Asevelvollisuus (yhdistetty)

[EL SID]

Kannatatko siis jonkinlaista palvelusvelvoitetta (jotain muuta kuin ase) myös naisille? Sillä jos et, kyse ei ole "sotkemisesta", sillä synnytysargumentti on edelleen se ainut , mitä viljellään.

kannatan. Mutta sen puuttuminen ei ole mielestäni tasa-arvoongelma.

[MikkoAP]

kannatan. Mutta sen puuttuminen ei ole mielestäni tasa-arvoongelma.

Minun mielestäni on, mutta koska kerran sinä kannatat myös jonkilaista palvelusvellisuutta kaikille, niin mitä siitä riitelemään.

[EL SID]

sekaannun nyt toisten keskusteluun, mutta korjataan pari sr:n virhettä:

Tiananmen on malliesimerkki armeijasta, joka ottaa käskyjä poliittiselta johdolta, joka ei ole demokraattisessa kontrollissa. Kyllä ne asevelvollisten tankit jyräsivät mielenosoittajia Kaunasissa olikohan se nyt vuoden Tiananmenin jälkeen.

kaunasissa käytettiin erikoisjoukkoja. NL omituisessa systeemissä heidät rinnastettiin lähinnä poliisi ja ammattijoukkoihin. He saivat jopa palkkaa.

2. maailmansodan aikaan Euroopan kahdella suurimmalla maalla Saksalla ja NL:lla oli asevelvollisuusarmeijat, muttei tämä estänyt näitä kumpaakin maata tekemästä hirvittäviä julmuuksia omia kansalaisia vastaan.

Julmuudet olivat pääasiassa erikoijoukkojen tekemiä. vaikka niin SS kuin NKVD perustuivat asevelvollisuuteen, ei niihin pääty noin vain, vaan sinne valikoitiin "sopivaa" porukkaa. Lähinnä ne, varsinkin NKVD, olivat verrattavissa salaiseen poliisiin. Natsisaksalla varsinaista reserviarmeijaa varten oli Waffen-SS.

Noin muuten oli pitkään Suomen asevelvollisarmeijassa. Jos perhetaustasta löytyi punaväriä, niin ei ollut asiaa upseerikoulutukseen saati kadikseen. Tämä muuttui vasta joskus 1970-luvulla.

ei pidä paikkaansa. samanlainen legenda kuin "jarru"

[EL SID]

kannatan. Mutta sen puuttuminen ei ole mielestäni tasa-arvoongelma.

Minun mielestäni on, mutta koska kerran sinä kannatat myös jonkilaista palvelusvellisuutta kaikille, niin mitä siitä riitelemään.

[Repacked race]

Minä kun olen armeijan käynyt, mutta ymmärrä, mistä puhut, selventäistkö? Mistä olisin jäänyt paitsi? Jos se on jotakin todella oleellista, meillähän on sitten kokonainen vaapaamatkustajien ryhmä, jotka jäävät osattomaksi tästä mannasta. Eikö tämä juuri ole tasa-arvokysymys.

Jokainen kokee armeijasta saamansa hyödyn henkilökohtaisella tasolla ja osa ei jälkeenpäin ole niitä hyötyjä analysoinut.

Itse olen kuitenkin yleistyksenomaisesti laittanut merkille, että monet kokemuspohjaiset asiat vaikuttaisivat nimenomaan puuttuvan tai ainakin olevan heikolla tasolla niillä henkilöillä, jotka eivät ole käyneet armeijaa. Tässä siitä karkea lista, joka pohjaa omaan kokemukseeni sekä myös huomioihini:

Lojaalisuus, käytöstavat, kollektiivisen vastuun merkitys sekä henkilökohtaisen vastuun merkitys, suoran palautteen vastaanottaminen, toimeentuleminen kaikkien hyvin erilaisten ihmisten kanssa, välitön seuraamusten saaminen reaktiona omista laiminluonneistä, toimintakyvyn säilyttäminen stressitilanteessa, viitseliäisyyden merkitys, asioiden kyseenalaistamisen tilannetaju, joukkovoiman ymmärrys, ym

[sr]

Itse olen kuitenkin yleistyksenomaisesti laittanut merkille, että monet kokemuspohjaiset asiat vaikuttaisivat nimenomaan puuttuvan tai ainakin olevan heikolla tasolla niillä henkilöillä, jotka eivät ole käyneet armeijaa. Tässä siitä karkea lista, joka pohjaa omaan kokemukseeni sekä myös huomioihini:

Lojaalisuus, käytöstavat, kollektiivisen vastuun merkitys sekä henkilökohtaisen vastuun merkitys, suoran palautteen vastaanottaminen, toimeentuleminen kaikkien hyvin erilaisten ihmisten kanssa, välitön seuraamusten saaminen reaktiona omista laiminluonneistä, toimintakyvyn säilyttäminen stressitilanteessa, viitseliäisyyden merkitys, asioiden kyseenalaistamisen tilannetaju, joukkovoiman ymmärrys, ym

Tarkoitatko, että nuo kaikki ominaisuudet puuttuvat a) lähes kaikilta suomalaisilta naisilta (pl. se kourallinen, joka on vapaaehtoisesti intin käynyt) ja b) kaikilta Britannian, USA:n, Ranskan, jne. maiden kansalaisilta?

Jos et, niin miten suomalaiset miehet ovat maagisesti sellaisia, että tarvitsevat intin käymisen saadakseen nuo ominaisuudet, mutta noiden kahden muun ryhmän on mahdollista saada ne ilman Suomen Armeijan käymistä?

Jos tarkoitat, niin sitten näkisin mielelläni jotain kättä pidempää sen väitteen tueksi, että suomalaisilla miehillä nuo kaikki ominaisuudet ovat parempia kuin noilla kahdella muulla ryhmällä.

Oma henkilökohtainen käsitykseni sekä suomalaisista naisista että ulkomaalaisista on se, että suomalaiset miehet eivät eroa millään tavoin edukseen noissa asioissa.

[sr]

2. maailmansodan aikaan Euroopan kahdella suurimmalla maalla Saksalla ja NL:lla oli asevelvollisuusarmeijat, muttei tämä estänyt näitä kumpaakin maata tekemästä hirvittäviä julmuuksia omia kansalaisia vastaan.

Julmuudet olivat pääasiassa erikoijoukkojen tekemiä. vaikka niin SS kuin NKVD perustuivat asevelvollisuuteen, ei niihin pääty noin vain, vaan sinne valikoitiin "sopivaa" porukkaa. Lähinnä ne, varsinkin NKVD, olivat verrattavissa salaiseen poliisiin. Natsisaksalla varsinaista reserviarmeijaa varten oli Waffen-SS.

Oleellinen pointti tässä oli se, että asevelvollisuusarmeija ei estänyt sitä, että valtio käytti räikeää väkivaltaa kansalaisiaan vastaan. Tämä siis toimi, vaikka armeija oli kummassakin maassa voimakkain väkivaltakoneisto.

