Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Taikakaulin]

^ Haiskahtaa vähän siltä että absoluuttiset luvut on valittu karttaan suhteellisten sijaan jotta tilanne saataisiin näyttämään vähemmän ilmeiseltä...

Niimpä. Tuota karttaa kun perus hesarin tilaaja katsoo, niin hän ajattelee, että "eipä näytä pahalta, mitä ne persutkin jaksaa puhua mamuongelmista koko ajan yms." Nimittäin kivalla sinivärillä tuolla on monikin asuinalue, jonka todellinen mamujen suhteellinen osuus ei saisi ketään harkitsemaan vahingossakaan muuttoa kyseiselle alueelle.

Otetaan esimerkiksi pieni Kurkimäki tuossa Kontulan kyljessä. Kartalla se on sinisellä, eli siitä voisi joku luulla, että siellä on jotenkin vähän värinää. Sen asukkaista yli kolmasosa on vieraskielisiä, mutta kun kun asukkaita on kokonaisuudessa alle 3000, niin eipä se absoluuttisella määrällä erotu kartalta "pahana". Olen asunut siellä vähän aikaa, eikä sitä todellakaan erota ympäröivistä Kontulasta tai Kivikosta mitenkään.

Myös esimerkiksi Pihlajisto tai Itä-Pasila antavat vääränlaista signaalia.

[foobar]

^ Haiskahtaa vähän siltä että absoluuttiset luvut on valittu karttaan suhteellisten sijaan jotta tilanne saataisiin näyttämään vähemmän ilmeiseltä...

Niimpä. Tuota karttaa kun perus hesarin tilaaja katsoo, niin hän ajattelee, että "eipä näytä pahalta, mitä ne persutkin jaksaa puhua mamuongelmista koko ajan yms." Nimittäin kivalla sinivärillä tuolla on monikin asuinalue, jonka todellinen mamujen suhteellinen osuus ei saisi ketään harkitsemaan vahingossakaan muuttoa kyseiselle alueelle.

Otetaan esimerkiksi pieni Kurkimäki tuossa Kontulan kyljessä. Kartalla se on sinisellä, eli siitä voisi joku luulla, että siellä on jotenkin vähän värinää. Sen asukkaista yli kolmasosa on vieraskielisiä, mutta kun kun asukkaita on kokonaisuudessa alle 3000, niin eipä se absoluuttisella määrällä erotu kartalta "pahana". Olen asunut siellä vähän aikaa, eikä sitä todellakaan erota ympäröivistä Kontulasta tai Kivikosta mitenkään.

Myös esimerkiksi Pihlajisto tai Itä-Pasila antavat vääränlaista signaalia.

Esim. seuraavaa alueiden prosenttien suhdetta voi katsoa kartasta:

Alue, vieraskielisten osuus     2020            2025
[...]
Puotinharju                    31,3%           37,8%
[...]
Kurkimäki                      34,6%           35,1%
[...]
Puotila                        23,8%           28,0%
[...]
Kamppi                         12,8%           14,2%

Kartassa Kamppi on oranssi, muut sinisiä. On kuitenkin ilmeistä että Kamppi on näistä asukkaidensa suhteen vähiten ongelmallinen alue. Sanoman kokoisessa organisaatiossa voisi kuvitella olevan kykyä luoda informatiivisia grafiikoita disinformatiivisten sijaan, mutta halua taitaa olla usein aika rajallisesti.

[Golimar]

10-20 vuoden kuluttua on luvassa paljon monikulttuurista värinää.

Tämä on kammottavaa.

Suurimmat kieliryhmät Helsingissäovat edelleen venäjä, viro, somali, arabia ja englanti. Viime vuosina arabiankieliset ovat ohittaneet englanninkielisten määrän,ja somalinkielisten osuus on saavuttanut vironkieliset. Vuoteen 2035 mennessä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien ennustetaan nousevan suurimmaksi kieliryhmäksi. 


Kaavio5:Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin vuosina 2000–2018 ja ennuste vuoteen 2035

https://dev.hel.fi/paatokset/media/att/43/43965e272e9e0bc28072a831082e5b550f0d4440.pdf

X

https://hommaforum.org/index.php/topic,125790.msg3213350.html#msg3213350

[valkovuokko]

Kaavio 20: Vieraskielisten 0-6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0-6-
vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 1.1.2019
Lasten kohdalla alueellinen segregaatio on aikuisväestöä voimakkaampaa, ja joillakin alueilla vieraskielisten
lasten osuus yltää jo yli 50 prosentin. Erityisen paljon vieraskielisiä lapsia on esimerkiksi Pitäjänmäessä ja
Kaarelan alueella sekä idässä Meri-Rastilan, Vartiokylän, Mellunkylän ja Jakomäen alueilla.

