Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[insinörtti]

Jonkun opetushallituksen virkamiehen pitäisi nyt puuttua asiaan ja varmistaa, että nuo työntekijät osaavat poimia mansikoita ruotsiksi. Suomessahan ei saa edes maalata taloa, ellei osaa maalata ruotsiksi - toisin sanoen mihinkään ammattiin ei voi kukaan saada pätevyyttä, ellei opiskele riittävää määrää ruotsia.

Vaatimus koskee jokaista oppilaitosta ja jokaista oppiastetta. Jos siitä lähdetään tinkimään esimerkiksi puutarha-ammattilaisten osalta, silloin käy pahemmin kuin eniten sorretuille itäblokin maille 60-luvulla. Tai näin olen ainakin luotettavalta, viralliselta taholta kuullut.

[Roope]

Peter Al Fakir: Armahdetaan kuningas olemasta pakkoruotsin mainosmies

Yksi kummallisimmista työtehtävistäni Suomessa oli matkata ympäri maata julistamassa ruotsin kielen ihanuutta. Ajatuksena oli herättää suomalaisissa oppilaissa kiinnostusta panostaa enemmän ruotsinopintoihinsa. Se meni niin ja näin. Muuramen, Mikkelin ja Lappeenrannan pojat olivat kohtuullisesti kiinnostuneita. Jos he nostivat katseensa, he eivät vastanneet kysymykseen vaan tarkistivat kellonajan.

Omasta puolestani oli kiehtovaa lähteä syvimpään Suomeen, mennä läpi metsien ja tulla perille pikku kyläpahaseen, jossa ei ollut juuri muuta kuin paperitehdas, jääkiekkokaukalo ja koulu. Vielä hämmästyttävämpää oli, että lähes aina luokasta löytyi joku, joka ihan oikeasti piti ruotsista kouluaineena. Joillekin nuorille olin heidän elämänsä ensimmäinen elävä ruotsalainen, jonka he tapasivat. Mutta suurin osa oli mennyt lautalla Tukholmaan jossain vaiheessa.

Joidenkin opettajien ruotsin taito ei ollut ihan huippua, mutta useimmat olivat omistautuneita ja eloisia pedagogeja. En kertaakaan törmännyt suomenruotsalaisiin opettajiin, sillä ruotsi oli aine yksinomaan suomalaisilta suomalaisille. Seinillä oli julisteita Ruotsin kuningashuoneesta, Abbasta ja muista julkkiksista. Sen sijaan ei juuri mitään, mikä olisi muistuttanut , miksi Suomen koululaiset oikein lukevat ruotsia. Ei Topeliusta, Mannerheimia tai Jörn Donneria. Minulle ruotsalaisena pakollinen ruotsi herätti kummallisen ylpeyden ja surun sekaisen tunteen. Etenkin kun Perussuomalaiset jatkuvalla syötöllä politisoivat "pakkoruotsin".

Usein minun odotettiin sanovan, kuinka tärkeää ja tarpeellista on osata ruotsia. Että ruotsi on avain muihin Pohjoismaihin. Mutta tuntui lähinnä typerältä seisoa siinä riikinruotsalaisena ja yrittää mahtailla. Tuskinpa hattuvaaralaisten täytyy minun vuokseni tankata sanastoa "toisella kotimaisella". Ruotsin kielen myyminen kuninkaan kuvilla tuntui myös hieman epätoivoiselta. Suomi on moderni tasavalta, joka on heittänyt ulos niin ruotsalaiset kuin venäläisetkin herrat. Sitä paitsi se on vähän niin ja näin nykyään niiden Pohjoismaidenkin kanssa. Norjalaiset ovat kuin vaaleat gulf-arabit seilanneet taloudellisesti ruotsalaisten ohi ja joka öljytynnyrin ja lohenkasvattamon myötä päässeet eroon pikkuvelikompleksista. Tanskalaiset taas ovat omalla puolellaan kehittäneet jonkinlaisen Ruotsi-vihan tai ainakin viljelevät vahvaa epäilyä kaikkea ruotsalaista kohtaan. Jos tanskalaiselta kysyy, ymmärtääkö hän ruotsia, vastaukseksi tulee "hvad fanden siger du?". Vaikka ei tarvitse olla suomalainen huippuylioppilas ymmärtääkseen tuon.

Vähiten motivoituneilla oppilailla oli vaikeuksia edes tervehtiä ruotsiksi neljän vuoden opintojen jälkeen. Monilla muilla oli todella hatarat tiedot ruotsinkielisestä vähemmistöstä. Tämä kaikki sai minut miettimään, oliko ruotsi vain lasten altistamista kidutukselle kuutena tuntina viikossa.  (käännös)
...

Hbl: Låt kungen slippa vara affischpojke för tvångssvenskan 15.5.2020

Kaiken tämän jälkeenkään toimittaja ei sano suoraan, että lopetetaan pakkoruotsi turhana. Tai ehkä mielessään mutta ei kirjoituksessaan. Voisi loppua kolumnien kirjoittaminen Höblään.

Edit:
Ihmettelin tuota "kuutena tuntina viikossa", mutta kyse on kurssimuotoisesta lukiosta, jossa kurssin aikana ruotsin tunteja on tosiaan kuusi viikossa ja muulloin nolla. Ala- ja yläkoulussa oppitunteja on tyypillisesti 1-2 viikossa tai ei välttämättä enää ysillä yhtään, mikäli 6-8-luokkien tunnit on jaoteltu 2+2+2.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Peruskoulun oppilaiden kielivalinnoissa saisi olla suurempaa vaihtelua 22.5.2020

Hesarin pääkirjoitustoimittaja jeesustelee monipuolisen kielitaidon hyödyllisyydellä, mutta ei ole huomaavinaan virtahepoa olohuoneessa, joka on johtanut koulujen kieliopintojen yksipuolisuuteen.

Suomalaisten kielitaidon parantaminen – tai hienommin sanoen: kielivarannon vahvistaminen – näkyy myös tuoreessa peruskoulun opetussuunnitelman uudistuksessa.

Vuoden 2020 alusta lähtien kaikki oppilaat aloittavat ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelun viimeistään ensimmäisen luokan keväällä.

Useimmissa tapauksissa se on tarkoittanut englannin kielen kouluopiskelun aikaistumista. Todellisuudessa suomalaiset lapset alkavat oppia englantia jo hyvin varhain. Kieli tulee vastaan niin televisiossa, peleissä kuin musiikissa, eikä se tunnu kovin vieraalta peruskoulun alkaessa.