Suomeen tämä siis rinnastuisi niin, että vaikka meillä olisi asevelvollisuusarmeija, niin tämä ei estäisi sitä, että valtio käyttäisi poliisia (tai jos tämän tulivoima ei riittäisi, niin perustaisi tuollaisen NKVD:n kaltaisen "sisäisen turvallisuuden yksikön") kansalaisten kurmottamiseen. Vaikka armeija tankkeineen ja suihkuhävittäjineen olisi edelleen se kovin nyrkki, niin tästä ei olisi juuri iloa, kun ne asevelvolliset nököttäisivät siellä parakeissaan samaan aikaan, kun poliisi harrastaisi noita puhdistuksia.

Asevelvollisuusarmeijan kansaa suojaava vaikutus voidaan siis nollata vain sillä, että ei koskaan anneta armeijalle puuttua asioihin. Eivät ne varusmiehet sieltä omin päin lähde kansalaisia sortavia poliiseja panemaan kuriin.

Muutenkin olen epäilevä koko asian suhteen. Tilanne, jossa armeijaa Suomen kaltaisessa maassa käytettäisiin kansan kurissa pitämiseen, olisi joka tapauksessa paljon monimutkaisempi kuin vain se, että valtion johdossa sattuisi olemaan joku diktaattori. Paljon todennäköisempää olisi se, että kansa olisi jakautunut pariin toisiaan vastustavaan ryhmään. Tällaisessa tilanteessa kumpikin ryhmä vain koittaisi junailla itselleen armeijan aseet, ei niinkään koittaisi saada niitä muutamaa tuhatta varusmiestä lähtemään kurmottamaan sitä toista ryhmää.

Noin muuten oli pitkään Suomen asevelvollisarmeijassa. Jos perhetaustasta löytyi punaväriä, niin ei ollut asiaa upseerikoulutukseen saati kadikseen. Tämä muuttui vasta joskus 1970-luvulla.

ei pidä paikkaansa. samanlainen legenda kuin "jarru"

Tiedän lähipiiristäni, että RUK:in pääsy voi ennen tuota aikaa kaatua väärään poliittiseen väriin. Tämän lisäksi RUKissa yksi kouluttaja suoraan sanoi minulle, että hänen oma kadisuransa oli mahdollinen vain siksi, että käytäntö oli muuttunut vähän ennen hänen aikaansa. Voi tietenkin olla, että hän valehteli, mutten heti näe mitään erityistä syytä, miksi hän olisi halunnut mustata edustamansa laitoksen mainetta tuollaisella valheella.

[Juki]

Minä kun olen armeijan käynyt, mutta ymmärrä, mistä puhut, selventäistkö? Mistä olisin jäänyt paitsi? Jos se on jotakin todella oleellista, meillähän on sitten kokonainen vaapaamatkustajien ryhmä, jotka jäävät osattomaksi tästä mannasta. Eikö tämä juuri ole tasa-arvokysymys.

Jokainen kokee armeijasta saamansa hyödyn henkilökohtaisella tasolla ja osa ei jälkeenpäin ole niitä hyötyjä analysoinut.

Itse olen kuitenkin yleistyksenomaisesti laittanut merkille, että monet kokemuspohjaiset asiat vaikuttaisivat nimenomaan puuttuvan tai ainakin olevan heikolla tasolla niillä henkilöillä, jotka eivät ole käyneet armeijaa. Tässä siitä karkea lista, joka pohjaa omaan kokemukseeni sekä myös huomioihini:

Lojaalisuus, käytöstavat, kollektiivisen vastuun merkitys sekä henkilökohtaisen vastuun merkitys, suoran palautteen vastaanottaminen, toimeentuleminen kaikkien hyvin erilaisten ihmisten kanssa, välitön seuraamusten saaminen reaktiona omista laiminluonneistä, toimintakyvyn säilyttäminen stressitilanteessa, viitseliäisyyden merkitys, asioiden kyseenalaistamisen tilannetaju, joukkovoiman ymmärrys, ym

No nyt osuit naulankantaan. Olenkin aina ihmetellyt, miksi taksikuskien, portsareiden ja kaikenmaailman järjestysmiehien mukaan suomnalaista keski-ikäistä naista hankalampaa olentoa ei ole vielä keksittykään mutta tuo kyllä selittäisi monia asioita Tästähän tuli viimeistään nyt tasa-arvokysymys. Kiitos tästä.

[mikkoellila]

Itse olen kuitenkin yleistyksenomaisesti laittanut merkille, että monet kokemuspohjaiset asiat vaikuttaisivat nimenomaan puuttuvan tai ainakin olevan heikolla tasolla niillä henkilöillä, jotka eivät ole käyneet armeijaa. Tässä siitä karkea lista, joka pohjaa omaan kokemukseeni sekä myös huomioihini:

Lojaalisuus, käytöstavat,

Armeijassa nimenomaan ei ole mitään lojaalisuutta tai käytöstapoja. Armeijassa käytös on tasoa "vittu mua vituttaa vittu kun kaikki on ihan perseestä saatana vitun homo haluutsä turpaan vittu". Lojaalisuudestakaan ei armeijassa ole tietoakaan. Jotkut välttelevät hommia olemalla sairaana, jotkut muuten vain laiskottelevat, jotkut esimiehet vittuilevat alaisilleen ihan huvikseen, ilman mitään syytä. Alle neljäsosa varusmiesesimiehistä (alikersantit ja kokelaat eli AUK:n tai RUK:n käyneet) ja alle puolet kantahenkilökunnasta käyttäytyy sen verran asiallisesti, että heidän voisi uskoa siviilissä olevan normaalit sosiaaliset taidot omaavia yhteistyökykyisiä ihmisiä.

kollektiivisen vastuun merkitys sekä henkilökohtaisen vastuun merkitys,

Vastuu nimenomaan hämärtyy kollektiivisten rangaistusten perusteella. Rangaistuksia ei koeta legitiimeinä, vaan turhana vittuiluna.

Autenttinen esimerkki Vekaranjärveltä: jotkut juttelivat keskenään parin lauseen verran varuskunnan komentajan eversti Nönnönnöön pitämän kaksituntisen esitelmän aikana -> koko komppania juoksutettiin pari kierrosta kasarmin ympäri rangaistuksena "perseilystä" eli siitä parin lauseen puhumisesta hiljaisella äänellä parin tunnin aikana. Parin jätkän parista lauseesta rangaistiin yli sataa jätkää. Tällainen pelleily saa kaikki vihaamaan esimiehiään. Erityisesti se viha tietysti kohdistuu varusmiesesimiehiin, koska kantahenkilökunta ei tämäntasoista pelleilyä yleensä harrasta.

suoran palautteen vastaanottaminen,

Se palaute ei välttämättä ole adekvaattia tai relevanttia.

toimeentuleminen kaikkien hyvin erilaisten ihmisten kanssa,

Älykkäät ja sivistyneet ja hyvinkäyttäytyvät ihmiset joutuvat laskeutumaan tyhmien, sivistymättömien, huonostikäyttäytyvien nuorisorikollisten tms. roskaväen tasolle "tullakseen toimeen" heidän kanssaan.

välitön seuraamusten saaminen reaktiona omista laiminluonneistä,

Seuraamukset eivät välttämättä ole reaktioita omista laiminlyönneistä, vaan toistenlaiminlyönneistä. Se lannistaa motivaatiota.