Persuja haukutaan rasisteiksi, mutta Helsingin väestötiedot osoittavat, että kantaväestö vieroksuu laajasti maahanmuuttovaltaisia alueita.
Itä-Helsingissä asuntojen hinnat alhaiset, mutta asunnot eivät kelpaa kantaväestölle, vaan heidän, etenkin lapsiperheiden, muuttovirta on pois noilta halpojen hintojen alueilta. Itä-Helsingin alueille jäävät vain ne joilla ei ole varaa muuttaa kalliimpiin asuntoihin lännen suuntaan.

Vihervasemmiston tai Kokoomuksen poliitikot eivät näytä esimerkkiä ja muuta lapsineen Koillis- tai Itä-Helsinkiin ja laita lapsiaan sinne kouluun. Eikö monikulttuurisuus ja -kielisyys kuitenkaan heitä miellytä?

Pakko on vetää johtopäätös, että kantaväestössä ja jopa vihervasemmistossa ja sen johtavien poliitikkojen piirissä on maahanmuuttajien vieroksuntaa jopa enemmän kuin persuissa?

[RP]

Tällainen tuli vastaan:
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/alueellinensijoittuminen
Sivulla linkattuna excel-taulukko "Helsingin koko väestö ja ulkomaalaistaustaiset taustamaanosan mukaan osa-alueittain 1.1.2019". Taustamanosa tarkoitaa, että ulkomaalaistaustaiset jaettu EU-alueseen, muuhun Euroopaan, Afrikkaan, Aasiaan ja muuhun maailmaan.

Afrikkalais- ja aasialaistaustaisten osuus vaihtelee nollasta (tarkalleen nollasta vain melko pienillä alueilla) Itä-keskuksen lukuihin 11,5% afrikkalaisten ja 14,5% aasialaisten osalta.

[valtakunnanpärkhele]

Taustamanosa tarkoitaa, että ulkomaalaistaustaiset jaettu EU-alueseen, muuhun Euroopaan, Afrikkaan, Aasiaan ja muuhun maailmaan.

Mielenkiintoinen jaottelu, minulle tulee Aasiasta mieleen lähinnä Kiina, Japani ja Thaimaa, eli nämä säyseät vinosilmät.  Vaikka ylivoimaisesti enemmistönä nämä Aasialaiset ovatkin oikeasti afgaaneja, irakilaisia, iranilaisia, pakistanilaisia, syyrialaisia ja turkkilaisia....

[petebe]

Taustamanosa tarkoitaa, että ulkomaalaistaustaiset jaettu EU-alueseen, muuhun Euroopaan, Afrikkaan, Aasiaan ja muuhun maailmaan.

Mielenkiintoinen jaottelu, minulle tulee Aasiasta mieleen lähinnä Kiina, Japani ja Thaimaa, eli nämä säyseät vinosilmät.  Vaikka ylivoimaisesti enemmistönä nämä Aasialaiset ovatkin oikeasti afgaaneja, irakilaisia, iranilaisia, pakistanilaisia, syyrialaisia ja turkkilaisia....

Tästä tuleekin mieleen, että tilastoidaanko Euroopan puoleisesta osasta Turkkia saapuneet olevaksi muualta Euroopasta... Tällähän saataisiin taas kerran tilastoja viilattua.

[RP]

Tästä tuleekin mieleen, että tilastoidaanko Euroopan puoleisesta osasta Turkkia saapuneet olevaksi muualta Euroopasta... Tällähän saataisiin taas kerran tilastoja viilattua.

Uskallan vetää ihan reteesti lonkalta, että tilastotietokantaa ei ole hienosäädetty sellaiseksi, että siinä eroteltaisiin sen enmpää Turkin kuin Venäjän eurooppalaisia ja ei-eurooppalaisia osia. Vähän tarkistettuani miten tämä luokittelu tilastokeskuksen tietokannoissa menee, lähes yhtä suurella varmuudella uskallan sanoa, että Turkki lasketaan tässäkin eurooppalaiseksi maaksi, kokonaisuudessaan.

[Golimar]

Toimittelija Jaakko Keso – Yle Kioski kävi Jakomäessä, miksei käynyt Kontulan tai Puotinharjun ostarilla tai Itiksessä?

Onko Suomessa slummeja?
https://www.youtube.com/watch?v=z4G2cGivwMQ

https://vimeo.com/133431219

Ostoskeskus Puhos 2017-07
https://www.youtube.com/watch?v=2q89M8z67y0

Itiksen kansainvälistä ja ystävällistä ilmapiiriä
https://www.youtube.com/watch?v=Vb2NIqAMYXY

[no future]

Taustamanosa tarkoitaa, että ulkomaalaistaustaiset jaettu EU-alueseen, muuhun Euroopaan, Afrikkaan, Aasiaan ja muuhun maailmaan.