Pakollisten kieliopintojen aikaistaminen tarkoittaa lisää tunteja eli peruskoulun kielipainotteisuuden lisäämistä, jolle ei ole oikein mitään järkeviä perusteluja. Suomalaisten kielivarannon vahvistamisen kanssa sillä on vain hyvin vähän tekemistä.

Englannin kielen käyttö opitaan nykyään pitkälti koulusta riippumatta koulun ulkopuolella, eivätkä lisätunnit siksi enää lisää sen osaamista, joka lienee jo tarpeeksi hyvällä tasolla.

Monilla paikkakunnilla todellista valinnanvaraa ei ole, mutta myös suuremmissa kaupungeissa englannin kielen asema ensimmäisenä vieraana kielenä on vahva.

Vanhempienkin kannalta valinta tuntuu turvalliselta, koska yleinen käsitys on, että englannin taito pitää joka tapauksessa hankkia.

Yksilön kohdalla valinnan vapaus on tärkeä periaate, mutta asiaa voi katsoa myös koko yhteiskunnan kannalta. Mitä monipuolisempi kielitaito suomalaisilla on, sitä paremmin sujuu tiedonkulku, asiointi ja kaupankäynti rajojen yli.

Englannin lisäksi peruskoulun aikana suomenkielisille oppilaille opetetaan myös ruotsia, mutta vanhojen asenteiden takia sitä usein hyljeksitään, vaikka työelämässä ruotsintaitoiset ovat nykyään vahvoilla.

Peruskouluruotsitason osaajat eivät ole vahvoilla. Ruotsintaitoisille ei ole nykyään muutenkaan mitään erityistä kysyntää, mutta siltä osin kuin on, etusijalla ovat tietysti sitä äidinkielen tasoisesti puhuvat kaksikieliset.

Kirjoittaja viittaa valinnan vapauteen, mutta sitähän kielivalinnoissa ei juuri ole. Ensin on välttämätön englanti ja sitten on pakkoruotsi.

Kun katsoo Tilastokeskuksen tuoreita tietoja peruskoulun oppilaiden ainevalinnoista vuodelta 2019, huomaa valintojen yhdenmukaisuuden.

Lähes sata prosenttia ikäluokasta opiskelee peruskoulun aikana englantia. Toisen kotimaisen kielen opiskelu nostaa myös ruotsin reilusti yli yhdeksäänkymmeneen prosenttiin.

Sen jälkeen onkin pitkä väli. Saksa vielä pääsee lähelle kymmentä prosenttia, mutta ranskan ja espanjan oppia saa muutama prosentti peruskoululaisista. Venäjänlukijoiden osuus yläkouluikäisistä on 1,6 prosenttia.

Englanti ei ole koulussa pakollinen kieli, mutta sen osaaminen on nykyään lähes pakollista.

Sen sijaan ruotsi on suomenkielisille koulussa pakollinen kieli, mutta vain harva tarvitsee kouluruotsiosaamistaan työssään koulun jälkeen.

Näiden kahden kielen lisäksi vain harvat enää valitsevat vapaaehtoisesti kolmannen, elleivät ole erityisesti kiinnostuneita kielistä.

Koulujen tarjoaman kielitaidon monipuolistaminen on Suomessa muutenkin vaikeaa, mutta ainakin pakkoruotsin aikakauden jatkuessa sen voi unohtaa. Kielipainotteisuuden lisääminen pakollisia kielten tunteja lisäämällä tuskin parantaa vaan luultavammin pahentaa tilannetta.

Peruskoulu ei ole ainut elämänvaihe, jolloin voi kartuttaa kielitaitoaan. Moni opiskelee uusia kieliä lukiossa tai ulkomailla asuessa. Ymmärrys siitä, että uusien kielten omaksuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, on kuitenkin viime vuosina vahvistunut.

Tässä lienee tausta-ajatuksena pakkoruotsin markkinoinnissakin toistettu myytti, että koululaiset oppisivat vieraan kielen nuorempina kuin itsestään, mutta se on tosiaan todettu luuloksi.

Toki kieltä opitaan enemmän, jos sitä opetetaan aiemmin ja enemmän, mutta ne tunnit ovat pois muusta oppimisesta. Koulujen kielipainotteisuuden lisäämiselle ei ole perusteita etenkään tilanteessa, jossa äidinkielen osaamisen taso jatkaa laskuaan.

[haermae]

Tässä lienee tausta-ajatuksena pakkoruotsin markkinoinnissakin toistettu myytti, että koululaiset oppisivat vieraan kielen nuorempina kuin itsestään, mutta se on tosiaan todettu luuloksi.

Tartun tähän sen verran, että eikös lapsilla ole nk. herkkyyskausi, jolloin oppivat kieliä helposti?
Mutta tuo kausi taitaa ajoittua aikaan ennen kouluikää (?)

Täyttä hulluutta on ruotsinkielen markkinointi sillä, että sen avulla oppii myöhemmin helpommin muita kieliä. Haaskataan vuosien kapasiteetti täysin turhan asian opetteluun. Aika jona voisi englannin ohella opetella paljon ruotsia hyödyllisempiä kieliä kuten saksaa, kiinaa, venäjää, espanjaa, ranskaa.

Kerran heitin monikansallisessa työporukassa juttua tuosta kansallisesta kummmallisuudestamme, ja kyllä porukalla alun WHAT? hämmästelyn jälkeen silmät pyörivät ja nauru maittoi. Ihmeteltiin miksei missään muussa maailman maassa ole hoksattu samaa ruotsinkielen opiskelun autuaaksitekevyyttä.

[Roope]

Tartun tähän sen verran, että eikös lapsilla ole nk. herkkyyskausi, jolloin oppivat kieliä helposti?
Mutta tuo kausi taitaa ajoittua aikaan ennen kouluikää (?)

Pointti siis se, että sellaista ilmiötä ei ole (ainakaan) kouluikäisenä koulutunneilla.

Pieni lapsi voi omaksua ympäristöstään kielen tai useampiakin kummemmin ponnistelematta, mutta kouluopetuksen kautta oppiminen vaatii työtä iästä riippumatta, etenkin jos kieliympäristön kohtaa vain oppitunneilla kerran pari viikossa.

[haermae]

Tartun tähän sen verran, että eikös lapsilla ole nk. herkkyyskausi, jolloin oppivat kieliä helposti?
Mutta tuo kausi taitaa ajoittua aikaan ennen kouluikää (?)