Seuraamukset eivät myöskään välttämättä ole millään tavalla adekvaatteja. Esim. iltavapaat voidaan peruuttaa jollain aivan naurettavalla tekosyyllä.

Usein varusmiesesimiehet käyttäytyvät kuin Stanfordin vankilakokeen vanginvartijat. He väärinkäyttävät asemaansa käskemällä alokkaita/jääkäreitä tekemään jotain älyttömyyksiä tai kieltämällä heitä tekemästä normaaleja asioita.

Esimerkiksi Vekaranjärvellä joskus vuonna disketti eräs alikersantti Nönnönnöö huvikseen esti alokkaita katsomasta videoita iltavapaan aikana, mutta samalla kielsi heitä poistumasta videoluokasta. Alokkaat joutuivat istumaan kolme tuntia videoluokassa paikoillaan tuijottaen seinää ja sammutettua televisiota. Tällainen kusipäinen pelleily on omiaan viemään alokkailta kaiken kunnioituksen armeijaa kohtaan. Yleensä suomalaiset nuoret miehet ovat isänmaallisia ja maanpuolustusintoisia tullessaan armeijaan, mutta armeijan aikana heidän epärealistisen positiivinen käsityksensä armeijasta karisee.

[PaulR]

Armeijassa nimenomaan ei ole mitään lojaalisuutta tai käytöstapoja. Armeijassa käytös on tasoa "vittu mua vituttaa vittu kun kaikki on ihan perseestä saatana vitun homo haluutsä turpaan vittu". Lojaalisuudestakaan ei armeijassa ole tietoakaan.

Arvaatko Mikko miten harmittaa, kun kaikista ei ole siihen ja joutuu vetämään yksin pulkkaa.

Silti pidä degeneroitua sille yleiselle tasolle, vaan pitää oma linja.

[mikkoellila]

Armeijassa nimenomaan ei ole mitään lojaalisuutta tai käytöstapoja. Armeijassa käytös on tasoa "vittu mua vituttaa vittu kun kaikki on ihan perseestä saatana vitun homo haluutsä turpaan vittu". Lojaalisuudestakaan ei armeijassa ole tietoakaan.

Arvaatko Mikko miten harmittaa, kun kaikista ei ole siihen ja joutuu vetämään yksin pulkkaa.

Ne pahimmat purnaajat eivät yleensä ole niitä, jotka yksin vetävät pulkkaa.

Ne pahimmat purnaajat ovat päinvastoin niitä, jotka haastavat riitaa normaalien asiallisesti käyttäytyvien ihmisten kanssa.

[Juki]

Armeijassa nimenomaan ei ole mitään lojaalisuutta tai käytöstapoja. Armeijassa käytös on tasoa "vittu mua vituttaa vittu kun kaikki on ihan perseestä saatana vitun homo haluutsä turpaan vittu". Lojaalisuudestakaan ei armeijassa ole tietoakaan.

Arvaatko Mikko miten harmittaa, kun kaikista ei ole siihen ja joutuu vetämään yksin pulkkaa.

Ne pahimmat purnaajat eivät yleensä ole niitä, jotka yksin vetävät pulkkaa.

Ne pahimmat purnaajat ovat päinvastoin niitä, jotka haastavat riitaa normaalien asiallisesti käyttäytyvien ihmisten kanssa.

Heitä sanotaan myös kantahenkilökunnaksi. No, oli siellä muutama poikkeuskin.

[PaulR]

Ne pahimmat purnaajat eivät yleensä ole niitä, jotka yksin vetävät pulkkaa.

Ne pahimmat purnaajat ovat päinvastoin niitä, jotka haastavat riitaa normaalien asiallisesti käyttäytyvien ihmisten kanssa.

Armeijassahan joutuu tekemisiin kaikkien ikäryhmien edustajien kanssa. Meille oli vahingossa tullut yksi, joka siirtyi huoltoon ja nötköttiä jakamaan ensimmäisen tilaisuuden saatuaan. 

[dothefake]

Lainaus Mikolta: "Ne pahimmat purnaajat ovat päinvastoin niitä,
jotka haastavat riitaa normaalien asiallisesti käyttäytyvien ihmisten kanssa.

Tuo on osuvasti sanottu

[sr]

kaunasissa käytettiin erikoisjoukkoja. NL omituisessa systeemissä heidät rinnastettiin lähinnä poliisi ja ammattijoukkoihin. He saivat jopa palkkaa.

Kirjoittelin aiemman puhtaasta muistista, joten vastaan tähän vasta nyt, kun olin tarkastanut faktat. Ensinnäkin, kyse olikin Vilnasta, ei Kaunasista. Toiseksi, NL tosiaan käytti poliisin erikoisjoukkoja (OMON), mutta myös armeijan yksiköitä, jotka kyllä koostuivat asevelvollisista, kuten jo kirjoitin. Juuri ne alunperin mainitsemani tankit kuuluivat armeijalle.

Oleellista tässä oli joka tapauksessa sama kuin siellä mainitussa Tiananmenissa, eli tietenkään Vilnaan ei lähetetty liettualaisia asevelvollisia mielenosoittajia rusikoimaan, vaan venäläisiä. Tiananmenillakaan ei käytetty läheisen Pekingin varuskunnan miehiä, vaan opiskelijoiden kimppuun kävivät muualta tuodut joukot. Jos pekingiläisiä vapaaehtoisesti palvelevia sotilaita olisi käytetty, homma olisi todennäköisesti mennyt aivan samalla tavoin puihin kuin jos Liettuassa olisi käytetty liettualaisia varusmiehiä. Vapaaehtoisarmeijan rivisotilaat eivät siis ole yhtään sen enempää "eliittiä" kuin asevelvollisarmeijankaan ja toisaalta upseerikunta voi aivan hyvin olla molemmissa eliittiä tai olla olematta.

Edes ajatus ammattiarmeijan rivisotilaiden eliittistatuksesta kuulostaa täysin absurdilta, kun tietää, että armeijan palkat ovat yleensä melko huonoja (jopa upseerien). Jos Suomen armeija muutettaisiin vapaaehtoispohjaiseksi, niin se koostuisi todennäköisesti pääosin samanlaisesta porukasta kuin muissakin kehittyneissä demokratioissa, eli suhteellisen huonosti koulutetuista alempien sosiaaliluokkien jäsenistä yhdistettynä joihinkin isänmaallisuusideologian houkuttelemiin ylemmän sosiaalisen statuksen omaaviin. Tällaisesta joukosta on melko vaikea rakentaa mitään "eliitin" etua ajavaa väkivaltakoneistoa.

