Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Eino P. Keravalta]

Siililtä yllä erittäin hyvä ja kannatettava ehdotus!

Tuollainen voisi olla joillekin asunnoille myyntivaltti, koska jos omistajat asuvat itse talossa, asioista pidetään aivan varmasti paljon parempaa huolta verrattuna siihen tilanteeseen, missä omistusasunnot ovat vain sijoituskämppiä.

[sancai]

Jostain Ylen radiouutisesta sain käsityksen, että Helsingin Meri-Rastilassa jyrätään matalia kämppiä maan tasalle ja tilalle rakennetaan tiiviimpää ja korkeampaa rakennuskantaa samalla, kun vuokrakämppien sekaan tehdään omistusasuntoja sen kuuluisan segregaation ehkäisemiseksi.

Kiinnostaisi tietää, kuka on niin s--tanan hullu, että menee ostamaan arvatenkin kalliin omistusasunnon jostain keharimaalaisten kansoittamasta ympäristöstä: luulen, että nuo omistuskämpät eivät mitään myyntihittejä ole, tuskin kukaan haluaa maksaa kämpästä puoli miljoonaa vain asuakseen jännittävän monikulttuurisessa paikassa, jossa saa kiittää taivaallisia voimia, jos tytär pääsee koulusta kotiin raiskaamatta. Sijoittajat tietysti voivat näitä ostaa, koska heille on varma vuokra luvassa: fatta maksaa ja neekeri asuu.

Olet aivan oikeassa. Omistuskämpät myydään säätiöille ja asuntosijoitusyhtiöille, jopa suurissa erissä tukkuhinnoilla. Säätiöt vuokraavat nämä asunnot "haasteelliselle" väelle markkinahinnalla. Jopa suoraan kaupungille ns. välivuokraten. Nämä kiskurivuokrat maksavat veronmaksajat. Verkkouutisista / Rakennuslehdestä poimittua:

2019-11-18 RL: Uusien asuntojen myynti sijoittajille kasvanut nopeasti

Kuluttajamyyntiin tulevien omistusasuntojen aloituksia on vähennetty viime vuoden lopulta alkaen.

Rakennuslehden markkinakatsauksen mukaan uusien asuntojen kauppa kasvoi pääkaupunkiseudulla huhti-lokakuussa vuodentakaisesta 27 prosenttia.

Kauppalukuja selittävät katsauksen mukaan rakennusliikkeiden tekemät nippukaupat. Kuluttajamyynnissä olleita, valmistumisvaiheessa olevia tai valmiita asuntoja on myyty isoissa erissä sijoittajille.

Sen sijaan rakennusliikkeiden kuluttajamyyntiin tuleva omistusasuntotuotanto eli niin sanottu gryndituotanto on vähentynyt. Rakennusliikkeet ovat korvanneet gryndialoitusten vähenemistä sijoittajille myytävien kokonaisten vuokrakohteiden rakentamisella.
...

https://www.verkkouutiset.fi/rl-uusien-asuntojen-myynti-sijoittajille-kasvanut-nopeasti/

[Siener]

Vastaan tuohon Eino P.:n viimeisimpään viestiin: "kuka on niin hullu jne."

Tuntuu, että Suomessa ja varsinkaan pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä, ei koskaan voi tietää, mille mallille asiat kääntyvät.

Oma lähisukulaiseni laittoi elämänsäästönsä (julkisella työskenneltyään) eläköityneenä jakkukalkkunana oikein lottovoittoon: osti "vanhuudenturvaksi" uuden kolmion Vuosaaren Aurinkolahdesta...

[kivimies]

Helsinki aikoo estää valokovuodon (engl. whie flight) vaiikutukset laajentamalla alueita, joista otetaan
oppilaita johonkin kouluun.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html

Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.

Tätä muutosta oppilaaksiottoalueisiin ei enää aiotakaan tehdä.

Liekö kaupungille tullut asiasta palautetta?