Pointti siis se, että sellaista ilmiötä ei ole (ainakaan) kouluikäisenä koulutunneilla.

Pieni lapsi voi omaksua ympäristöstään kielen tai useampiakin kummemmin ponnistelematta, mutta kouluopetuksen kautta oppiminen vaatii työtä iästä riippumatta, etenkin jos kieliympäristön kohtaa vain oppitunneilla kerran pari viikossa.

Sitä minä muistelinkin, että herkkyyskausi on alle kouluikäisillä.

Jottei jäisi epäselväksi, niin olen teini-iästä lähtien ollut sitä mieltä, että ruotsi kuuluisi olla yhtenä valinnaisena kielenä muiden joukossa.

Englannin pitäisin ainoana pakollisena kielenä, sitä kun on kaikkien hyvä jollain tasolla osata. Lisäksi pitäisi opiskella pakollisena yhtä-kahta vaihtoehtoista laajasti maailmalla käytettyä kieltä, esim. noita ylempänä mainitsemiani.

[Roope2]

Peruskouluruotsitason osaajat eivät ole vahvoilla. Ruotsintaitoisille ei ole nykyään muutenkaan mitään erityistä kysyntää, mutta siltä osin kuin on, etusijalla ovat tietysti sitä äidinkielen tasoisesti puhuvat kaksikieliset.

Ja juuri näin ja erityisesti menneisyydessä. Haitpa ns. parempiin hommiin Wärtsilään, Sinebrychoffille, Stockmannille, Ehrnroothien imperiumiin tai SYP/Nordeaan, niin sukunimesi ja äidinkielesi ratkaisivat työpaikan saannin, hevonpaskat kouluoppimisesi.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Peruskoulun oppilaiden kielivalinnoissa saisi olla suurempaa vaihtelua 22.5.2020

Hesarin pääkirjoitustoimittaja jeesustelee monipuolisen kielitaidon hyödyllisyydellä, mutta ei ole huomaavinaan virtahepoa olohuoneessa, joka on johtanut koulujen kieliopintojen yksipuolisuuteen.

Sama jatkuu:

Pääkirjoitus: Suomalaisten kielitaito rapautuu, kun englanti jyrää muut kielet

Englannin kieli on läsnä kaikkialla ja kaventaa sekä äidinkielen että muiden kielten osaamista. Kansainvälistyminen on typistynyt englannin kielen ylivallaksi.

Kielitaitoa on perinteisesti arvostettu tärkeänä osana yleissivistystä. Vielä muutama vuosikymmen sitten oli itsestään selvää, että koululaiset opiskelivat englannin ja ruotsin ohella esimerkiksi ranskaa, saksaa tai venäjää.

Helsingin Sanomat 5.9.2020  (maksumuuri)

Kielitieteilijä: Amerikkalainen kulttuuri kontrolloi ajatteluamme, eikä kiinasta siksi ikinä tule toista maailman­kieltä

[...]

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN vuonna 2017 teettämän selvityksen mukaan koululaisten kielten opiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut. Noin 80 prosenttia oppilaista opiskelee peruskoulun aikana vain toista kotimaista ja yhtä vierasta kieltä, joka on käytännössä lähes aina englanti.

Syitä yksipuolistumiseen on useita, mutta osaltaan se on seurausta poliittisista päätöksistä. 1990-luvun puolivälissä lukiolaisilta poistettiin kolmas pakollinen kieli. Vuonna 1998 uudistettu perusopetuslainsäädäntö poisti kunnilta velvoitteen tarjota useampia vieraita kieliä yli 30 000 asukkaan kunnissa.

Helsingin Sanomat 13.9.2020

Tärkein kielivalikoiman yksipuolisuuteen vaikuttava poliittinen päätös on tietenkin 60-luvulla tehty pakkoruotsilaki, joka teki ruotsista käytännössä ainoan pakollisen kielen suomenkielisille. Helsingin Sanomat ei ole siitä tietääkseen.

Kynnys kolmannen vieraan kielen opiskeluun on suuri etenkin sen jälkeen, kun pakkoruotsi on tehnyt kielenopiskelusta monille vastenmielistä pakkopullaa. Tilannetta ei helpota sekään, että ensimmäisen vieraan kielen eli siis lähes aina englannin opetusta on varhennettu, jolloin se vie resursseja kolmansilta kieliltä. Kun myös ruotsin opetus on varhennettu alakoulussa alkavaksi, alakoulu lienee kielipainotteisempi kuin koskaan, vaikka aiemmin on pyritty päinvastoin purkamaan esimerkiksi lukion kielipainotteisuutta.



Edistyksellistä diktatuuria haikaileva kielitieteilijä Janne Saarikivi on näköjään myös kielinatsi:

"EI varmasti tule kiinasta pääkieli."

Näin toteaa kielitieteilijä, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta.

[...]

ENGLANNIN kielen nykyinen asema on siis seurausta politiikasta. Saarikiven mielestä kielten asemaan nykyaikana pitäisi vaikuttaa nimenomaan politiikalla.

Eniten häntä harmittaa, kuinka paljon englannin annetaan hallita suomalaisessa arjessa. Esimerkiksi kauppojen mainoslauseet ja ravintoloiden ruokalistat tehdään isoissa kaupungeissa englanniksi.

"Helsingissä Aleksanterinkadulla on enemmän englantia kuin suomea, vaikka väestöstä vain yksi prosentti on englanninkielisiä. Somalinkielisiäkin on enemmän, mutta sitä ei näe koskaan."

Muun muassa Virossa, Latviassa ja Ranskassa on voimassa laki, joka vaatii, että palveluista täytyy tiedottaa kansalliskielillä. Saarikivi kannattaa vastaavan lain hyödyntämistä Suomessa.

"Suomen kieltä ei pitäisi suojella nationalistisista syistä, 'koska suomalaiset ovat parempia', vaan moninaisuuden takia."

Koska kielellä on vahva yhteys muihin elämän osa-alueisiin, Saarikivi uskoo, että ajan saatossa maailman kulttuurien ja ajatusten moninaisuus katoaa englannin kielen biovallan takia.

Politiikalla voitaisiin vaikuttaa siihen, että edes jonkinlainen kulttuurien moninaisuus säilyisi maailmassa.

"Muiden maiden kieliä tulisi mielestäni opiskella tasapuolisemmin kuin nykyisin. Ja nimenomaan pakolla. Pakkohan koulussa on osallistua liikuntaan tai kotitalouden opetukseenkin."

[Jorma M.]