Mielenkiintoinen jaottelu, minulle tulee Aasiasta mieleen lähinnä Kiina, Japani ja Thaimaa, eli nämä säyseät vinosilmät.  Vaikka ylivoimaisesti enemmistönä nämä Aasialaiset ovatkin oikeasti afgaaneja, irakilaisia, iranilaisia, pakistanilaisia, syyrialaisia ja turkkilaisia....

Samalta sivulta löytyy tilastoa äidinkielen mukaan, missä on Lähi-itä ja muu Aasia erotettuna. Prosenttiosuudet ovat täsmälleen yhtä suuret:

Helsingin vieraskielisistä 20 prosenttia puhui venäjää tai muuta entisen Neuvostoliiton alueen kieltä, kun taas Baltian alueen kieliä puhui 11 prosenttia. Baltian kieliä puhuvista lähes kaikki puhuvat viroa äidinkielenään. Länsieurooppalaisia kieliä puhui 16 prosenttia ja itäeurooppalaisia kieliä 5 prosenttia. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhui 16 prosenttia, muun Afrikan kieliä yhteensä 14 prosenttia ja aasialaisia kieliä 16 prosenttia vieraskielisistä.

https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/vieraskieliset

[Siili]

Hesarin Maija Aallon tehtäväksi on ilmeisesti jäänyt kirjoittaa "kompensatorinen" juttu viimeaikaisten ikävien nuorisouutisten vastapainoksi:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007629617.html

Kontulalaisen koululuokan lapset puhuvat kahtatoista äidinkieltä ja loistavat opettajan mukaan oppimistuloksissa
– Taustalla yksi väittely ja yli 3 500 kirjaa
Keinutien ala-asteen kuudesluokkalaiset ovat onnistuneet siinä, mitä monissa kouluissa tavoitellaan: kaikki ovat valtavan innoissaan lukemisesta

Helsingin Kontulassa koulua käyvällä luokalla on kahdeksantoista oppilasta ja kaksitoista äidinkieltä.

Kahdeksastatoista jokainen on superlukija. Oppilaiden vastauksista kuulee, että he ovat aidosti innoissaan.

"Meidän luokassa on hienointa, kun saa lukea niin paljon", sanoo esimerkiksi Jasper Lehikoinen.

"Me olemme todella ylpeitä siitä, että olemme pystyneet lukemaan näin monta kirjaa", kommentoi myös Avin Zaid Fawzi.

VANHEMMAT kuittaavat itse valittujen kirjojen lukuläksyt tehdyiksi. Opettaja Lehtinen tosin sanoo huomaavansa muutenkin kaikesta, että oppilaat todella lukevat paljon.

Sen näkee suomen kielen taidosta ja sanavarastosta sekä ylipäätään oppimistuloksista – ei vain luokan kunnianhimoisimmilla lukijoilla vaan ihan kaikilla.

"Itsetunnosta myös. Mielenkiinnolla odotan, mitä heistä vielä isona tuleekaan."

Oppilaat sanovat myös kaikki, että he jatkavat lukemista yläkoulussakin. Siis ainakin jonkin verran, vaikka eivät ehkä yhtä ahneesti kuin nyt. Koska sitten se ei enää ole samalla lailla yhteinen juttu.

Hiukan minua häiritsee jutun propagandistinen sävy.  Ei ihan Ylen ammoisen tuotoksen (https://areena.yle.fi/1-1303717) veroinen, mutta kyllä tässäkin jutussa taustalla olivat muut motiivit kuin antaa toiminnasta mahdollisimman tarkka kuva.

[Rauno Murju]

^ Haiskahtaa samanlaiselta touhulta kuin aikoinaan jonkun Rinkebyn menestyskoulun kanssa ja joka paljastui lopulta huijaukseksi.

Varsinkin korkeakoulutetun etiikka on myytävänä pienten markkinoiden takia kun vaakakupissa painaa työnsaanti tulevaisuudessa.

[Roope2]

Kuvissa ei ollut montaakaan somppua. Johtuiko siitä, että edellytettiin lukutaitoa?

[Siili]

Hesarin Maija Aallon tehtäväksi on ilmeisesti jäänyt kirjoittaa "kompensatorinen" juttu viimeaikaisten ikävien nuorisouutisten vastapainoksi:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007629617.html

Kontulalaisen koululuokan lapset puhuvat kahtatoista äidinkieltä ja loistavat opettajan mukaan oppimistuloksissa
– Taustalla yksi väittely ja yli 3 500 kirjaa
Keinutien ala-asteen kuudesluokkalaiset ovat onnistuneet siinä, mitä monissa kouluissa tavoitellaan: kaikki ovat valtavan innoissaan lukemisesta

Artikkelin yksi kommentoija (nimellinen) on hieman skeptinen:

Vai että ihan opettajan mukaan? Kuitenkin kyseisen koulun vieressä oleva Keinutien yläaste on tunnettu nykyisin jatkuvista häiriöistään, ja samassa rakennuksessa oleva lukio (Helsingin Yhteislyseo) jää toistuvasti yo-kirjoituksissa häntäpäähän.