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006405057.html (12.2.2020)

Helsinki perääntymässä yllättäen: Koulujen reviirejä ei sittenkään myllätä uuteen uskoon

Helsingissä suunniteltuja isoja muutoksia lapsen koulun ja päiväkodin määräytymiseen ei olla sittenkään toteuttamassa. Koulujen oppilaaksiottoalueiden, esiopetusalueiden ja päiväkotien varhaiskasvatusalueiden rajoja ei siirretäkään.

HS kertoi alkuperäisestä suunnitelmasta joulukuussa. [...]

Päiväkotien ja koulujen aluejakoa on yhä tarkoitus muuttaa suuremmassa mittakaavassa eli Helsingin suurpiirien tasolla. Nykyisin perusopetuksella on tässä karkeammassa jaossa viisi aluetta, varhaiskasvatuksella 10. Tulevaisuudessa näitä suuralueita olisi molemmilla samat seitsemän.

Tämä ei kuitenkaan liity yhtä tiiviisti siihen, mihin päiväkotiin tai kouluun lapsi päätyy. Esimerkiksi painotettua opetusta ja kielten opetusta pyritään suunnittelemaan niin, että niitä on tasaisesti näillä seitsemällä alueella. [...]

Apulaispormestari Pia Pakarinen (kok) sanoo, että eri alueilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia tiloja tarjolla. Pakarisen mukaan asiaan liittyy välimatkoihin tai koulumatkan turvallisuuteen liittyviä erityispiirteitä, joita ei ole järkevä sivuuttaa.

"Emme voi lähteä liikkeelle siitä, että koulun tai päiväkodin on oltava aina tietyn kokoinen", hän sanoo.

[Siili]

Tätä muutosta oppilaaksiottoalueisiin ei enää aiotakaan tehdä.

Liekö kaupungille tullut asiasta palautetta?

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006405057.html (12.2.2020)
Helsinki perääntymässä yllättäen: Koulujen reviirejä ei sittenkään myllätä uuteen uskoon

Täytyy muistaa, että Itä-Helsinki ei ole kokonaisuudessaan (vielä) mikään Suomen Rinkeby, vaan sen eri lähiöissä etninen diversiteetti vaihtelee melkoisesti.  Olisiko niin, että etnisesti köyhempien lähiöiden porukka toi kaupungille julki näkemyksensä skenaariosta, jossa sekä "rikkautta" että (kalpeampaa) "köyhyyttä" sirotellaan tarkoitushakuisesti laajalle alueelle Kulosaaren sillan itäpuolella? 

Suunnitelma ja sen perusteethan olivat seuraavia:

Päätösvalta kunkin lapsen paikasta olisi entistä vahvemmin rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Ideana on nimenomaan sotkea nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä.
"Ajatuksena on hillitä eriarvoistumista ja lisätä tasa-arvoa", sanoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html

[Karjala]

Oma lähisukulaiseni laittoi elämänsäästönsä (julkisella työskenneltyään) eläköityneenä jakkukalkkunana oikein lottovoittoon: osti "vanhuudenturvaksi" uuden kolmion Vuosaaren Aurinkolahdesta...

Vuosaaressa suomenkielisiä 70.4%. Aurinkolahdessa 76.6%.

Helsingin pahin tilanne Kallahdessa: 59%, vielä vuosituhannen vaihteessa 86.7%.
(kaupungin tilastot)

[Siili]

Värinäveikkauksissa keskustellaan vakavasta välikohtauksesta Havukosken Kytöpuiston koululla.  Sivulla arveltiin, että koulun muunkielisyysprosentti on 80%.  Luku oli saatu hieman epävarmalta taholta (murha.info), mutta on Havukosken demografia huomioiden (alla) ihan järkeenkäypä luku.  Samassa yhteydessä referoitiin (YLE) lukemaa 47% vuonna 2015. Nousua on siis ollut melkoisesti vain muutamassa vuodessa.

Vantaan kaupungin alueiden väestötilastoja voi tarkastella karttasivulta https://kartta.vantaa.fi/.  Sen mukaan Havukosken väkiluku kokonaisuudessaan on pysynyt tämän vuosikymmenen aikana melko vakaana (n. 8000), mutta muunkielisten määrä on noussut vuoden 2009 lukemasta 1281 (osuus 16%) lukemaan 3287 (39%)  vuonna 2019.  Eli pari-kolmesataa kantista on vaihtunut vuosittain muunkielisiin.