[Repacked race]

Itse olen kuitenkin yleistyksenomaisesti laittanut merkille, että monet kokemuspohjaiset asiat vaikuttaisivat nimenomaan puuttuvan tai ainakin olevan heikolla tasolla niillä henkilöillä, jotka eivät ole käyneet armeijaa. Tässä siitä karkea lista, joka pohjaa omaan kokemukseeni sekä myös huomioihini:

Lojaalisuus, käytöstavat, kollektiivisen vastuun merkitys sekä henkilökohtaisen vastuun merkitys, suoran palautteen vastaanottaminen, toimeentuleminen kaikkien hyvin erilaisten ihmisten kanssa, välitön seuraamusten saaminen reaktiona omista laiminluonneistä, toimintakyvyn säilyttäminen stressitilanteessa, viitseliäisyyden merkitys, asioiden kyseenalaistamisen tilannetaju, joukkovoiman ymmärrys, ym

Tarkoitatko, että nuo kaikki ominaisuudet puuttuvat a) lähes kaikilta suomalaisilta naisilta (pl. se kourallinen, joka on vapaaehtoisesti intin käynyt) ja b) kaikilta Britannian, USA:n, Ranskan, jne. maiden kansalaisilta?

Jos et, niin miten suomalaiset miehet ovat maagisesti sellaisia, että tarvitsevat intin käymisen saadakseen nuo ominaisuudet, mutta noiden kahden muun ryhmän on mahdollista saada ne ilman Suomen Armeijan käymistä?

Jos tarkoitat, niin sitten näkisin mielelläni jotain kättä pidempää sen väitteen tueksi, että suomalaisilla miehillä nuo kaikki ominaisuudet ovat parempia kuin noilla kahdella muulla ryhmällä.

Oma henkilökohtainen käsitykseni sekä suomalaisista naisista että ulkomaalaisista on se, että suomalaiset miehet eivät eroa millään tavoin edukseen noissa asioissa.

Tällaista vastausta ennakoiden, kirjoituksessani käytin muutamaa ilmaisua, jotka olen nyt lainausosiossa korostanut.

En tunne Brittejä, Jenkkejä, enkä Ranskalaisia, joten en voi kommentoida heidän osaltaan. Naisten ja muiden armeijaa käymättömien osalta pysyn mielipiteessäni, koska olen sellaisen huomion usein tehnyt.
Jokainen ymmärtää, että nämä kaikki mainitut ominaisuudet ovat pääsääntöisesti jokaisella ihmisellä olemassa ja niiden vahvuus vaihtelee henkilötasolla. Armeijassa, ainakin koulutuksen onnistuessa, nämä asiat kuitenkin mielestäni terävöityvät. Kaikkien osalta näin ei välttämättä käy tai sitä ei vain osaa itse huomioida. Tuskin armeijasta kukaan on kuitenkaan viimeisenä päivänään pois lähtenyt, ilman, että siellä mitään ei olisi oppinut tai että se ei olisi jollain tasolla henkisesti kasvattanut. Oppi ja kasvaminen tapahtuu armeijassa usein negatiivisesti koetuin keinoin ja se saa myös usein tuntemaan, että asia ei olisi mennyt perille. Toisin kuitenkin on ja loppupelissä jokainen lähtee armeijasta pois erilaisena, kuin on sinne mennyt. En myöskään ole kuullut, että armeija olisi koskaan tehnyt pahaa yhdellekään täysipäiselle sen suorittaneelle henkilölle.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että yleisesti ottaen armeijan suorittaminen on hyväksi useiden seikkojen takia. Sinänsä hyödyt korostuisivat vielä huomattavasti, jos pojat passitettaisi rippikoulusta (tai sen ikäisenä) suoraan armeijaan.

[sr]

En tunne Brittejä, Jenkkejä, enkä Ranskalaisia, joten en voi kommentoida heidän osaltaan.

No, kannattaisi ehkä tutustua. Itse tunnen noista kaikkia, enkä ole heidän kohdallaan havainnut mitään eroa suomalaisiin miehiin. On huonommin käyttäytyviä, mutta on paremminkin ja sama kaikkien muidenkin kohtien osalta.

Naisten ja muiden armeijaa käymättömien osalta pysyn mielipiteessäni, koska olen sellaisen huomion usein tehnyt.
Jokainen ymmärtää, että nämä kaikki mainitut ominaisuudet ovat pääsääntöisesti jokaisella ihmisellä olemassa ja niiden vahvuus vaihtelee henkilötasolla. Armeijassa, ainakin koulutuksen onnistuessa, nämä asiat kuitenkin mielestäni terävöityvät.

Hieno lisäys, kun yleensä juuri päinvastainen tapahtuu. Mikko Ellilä kirjoitti niistä mainitsemistasi asioista yksityiskohtaisemmin, eikä minulla ole siihen mitään erityistä lisättävää.

Tuskin armeijasta kukaan on kuitenkaan viimeisenä päivänään pois lähtenyt, ilman, että siellä mitään ei olisi oppinut tai että se ei olisi jollain tasolla henkisesti kasvattanut.

No, tämä on täysin eri asia kuin se, mitä alunperin kirjoitit. Tuo voi päteä, mutta se ei vielä sano mitään armeijan hyödyllisyydestä. Jos sen saman 0.5-1 vuotta olisi viettänyt tehden jotain muuta, olisi todennäköisesti myös oppinut yhtä sun toista ja varmaan kasvanut myös henkisesti (etenkin siis kun puhutaan jostain 19-vuotiaista nuorista).

En myöskään ole kuullut, että armeija olisi koskaan tehnyt pahaa yhdellekään täysipäiselle sen suorittaneelle henkilölle.

Tämä ei vielä riitä. Pitäisi osoittaa, että se tekee enemmän hyvää kuin se, että ei käy sitä.

Tai jos pahaa tekemiseksi lasketaan se, että opiskelut viivästyvät vuodella, niin voin tunnustautua, että ainakin itseni kohdalla tämä paha vaikutus toteutui.

Edelleenkin olen sitä mieltä, että yleisesti ottaen armeijan suorittaminen on hyväksi useiden seikkojen takia. Sinänsä hyödyt korostuisivat vielä huomattavasti, jos pojat passitettaisi rippikoulusta (tai sen ikäisenä) suoraan armeijaan.

Niin, tuo on puhdas oma mielipiteesi. Sillä olisi jotain painoarvoa, jos pystyisit jotenkin osoittamaan, että ne mainitsemasi asiat todellakin ovat parempia suomalaisilla miehillä kuin suomalaisilla naisilla tai niiden maiden kansalaisilla yleisesti, joissa ei asevelvollisuutta ole. Minun subjektiivinen mielipiteeni on, ettei mitään eroa ole.