Propsit opettajalle että viitsii työskennellä noin haastavassa koulussa, mutta tosiasiat tosiasioina.

Saa nähdä, säilyykö kommentti, vai iskeekö Hesarille ominainen jälkimoderaatio.

[Melbac]

^ Haiskahtaa samanlaiselta touhulta kuin aikoinaan jonkun Rinkebyn menestyskoulun kanssa ja joka paljastui lopulta huijaukseksi.

Varsinkin korkeakoulutetun etiikka on myytävänä pienten markkinoiden takia kun vaakakupissa painaa työnsaanti tulevaisuudessa.

Tietyillä aloilla taitaa olla jotenkin noin että se duunin saanti voi olla vähän nihkeää.Noiden palkkaodotuksetkin huitelee pilvissä joillakin.Osa noista on nyt vaan epärehellisiä luonnostaan joten pikku huijaus ei haittaa mitään eikä omatuntokaan kolkuta.

[Augustus]

Hesarin Maija Aallon tehtäväksi on ilmeisesti jäänyt kirjoittaa "kompensatorinen" juttu viimeaikaisten ikävien nuorisouutisten vastapainoksi:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007629617.html

Kontulalaisen koululuokan lapset puhuvat kahtatoista äidinkieltä ja loistavat opettajan mukaan oppimistuloksissa
– Taustalla yksi väittely ja yli 3 500 kirjaa
Keinutien ala-asteen kuudesluokkalaiset ovat onnistuneet siinä, mitä monissa kouluissa tavoitellaan: kaikki ovat valtavan innoissaan lukemisesta

...

Hiukan minua häiritsee jutun propagandistinen sävy.  Ei ihan Ylen ammoisen tuotoksen (https://areena.yle.fi/1-1303717) veroinen, mutta kyllä tässäkin jutussa taustalla olivat muut motiivit kuin antaa toiminnasta mahdollisimman tarkka kuva.

Mun mielestä tuo Hesarin juttu oli täysin imelän siirappista monikulttuuripropagandaa, jotain yhtä ideologisesti värittynyttä olisi saattanut lukea aikanaan (Stalinin) Neuvostoliitossa jostain Sosialistisen Yhteiskunnan Saavutuksia-lehdestä(SYS) tai vastaavasta.

Mua hämmästyttää hyvin suuresti se, että tälläisille agitaatio-artikeleille aina vaan löytyy tilaa valtamediasta ja vielä enemmän hämmästyttää se, että niille on selvästi tilausta lukijoiden puolella, tuonkin artikkelin kommentti-osiossa on lähinnä lukijoiden ääripostitiivista kommentointia, ihan samaan tapaan kuin tuossa mun kuvitteellisessa SYS-lehdessä olisi lukijapalautteessa aivan posketonta ihailua Toveri Stalinin osoittamaa tietä kohtaan.

Jotenkin tuntuu, että varsinkin nykypäivänä ihmisten kyky erottaa puhdas propaganda neutraalista uutisoinnista on vakavasti heikentynyt.   

[Golimar]

Monikulttuurinen Keinutien koulu uskoo kielellisesti vastuulliseen pedagogiikkaan – koulussa puhutaan peräti 46 kieltä
04.09.2019 09:54
Kontulassa sijaitseva Keinutien ala-asteen koulu on yksi Helsingin suurimmista ala-asteista. Oppilaita on yli 600, ja koulussa työskentelee myös koko joukko aikuisia. Koulu erottuu monista muista helsinkiläiskouluista siten, että oppilaista 55 prosenttia on vieraskielisiä. Opetuskieli on suomi.

Suurimmat kieliryhmät ovat arabian-, somalin- ja venäjänkieliset oppilaat, mutta yhteensä koulussa puhutaan 46 kieltä. Huimat 330 lasta opiskelee Keinutiellä tänä vuonna suomea toisena kielenä. Koulussa työskentelee neljä S2-opettajaa.

- Koulussamme on tulkkauspuhelimet käytössä. Tämä on Kaskon kokeilu, jonka toivotaan jatkuvan, rehtori Irina Haahtela kertoo ja esittelee Youpret-sovellusta kännykästään.

