuu myös toisessa sukupolvessa — yli 50 prosenttia saa toimeentulotukea 20-vuotiaana. Maahanmuutto kuormittaa yliedustetusti myös useita muita yhteiskunnan verorahoitteisia sektoreita, lastensuojelusta poliisitoimen kautta oikeuslaitokseen. Kaikella tällä on merkittävä kustannusvaikutus.

Humanitaarinen ja sosiaaliperustainen maahanmuutto pahentaa merkittävästi Suomen kestävyysvajetta sekä lisää vero- ja velkataakkaa. Rajalliset resurssimme tulee kohdistaa omien vähäosaistemme ja apua tarvitsevien auttamiseen. 

Talous ei kestä

Suomen hallitus on sitoutunut lisäämään rahaa ulkomaille ja maailmanparannukseen, maahanmuuttoon, ilmastopolitiikkaan ja EU-paketteihin. Julkinen talous on kriisissä, valtiosta kuntiin, eikä lyhyeksi jäävä kasvu onnistu korjaamaan sen paremmin kroonisia alijäämiä kuin taittamaan velkaantumista. Suomen julkisen talouden tila ei ole kestävä, mutta hallitus entisestään paisuttaa sen kokoa ja lisää veronmaksajan taakkaa toissijaisilla ja oman ideologiansa mukaisilla hankkeilla. Järjestelmän kestävyys uhkaa murtua, ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja.

Hallitsemattoman humanitaarisen maahanmuuton edistämisen sijaan hallituksen tulisi etsiä keinoja ja keskittää resursseja koulutetun ulkomaalaisen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi. Hallitus keskittyy maahanmuuttopolitiikassaan lisäämään vetovoimatekijöitä ainoastaan niiden osalta, joille työllistyminen ja integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan on vaikeaa. 

Vastuuntuntoinen hallitus ei tällaisessa tilanteessa, koronakriisin juuri väistyessä, tekisi mitään muita kuin suomalaisten välitöntä hyvinvointia, turvallisuutta ja maan taloudellista elpymistä tukevia toimia. Humanitaarisen ja sosiaaliperäisen maahanmuuton vauhdittaminen ja houkuttelu on vastuutonta ja epäoikeudenmukaista maamme omia kansalaisia ja veronmaksajia kohtaan. 

Välikysymys 

Emme hyväksy hallitsemattoman ja Suomelle haitallisen maahanmuuton lisäämistä emmekä hallituksen esittämiä maahanmuuttopolitiikan lievennyksiä. Velan kasvu, alijäämä ja muut julkistalouden ongelmat edellyttävät tarkkaa talouspolitiikkaa, jossa menokohteet on asetettu tärkeysjärjestykseen. Siksi esitämme hallitukselle vastattavaksi välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta. 
Ponsiosa

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Miksi hallitus haluaa toteuttaa kalliin ja vaikutuksiltaan pitkävaikutteisen uudistuksen perheenyhdistämiseen,

miksi hallitus haluaa, että Suomi on erityisen houkutteleva turvapaikanhakijoiden kohdemaa Euroopassa,

miksi hallitus aikoo tehdä omaa hallitusohjelmakirjaustaankin suuremman löysennyksen perheenyhdistämiseen,

onko hallitus ottanut lainsäädännön valmistelussa huomioon, että kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistämisen helpottaminen ja siihen liittyvän maahantulosääntöjen kiertämispykälän poistaminen tulevat hyvin todennäköisesti lisäämään alaikäisten ihmissalakuljetusta ja altistamaan lapsia vaarallisille ja traumatisoiville matkoille,

aikooko hallitus nostaa pakolaiskiintiötä ja kuinka paljon,

kuinka paljon Afganistanista tuodaan ihmisiä pakolaiskiintiön ulkopuolella,

miten hallitus on varautunut vuoden 2015 kaltaiseen siirtolaiskriisiin, jossa turvapaikanhakijat liikkuvat halki Euroopan ja jättävät hakemuksensa haluamaansa maahan, kuten Suomeen,

miksi esitystä perustellaan kotoutumisen edistämisellä, vaikka minkäänlaista näyttöä asiasta ei ole,

miksei hallitus ennemmin edellyttäisi kotoutumista perheenyhdistämisen ehtona,

miksi hallitus haluaa helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa sen sijaan, että se panostaisi huomattavasti kustannustehokkaammin vain lähialueilla auttamiseen,