[JaakkoS]

Nämä "armeija on hyvä kokemus koska siellä oppii miltä tuntuu kun joutuu tekemään sitä ja tätä"-argumentit ovat suunnilleen yhtä järkeviä kuin jos sanoisi että orjuus oli Amerikan mustille hyväksi koska he oppivat miltä tuntuu olla toisten omaisuutta.

Armeija on maailmana niin irrallaan muusta maailmasta että siellä opituista asioista ei ole muumiakaan hyötyä varuskunnan porttien ulkopuolella.

Jos joku tuntee pari kolme ihmistä jotka armeijan ansiosta saivat ryhtiä elämäänsä niin se ei vielä todista mitään. Monien elämä on myös mennyt huonommaksi armeijan ansiosta. Joillekin on aiheutunut fyysisiä tai mielenterveydellisiä ongelmia, jotkut ovat jopa tehneet itsemurhan.

[Juki]

Ja joillakin on henki lähteny ilmankin - siis rauhanaikana armeijassa. On siinä ehkä muutama nuhde annettu kantahenkilökunnalle, mutta sama sassarointi skappareilla on yleensä jatkunut: esimerkiksi tukka putkella kännissä jaetaan käsikranaatteja ampumaleirillä ja sitten iltavapaat yritetään iskeä naisalokkaita. Siinä sitä taisteluhenkeä armeijan malliin. Ei ollut metsäleiriä, milloin ei olisi oikeasti saanut pelätä henkensä puolesta. No tämä oli -90-lukua; ehkä nyt kaikki on aivan toisin ja mahtavasti.

[Henry]

HS mielipide: Tasa-arvo puolustuspolitiikan edelle

Henry Laasanen

Naisten asevelvollisuutta voidaan vastustaa useilla eri argumenteilla: Voidaan esittää, että se ei ole tarkoituksenmukaista yhteiskunnan edun kannalta. Tai että tasaarvoa ei pidä tavoitella huonontamalla toisen sukupuolen asemaa. Tai että asevelvollisuudesta pitää luopua kokonaan eikä ulottaa sitä koskemaan naisia.

Tasa-arvosta keskustelemisen sijaan kommentoijilla näyttävät usein menevän sekaisin argumentit siitä, miten puolustuspolitiikka pitäisi järjestää tai mikä on yhteiskunnan kannalta edullisin ratkaisu. Ne ovat kuitenkin eri keskusteluja.

Tasa-arvon tulee asettua arvona puolustuspoliittisen tarkoituksenmukaisuuden tai yhteiskunnan edun yläpuolelle. Puolustuspoliittisen ratkaisun tulee olla sama miehille ja naisille, oli kyseessä asevelvollisuus, ammattiarmeija tai jokin muu. Jos tasa-arvon käsitettä sovelletaan oikein, asevelvollisuus ulottuu koskemaan myös naisia.

Jos sen sijaan halutaan keskustella siitä, miten puolustuspolitiikka Suomessa pitäisi järjestää, on kyseessä aivan eri keskustelu. Tasa-arvon toteutumista ei voi kuitenkaan ohittaa puolustuspolitiikan edun edistämisen argumentilla.

[EL SID]

Noin muuten oli pitkään Suomen asevelvollisarmeijassa. Jos perhetaustasta löytyi punaväriä, niin ei ollut asiaa upseerikoulutukseen saati kadikseen. Tämä muuttui vasta joskus 1970-luvulla.

ei pidä paikkaansa. samanlainen legenda kuin "jarru"

Tiedän lähipiiristäni, että RUK:in pääsy voi ennen tuota aikaa kaatua väärään poliittiseen väriin. Tämän lisäksi RUKissa yksi kouluttaja suoraan sanoi minulle, että hänen oma kadisuransa oli mahdollinen vain siksi, että käytäntö oli muuttunut vähän ennen hänen aikaansa. Voi tietenkin olla, että hän valehteli, mutten heti näe mitään erityistä syytä, miksi hän olisi halunnut mustata edustamansa laitoksen mainetta tuollaisella valheella.

omasta lähipiiristä voin kertoa, ettei pidä paikkaansa. Googlaus puhukoot puolestaa: vasemmistoliiton änkyrä Esko Juhani Tennilä on Luutnantti, SDPläinen Ahtisaari taisi olla kapteeni jne...

lisäksi Esko Juhani Tennilä kertoi keväällä 1971 Hämeen Yhteistyö -lehdessä, miten taistolaiset pyrkivät käymään RUK:n saadakseen johtajakoulutusta sosialistisen vallankumouksen varalle. Tämä käsiteltiin selittelyksi, miksi silloisessa vasemmistolaisessa rauhanliikeessä oli paljon aktivisteja, jota olivat käyneet RUKin.

Oleellinen pointti tässä oli se, että asevelvollisuusarmeija ei estänyt sitä, että valtio käytti räikeää väkivaltaa kansalaisiaan vastaan. Tämä siis toimi, vaikka armeija oli kummassakin maassa voimakkain väkivaltakoneisto.

Suomeen tämä siis rinnastuisi niin, että vaikka meillä olisi asevelvollisuusarmeija, niin tämä ei estäisi sitä, että valtio käyttäisi poliisia (tai jos tämän tulivoima ei riittäisi, niin perustaisi tuollaisen NKVD:n kaltaisen "sisäisen turvallisuuden yksikön") kansalaisten kurmottamiseen. Vaikka armeija tankkeineen ja suihkuhävittäjineen olisi edelleen se kovin nyrkki, niin tästä ei olisi juuri iloa, kun ne asevelvolliset nököttäisivät siellä parakeissaan samaan aikaan, kun poliisi harrastaisi noita puhdistuksia. JNE JNE....

syihin, varsinkin NL:kohdalta, vastaan alempana.

Mutta miksei tänne oteta positiivisia esimerkkejä asevelvollisuuden vaikutuksesta demokratiaan: Portugalin neilikka-vallankumous oli mahdollinen vain, koska sen tekivät siirtomaasotiin kyllästyneet asevelvolliset upseerit, Itä-saksan erikoiskoulutetut asevelvolliset eivät ampuneet, vastoin ohjeita, kansanjoukkoa, joka vaelsi berliinin muurille 9.11.1989, joten sitä ei uskaltanut tehdä itä-saksan rajavartiolaitoksen ammattisotilaatkaan, JNE....

Kirjoittelin aiemman puhtaasta muistista, joten vastaan tähän vasta nyt, kun olin tarkastanut faktat. Ensinnäkin, kyse olikin Vilnasta, ei Kaunasista. Toiseksi, NL tosiaan käytti poliisin erikoisjoukkoja (OMON), mutta myös armeijan yksiköitä, jotka kyllä koostuivat asevelvollisista, kuten jo kirjoitin. Juuri ne alunperin mainitsemani tankit kuuluivat armeijalle.