Hän on hetkeä aiemmin soittanut tulkkaussovelluksen avulla somalinkielisille vanhemmille Somaliaan selvittääkseen, miksi yksi oppilaista ei ole saapunut kouluun. Oppilaiden huoltajista osa ei pysty operoimaan Wilmassa, sillä he eivät osaa suomea eivätkä aina ole lukutaitoisiakaan.

Kuvatukea ja selkosuomea
Opettajat käyttävät Keinutiellä opetuksessa paljon kuvatukea: piirroskuvien avulla oppilaille näytetään, mistä on puhe ja mitä seuraavaksi tehdään. Monikielinen ohjaaja Sabad Yussuf  (kuvassa) esittelee koulussa käytettävää kuvatukea yhdessä Haahtelan kanssa. Oppia on haettu esimerkiksi Ruotsista maailmankuulun jalkapalloilijan Zlatan Ibrahimovićin kotikoulusta Rosengårdsskolanista, jossa kaikki perusasiat esitetään tekstin lisäksi kuvina.

Myös selkosuomi on ahkerassa käytössä Keinutiellä sekä puhutussa että kirjoitetussa kielessä. Haahtela kertoo, että koulun 1. ja 2. luokilla on tänä lukuvuonna 17 valo-oppilasta eli valmistavan opetuksen integraatio-oppilasta. Nämä lapset ovat saapuneet Suomeen alle vuosi sitten.

- Valo-vuoden voi aloittaa jo esikoulussa. Ensimmäisen vuoden aikana tavoitteena on oppia suomen kieltä, Haahtela sanoo.

Kielitietoinen vierailukoulu
Keinutien ala-aste toimii tänä vuonna Helsingin kaupungin kielitietoisena vierailukouluna: kouluun voi mennä tutustumaan kielellisesti vastuullisen pedagogiikan toteuttamiseen käytännössä. Rehtori kertoo, että koulu ja Kontula asuinalueena ovat selvästi erityisen vetovoimaisia arabian-, somalin- ja venäjänkielisille perheille.

Keinutiellä työskentelee oppilaiden tukena venäjän, arabian ja somalin kielen taitoisia avustajia. Opetettavia kotikieliä on koulussa peräti kahdeksan; kolmen edellä mainitun lisäksi koulussa voi opiskella urdua, viroa, sorania, igboa ja albaniaa.

Timanttitunnit opettavat tunnetaitoja
Keinutien koulussa on useita hyviä käytäntöjä, joita voi suositella muillekin. Haahtela kertoo koulun "timanttitunneista", joita vetävät pareittain esimerkiksi kaksi opettajaa, kouluvalmentaja ja opettaja tai kuraattori ja opettaja. Kyse on tunne- ja taitoryhmistä, joihin osallistuu kerrallaan 5-8 lasta oppitunnin aikana. Ryhmissä opitaan taitoja esimerkiksi draaman avulla. Ryhmän vetäjä ei ole koskaan lapsen oma luokanopettaja vaan joku muu.

- Opettajat ehdottavat, ketkä ryhmissä käyvät, ja ilmoitamme asiasta vanhemmille. Timanttiryhmät ovat pyörineet jo useita vuosia, Haahtela selvittää.

Timanttiryhmien lisäksi koulussa toimii tyttöjen ryhmiä, joissa on harjoiteltu tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja esimerkiksi askarreltu ja leivottu. Tänä syksynä suunnitteilla on myös poikien ryhmä. Ryhmiä ovat joinakin vuosina vetäneet myös monikieliset ohjaajat. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintaan oppilaskunnan kautta, jonka toiminta on avoin kaikille.

Keinutien koulussa myös harrastetaan vapaa-ajalla. Koulun kuoro on avoin kaikille, ja EasySportin kautta kerhoja tulee jokaiselle arkipäivälle. Tilanpuute luo kuitenkin haastetta, sillä iso iltapäiväkerho vie koulun liikuntasalista yhden kolmasosan joka päivä. Loput tilasta jää kerhoille.

Kontula on yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman kohdealueista ja myös kaupunkiuudistuskohde. Alueen lasten harrastustoiminnan rakenteita kehitetään asukaslähtöisesti niin, että jokaisella lapsella olisi jatkossa mahdollisuus saada ilmainen tai edullinen harrastus. Lisäksi alueen verkostoja vahvistetaan ja perheille pyritään järjestämään entistä paremmin tukea.

Ensimmäinen kontakti uudessa kotimaassa
Monille Helsinkiin hiljattain asettuneille maahanmuuttajaperheille koulu on ensimmäinen tai ainoa kontakti uudessa, vieraassa maassa. Kouluun luotetaan ja sen apuun turvaudutaan erilaisissa pulmatilanteissa, näin myös Keinutiellä.

- Koulullemme on saavuttu selvittämään esimerkiksi parkkisakkoa tai todistuksen kääntämistä englannin kielelle. Tai on tultu kysymään, mistä saa tietoa suomen kielen kursseista, Haahtela kuvailee hymyillen.