Pakkoruotsi on käsitteenä jopa kulttuurimarxismia ja monikulttuurisuutta ja lgbtxq-ideologiaa mielisairaampi ja patahullumpi asia. Teoreettisilta ja käytännöllisiltä osiltaan rasistisempi ja valheellisempi.

Ja tietysti räikeydeltään maailmanhistoriallisesti ja maantieteellisesti äärimmäinen huippu. Maailman yli 200:sta valtiosta missään ei ole koskaan ollut Hölmölää ja Aisankannattajien kylää missä 4% kieltä on jokaisen opiskeltava. Ja jotta hulluus olisi aivan aukoton niin tämä 4% itse osaa maan valtakieltä.

Katso peiliin lukija. Sieltä katsoo vastaan maailmanhistoriallinen luonnonoikku.

[Roope]

Saatko asuinpaikallasi riittävästi palvelua ruotsiksi? Porilaisnuoret yllättyivät yrittäessään – "Ajattelin, ettei kukaan osaisi"

Testasimme ruotsalaisuuden päivän kunniaksi ruotsinkielisten palveluiden toimivuutta Porissa.

Björneborgs Svenska Samskolan opiskelijat Sofia Lindberg ja Olivia Lindelöf lähtivät ruotsin kielen testikierrokselle Porissa.

Ensimmäisenä kohteena ollut apteekki ei tuottanut tulosta.

– Aloin puhua ruotsia, mutta työntekijä vaihtoi automaattisesti englantiin. En tosin odottanutkaan saavani palvelua ruotsiksi Porissa, Lindberg sanoo.

[...]

Ruotsalaisuuden päivä on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä, jota on juhlittu vuodesta 1908 alkaen. Päivä juhlistaa oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.

Kielilain mukaan palvelut pitäisi taata myös ruotsiksi viranomaisten kanssa asioitaessa.

Monet ruotsinkieliset kohtaavat kuitenkin haasteita yrittäessään käyttää äidinkieltään arkipäiväisissä tilanteissa kuten ravintoloissa tai kaupoissa.

RKP:n Varsinais-Suomen piiristä kerrotaan, että Turussa ruotsinkielisen palvelun taso vaihtelee. Paikoin palvelu on kiitettävää, mutta huomattavassa osassa ruotsinkielisiä palveluita on suuria puutteita.

– Kaupunki ei ole organisoinut toimintaansa kaikilla aloilla niin, että voitaisiin taata tasavertainen palvelu suomeksi ja ruotsiksi. Tässä näkyy se, että enää ei esimerkiksi vaadita ruotsia kielivaatimuksena rekrytoitaessa, RKP:n Varsinais-Suomen yhteyspäällikkö Cecilia Achrén kommentoi.

Achrénin mukaan on merkki hienosta asenteesta, jos edes yritetään palvella ruotsiksi kunnes sanasto loppuu.

– Valitettavasti on liikaa varsinkin nuoria, jotka eivät uskalla puhua ruotsia. Syynä voi olla opetuksen vähentyminen kouluissa. On vaarana, että ruotsin kielen asema heikkenee.
...

Yle 6.11.2020

Ruotsihan päinvastoin edellytetään kielivaatimuksena automaattisesti jo ennen rekrytoimista opiskeluvaiheessa, kun koulua on liki mahdoton läpäistä ilman ruotsin kieltä. Vaatimuksena ei tosin ole oikeasti ruotsin osaaminen vaan vain sen opiskelu.

Nykyään ruotsin opetusputki kestää yliopistoon asti edetessä jo kahdeksan vuotta, vaikka suurin osa pakkoruotsitetuista ei pärjäisi kielitaidoillaan kunnolla edes kioskin myyjänä.

Pääkirjoitus: Ruotsin ei tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää

KIELISSÄ on paljon opittavaa, ja yksi keskeinen tavoite on oppia kieltä niin, että tulisi ymmärretyksi. Siksi se, miten vieraan kielen puhumista opetetaan kouluissa, on merkittävää.

[...]

Ruotsin puhuminen vapaa-ajalla ja oppitunneilla kannattaa, jotta puheeseen tarttuvat ymmärrettävyyttä auttava oikea lausepaino ja tietyt äänteet. Ääntämisen ei silti tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää. Tärkeintä on avata suunsa.

Helsingin Sanomat 6.11.2020

Kenelle sitä ruotsia sitten puhutaan ja miksi? Tuolla Ylen testaamassa Porissa ruotsinkielisten osuus väestöstä on ruotsinkielisestä koulusta huolimatta vain 0,5 prosenttia.

[Huppupelikaani]

Loogista jatkumoa tällekin hulluudelle. Karkeasti vuosi sitten uusittiin kortit, ja nyt taas uusiksi, koska _polis. Onhan meillä varaa. Vaikkei olisikaan, niin saahan näin tärkeisiin projekteihin aina lainaa.

Kaikki virkamerkit ja henkilökortit uusiksi: Poliisin on oltava iso kaikilla kielillä
———

Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan nykyiset, viime vuoden lopulla käyttöön otetut kortit eivät ole olleet viranomaisten kielellisten velvoitteiden mukaisia.

Korteissa viranomaisen ja kortin nimi ovat olleet ruotsiksi huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla kuin suomeksi. Kielilaissa korostetaan, että vähemmistökieltä ei saa syrjiä esimerkiksi siten, että sillä laadittu teksti on selvästi pienempää kuin enemmistökielinen.

———

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kaikki-virkamerkit-ja-henkilokortit-uusiksi-poliisin-on-oltava-iso-kaikilla-kielilla/8015790?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.obrwxu

_{E: yhden pilkun ja otsikon lisäys}

[F1nka]

Ruotsin puhuminen vapaa-ajalla ja oppitunneilla kannattaa, jotta puheeseen tarttuvat ymmärrettävyyttä auttava oikea lausepaino ja tietyt äänteet. Ääntämisen ei silti tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää. Tärkeintä on avata suunsa.