Oleellista tässä oli joka tapauksessa sama kuin siellä mainitussa Tiananmenissa, eli tietenkään Vilnaan ei lähetetty liettualaisia asevelvollisia mielenosoittajia rusikoimaan, vaan venäläisiä. Tiananmenillakaan ei käytetty läheisen Pekingin varuskunnan miehiä, vaan opiskelijoiden kimppuun kävivät muualta tuodut joukot. Jos pekingiläisiä vapaaehtoisesti palvelevia sotilaita olisi käytetty, homma olisi todennäköisesti mennyt aivan samalla tavoin puihin kuin jos Liettuassa olisi käytetty liettualaisia varusmiehiä. Vapaaehtoisarmeijan rivisotilaat eivät siis ole yhtään sen enempää "eliittiä" kuin asevelvollisarmeijankaan ja toisaalta upseerikunta voi aivan hyvin olla molemmissa eliittiä tai olla olematta.

Edes ajatus ammattiarmeijan rivisotilaiden eliittistatuksesta kuulostaa täysin absurdilta, kun tietää, että armeijan palkat ovat yleensä melko huonoja (jopa upseerien).  

kannattaa muistaa, millainen luokkayhteiskunta entinen NL oli. Ihmiset oli jaettu monenlaisiin ryhmiin joihin kuulumalla sai erilaisia etuuksia. Omoniin kuuluva sai asunnon ja pääsi kauppoihin, joissa sai WC-paperia, jne. Eli tavallinenkin erikoisjoukoissa palveleva piti itseään tavallista rupusakkia ylempänä, koska sai appelsiinia jonottamatta.
Venäläisten erikoisjoukot olivat eräänlainen ammattiarmeija asevelvollisuusarmeijan sisällä. Sen vahvuus oli NL loppuaikoinan lähes 100 000 miestä. Neuvostoliiton oli pakko kasvattaa ammattiarmeijaa, koska asevelvollisuusaremija ei enää ollut luotettava.
Totta, asevelvollisia käytettiin OMON-joukkojen tukena tukahduttamaan tasavaltojen irtautumispyrkimyksiä ja esimerkiksi 20. tammikuuta 1991 joukko hyökkäsi Latvian sisäministeriöön, mutta asevelvollisuusarmeijalla oli kontollaan lähinnä huolto ja logiistiikka, varsinaisen työn tekivät erikoisjoukot.

Jos Suomen armeija muutettaisiin vapaaehtoispohjaiseksi, niin se koostuisi todennäköisesti pääosin samanlaisesta porukasta kuin muissakin kehittyneissä demokratioissa, eli suhteellisen huonosti koulutetuista alempien sosiaaliluokkien jäsenistä yhdistettynä joihinkin isänmaallisuusideologian houkuttelemiin ylemmän sosiaalisen statuksen omaaviin. Tällaisesta joukosta on melko vaikea rakentaa mitään "eliitin" etua ajavaa väkivaltakoneistoa.

tuo kertoo enemmänkin asenteesta ja halusta luokitella eri taustan omaavat ihmiset hyviin ja huonoihin. Upseerin ura houkuttelee kaikkialla maailmassa "hyvin koulutettua" nuorisoa ja esimerkiksi britannian erikoisjoukkoihin hakee monenlaisen taustan omaavaa väkeä. Laittaa kysymään, että kun seuraavalla kerralla tarvitsen sähkömiestä, niin annatko hänen ymmärtää, että kaikesta ammattitaidostaan kuulumatta, sähkömies on "vain" alemman sosiaaliluokan jäsen, vaikka hänellä saattaa olla parempi palkka kuin sinulla?

[Aldaron]

Laittaa kysymään, että kun seuraavalla kerralla tarvitsen sähkömiestä, niin annakko hänen ymmärtää, että kaikesta ammattitaidostaan kuulumatta, sähkömies on "vain" alemman sosiaaliluokan jäsen, vaikka hänellä saattaa olla parempi palkka kuin sinulla?

Sähkömies ei, objektiivisesti puhuen, kuulu "alempaan" sosiaaliluokkaan, vaan yhteiskuntatieteiden luokitusta seuraten kolmossosiaaliryhmään (ammattitaitoinen työväestö).

Sosiaaliryhmät eivät määräydy palkan suuruuden vaan koulutuksen ja työtehtävän perusteella. Moni ammattitaitoinen duunari voi tienata esim. enemmän kuin kieltenopettaja tai yhtä paljon kuin lääkäri, mutta tästä huolimatta hän kuuluu eri sosiaaliryhmään kuin nuo kaksi muuta, jotka puolestaan kuuluvat samaan sosiaaliryhmään keskenään.

[mikkoellila]

Sosiaaliryhmät eivät määräydy palkan suuruuden vaan koulutuksen ja työtehtävän perusteella. Moni ammattitaitoinen duunari voi tienata esim. enemmän kuin kieltenopettaja tai yhtä paljon kuin lääkäri, mutta tästä huolimatta hän kuuluu eri sosiaaliryhmään kuin nuo kaksi muuta, jotka puolestaan kuuluvat samaan sosiaaliryhmään keskenään.

Peruskoulun kielenopettaja on alempaa keskiluokkaa ja lääkäri ylempää keskiluokkaa.

[EL SID]

Laittaa kysymään, että kun seuraavalla kerralla tarvitsen sähkömiestä, niin annakko hänen ymmärtää, että kaikesta ammattitaidostaan kuulumatta, sähkömies on "vain" alemman sosiaaliluokan jäsen, vaikka hänellä saattaa olla parempi palkka kuin sinulla?

Sähkömies ei, objektiivisesti puhuen, kuulu "alempaan" sosiaaliluokkaan, vaan yhteiskuntatieteiden luokitusta seuraten kolmossosiaaliryhmään (ammattitaitoinen työväestö).

Sosiaaliryhmät eivät määräydy palkan suuruuden vaan koulutuksen ja työtehtävän perusteella. Moni ammattitaitoinen duunari voi tienata esim. enemmän kuin kieltenopettaja tai yhtä paljon kuin lääkäri, mutta tästä huolimatta hän kuuluu eri sosiaaliryhmään kuin nuo kaksi muuta, jotka puolestaan kuuluvat samaan sosiaaliryhmään keskenään.

tiedän, mutta vastasin äsken sr:lle. Jos haluat tietää kuinka sr saa muiltakin "erikoisia" vastauksia, lue spagettivapaa uskonto/ateismi-ketjusta.

Britannian esimerkkiä käyttäen, armeijan palvelukseen hakeutuu eniten nimenomaan tätä "ammattitaitoista työväestöä". voi tosin johtua siitä, että brititkään eivät huoli kaikkia aseiden lähelle.

[EL SID]

Sosiaaliryhmät eivät määräydy palkan suuruuden vaan koulutuksen ja työtehtävän perusteella. Moni ammattitaitoinen duunari voi tienata esim. enemmän kuin kieltenopettaja tai yhtä paljon kuin lääkäri, mutta tästä huolimatta hän kuuluu eri sosiaaliryhmään kuin nuo kaksi muuta, jotka puolestaan kuuluvat samaan sosiaaliryhmään keskenään.