Esimerkkinä koulujen kirjavasta tehtävänkuvasta hän mainitsee tilanteen, jossa vasta Suomeen muuttanut perhe oli juuttunut kotitalonsa hissiin. Perhe ei tiennyt, mistä he saisivat apua, joten he soittivat Haahtelan kännykkään.

Yhdeksän laaja-alaista erityistuen opettajaa
Keinutien koulussa työskentelee yhdeksän laaja-alaista erityistuen opettajaa. Koska heitä on paljon, jokainen voi keskittyä esimerkiksi kolmeen luokkaan kahdeksan sijasta, rehtori kuvailee. Resurssiopettajia ei koulussa ole tänä vuonna yhtään.

Koulussa toimii lisäksi kokopäiväisesti psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja, ja koululääkäri on paikalla kerran viikossa. Keinutiellä työskentelee myös kouluvalmentaja, joka on mukana järjestämässä BuddySchoolia sekä timanttitunteja ja joka koordinoi harrastetoimintaa.

- Koulumme vahvuuksia ovat työyhteisö, kivat lapset ja yhdessä tekemisen meininki, rehtori kehuu.

- Tiedämme haasteet, mutta kaikilla toimijoilla on yhteinen päämäärä: näiden lasten eteen me paiskimme hommia.

Teksti ja kuvat
Nina Dale

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/monikulttuurinen-keinutien-koulu-uskoo-kielellisesti-vastuulliseen-pedagogiikkaan

[ISO]

Opettajan mukaan loistavat oppimistuloksissa, pitäis tietysti saada näyttöä sille että kokeet ja opetus on samantasoista kuin muissa kouluissa.

Ilman sitä en usko, koska matut ei koskaan missään loista oppimistuloksissa, vaan ne ei vaikuta oppivan yhtään mitään.

Olettaisin, että kyseessä on taas kerran kevennettyä oppimista ja lievempää arvostelua, jotta saadaan tulokset näyttämään hyviltä.

Taso lienee Miihkalin kakan -tasoista ylistämistä.

[haermae]

Olettaisin, että kyseessä on taas kerran kevennettyä oppimista ja lievempää arvostelua, jotta saadaan tulokset näyttämään hyviltä.

Muistanko väärin, että olemassa sellainen kummallisuus kuin "sovellettu arviointi" tjsp?
Tuolla arvioitaisiin sellaiset, joiden osaaminen on alle normaalin asteikon. Käsittääkseni siksi, ettei heille tulisi paha mieli.

Sovelletun arvioinnin kymppi siis vastaa normaalin asteikon nelosta.
Tuolla keinoin ainakin saa hyviä tuloksia, kun jättää mainitsematta käytetyn asteikon.

[pörrö]

Nyt olen hoo Moilasena. Maahanmuuttajien oli tarkoitus olla rikkaus yhteiskuntaamme. Mieleni perukoille on porautunut viesti siitä, että kantismuksu "vain" kuluttaa yhteiskunnan rahoja (siis meidän verovarojamme) ensimmäiset parikymmentä vuotta. Toisen polven mamumuksuille tarjotaan erityisopetusta, psykologien apua, erityiskoulutusta, jne. jne. ad infinitum. Osa vanhemmista ei osaa lukea tai kirjoitta; hey presto! Tulkkiapua kehiin.

Miten tämä nyt näin meni? 

edit typo

[Johannes Nieminen]

Kaavio 20: Vieraskielisten 0-6-vuotiaiden lasten osuus alueen kaikista 0-6-
vuotiaista osa-alueittain Helsingissä 1.1.2019
Lasten kohdalla alueellinen segregaatio on aikuisväestöä voimakkaampaa, ja joillakin alueilla vieraskielisten
lasten osuus yltää jo yli 50 prosentin. Erityisen paljon vieraskielisiä lapsia on esimerkiksi Pitäjänmäessä ja
Kaarelan alueella sekä idässä Meri-Rastilan, Vartiokylän, Mellunkylän ja Jakomäen alueilla.

Tuohon pieni korjaus, jottei tule väärinkäsityksiä. Kartan kohta, jossa lukee Vartiokylä, osuu kuitenkin Itäkeskuksen ja Puotinharjun alueelle. Sen sijaan se mikä puhekielessä käsitetään Vartiokylänä, on tuo sininen alue, joka on virallisesti Vartioharju ja hyvin on hyvin arvostettu alue. Aikamoinen ero muun Vartiokylän suuralueen kanssa, Marjaniemi eroaa myös vaikka alueen raja Itäkeskuksen kanssa on hyvin häilyvä. Myös Mellunkylänä yleensä puhekielessä tarkoitetaan oikeasti Kontulaan ja Mellunmäkeen kuuluvia pientaloalueita Vartioharjun vieressä. Kaupunginosana Mellunkylä sisältää Kontulan, joka selittääkin tuon karttanäkymän erittäin hyvin. Voi siis todeta kerrostalovaltaisten alueiden kehityksen olleen aika rankka ja se myös näkyy asuntojen hinnoissa.