Helsingin Sanomat 6.11.2020

Tämä on valetta. Hyvä esimerkki todellisuudesta on sairaanhoidossa päivystyksen siirtyminen Vaasasta Seinäjoelle. Seinäjokiset terveydenhoidon ammattilaiset ottivat asiakseen opetella ruotsia, jotta voisivat tarjota ruotsiksi palvelua. Vaasan alueen ruotsinkielisille tämä ei kelvannut, vain oman heimon edustajat olivat tarpeeksi hyviä:

... Lausunnon mukaan kaksikielisyyden vaatimus yksikielisessä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa olisi erittäin suuri, ellei mahdoton haaste, eikä siitä aiheutuvia kustannuksia ole arvioitu riittävästi. ...

https://yle.fi/uutiset/3-9343118 9.12.2016

Olen alueelta kuullut, että Seinäjoen keskussairaalaan tehtiin asian ollessa tapetilla pilapuheluita, joilla ilmeisesti yritettiin todistella kuinka vaikeaa on saada hoitoa rantaruotsiksi. Nyt taas näyttää olevan rauhallisempaa ja yritetään todistella, että rantaruotsalaiset ovat ymmärtäväisiä ja jotenkin arvostaisivat suomenkielisten yritystä puhua ruotsia. Tälläkin foorumilla on varmasti mukavia ja ymmärtäväisiä ruotsinkielisiä ja näiden sukulaisia. En minä rantaruotsalaisuuden vuoksi ketään ole saunan taakse ole viemässä. Tosiasiat vain viittaavaat hyvin sisäänpäinlämpiävään toimintaan, jossa vastaantulemista ei ole näkyvissä.

[Roope]

Hassu yhteensattuma, että Åbo Akademi julkaisi kuuden vuoden kypsyttelyn jälkeen vuoden 2014 mielipidekyselyyn perustuvan tutkimuksen "Ur majoritetens perspektiv" vasta tänä vuonna ja Höblä uutisoi siitä vasta sen jälkeen, kun vain viikkoa aiemmin tehdystä nettikyselystä oli saatu tulos, jonka mukaan suomenkielisten pakkoruotsiasenteet olivat muuttuneet hieman myönteisemmiksi vuoteen 2014 verrattuna.

Asenne suomenruotsalaisiin on muuttunut positiivisemmaksi

Suomenkielisen kielienemmistön asenne ruotsia ja suomenruotsalaisia kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan.

Muuttuneet asenteet ilmenevät tuoreesta mielipidekyselystä, jonka teki viime viikolla Åbo Akademin yhteiskuntatieteellinen instituutti. 1173 suomenkielistä henkilöä vastasi netissä.

[...]

Myös kielienemmistön suhtautuminen tulenarkaan kysymykseen, kouluruotsiin, on muuttunut vähemmän negatiiviseksi. Vuonna 2014 77 prosenttia maan suomenkielisistä katsoi, että ruotsin pitäisi olla koulussa vapaaehtoista. Nyt osuus on pienempi, 63 prosenttia.

Yksi selitys positiivisempaan suhtautumiseen ruotsiin ja suomenruotsalaisiin on, että kouluruotsi ei ole ollut mikään suuri kiistan aihe julkisessa keskustelussa viime aikoina, arvioi Kimmo Grönlund

[...]

Pitäisikö suomenruotsalaisesta näkökulmasta yrittää puhua niin vähän kuin mahdollista kouluruotsista, koska kysymyksellä on selvästikin negatiivinen vaikutus ruotsin kieleen suhtautumisessa?
– Se oli pitkään strategiana, mutta en osaa sanoa, kuinka harkittua se oli. Kielikysymys oli pitkään merkityksetön aihe muille puolueille kuin rkp:lle. Mutta tämä muuttui perussuomalaisten jytkyvoiton mukana vuonna 2011. Suomenruotsalaisesta näkökulmasta voi kannattaa olla ottamatta aktiivisesti osaa kielikeskusteluun ja sen sijaan olla oma itsensä ja olla rakentavia, sanoo Grönlund.

Grönlund antaa esimerkin vuodelta 2014, kun rkp:n silloisen puheenjohtajan Stefan Wallinin ympärillä kuohusi, kun hän piti huolen, että Uudenmaan prikaati säilytetään omana varuskuntana.
– Valtiotieteilijänä olen sitä mieltä, että oli täysin oikeutettua, että puoluejohtaja ajoi valitsijoidensa etua. Mutta silloisessa Suomen uhkaavassa yhteiskuntailmastossa sen katsottiin olevan väärin. Samanaikaisesti kukaan ei välittänyt, jos kotkalainen poliitikko yritti pelastaa paikallisen tehtaan.

Kimmo Grönlundin mukaan tärkeintä ruotsin aseman kannalta on se, että rkp istuu hallituksessa ja hoitaa sitä kautta edunvalvonnan.
– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sellaiset kielelliset tai uskonnolliset vähemmistöt, joilla ei ole valtaa, marginalisoituvat ja jopa radikalisoituvat, sanoo Grönlund.

Riski ennen seuraavia vaaleja

Viimeisimmässä puoluemittauksessa Jussi Halla-ahon perussuomalaiset meni sdp:n ohi suurimmaksi puolueeksi. Jos puolue on myös seuraavissa eduskuntavaaleissa suurin, tulee perussuomalaisten puheenjohtajasta se, joka saa ensimmäisenä yrittää hallituksen muodostamista, mikä ei tiedä hyvää ruotsin kielelle.
– Perussuomalaisten kannalta on ratkaisevaa, saako se mukaansa jonkin toisen ison puolueen, sanoo Grönlund, joka ei juuri perusta käytännöstä, että suurimman eduskuntaryhmän saanut puolue johtaa hallitusneuvotteluja.

Koska marginaalit ovat usein pienet ja ero suurimman, seuraavaksi suurimman ja kolmannen puolueen voi olla vaikka vain yksi kansanedustaja, Grönlund kysyy miksi juuri ykkönen saa automaattisesti johtaa neuvotteluja.  (käännös)

Hbl: Språkmajoritetens inställning till finlandssvenskarna har blivit mer positiv 4.12.2020

Hbl, pääkirjoitus: Kontakter och kunskap 7.12.2020

Jos eduskuntavaaleissa suurimmaksi valitulla puolueella ei professori Grönlundin mielestä pidä enää olla mandaattia lähteä vetämään hallitusneuvotteluja, koska suurin puolue voikin olla Halla-ahon perussuomalaiset, niin millä sitten? Rkp:llä?

Tuossa Åbo Akademin tutkimuksessa Grönlund ehdottaa sellaistakin, että Suomen ruotsinkielisistä koottaisiin (rkp:n tukemiseksi) oma vaalipiiri, jolle olisi kiintiöity tietty määrä kansanedustajia. Grönlund jopa väittää, että vaatimusta voi perustella Suomen perustuslain takaamalla kaksikielisyydellä, mikä on tietysti roskaa.