mistä hallitus kaavailee ottavansa tarvittavat lisäresurssit,

mitä menoleikkauksia tai veronkorotuksia hallitus kaavailee maahanmuuton kasvavien kustannusten kattamiseksi,

miten esityksestä aiheutuva taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen entisestään on tarkoitus kompensoida,

onko hallitus sitä mieltä, että humanitaariseen maahanmuuttoon kuluvilla resursseilla ei olisi käyttöä omien kansalaisten auttamisessa, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuten mielenterveysongelmiin vastaamisessa,

miksi hallitus on lähettänyt Pakistaniin Maahanmuuttoviraston henkilökuntaa avustamaan perheenyhdistämisissä,

kuinka paljon tulijoita hallitus on kaiken kaikkiaan valmis ottamaan vastaan,

kuinka paljon hallitus on valmis käyttämään julkista rahaa vuodessa humanitaariseen maahanmuuttoon,

miten hallitus aikoo toimia, kun yläraja tulijamäärän suhteen on saavutettu,

miten hallitus aikoo kantaa vastuun esityksen muista lisääntyneistä ongelmista, kuten rikollisuudesta,

miksi hallitus on irtautumassa yleiseurooppalaisesta trendistä kohti tiukkenevaa maahanmuuttopolitiikkaa, josta esimerkkinä on Tanskan sosialidemokraattien hallituksen tavoitetila nollasta turvapaikanhakijasta ja

mitä hallitus on tehnyt ja suunnittelee tekevänsä koulutetun ulkomaisen työvoiman maahanmuuton houkuttelemiseksi?

Helsingissä 7.10.2021

14.03
Sisäministeri Maria Ohisalo :

[Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut huolehtimaan perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumisesta kaikessa toiminnassaan. Lisäksi hallituksen tavoitteena on edistää perhe-elämämyönteistä politiikkaa ja lasten oikeuksien toteutumista. Osana tätä hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut poistamaan toimeentuloedellytyksen alaikäisiltä kansainvälistä suojelua saavilta sekä selvittämään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia ja kansainvälistä suojaa saaviin perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ottaen huomioon perhe-elämän suojan ja lapsen edun.

Sisäministeriö lähetti heinäkuussa lausuntokierrokselle esityksen perheenyhdistämiseen liittyvistä ulkomaalaislain muutoksista. Kyseessä on ministeriön työryhmän ehdotus, jonka sisällöstä ei vielä ole neuvoteltu hallituspuolueiden kesken. Lausuntokierros päättyi syyskuun lopulla. Hallitus tulee käsittelemään asiaa ja päättämään mahdollisen hallituksen esityksen sisällöstä tulevina viikkoina.

Arvoisa puhemies! Afganistanin kriittisen tilanteen vuoksi ja lähialueiden maiden tukemiseksi EU-komissio on vedonnut kansainväliseen yhteisöön afgaanipakolaisten uudelleensijoittamisen lisäämiseksi. Syksyn 21 budjettiriihessä linjattiin Suomen pakolaiskiintiöksi 1 050 henkilöä vuodelle 22, mutta lisäksi hallitus varautui kiintiön korottamiseen Afganistanin tilanteen vuoksi. Lopullista päätöstä lisäkiintiöstä ei ole tehty, mutta mikäli lisäkiintiöstä päätetään, se kohdennetaan afganistanilaisten pakolaisten uudelleensijoittamiseen Iranista. Hallitus on päättänyt vastaavista toimista viimeksi vuosina 14 ja 15, kun pakolaiskiintiötä korotettiin Syyrian tilanteen vuoksi. Afganistanista on evakuoitu Suomeen ihmisiä, jotka ovat Suomen kansalaisia tai joilla on oleskelulupa Suomeen. Lisäksi evakuoitiin eduskunnan laajalla tuella joukko Suomelle työskennelleitä sekä henkilöitä, jotka ovat työskennelleet EU:n tai Suomen kansainvälisten kumppanien palveluksessa, mukaan lukien näiden perheenjäsenet. Evakuointioperaation yhteydessä lennoille otettiin virkamiesten harkinnan mukaan myös muutamia kymmeniä henkilöitä, jotka olivat välittömässä hengenvaarassa. Muuten Afganistanista ei tuoda ihmisiä Suomeen pakolaiskiintiön ulkopuolella tai ohi normaalien maahanmuuton väylien. Afganistanilaiset voivat hakea oleskelulupaa Suomesta ulkomaalaislain nojalla samalla tavalla kuin muut ulkomaalaiset. 