[DuPont]

Olettaisin, että kyseessä on taas kerran kevennettyä oppimista ja lievempää arvostelua, jotta saadaan tulokset näyttämään hyviltä.

Muistanko väärin, että olemassa sellainen kummallisuus kuin "sovellettu arviointi" tjsp?
Tuolla arvioitaisiin sellaiset, joiden osaaminen on alle normaalin asteikon. Käsittääkseni siksi, ettei heille tulisi paha mieli.

Sovelletun arvioinnin kymppi siis vastaa normaalin asteikon nelosta.
Tuolla keinoin ainakin saa hyviä tuloksia, kun jättää mainitsematta käytetyn asteikon.

Kuten pienten lasten urheilukilpa, jossa kaikki voittavat, ettei kenellekään tule paha mieli.
Mutta tuossa vaan isojen kohdalla samaa...
Kaikki saavat koulusta päästötodistuksen, osaavat mitä osaavat.

[Melbac]

Kun katsoo näiden työnimikkeitä niin ei voi olla nauramatta ja ajattelematta että ketä noita oikein keksii?.Kaikki noi tuntuu olevan jotain kaverille töitä/kaverin kaverille töitä nimikkeitä eikä miltään "oikeita" töitä.Nämä jutut on kuin tehdään "ongelma" että voidaan korjata "ongelma" jotta saadaan rahaa,lähinnä siis kuin rengasliikkeen omistaja hajoittaisi autojen renkaita systemaattisesti ja tahallisesti että sen firman liikevaihto nousisi.

[simppali]

Katselin kotikonnun, Lauttasaaren asuntojen myyntilistaa..kerrostaloista löytyi 81 kappaletta myytäviä asuntoja (etuovi).

Omakotitaloja 2 kappaletta, toisen hinta 1.7 miljoonaa, toinen yli 7 milliä.

https://www.etuovi.com/myytavat-asunnot/helsinki/lauttasaari?haku=M1573032670

Jos Suomeen tupsahtavat ulkomaalaiset ovat se kaivattu rikkaus, niin miksi he eivät osta torppaa tuosta naapurista,,tuossa seitsemän miljoonan talossa olisi tilaa isollekin suvulle vietellä ramadania ja kaltata lampaita pihamaalla.

Hesa ei ole viellä niin pitkällä eri asuinalueilla asuvien vispaamisessa, että kehtaisivat ostaa miljoonien kämpän pelkän sekottamisen ilosta,mutta sekin päivä tulee..kunhan demuvihervassarit saavat niskalenkin kaupunginvaltuustosta, sitten alkaa syyrialaisten sohvien maratonit.

[VeePee]

Muistanko väärin, että olemassa sellainen kummallisuus kuin "sovellettu arviointi" tjsp?
Tuolla arvioitaisiin sellaiset, joiden osaaminen on alle normaalin asteikon. Käsittääkseni siksi, ettei heille tulisi paha mieli.

Sovelletun arvioinnin kymppi siis vastaa normaalin asteikon nelosta.
Tuolla keinoin ainakin saa hyviä tuloksia, kun jättää mainitsematta käytetyn asteikon.

Omien lasten etnohelvettiyläkoulun rehtori kun muutama vuosi sitten piti tervetuliaistilaisuuden meille uusien seiskaluokkalaisten vanhemmille, niin hän selitti ylpeänä ihan kuvan kanssa tätä sovellettua arviointia. Kuvassa oli puu ja puussa sekä juurella oli erilaisia eläimiä. Latvassa kiipeili orava ja alaoksilla taisi olla mäyrä ja juurella joku kilpikonna. Rehtori selitti, että jokaisella eläimellä on erilaiset lähtökohdat ja edellytykset kiivetä (matematiikka)puuhun ja on epäoikeudenmukaista mitata sitä, miten korkealle kukin puuhun pääsee. Tärkeämpää on kuinka kovasti yrittää ja se yrittämisen määrä nimenomaisesti on pääasiallinen arviointi- ja numeronmääräytymisperuste. Veti tuo logiikka minut niin sanattomaksi, että en osannut kommentoida asiaan mitenkään ja yleensä en ihan tuppisuuna noissa tilaisuuksissa pysy. Pisa-tulokset laskee kuin lehmän häntä mutta meillä vaan päättäjät kehuu miten hieno koulujärjestelmä meillä on.  x100

[F1nka]

^Mielenkiintoista, jos noilla "yrittää kovimmin" kympeillä haetaan lukioihin ja muihin jatko-opintoihin. Opetushallituksen perusopetuksen perusteista tulee tuo "yrittää kovimmin" -periaate mutta uskoisin useimmissa taantumuksellisissa kouluissa opettajien hiljaisuudessa soveltavat ohjeita. Monikulttuurikouluille tuo on varmasti on helpotus, etenkin jos osaa sopivasti tulkita oppilaan tapaa yrittää kovasti.