Jos yliopiston nimissä tehty pakkoruotsia puolustava tutkimus onkin muuten kuraa, niin sen tilastot vuoden 2014 mielipiteistä ovat mielenkiintoisia. Niiden mukaan vastoin yleisiä väitteitä pakkoruotsin vastustaminen on suomenkielisten keskuudessa valtavirtaa riippumatta esimerkiksi sukupuolesta (naiset 71%), puoluekannasta (vihreät 61%), koulutuksesta (hyvin koulutetut 68%) tai ruotsin osaamisesta (hyvin osaavat 59%).

Kyselyn tulokset myös kumoavat tuossakin tutkimuksessa hoetun väitteen, että pakkoruotsin poistamisen jälkeen juuri kukaan ei enää opiskelisi ruotsia, jolloin ruotsin osaaminen romahtaisi Suomessa. Noin puolet vastaajista olisi valinnut ruotsin vapaaehtoisesti, ja ruotsia hyvin osaavista peräti 77 prosenttia. Luvut ovat suuria siihen nähden, että vain noin neljäsosan koululaisista arvioidaan oppivan ruotsia asetettujen tavoitteiden mukaisesti, mitkä taas ovat vielä kaukana suomenruotsalaisten palveluissaan vaatiman kielitaidon tasosta.

[Charlie]

Tuossa Åbo Akademin tutkimuksessa Grönlund ehdottaa sellaistakin, että Suomen ruotsinkielisistä koottaisiin (rkp:n tukemiseksi) oma vaalipiiri, jolle olisi kiintiöity tietty määrä kansanedustajia. Grönlund jopa väittää, että vaatimusta voi perustella Suomen perustuslain takaamalla kaksikielisyydellä, mikä on tietysti roskaa.

Kun Grönlundin ajatuksen kaksikielisyydestä vie loogiseen päätepisteeseensä, kaikki loput kansanedustajapaikat kuuluvat suomenkielisille. Sori matut, teitä ei mainita perustuslaissa.

[insinörtti]

Nyt kun hirvenmetsästys on vielä hiukan kesken, olisi syytä varmistaa, että jokainen osaa ampua hirviä myös ruotsiksi.

Suomessahan ei voi opiskella maalariksi, ellei osaa maalata ruotsiksi. Täällä ei voi myöskään opiskella pianistiksi, ellei todista osaavansa soittaa ruotsiksi - toisin sanoen suorita ruotsin virkamiestutkintoa ja opiskele ruotsia.

Olisi vain oikeus ja kohtuus, että vastaava tasa-arvo saataisiin toteutumaan myös harrastusten piirissä. Kuka rohkea ottaa asian hoitaakseen ja kuittaa samalla hiukan säätiörahoja?

[Seurailija]

Juuri muiden puolueiden välinpitämättömyyden vuoksi RKP on käytännössä saanut sanella Suomen kielipolitiikan vastoin kansan enemmistön tahtoa jo yli 100 vuoden ajan. Mikäli kielikysymys tosiaan on muille puolueille kuin RKP:lle ja Perussuomalaisille yhdentekevä, ei pakkoruotsin poistamisen saaminen seuraavaan hallitusohjelmaan liene temppu eikä mikään. Poliitikot eivät voi ikuisuuksia ohittaa kansan suuren enemmistön tahtoa, mikäli tahtovat kutsua Suomea jatkossakin demokraattiseksi maaksi.

Petyn Halla-ahoon, jos hän ei yritä ajaa pakkoruotsikysymyksen saamista seuraavaan hallitusohjelmaan. 

[mmm]

Hassu yhteensattuma, että Åbo Akademi julkaisi kuuden vuoden kypsyttelyn jälkeen vuoden 2014 mielipidekyselyyn perustuvan tutkimuksen "Ur majoritetens perspektiv" vasta tänä vuonna ja Höblä uutisoi siitä vasta sen jälkeen, kun vain viikkoa aiemmin tehdystä nettikyselystä oli saatu tulos, jonka mukaan suomenkielisten pakkoruotsiasenteet olivat muuttuneet hieman myönteisemmiksi vuoteen 2014 verrattuna.

Asenne suomenruotsalaisiin on muuttunut positiivisemmaksi

Suomenkielisen kielienemmistön asenne ruotsia ja suomenruotsalaisia kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan.

Muuttuneet asenteet ilmenevät tuoreesta mielipidekyselystä, jonka teki viime viikolla Åbo Akademin yhteiskuntatieteellinen instituutti. 1173 suomenkielistä henkilöä vastasi netissä.

[...]

Myös kielienemmistön suhtautuminen tulenarkaan kysymykseen, kouluruotsiin, on muuttunut vähemmän negatiiviseksi. Vuonna 2014 77 prosenttia maan suomenkielisistä katsoi, että ruotsin pitäisi olla koulussa vapaaehtoista. Nyt osuus on pienempi, 63 prosenttia.

Yksi selitys positiivisempaan suhtautumiseen ruotsiin ja suomenruotsalaisiin on, että kouluruotsi ei ole ollut mikään suuri kiistan aihe julkisessa keskustelussa viime aikoina, arvioi Kimmo Grönlund

Kuusi vuotta on kieltämättä pitkä aika kypsytellä.

Mikäli uutisen yhteydessä olisi kerrottu kysymysten muotoilu vastausvaihtoehtoineen, noilla luvuilla oltaisiin voitu vetää mainittu johtopäätös.  Lainauksen perusteella vapaaehtoisuuden kannattajien määrä on vähentynyt, mutta epäselväksi jää onko vapaaehtoisuuden vastustajien määrä lisääntynyt. Olen siinä iässä että voin puhua "nyky-nuorisosta", ja kun huomioi että yhteiskunnalliset ja poliittiset asiat ovat enimmäkseen täysin vieraita asioita, voinen aiheellisesti esittää kysymyksen, josko EOS äänien määrä on vain yksinkertaisesti kasvanut. Onko edellä mainittua avattu itse tutkimuksessa?

[Näkkileipä]

...Kimmo Grönlundin mukaan tärkeintä ruotsin aseman kannalta on se, että rkp istuu hallituksessa ja hoitaa sitä kautta edunvalvonnan...

Eikös Kimmo Grönlund ole kuullut sellaisesta asiasta kuin jääviys
Rkp:n ei saisi lainkaan päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät ruotsinkielen asemaan Suomessa.
Eikös tuota samaa logiikkaa voisi soveltaa myös toisillekin puolueille?

Vihreät: Päättäisivät asioista, jotka liittyvät vain luonnonsuojeluun.
Persut: Päättävät vain suomenkielisten asioista.
Jne...