Perheenyhdistämishakemusten jättäminen Afganistanissa on estynyt Afganistanin tilanteen nopean vaikeutumisen johdosta. Suomi suunnittelee lähettävänsä alueelle kiertäviä konsuleita hakemusten vastaanottamista, tunnistamista ja haastatteluiden tekemistä varten. Maahanmuuttovirastolla on mahdollisuus osaltaan tukea tällaista valtuuskuntaa. Toiminnalla tuettaisiin sitä, että ulkomaalaislain mukainen oikeus perheenyhdistämiseen toteutuisi mahdollisimman normaalisti hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta.

Arvoisa puhemies! Hallitus on johdonmukaisesti pyrkinyt kokonaisvaltaisella politiikalla siihen, että maahantulo EU-alueelle ja Suomeen säilyy hallittuna. Samalla olemme painottaneet velvoitetta noudattaa kaikissa toimissa kansainvälistä oikeutta ja perus- ja ihmisoikeuksia. Hyvä turvapaikkajärjestelmä tunnistaa nopeasti kansainvälisen suojelun tarvitsijat, ja myös paluiden toimivuus kuuluu kokonaisuuteen. Hallitusohjelman mukaan palautuksia toimeenpannaan tehokkaasti kunnioittaen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja. Vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kielteisen päätöksen saaneiden maastapoistaminen kestävää paluuta tukien.

Suomen turvapaikkapolitiikkaa tehdään osana EU-yhteistyötä. Hallitus tukee komission esittämän turvapaikkapolitiikan uudistuksen keskeisiä tavoitteita eli yhteisen järjestelmän tekemistä nykyistä yhdenmukaisemmaksi, toimivammaksi ja kriisinkestävämmäksi. Pidämme tärkeänä, että hakijoita kohdeltaisiin kaikissa EU-jäsenmaissa kansainväliset ja korkeat eurooppalaiset normit täyttäen eikä yksi jäsenvaltio näyttäydy toista houkuttelevampana. Yhteistä turvapaikkajärjestelmää kehitetään niin, että hakijoiden luvatonta liikkumista jäsenmaasta toiseen tapahtuisi mahdollisimman vähän. Suomessa on korkeat standardit esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnassa. Hallitus näkee tärkeänä pyrkiä hyvien käytäntöjen vakiintumiseen EU:n laajuisesti.

Pitkän aikavälin turvapaikanhakijamäärien tarkastelu ei tue väitettä, että Suomeen tulisi suhteellisesti katsoen erityisen paljon turvapaikanhakijoita. Viime vuosina Suomen hakemusmäärät ovat olleet puolen prosentin luokkaa koko EU+-alueella jätetyistä turvapaikkahakemuksista. Toisin kuin välikysymyksessä esitetään, hallitus ei ole irtautumassa maahanmuuttopolitiikassa yleiseurooppalaisesta trendistä. Hallituksen johdolla Suomi on esiintynyt EU:ssa rakentavana yhteisen ratkaisun etsijänä. On selvää, että esimerkiksi tämänhetkinen tilanne Valko-Venäjän vastaisilla rajoilla ja Afganistanin tulevaisuuden epävarmuus haastavat EU:ta ja jäsenmaita monin tavoin. Ratkaisuja etsitään samalla huolehtien, että turvapaikanhaku on EU:ssa jatkossakin mahdollista kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti.

Suomen kokonaisvaltaiseen maahanmuuttopolitiikkaan kuuluu myös yhteistyö lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Tavoitteena on yhtäältä vaikuttaa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja parantaa lähtöalueiden turvallisuutta ja elinolosuhteita. Toisaalta muuttoliikkeen hallintatoimia, kuten ihmissalakuljetuksen torjuntaa ja takaisinottoyhteistyötä edistetään muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Osana tätä tarjotaan myös laillisia väyliä Eurooppaan, esimerkiksi kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Afganistanissa Suomi on lisännyt humanitääristä apua ja osoittanut 3 miljoonaa euroa lisärahoitusta afgaanipakolaisten auttamiseen YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta. Suomi ja EU kohdistavat tukea Afganistanin lisäksi myös lähialueen valtioihin. Se on konkreettinen tapa edistää näiden maiden mahdollisuuksia huolehtia alueellaan olevista pakolaisista ja siirtolaisista.