Tasaisen vauhdin taulukolla muunkielisiä on muutaman vuoden kuluttua yli puolet alueen väestöstä.  Tosin toinen (pienempi) Vantaan lähiö, Länsimäki, sattaa ylittää 50% rajan ensimmäisenä (nyt 41%). 

Molemmat edellä mainitut lähiöt ovat hyviä ehdokkaita Vantaan Rinkebyiksi.  Eikä ole mitään syytä, miksi muunkielisten osuuden kasvu pysähtyisi viiteen- tai kuuteenkymmeneen prosenttiin.  Markkinavoimista ja segregaation yleisestä dynamiikasta johtuen todennäköisempää on, että vauhti vain kiihtyy.  Oma veikkaukseni on, että vuonna 2030 sekä Havukoskella että Länsimäessä muunkielisten osuus on luokkaa 70%.  Jo aikaisemmin, ehkäpä jo vuosikymmenen puolivälissä, tilanne on samanlainen kuin nyt Varissuolla: 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Varissuo#V%C3%A4est%C3%B6

Vuoden 2019 lopussa Varissuon koulun oppilaista jo lähes 90 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Koulun opettajat ovat olleet huolissaan, miten se vaikuttaa oppimisen tasoon ja erityisesti suomen kielen oppimiseen. Koulussa ollaan tilanteessa, jossa suomen vertaisoppiminen jää pois, koska lapset eivät puhu keskenään suomea. Opettajat ovat havainneet, että myös suomea äidinkielenään puhuvien suomen kielen taito on taantunut maahanmuuttajaoppilaiden vaikutuksesta. Samana syksynä koulussa on nähty myös uusi ilmiö: oppilaat puhuvat keskenään englantia, koska osaavat sitä paremmin.

Saa nähdä, noteeraako Vantaan kaupunki olohuoneen norsua edes siinä vaiheessa, kun Havukoskella ollaan Nyky-Varissuon lukemissa.

[DuPont]

Mieti, mistä asuntosi ostat. Detroit oli meille jotain dystopiaa aikoinaan, pian todellisuutta.

[simppali]

Lauttasaari on ihan hyvä paikka asua...ei näy mörkökaavuissa naispuolisia kulkijoita eikä maahanmuuttaja nuorisojengit tule ainakaan nyt puristamaan pallukoista.

[foobar]

Lauttasaari on ihan hyvä paikka asua...ei näy mörkökaavuissa naispuolisia kulkijoita eikä maahanmuuttaja nuorisojengit tule ainakaan nyt puristamaan pallukoista.

Viime aikoina ei koronasyistä ole tullut paljoa Lauttasaaressa oltua, mutta joitakin vuosia sitten muistelen katselleeni kuinka eteläisessä Lauttasaaressa kulki päiväsaikaan pienehköjä (korkeintaan neljän hengen) rikastajaporukoita suunnilleen päivittäin pitkin katua jolla ei yleensä ihmisiä massoiksi saakka liiku. Mysteerioksi itselleni jäi mistä ne tulivat ja minne olivat menossa. "Ongelmaa" nämä eivät kuitenkaan koskaan päässeet muodostamaan. Eli ei se Lauttasaarikaan ole mikään vitivalkoinen onnela niinkuin joidenkin ihmisten kriteerien mukaan hyvän asuinpaikan pitäisi olla.

[Karjala]

^
Lauttasaaressa suomenkielisten osuus 79%, ruotsinkielisten 13.6% & loput 7.4% (vrt. Hel. 15.7), tilastot viime vuodelta.