Peruskoulun kielenopettaja on alempaa keskiluokkaa ja lääkäri ylempää keskiluokkaa.

ja minä olen kuvitellut, että suomi on "luokaton" yhteiskunta 

[Jaska Pankkaaja]

Autenttinen esimerkki Vekaranjärveltä: jotkut juttelivat keskenään parin lauseen verran varuskunnan komentajan eversti Nönnönnöön pitämän kaksituntisen esitelmän aikana -> koko komppania juoksutettiin pari kierrosta kasarmin ympäri rangaistuksena "perseilystä" eli siitä parin lauseen puhumisesta hiljaisella äänellä parin tunnin aikana. Parin jätkän parista lauseesta rangaistiin yli sataa jätkää. Tällainen pelleily saa kaikki vihaamaan esimiehiään.

ja muut vastaavat esimerkit.

En ole puolusvoimien palveluksessa mutta minä ainakin ymmärrän, ja ymmärsin jo armeijassa ollessani, hyvin tuollaista Perseilyä

Armeijassa on välttämättä opittava muutamia asioita. Yksi niitä on se että osaa pitää hetken pään kiinni ja kuunnella. Tämä on tietenkin aivan ylikäymättömän vaikeaa koko ikänsä äidin helmoissa pyörineelle minä minä itse itkupillille jonka persereijän ympärillä se ihan koko maailma on aina pyörinyt. Saati että oppisi hyväksymään suoria käskyjä joista voisi tietenkin pitää ensin pientä neuvottelua jossa edelleen voisi sitten vaikka vähän päteä, ja jos tulikin lyötyä kirves kiveen niin sitten käydä itkemässä jollekin. Vaikka yhdessä mamman kanssa. Lisäksi miksi vitussa sitä juoksua pitäisi olla jos ne loistavat geenit mahdollistavat esim. taxilla liikkumisen..

Ehkä varusmiespalvelukseen tulevia pitäisi tosiaan seuloa tänä päivänä hieman enemmän.

[sr]

syihin, varsinkin NL:kohdalta, vastaan alempana.

Mutta miksei tänne oteta positiivisia esimerkkejä asevelvollisuuden vaikutuksesta demokratiaan: Portugalin neilikka-vallankumous oli mahdollinen vain, koska sen tekivät siirtomaasotiin kyllästyneet asevelvolliset upseerit, Itä-saksan erikoiskoulutetut asevelvolliset eivät ampuneet, vastoin ohjeita, kansanjoukkoa, joka vaelsi berliinin muurille 9.11.1989, joten sitä ei uskaltanut tehdä itä-saksan rajavartiolaitoksen ammattisotilaatkaan, JNE....

Eivät sillä kertaa ampuneet. Olivat kyllä ampuneet sitä ennen monta monituista rajanylittäjää.

Edelleenkään nämä esimerkit eivät osoita yhtään mitään siitä, että juuri asevelvollisuus oli syy, miksi valtio ei enää pystynyt pitämään kansaa väkivalloin kurissa. Kaikissa itäblokin maissa oli asevelvollisuusarmeijat ja ne olivat jokaisessa se ylin väkivaltakoneisto. Tämä ei kuitenkaan estänyt näitä valtioita NL etunenässä vuosikymmeniä pitämästä kansaa pakkovallassa.

Ja toisaalta sitten maailmassa on lukuisa määrä kehittyneitä demokratioita, joissa on ammattiarmeija, eikä mitään NL:n kaltaista valtion mielivaltaa kansalaisia kohtaan. Selvästikään siis asevelvollisuus ei toimi selittäjänä sille, miksi jossain kansa pidetään väkivalloin valtion mielivallan alla ja jossain toisaalla ei.

kannattaa muistaa, millainen luokkayhteiskunta entinen NL oli. Ihmiset oli jaettu monenlaisiin ryhmiin joihin kuulumalla sai erilaisia etuuksia. Omoniin kuuluva sai asunnon ja pääsi kauppoihin, joissa sai WC-paperia, jne. Eli tavallinenkin erikoisjoukoissa palveleva piti itseään tavallista rupusakkia ylempänä, koska sai appelsiinia jonottamatta.
Venäläisten erikoisjoukot olivat eräänlainen ammattiarmeija asevelvollisuusarmeijan sisällä. Sen vahvuus oli NL loppuaikoinan lähes 100 000 miestä. Neuvostoliiton oli pakko kasvattaa ammattiarmeijaa, koska asevelvollisuusaremija ei enää ollut luotettava.

NL:ssa oli asevelvollisuusarmeija sen loppuun asti. Tämän miesvahvuus oli paljon suurempi ja sen aseistus paljon raskaampi kuin minkään muun organisaation (KGB, OMON, jne.). Tämä ei estänyt valtiota käyttämästä noita organisaatioita kansan kurissa pitämiseen. Juuri tämä on ollut tässä pointtinani. Oletus, että pelkästään se, että vahvin väkivaltakoneisto maassa koostuu tasaisesti kansalaisista, estää valtiota käyttämästä väkivaltaa kansaa vastaan täysin mielivaltaisesti, ei siis päde.

Suomen asevelvollisuusarmeija, vaikka onkin voimakkain väkivaltakoneisto maassa, ei siis estä sitä, että jos maassa nousisi valtaan joku kansan tahdosta vähät välittävä diktaattori, tämä ei voisi a) käyttää jo olemassaolevaa poliisia kansan kurissa pitämiseen tai b) rakentaa jotain voimakkaampaa uutta organisaatiota, joka tämän tekisi. Asevelvollisuusarmeijan voima on ennen kaikkea sen reserviläisissä ja nämä ovat rauhan aikana aseettomia siviilejä. Vain siinä tilanteessa, että valtio päättää kutsua ne palvelukseen ja antaa niille aseet, armeijalla on todellista voimaa. Edes varusmiehillä ei ole oikeastaan kuin vain se oma rk (tai nekin on yleensä lukittuna).

Jos ajatellaan tilannetta, että koko upseerikunta (joka koostuu siis vapaaehtoisista) olisi vallankaappauksen takana, sen olisi melko helppo toisaalta estää varusmiehiä tekemästä oikeastaan mitään kaappauksen estämiseksi ja toisaalta aseistaa armeijan aseilla ne kaappauksen puolella olijat.

Jos Suomen armeija muutettaisiin vapaaehtoispohjaiseksi, niin se koostuisi todennäköisesti pääosin samanlaisesta porukasta kuin muissakin kehittyneissä demokratioissa, eli suhteellisen huonosti koulutetuista alempien sosiaaliluokkien jäsenistä yhdistettynä joihinkin isänmaallisuusideologian houkuttelemiin ylemmän sosiaalisen statuksen omaaviin. Tällaisesta joukosta on melko vaikea rakentaa mitään "eliitin" etua ajavaa väkivaltakoneistoa.

tuo kertoo enemmänkin asenteesta ja halusta luokitella eri taustan omaavat ihmiset hyviin ja huonoihin.