Arvoisa puhemies! Suomi on varautunut monenlaisiin skenaarioihin liittyen turvapaikanhakijoiden määrään, ja muuttoliiketilannetta seurataan jatkuvasti tiiviisti. Hallitusohjelmassa on myös todettu, että pakolaiskiintiön vuosittaiseen tasoon vaikuttaa kulloinenkin turvapaikanhakijamäärä. Minkäänlaista tavoitteellista ala- tai ylärajaa turvapaikanhakijamääristä ei ole. Keskeistä on, että toimimme määrätietoisesti pakolaisuuden vähentämiseksi. Jos vainon tai vakavien ihmisoikeusloukkauksien kohteena oleva henkilö hakee suojelua Suomesta, me olemme sitoutuneet sitä antamaan. Suomeen on viime vuosina saapunut ennätyksellisen vähän turvapaikanhakijoita, mutta olemme luonnollisesti varautuneet siihen, että määrät voivat nousta, kun koronatilanteeseen liittyviä matkustusrajoituksia eri maissa puretaan. On myös mahdollista, että Afganistanin tilanne vaikuttaa jollakin aikavälillä Eurooppaan ja Suomeen kohdistuvaan muuttoliikkeeseen.

Valmiutemme hallita mahdollista laajamittaista maahantuloa nyt paljon paremmalla tasolla kuin vuonna 2015. Toimintaa on kehitetty aiempien kokemusten pohjalta. Maahanmuuttovirasto pystyy lisäämään majoituspaikkoja nopeasti. Tietojärjestelmiä ja viranomaisyhteistyötä Maahanmuuttoviraston, Rajavartiolaitoksen ja poliisin kesken on kehitetty, jotta tulijat saadaan nopeasti rekisteröidyksi ja lupakäsittely vireille. Valmiussuunnitelmien toimivuutta testataan harjoittelemalla säännöllisesti. Vielä tänä syksynä järjestetään Rajavartiolaitoksen johdolla eri viranomaisten yhteinen laajamittaista maahantuloa koskeva harjoitus. Tarvittaessa Suomi voi turvautua myös EU:n virastojen tarjoamaan asiantuntija- ja rahoitustukeen turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän toiminnan varmistamiseksi, rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi ja esimerkiksi ilman oleskeluoikeutta maassa olevien henkilöiden paluiden toteuttamiseksi. EU on mahdollisen laajamittaisen maahantulon hallinnassa keskeinen toimija. Jäsenmaiden kesken jatketaan neuvottelua EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta. Tavoitteena on, että yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä saataisiin toimivampi ja kriisinkestävämpi.

Maahanmuuttajan nettovaikutus julkiseen talouteen voi olla joko negatiivinen tai positiivinen. Vaikutus riippuu monesta seikasta. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on olennaista, kuinka suuria maahanmuuttajien ansioista kertyvät verotulot ovat suhteessa kustannettuihin etuuksiin ja palveluihin pitkällä aikavälillä. [Oikealta: Hyvä! Aivan oikea suunta!] Politiikkatoimia kehittämällä voidaan edesauttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja parantaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia, millä on vaikutusta myös maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin. [Juha Mäenpään välihuuto] Maahanmuuton taloudellisiin vaikutuksiin voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, tehostamalla maahanmuuton prosesseja sekä edistämällä maahanmuuttajien työllistymistä. [Petri Huru: Miten?]