[ISO]

olen sitä mieltä, että tuollainen arvostelu jossa taitoja arvioidaan omien kykyjen mukaan sopii joihinkin asioihin ja joihinkin paikkoihin, mutta ei se sovi kouluun, jossa nimenomaan ollaan opettelemassa taitoja joitten osaamista myöhemmin mitataan oikeassa elämässä. Esimerkiksi aikoinaan taistelulajeissa vyökokeissa meillä oli käytössä tuollainen arvostelu, ja se oli sinne oikein hyvin sopiva ja kannustava tapa, kaikilla oli mahdollisuus päästä näyttämään osaamisensa omaan lähtötasoon ja fyysisiin kykyihin suhteutettuna, mutta ei se koulussa toimi sellainen.

Eipä siitä mitään tule jos vaikkapa matu päästetään opiskelemaan insinööriksi kympin arvosanoilla, ja se valmistuu myöhemmin samalla lailla insinööriksi täysin pistein eikä osaa lukea eikä kirjoittaa, eikä matematiikasta ymmärrä kuin sen että kun huutaa rasismia kelan aulassa tilille ilmestyy rahaa kuin taikaiskusta.

Tuolla menetelmällä arvosteltuina ja kannateltuina saadut tutkinnot on aivan yhtä tyhjän kanssa, eikä jatkossa työnantajat arvosta tutkintoja enää senkään vertaa mitä tällä hetkellä arvostavat.

[mökkihöperö]

^^^Tuollainen sovellettu arviointi myös heikentänee tyttöjen jäljessä laahaavien poikien kouluarvosanoja entisestään. Matikan numeroa ei enää ratkaisekaan se, osaako laskea tehtävää, vaan se, istuuko hiljaa paikallaan ja yrittääkö ratkaista.

Varmaan tuo ala-asteelle tms voi olla ihan hyvä ja kannustava arviointitapa, mutta ei työelämään valmistavissa opinnoissa. Käytännössä peruskoulun päättötodistus ja siitä eteenpäin pitäisi kyllä ihan puhtaasti osaamisen mukaan arvioida.

[insinörtti]

Eli suomeksi sanottuna jokaisella pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet toimia lentokapteenina, tiesi sitten lentämisestä yhtään mitään tai ei. Riittää, että kovasti yrittää lentää.

[Bellerofon]

^^^Tuollainen sovellettu arviointi myös heikentänee tyttöjen jäljessä laahaavien poikien kouluarvosanoja entisestään. Matikan numeroa ei enää ratkaisekaan se, osaako laskea tehtävää, vaan se, istuuko hiljaa paikallaan ja yrittääkö ratkaista.

Varmaan tuo ala-asteelle tms voi olla ihan hyvä ja kannustava arviointitapa, mutta ei työelämään valmistavissa opinnoissa. Käytännössä peruskoulun päättötodistus ja siitä eteenpäin pitäisi kyllä ihan puhtaasti osaamisen mukaan arvioida.

Pumpulissa kasvattaminen ei liene lopulta kenellekään hyväksi. Kuinka järkyttävää on ihmisen huomata lopulta, että kaikki mitä on saavuttanut on valhetta ja oikeasti ei osaa jeesuksen mitään. Realismi ei ole haitaksi kenellekään, liiallinen optimismi on. Ehkä tämän vuoksi monet nuoret kuvittelevat suorittavansa lääkärin tai diplomi-insinöörin opintoja vaikkeivat osaa edes opiskelun alkeita. Kaikessa arvioinnissa pitää ottaa huomioon yhteismitallinen skaala tai sitten voidaan samantien lopettaa kaikki arvioinnit. On ihan yhtä hienoa nostaa numero kutosesta seiskaan, kuin kasista ysiin ja tähän pitäisi keskittyä eikä siihen, että jokaiselle annetaan omanlaisensa kymppi. Henkilökohtaisesti pitäisin sitä epäreiluna, että painan hikihatussa differentiaaliyhtälöitä iltaisin ja saan tentistä toiseksi korkeimman arvosanan ja toinen mitään osaamaton piirtää samassa tentissä yksisarvisia paperiin ja saa saman ysin, kun osasi tällä kertaa kirjoittaa nimensä oikein.