Täh? Enhän minä tuossa sanonut mitään siitä, että joku olisi hyvä ja joku toinen huono. Selostin vain sen, millä perusteella vapaaehtoisarmeija saa itselleen sotilaita muualla ja todennäköisesti niin kävisi myös Suomessa. Minusta "hyviä" olisivat kyllä kaikki, jotka sinne vapaaehtoiseen armeijaan menisivät maanpuolustuspalvelua tuottamaan.

Upseerin ura houkuttelee kaikkialla maailmassa "hyvin koulutettua" nuorisoa ja
esimerkiksi britannian erikoisjoukkoihin hakee monenlaisen taustan omaavaa väkeä.

Ensinnäkään tuossa ei ollut kyse upseereista vaan rivimiehistä. Upseerit ovatkin osin eri asia, koska niiden palkat ovat kohtuullisia ja jopa sisäänpääsyyn vaaditaan koulutustausta. Kadikseen ei ole asiaa, jos lukiota ei ole käytynä.

Erikoisjoukotkin ovat oma lukunsa, koska ne koetaan jänninä ja sellaisessa palvelu antaa heti kovan jätkän maineen. Niilläkään ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä. Minä puhun siitä tavallisesta tykinruuasta, jota valtaosa armeijoiden (niin vapaaehtoisten kuin asevelvollisuuteen perustuvienkin) sotilaista on. Sellaiseksi ei hakeudu kovinkaan moni fiksun pään omaava ja hyvin koulutettu sen vuoksi, että muualla saa hänen ominaisuuksillaan paljon parempaa palkkaa. Vain asevelvollisuusarmeijoissa on varaa pistää tätä porukkaa rivimiehiksi.

Tämä on ihan tavallista suhteellisen edun ajattelua, mikä toimii muussakin yhteiskunnassa. Ne, joilla lukupää riittää, lukevat itsensä vaikka lääkäreiksi ja nostavat sitten paljon parempaa palkkaa kuin ne, jotka joutuvat tyytymään siivoojan hommiin. Ei tämä kuitenkaan tarkoita sitä, että siivooja olisi mitenkään ihmisarvoltaan "huonompi" kuin lääkäri. Hänen arvonsa työmarkkinoilla on kuitenkin alempi kuin lääkärin. Tätä on ihan turha peitellä. Ja vapaaehtoisarmeijassa tavalliset rivisotilaan hommat kilpailisivat ennemmin niiden siivoojatöiden tekijöistä kuin lääkärien. Pois lukien siis sitten ne, jotka on isänmaallisuusideologialla niin pestyjä, että saavat pelkästä sotilaana olosta niin paljon sisältöä, että valitsevat sen ennemmin kuin sellaiset paremmat hommat siviilipuolella, joihin henkilön kyvyt riittäisivät.

Laittaa kysymään, että kun seuraavalla kerralla tarvitsen sähkömiestä, niin annatko hänen ymmärtää, että kaikesta ammattitaidostaan kuulumatta, sähkömies on "vain" alemman sosiaaliluokan jäsen, vaikka hänellä saattaa olla parempi palkka kuin sinulla?

Käytin sosiaaliluokkaa tässä yleismerkityksessä juuri henkilön kyvyillä saatavien tulojen mittarina. Jos sähkömies on työmarkkinoilla niin haluttua kamaa, että hänelle on varaa maksaa korkeampaa palkkaa kuin yliopiston käyneille, niin tämä on ennemmkin poikkeus kuin sääntö. Keskimäärin koulutustaso (tai sanotaan yleisesti hommien vaativuus) korreloi tulojen kanssa. Ja armeijaan tämä liittyy niin, että tavallisen rivimiehen homma ei ole erityisen vaativaa (jos olisi, niin koko asevelvollisuusjärjestelmässä ei olisi mitään tolkkua) ja palkka olisi todennäköisesti sen mukainen. Silti ne, joiden kyvyt eivät parempituloisiin hommiin riitä, voisivat hyvin valita intin käymisen.

[Timo Rainela]

En ole puolusvoimien palveluksessa mutta minä ainakin ymmärrän, ja ymmärsin jo armeijassa ollessani, hyvin tuollaista Perseilyä

Armeijassa on välttämättä opittava muutamia asioita. Yksi niitä on se että osaa pitää hetken pään kiinni ja kuunnella. Tämä on tietenkin aivan ylikäymättömän vaikeaa koko ikänsä äidin helmoissa pyörineelle minä minä itse itkupillille jonka persereijän ympärillä se ihan koko maailma on aina pyörinyt. Saati että oppisi hyväksymään suoria käskyjä joista voisi tietenkin pitää ensin pientä neuvottelua jossa edelleen voisi sitten vaikka vähän päteä, ja jos tulikin lyötyä kirves kiveen niin sitten käydä itkemässä jollekin. Vaikka yhdessä mamman kanssa. Lisäksi miksi vitussa sitä juoksua pitäisi olla jos ne loistavat geenit mahdollistavat esim. taxilla liikkumisen..

Ehkä varusmiespalvelukseen tulevia pitäisi tosiaan seuloa tänä päivänä hieman enemmän.

'

Kurinalaisuuteen opetettu kansanarmeija voittaa pakko-otetun "svoboda"-poppoon, aseista riippumatta. Uskonkiihkossaan seksuaalifantasioissan pyörivien primitiivien kohtaaminen taistelukentällä tulee alkuhämmennyksen jälkeen nopeasti kääntymään päämäärätietoisesti johdettujen, rationaalisten joukkojen eduksi.
Tämän takia jotkut rutiinit on suoritettava koulutusvaiheessa. Vaikka se kuinka (tämän) mielen individualistia kiukuttaa. Pieni ajattelija, sinä olet muumin pikku kii. Kun kasvat isoksi, voi jopa tapahtua järkiintymistä. Hyväksy voimassa oleva. Paljon huonommin olisi, jos isämme ja ukkimme eivät olisi hommaansa hoitaneet.
Hoida sinä osuutesi,säästä energiasi tulevan katastrofin torjuntaan.
Timo Rainela

[sr]

Kurinalaisuuteen opetettu kansanarmeija voittaa pakko-otetun "svoboda"-poppoon, aseista riippumatta.

Ja kumpaan joukkoon Suomen Armeija noista kuuluu?

[Timo Rainela]

Kurinalaisuuteen opetettu kansanarmeija voittaa pakko-otetun "svoboda"-poppoon, aseista riippumatta.

Ja kumpaan joukkoon Suomen Armeija noista kuuluu?

Suomella on Suomen puolustusvoimat, meillä on kansanarmeija.
Itsenäisyytemme, puolustuskykymme ja uskottavuutemme kulmakivi.
Yksilön suurempikin uhraus näin hienon maan ja kansan eteen on kunnia, jota vaalitaan harrastuneissa sydämissä, ikuisesti.
Timo