Kansainvälisen suojelun tarjoaminen sitä tarvitseville on keskeinen eurooppalainen arvo. Suomeakin sitovat kansainväliset ja EU-velvoitteet edellyttävät, että teemme osuutemme hädänalaisten auttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Perussuomalaiset ja Liike Nyt kysyvät, mitä hallitus on tehnyt ja suunnittelee tekevänsä koulutetun ulkomaisen työvoiman maahanmuuton houkuttelemiseksi. Hallitus julkaisi budjettiriihen 21 yhteydessä koulutus- ja työperustaisen maahanmuuton tiekartan, joka ulottuu vuoteen 35 ja jota toteutetaan Talent Boost -toimenpideohjelmalla. Ohjelman päämääränä on, että kansainväliset osaajat vahvistavat Suomen työllisyysastetta, korkeakoulujen laatua, monimuotoisuutta ja kansainvälisyyttä, yritysten ja tki-toiminnan kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista sekä investointien saamista Suomeen. Ohjelma koostuu seitsemästä eri toimenpidekokonaisuudesta, joiden toimeenpano on parhaillaan käynnissä. Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 30 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämän, vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että vuoden 30 jälkeen lisäys on vähintään 10 000:n vuositasolla. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 30 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen työllistyminen ja jääminen 75 prosenttiin. Työvoimamaahanmuuton edistämisen painopisteenä ovat työvoimapulasta kärsivät alat sekä tki-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. — Kiitos!

15.21
Sisäministeri Maria Ohisalo :

Arvoisa puhemies! Kuten moneen kertaan täällä salissa on todettu, hallitus on sitoutunut huolehtimaan perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumisesta ihan kaikessa toiminnassa. [Leena Meri: Myös Suomessa?] — Kyllä, myös Suomessa, myös suomalaisten ihmisoikeuksien puolesta teemme valtavasti töitä aivan joka päivä. — Lisäksi tietysti hallituksen tavoitteena on edistää perhe-elämämyönteistä politiikkaa ja lapsen oikeuksien toteutumista. Siihen meitä velvoittavat ihan kansainväliset velvoitteet. Ehkä kiinnostaisi tietää myös perussuomalaisten näkökulmasta, että mistä näistä sopimuksista nyt pitäisi sitten lähteä luopumaan. Luettelen muutaman:

Euroopan ihmisoikeussopimus vuodelta 50: [Jussi Halla-aho: Liitytään vaikka niihin sopimuksiin, joissa on Viro ja Japani!] Vahva oikeus perhe-elämän kunnioitukseen sisältyy tähän sopimukseen. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus vuodelta 66: Oikeus perhe-elämän suojaan on tässä sopimuksessa. Olemme allekirjoittaneet tämän sopimuksen. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus vuodelta 89: taas kerran, lapsen edun ensisijaisuus. Tästäkö pitäisi lähteä Suomen irtautumaan? [Ben Zyskowicz: Koskeeko se muitakin kuin Suomea?] Tai YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus vuodelta 26: perhe-elämän kunnioitus. Suomi on sitoutunut muun muassa näihin ja moniin moniin muihin kansainvälisiin sopimuksiin. Mistä näistä nyt perussuomalaiset haluavat Suomen irtautuvan? [Mari Rantanen: Mistä niistä Marin haluaa luopua?] Tämän haluaisin tietää.

Noh, me tiedetään monista kansainvälisistä ja suomalaisista tutkimuksista se, että nopea perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä kotoutumista. Sekin on täällä hienosti noussut puheenvuoroissa esille. Perheenyhdistämisellä on sosiaalisia- ja terveysvaikutuksia Suomessa oleviin perheenkokoajiin sekä ulkomailla oleviin perheenjäseniin. Mahdollisuus perhe-elämään edistää suojelua saavan toimintakykyä ja parantaa siten mahdollisuutta esimerkiksi työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Me tiedämme esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista, että ilman huoltajaa tulleen alaikäisen helpompi perheenyhdistäminen säästää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Eikö meidän kannata ottaa käyttöön kaikki keinot, jotka säästävät meidän taloudellisia kustannuksiamme ja resurssejamme?

Sitten vielä tässä kohtaa puuttuisin muutamiin esitettyihin puheenvuoroihin.

Edustaja Harkimolta tuntuu ehkä menneen ohi se, millaisen myllyn ja kriisin läpi tämä yhteiskunta on mennyt viimeiset puolitoista vuotta. Suomen rajat eivät ole olleet näin tiukasti kiinni vuosikymmeniin. Suomeen ei ole tullut näin vähän turvapaikanhakijoita aikoihin. Onko todella niin, että tämä on muka rajat auki -politiikkaa? Tämä kuulostaa absurdilta, täysin absurdilta.