Värinäveikkauksissa keskustellaan vakavasta välikohtauksesta Havukosken Kytöpuiston koululla.  Sivulla arveltiin, että koulun muunkielisyysprosentti on 80%.  Luku oli saatu hieman epävarmalta taholta (murha.info), mutta on Havukosken demografia huomioiden (alla) ihan järkeenkäypä luku.  Samassa yhteydessä referoitiin (YLE) lukemaa 47% vuonna 2015. Nousua on siis ollut melkoisesti vain muutamassa vuodessa.

Vantaan kaupungin alueiden väestötilastoja voi tarkastella karttasivulta https://kartta.vantaa.fi/.  Sen mukaan Havukosken väkiluku kokonaisuudessaan on pysynyt tämän vuosikymmenen aikana melko vakaana (n. 8000), mutta muunkielisten määrä on noussut vuoden 2009 lukemasta 1281 (osuus 16%) lukemaan 3287 (39%)  vuonna 2019.  Eli pari-kolmesataa kantista on vaihtunut vuosittain muunkielisiin.

Tasaisen vauhdin taulukolla muunkielisiä on muutaman vuoden kuluttua yli puolet alueen väestöstä.  Tosin toinen (pienempi) Vantaan lähiö, Länsimäki, sattaa ylittää 50% rajan ensimmäisenä (nyt 41%).

Näkykö prosentit kartalla?
Löysin vain määrät.

[RP]

^
Lauttasaaressa suomenkielisten osuus 79%, ruotsinkielisten 13.6% & loput 7.4% (vrt. Hel. 15.7), tilastot viime vuodelta.

Tuo "muiden" sisäinen jakauma on vielä kaupungin keskiarvoa vähemmän painottunut sinne humanitääristen maahanmuuttajien kieliryhmiin. Jos oikein muistan, nin saarella yksi kaupungin vuokrakerrostalo, mikä jo yksistään vaikuttaa aika paljon.

[Siili]

Vantaan kaupungin alueiden väestötilastoja voi tarkastella karttasivulta https://kartta.vantaa.fi/. 

Näkyykö prosentit kartalla?
Löysin vain määrät.

Ei.  Pitää itse laskea ("Muu"/"Kaikki" x 100%).

Alla on lista vuoden 2019 asuinalueiden "muuprosentista" suuruusjärjestyksessä.  Kolmen kärki on selvä.  Veromies (224 as) ja Mikkola (995 as) ovat vähäväkisempiä alueita, joten sieltä on odotettavissa harvemmin uutisia monikulttuurin lieveilmiöistä ("mokuli").  Kannattaa panna merkille, että varsinainen Koivukylä (radan länsipuolella) ei ole ylettömän monikulttuurinen, eikä siksi mokuliakaan esiinny siinä määrin kuin Havukoskella.  Julkisuudessa Havukosken sattumukset sijoitetaan usein Koivukylään, mikä saattaa vähän pänniä Koivukylän asukkaita.

Länsimäki   41,4 %
Havukoski   40,5 %
Hakunila   36,4 %
Veromies   35,6 %
Mikkola   31,8 %
Martinlaakso   24,5 %
Myyrmäki   24,0 %
Asola   23,1 %
Jokiniemi   21,9 %
Metsola   20,1 %
Tikkurila   19,7 %
Korso   19,5 %
Simonkylä   19,4 %
Koivuhaka   19,3 %
Pakkala   19,0 %
Kaivoksela   17,7 %
Koivukylä   17,6 %
Varisto   17,4 %
Kuninkaala   16,4 %
Hämeenkylä   15,7 %
Keimola   15,5 %
Piispankylä   14,7 %
Vaarala   14,7 %
Rajakylä   14,6 %
Seutula   14,1 %
Vallinoja   13,8 %
Vierumäki   12,5 %
Vapaala   11,8 %
Tammisto   11,8 %
Viertola   11,4 %
Päiväkumpu   11,4 %
Hakkila   11,3 %
Ilola   11,1 %
Kuninkaanmäki   10,8 %
Kiila   10,8 %
Hiekkaharju   10,1 %
Rekola   9,7 %
Hämevaara   9,6 %
Matari   9,5 %
Askisto   8,8 %
Vantaanlaakso   8,6 %
Kivistö   8,3 %
Ruskeasanta   8,2 %
Petikko   7,9 %
Nikinmäki   7,9 %
Riipilä   7,7 %
Itä-Hakkila   7,5 %
Lapinkylä   6,9 %
Leppäkorpi   6,8 %
Ylästö   6,6 %
Jokivarsi   5,8 %
Helsingin pitäjän kirkonkylä   5,1 %
Luhtaanmäki   4,9 %
Vestra   4,7 %
Myllymäki   4,6 %
Linnainen   3,6 %