[Seurailija]

Eikös Kimmo Grönlund ole kuullut sellaisesta asiasta kuin jääviys
Rkp:n ei saisi lainkaan päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät ruotsinkielen asemaan Suomessa.

RKP saisi päättää ruotsin kielen asemaan liittyvistä asioista paikkalukunsa mukaisessa suhteessa, siis 9/200. Puolueen aseman tulisi olla sama kuin Kristillisdemokraateilla kokonsa puolesta tai sama kuin Perussuomalaisilla ennen jytkyä.

[Random Walker]

Eikös Kimmo Grönlund ole kuullut sellaisesta asiasta kuin jääviys
Rkp:n ei saisi lainkaan päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät ruotsinkielen asemaan Suomessa.

RKP saisi päättää ruotsin kielen asemaan liittyvistä asioista paikkalukunsa mukaisessa suhteessa, siis 9/200. Puolueen aseman tulisi olla sama kuin Kristillisdemokraateilla kokonsa puolesta tai sama kuin Perussuomalaisilla ennen jytkyä.

Tätä mä olen aina ihmetellyt. Mitä h******ä se suruille kuuluu, mitä suomenkieliset lapset opiskelee. Hoitakoot omat asiansa, mutta kun pitää kusta toisten muroihin.

[Kauko-Aatos]

Onkohan muuten enää pimeimmässä Afrikassakaan sellaista maata, jossa pakolla hakataan neeker' lasten päähän entisen siirtomaavalloittajan kieltä? Ja missä entisten siirtomaavalloittajien perilliset vaativat - ja saavat - erityiskohtelua syntyperänsä ja äidinkielensä takia.
Semmoista missä vähemmistön sallitaan sortaa enemmistöä. Ja pistetään vielä enemmistö maksamaan lasku.

[pienivalkeapupu]

Onkohan muuten enää pimeimmässä Afrikassakaan sellaista maata, jossa pakolla hakataan neeker' lasten päähän entisen siirtomaavalloittajan kieltä? Ja missä entisten siirtomaavalloittajien perilliset vaativat - ja saavat - erityiskohtelua syntyperänsä ja äidinkielensä takia.
Semmoista missä vähemmistön sallitaan sortaa enemmistöä. Ja pistetään vielä enemmistö maksamaan lasku.

Englanti ja saksa sekä hollanti sekä tietenkin ranska (muunnoksineen) taitavat olla kolonialismijämiä? Mutta eipä tämä kielellinen ristiriita ole tainnut keenereitä ja kaffereita paljoa haitata vuosien (satojen) aikana...?

[Torspo]

Onkohan muuten enää pimeimmässä Afrikassakaan sellaista maata, jossa pakolla hakataan neeker' lasten päähän entisen siirtomaavalloittajan kieltä? Ja missä entisten siirtomaavalloittajien perilliset vaativat - ja saavat - erityiskohtelua syntyperänsä ja äidinkielensä takia.
Semmoista missä vähemmistön sallitaan sortaa enemmistöä. Ja pistetään vielä enemmistö maksamaan lasku.

On, monessa on vanha siirtomaaisännän kieli virallisena. Äkkiä mieleen tulee Nigeria, Ghana, Sierra Leone ja Kenia. Näissä Lontoo on virallinen kieli, heimokieliä yhdessä maassa voi olla satoja ja niillä ei oikein ulkomaankauppaa tai politiikkaa tehdä.

Paikallisiakin kieliä voi olla virallisina, useimpiin parempiin töihin vaaditaan englanti tai ranska maasta riippuen.

[Kansanmies]

...Kimmo Grönlundin mukaan tärkeintä ruotsin aseman kannalta on se, että rkp istuu hallituksessa ja hoitaa sitä kautta edunvalvonnan...

Eikös Kimmo Grönlund ole kuullut sellaisesta asiasta kuin jääviys
Rkp:n ei saisi lainkaan päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät ruotsinkielen asemaan Suomessa.
Eikös tuota samaa logiikkaa voisi soveltaa myös toisillekin puolueille?

Vihreät: Päättäisivät asioista, jotka liittyvät vain luonnonsuojeluun.
Persut: Päättävät vain suomenkielisten asioista.
Jne...

Mitä helvettiä? Eli eivät saa ajaa oman viiteryhmän asiaa? Persuilta suomalaisten asioiden ajaminen pois?

[Will Rogers]

Onkohan muuten enää pimeimmässä Afrikassakaan sellaista maata, jossa pakolla hakataan neeker' lasten päähän entisen siirtomaavalloittajan kieltä? Ja missä entisten siirtomaavalloittajien perilliset vaativat - ja saavat - erityiskohtelua syntyperänsä ja äidinkielensä takia.
Semmoista missä vähemmistön sallitaan sortaa enemmistöä. Ja pistetään vielä enemmistö maksamaan lasku.

On, monessa on vanha siirtomaaisännän kieli virallisena. Äkkiä mieleen tulee Nigeria, Ghana, Sierra Leone ja Kenia. Näissä Lontoo on virallinen kieli, heimokieliä yhdessä maassa voi olla satoja ja niillä ei oikein ulkomaankauppaa tai politiikkaa tehdä.

Paikallisiakin kieliä voi olla virallisina, useimpiin parempiin töihin vaaditaan englanti tai ranska maasta riippuen.

Maailmassa on nykyään yksi yleiskieli, lingua franca, ja se on englanti. Vahvoja lähes-globaaleja kieliä ovat espanja ja ranska. Sitten on vahvoja paikallisia kieliä kuten kiina, hindi, arabia, venäjä jne. Sitten on pieniä paikallisia kieliä, kuten ruotsi, joka ei kuulu maailman sadan puhuituimman kielen joukkoon. Sillä kielellä ei tee maailman mitassa yhtään mitään. Sen pakko-opetusta Suomessa ei voi mitenkään verrata Afrikan maiden tilanteeseen, jossa tarvitaan yhteinen kieli keinotekoisissa maissa kymmeniä eri natiivikieliä puhuvien kansaosien välille. On vain järkevää, että kyseinen kieli on joku vahvoista globaaleista kielistä.