Vielä edustaja Vestmanille, olen ennenkin kommentoinut samaan kysymykseen, mutta otetaan kerran vielä. Tämä rajamenettely on EU:n turvapaikkapolitiikan, tämän uudistamisen, ison paketin osana, ja Suomi kannattaa tätä pakettia. Sitä ei vienyt kokoomuslainen sisäministerikään eteenpäin. Me viemme sitä eteenpäin osana eurooppalaista turvapaikkapolitiikkaa. [Oikealta: Voimassa olevasta direktiivistä!] Puhemies: Aika!] 

15.36
Sisäministeri Maria Ohisalo (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt lienee paikallaan korjata sekä edelliseen puheenvuoroon liittyen että edustaja Purralle että edustaja Junnilalle, että missään siinä paketissa, joka nyt on ollut lausuntokierroksella, ei ole tarkoitettu eikä tarkoiteta ohittaa maahantulon yleisiä edellytyksiä, kuten esimerkiksi kansallista turvallisuutta ja sen vaarantamista. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Jos kansallinen turvallisuus on uhattuna, niin sellaiset ihmiset eivät voi tulla tähän maahan. En ymmärrä, mistä te olette tämän keksineet, ja en ymmärrä, miksi lietsotte tällaisia uhkakuvia asiasta, jossa käytännössä kyse on siitä, että helpotetaan ihmisten perheenyhdistämistä, jotta ihmiset pääsisivät kotoutumaan paremmin tähän yhteiskuntaan. 

Viittaatte varmasti näihin joihinkin lausuntoihin, mutta lausunnoissa itsessään ei nyt huomioida sitä, että ei tässä olla ehdottamassa [Ben Zyskowicz: Voi voi, kun ei Migrikään ymmärrä asiaa oikein eikä suojelupoliisi!] ja ohittamassa kansallista turvallisuutta millään tavalla. Sitä ei olla poistamassa. Sitä ei olla ohittamassa. Toivon, että tämä nyt on selvää.

16.06
Sisäministeri Maria Ohisalo :

Arvoisa puhemies! Kiitokset keskustelusta! Tässä on varmasti hyvä palauttaa mieleen se, mitä hallitusohjelmassa on yhdessä linjattu, eli että osana sitä perhe-elämämyönteistä politiikkaa ja lapsen oikeuksien kunnioittamista, sen politiikan toteuttamista, hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut poistamaan toimeentuloedellytyksen alaikäisiltä kansainvälistä suojelua saavilta sekä selvittämään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia, joihin on viitattu täällä monessa puheenvuorossa, sekä kansainvälistä suojaa saaviin perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ottaen juurikin huomioon se perhe-elämän suoja ja lapsen edun ensisijaisuus. [Leena Meren välihuuto — Paula Risikon välihuuto]

Edelleen palaan siihen aiemmin esitettyyn kysymykseen, mitä tuli näihin lausuntoihin Migristä ja suposta: On aivan selvää, että jos jokin asia on lapsen edun vastaista, niin sitä ei silloin panna toimeen. Sellaiset vanhemmat eivät tähän maahan tule, jos he vaarantavat kansallista turvallisuutta. Tämä on nyt linja, [Välihuutoja oikealta] ja tämä tulee olemaan jatkossakin se linja. Ja ennen kaikkea tässä viranomaiset ovat lausunnoissaan todenneet, että selkeyden vuoksi kannattaa täsmentää esityksen perusteluissa tätä asiaa. Eli täsmennetään sitten, totta kai — nyt käydään läpi tämä lausuntopalaute, ja sen jälkeen neuvotellaan. Yhdessä poliittisesti katsotaan hallituksena, [Leena Meri: Kyllä, kyllä!] millainen esitys tehdään, joka todella turvaa perhe-elämän suojaa ja lapsen oikeuksia. [Ben Zyskowicz: Riittääkö tämä perustelujen täsmennys? — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei riitä!]

Suomella on valmius lähettää Afganistanin lähialueille sitä konsuliapua. Te puhutte paljon siitä, että pitäisi auttaa siellä lähialueilla. Kyllä, olemme samaa mieltä. Ja sitä konsuliapua ulkoministeriöstä on valmius lähettää. Migri on valmis tätä tukemaan, jotta ne perheenyhdistämiset mahdollistuisivat. Tällä hetkellä ne ovat kohtuuttoman vaikeita tai mahdottomia monille ihmisille.

Ehkä edustaja Laaksolta olisin tiedustellut, että kun puhutte täällä osaajista, niin onko todella niin, että turvapaikanhakijana saapunut henkilö tai kiintiöpakolaisjärjestelmästä tullut henkilö ei voisi olla osaaja? Minusta tämä on hyvin surullinen ihmiskuva. Minä haluaisin sanoa, että jokainen, joka tähän maahan tulee, saa aidosti mahdollisuuden koulutukseen, [Laakso pyytää vastausta] pääsee aidosti kiinni työhön. Eikö sen pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite tässä salissa, että jokainen täällä yhteiskunnassa pääsisi kiinni tähän yhteiskuntaan? Sitä en ymmärrä, että kun puhutte kotoutumisen vaikeuksista, niin minkä takia haluatte vaikeuttaa entisestään sitä kotoutumista kaikin mahdollisin keinoin? [Jukka Mäkysen välihuuto] Näitä tässä yritetään purkaa.

Edustaja Räsäselle tästä kiintiöpakolaisjärjestelmästä: Siinä järjestelmässä keskiössä on todella ajatus, että kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä tuetaan tätä kautta. Tämä on konkreettinen, niin kutsuttu laillinen väylä saapua Euroopan unioniin, ja tästä myös Euroopan komissio ja komissaari Ylva Johansson, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja IOM ovat lausuneet, että jäsenvaltioilta toivotaan nyt näitä sitoumuksia vastaanottaa enemmän kiintiöpakolaisia. Ja jos on niin, että vaikka uskonto on se peruste, joka muodostaa näille ihmisille erittäin suuren riskin, ja katsotaan, että tämä voisi olla yksi peruste, niin mikä jottei. Usein näissä kiintiöpakolaisjärjestelmissä painottuu erityisesti haavoittuva asema, oli kyse vaikka ihmiskaupan uhreista tai naisista, lapsista — taustalla voi olla myös uskonnollisia syitä varmasti.

Täällä on viitattu myös Tanskaan. Tanskahan on ilmoittanut EU:n sopimusneuvottelujen yhteydessä, että he eivät ole mukana EU:n maahanmuuttopolitiikkasäännöksissä. Samoin Irlanti, mutta Suomi on sitoutunut olemaan rakentava EU-jäsenvaltio. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me haluamme rakentaa sellaista Euroopan unionia, jossa jokainen jäsenvaltio kantaa omaa vastuutaan, eikä niin, että vastuu kasautuu tietyille maille, niin kuin tällä hetkellä se kasautuu. Ja kyllä minä ulkorajavaltion ministerinä olisin hieman huolissani siitä, että jos me emme eurooppalaiseen yhteistyöhön tukeudu, niin mitä me teemme täällä yksinään sitten siinä kohtaa, jos meillä on ongelmia rajoilla? [Leena Meri: Mitäs me tehtiin viimeksi, niin? — Jani Mäkelä: Viimeksi työnnettiin porukka tänne!] Kyllä me tarvitsemme tukea ihan koko Euroopan tasolla, ja sen takia Suomen hallitus vie aktiivisesti eteenpäin tätä EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta. Se on nyt vuoden verran ollut sisäministerien pöydällä, ja joka kerta Suomi on tullut pöytään sillä ajatuksella, että me haluamme viedä pakettia eteenpäin. Yritämme myös käydä keskusteluja muiden jäsenvaltioiden kanssa ja kannustaa myös muita tähän mukaan, koska se olisi koko Euroopan unionin yhteinen etu. — Kiitos.

18.46
Sisäministeri Maria Ohisalo :

Kiitos, arvoisa puhemies! Lähestulkoon viisi tuntia keskustelua ja lähestulkoon sata puheenvuoroa — kiitokset kaikille. Hyviä näkökulmia esitetty täällä.

Haluan vielä tarkentaa, että tämä keskustelussa oleva ei suinkaan vielä hallituksen esitys vaan sisäministeriössä työstetty työryhmän työ on pohjannut yhtäältä hallitusohjelman kirjauksiin, toisaalta yhdenvertaisuusvaltuutetun tekemiin selvityksiin, valtioneuvoston TEAS-tutkimushankkeisiin sekä itse asiassa tämän talon lausumiin ja vielä kaiken lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden ja Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiin. Tällaisilla taustoilla tätä on työstetty, ja hallituksen neuvottelut tästä ovat vielä edessä.