Sen sijaan tuo Kauko-Aatoksen toinen kysymys on mielenkiintoinen. Siirtomaavalloittajien perillisillä menee kaikkialla muualla maailmassa melko huonosti, paitsi Suomessa. Etelä-Afrikassa buurit ovat hätää kärsimässä, muualta Afrikasta heidät on jo ajettu käytännössä pois. Etelä-Amerikassa he ovat sekoittuneet muihin väestöihin, eikä heitä enää voida etnisesti erottaa omaksi ryhmäkseen. Joitain pieniä ryhmiä löytyy Libanonista, HongKongista, Singaporesta jne, mutta on epäselvää voidaanko nämä laskea 'siirtomaavalloittajien' jälkeläisiksi näissä maissa. Toisaalta Suomessa on kärsitty myös Tukholman syndroomasta; alkuperäisillä valloittajilla palvelijoina työskennelleet suomalaiset omaksuivat ruotsin kielen ja sitä vastaavan sukunimen, ja heidän jälkeläisensä ovat nyt olevinaan suomenruotsalaisia, vaikka ovat suomalaisia joiden tasapaksusta aksentista kuulee, että ruotsin kieli on opittu aikuisiällä. Koska suomenruotsin aksentti on tullut vallitsevaksi Suomessa puhutussa ruotsissa, taitaa olla niin, että alkuperäiset valloittajat jälkeläisineen ovat jo aikoja sitten häipyneet, ja nämä palvelijoiden jälkeläiset ylläpitävät heidän perintöään yrittäen saada meitä kaikkia omaksumaan palvelijamentaliteettinsa. Muutoin en voi ymmärtää miksi ruotsin kielen asemasta Suomessa puhuttaessa aina ensimmäisenä puhutaan palvelemisesta.

[Jorma M.]

Suomi on maailman ainoa valkoinen maa missä kaikkien on pakko opiskella pienen vähemmistön, saati 4%:n kieltä. Ja myös maailman ainoa maa missä koko vastuumedia ylistää tällaista käytäntöä.

Ja niille jotka eivät asiaa tunne: Suomenruotsalaisten (4%) keskuudessa on iso ja vaikutusvaltainen osio, joka on oikeasti saatanan rasistinen. Siellä suomalaisia pilkataan ja halveksitaan. Kulttuurinen ja kallonmittaamisrasismi ovat käytössä. Suomalaisia nimitellään ugreiksi ja mongooleiksi. Jopa päin naamaa.

Myös suomalaisissa itsessään on ehkä 5% osa joka Setä Tuomon lailla ihailee ja fetisistisesti & sadomasokistisesti palvoo ruotsinkielistä kulttuuri- ja rahaylimystöä. Tähän porukkaan kuuluu väkeä mediasta, apurahaväestä ja ruotsinkielenopettajista.

Näille kaikille mainituille mikään ei tuota suurempaa nautintoa kuin se että Suomessa on pakkoruotsi.

[Näkkileipä]

...Kimmo Grönlundin mukaan tärkeintä ruotsin aseman kannalta on se, että rkp istuu hallituksessa ja hoitaa sitä kautta edunvalvonnan...

Eikös Kimmo Grönlund ole kuullut sellaisesta asiasta kuin jääviys
Rkp:n ei saisi lainkaan päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät ruotsinkielen asemaan Suomessa.
Eikös tuota samaa logiikkaa voisi soveltaa myös toisillekin puolueille?

Vihreät: Päättäisivät asioista, jotka liittyvät vain luonnonsuojeluun.
Persut: Päättävät vain suomenkielisten asioista.
Jne...

Mitä helvettiä? Eli eivät saa ajaa oman viiteryhmän asiaa? Persuilta suomalaisten asioiden ajaminen pois?

Tietysti Rkp:n täytyy ajaa oman viiteryhmän, eli ruotsinkielisten asioita.
Mutta minusta se ei oikeuta puuttumaan ja päättämään suomenkielisten asioista.

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Ja niille jotka eivät asiaa tunne: Suomenruotsalaisten (4%) keskuudessa on iso ja vaikutusvaltainen osio, joka on oikeasti saatanan rasistinen. Siellä suomalaisia pilkataan ja halveksitaan. Kulttuurinen ja kallonmittaamisrasismi ovat käytössä. Suomalaisia nimitellään ugreiksi ja mongooleiksi. Jopa päin naamaa.

Kiehtovaa, tätä asiaa en tuntenutkaan. Missä pääsisin mittauttamaan kalloni?

[Random Walker]

Suomi on maailman ainoa valkoinen maa missä kaikkien on pakko opiskella pienen vähemmistön, saati 4%:n kieltä. Ja myös maailman ainoa maa missä koko vastuumedia ylistää tällaista käytäntöä.

Ja niille jotka eivät asiaa tunne: Suomenruotsalaisten (4%) keskuudessa on iso ja vaikutusvaltainen osio, joka on oikeasti saatanan rasistinen. Siellä suomalaisia pilkataan ja halveksitaan. Kulttuurinen ja kallonmittaamisrasismi ovat käytössä. Suomalaisia nimitellään ugreiksi ja mongooleiksi. Jopa päin naamaa.

Myös suomalaisissa itsessään on ehkä 5% osa joka Setä Tuomon lailla ihailee ja fetisistisesti & sadomasokistisesti palvoo ruotsinkielistä kulttuuri- ja rahaylimystöä. Tähän porukkaan kuuluu väkeä mediasta, apurahaväestä ja ruotsinkielenopettajista.

Näille kaikille mainituille mikään ei tuota suurempaa nautintoa kuin se että Suomessa on pakkoruotsi.

Todetaan vielä, että Suomessa ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi. Suru-perheissä valitaan yleensä lapsien kieleksi ruotsi, vaikka perhe on oikeasti kaksikielinen ja suomi on oikeasti vahvempi kieli. (Poikkeuksena ne muutamat reservaatit, joissa lapset eivät saa kontaktia suomenkielisiin lapsiin.) Tämä vääristää tilastoja ja Jorma M:n 4 % on oikeastaan pienempi. Ummikkoja ei taida olla edes prosenttia, joten ruotsinkieliset eivät tarvitse suomenkielisten ruotsin osaamista muuhun kuin oman paremmuutensa esittelyyn.

[Jorma M.]

Jos maailmasta pitäisi hakea mielisairain todellisuus kautta historian, niin se olisi Suomi ja ruotsin kieli 2020 status.

Mikään maailmanhistoriallinen aisankannattajuusperversio ei ole tätä isompi.

Ei esim Suomi ja neekerit / hiekkaneekerit 2020, eikä lähelläkään esim Suomi ja rähmälläänolo Neuvostoliiton kanssa tai Suomi ja EU, Suomi ja mustalaiset jne.


En siis väitä että se on kivulloisin tai tuhoisin jne tms inkl moms mutta mielisairain se on.