Nostan muutamia keskustelussa esille nousseita asioita:

Täällä on viitattu muun muassa siihen, miksi hallitus ei ole tehnyt toimia enemmän vaikka rikollisuuden kitkemiseksi tai vaikka seksuaalirikosten torjumiseksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus nimenomaan tekee kokonaisvaltaista seksuaalirikoslainsäädännön uudistusta oikeusministeriössä paraikaa rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi. Poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja on lisätty ja tullaan lisäämään jatkuvasti. Toisaalta lähisuhdeväkivallan, seksuaalisen väkivallan torjunnasta on useita toimintaohjelmia, hankkeita, käytännön työtä ja myös ammattilaisten koulutusta.

Täällä viitattiin aiemmin perheenyhdistämisdirektiiviin ja siihen, minkä takia ei Suomi käytä näitä kaikkia mahdollisia keinoja, mitä siinä on. Itse asiassa on katsottu, että näiden muiden keinojen lisäarvo olisi todennäköisesti melko pieni, koska nimenomaan toimeentuloedellytys on itsessään eräänlainen ikään kuin superedellytys, että on oletettavissa, että henkilöillä, jotka pystyvät turvaamaan perheensä toimeentulon, myös nämä muut edellytykset pääsääntöisesti täyttyisivät. Tässä syy siihen.

On väitetty, että hallitus olisi irtautumassa yleiseurooppalaisesta maahanmuuttopolitiikan linjasta. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Suomen hallitus nimenomaan on eurooppalaisilla foorumeilla ollut se rakentava osapuoli, joka haluaa uudistaa eurooppalaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Me tarvitaan yhteisiä työkaluja, koska muuten me ollaan aika yksin Euroopassa, jokainen jäsenvaltio, ratkomassa näitä isoja kysymyksiä.

Edustaja Rantanen viittasi täällä ylipäätään perheenyhdistämislukuihin. Siitä saattoi saada käsityksen, että kaikki ovat turvapaikanhakijoita. Tämä ei pidä paikkaansa. Tänne yhteiskuntaan tulee paljon ihmisiä: toimitusjohtajien perheitä, rakennustyöntekijöiden perheitä. Hän viittasi kaikkeen tähän perheenyhdistämiseen. Lienee järkevää, että tänne voivat jatkossakin ihmiset perheensä saada mukana.

Edustaja Mäenpäälle: Olen ihan yhtä huolissani kuin tekin, kun te viittasitte lastensuojeluun. Voin lohduttaa siitä näkökulmasta, että hallitus on myös tähän tarttunut. Me uudistamme lastensuojelulakia ja tuomme muun muassa asiakasmitoitukset sinne lakiin, ja tämä tulee parantamaan lastensuojelun asiakkaiden ja perheiden tilannetta, [Juha Mäenpää: Se ei riitä!] ja sen lisäksi sitä resursoidaan myös lisää.

Täällä oli hyvä kysymys siitä, mitä kaikkea tehdään vielä lisäksi sen eteen, että ihmiset kotoutuvat: lisää kielikoulutusta, ohjausta, neuvontaa, rasismin kitkentää — siihenkin on viitattu, kiitokset siitä — toisaalta ulkomailla suoritetun tutkinnon hyväksilukemista, muuntokoulutusta. Kaikkea tätä me tarvitaan.

Ja vielä ihan suora kysymys oli edustaja Junnilalla. Suora vastaus siihen on se, että jahka hallitus korottaa pakolaiskiintiötä, kuten budjettiriihessä olemme linjanneet. Afganistanin tilanteen takia tämä lisäys tulee kohdentumaan vain ja ainoastaan Afganistaniin, eli ei muihin maihin. — Kiitokset.

[Pallopääkissa]

En ymmärää perheenyhdistämisen ideaa ylipäätään. Miksi perhe on ollut ensin hajallaan, ja sen jälkeen se pitäisi yhdistää? Miksei perhe ole pysynyt koko ajan yhdessä?

Perheenyhdistämiset pitää lopettaa. Tarkalleen ottaen perheet voidaan yhdistää heidän kotimaissa tai lähimmissä turvallisissa maissa mutta ei muualla.