[Siili]

Sivulta https://kartta.vantaa.fi/  saa yksityiskohtaista tietoa Vantaan eri kaupunginosien eri kielisen väestön määrästä, mutta laajempaa analyysiä varten haku on hidasta.  Siksi keräsin dataa alkaen vuodesta 2000 kolmeen tekstimuotoiseen taulukkoon (liitteenä):

1) Koko väestön lukumäärä
2) Muunkielisten lukumäärä (ei suomi tai ruotsi)
3) Muunkielisten osuus väestöstä

Taulukoissa on myös ennusteet vuodelle 2025 perustuen kehitykseen vuosina 2015-2019 (lineaarinen sovitus). 

Omissa kokeiluissani taulukot siirtyivät melko kivuttomasti takaisin Excel-muotoon, joten itse kukin voi halutessaan analysoida dataa tarkemmin.

Saako muuten muista kaupungeista kaupunginosakohtaista demografista dataa yhtä kätevästi? 

[foobar]

Sivulta https://kartta.vantaa.fi/  saa yksityiskohtaista tietoa Vantaan eri kaupunginosien eri kielisen väestön määrästä, mutta laajempaa analyysiä varten haku on hidasta.  Siksi keräsin dataa alkaen vuodesta 2000 kolmeen tekstimuotoiseen taulukkoon (liitteenä):

1) Koko väestön lukumäärä
2) Muunkielisten lukumäärä (ei suomi tai ruotsi)
3) Muunkielisten osuus väestöstä

Taulukoissa on myös ennusteet vuodelle 2025 perustuen kehitykseen vuosina 2015-2019 (lineaarinen sovitus). 

Omissa kokeiluissani taulukot siirtyivät melko kivuttomasti takaisin Excel-muotoon, joten itse kukin voi halutessaan analysoida dataa tarkemmin.

Saako muuten muista kaupungeista kaupunginosakohtaista demografista dataa yhtä kätevästi?

Vastaavat tiedot löytyvät Helsingille, Espoolle ja Vantaalle Helsingin seudun PxWeb-rajapinnasta, ja väestön osuudelta eri osataulukoista täältä: http://api.aluesarjat.fi/pxweb/fi/Helsingin%20seudun%20tilastot/Helsingin%20seudun%20tilastot__Pääkaupunkiseutu%20alueittain__Väestö__Väestörakenne/?tablelist=true. Tässäkin tapauksessa prosenttiluvut täytyy kuitenkin laskea itse.

Tilastointialueiden sisäkkäisyys, vastaavuus esim. postinumeroalueisiin jne. onkin sitten vähän hankalampaa, voinee vaatia käsin purkamista.

[foobar]

Alla dataa sen suuremmin tarkastamatta Espoon pienalueiden osalta puristettu vieraskielisten osuus vuoden 2020 alussa (oikeasti 2019 viimeisenä päivänä) ja lineaarisovitus viimeiseltä viideltä vuodelta vuoden 2025 alkuun.

Alue, vieraskielisten osuus     2020     2025
Suvela                         41,1%    49,5%
Suurpelto                      32,7%    45,5%
Muut                           40,3%    43,5%
Kirkkojärvi                    31,4%    39,5%
Otaniemi                       33,8%    38,1%
Kuninkainen                    30,8%    37,8%
Matinmetsä                     29,0%    34,3%
Tiistilä                       27,3%    33,6%
Soukanmäki                     25,1%    32,9%
Perkkaa                        28,2%    32,9%
Nuijala                        26,0%    32,6%
Lintukorpi                     22,6%    31,6%
Karakallio                     24,1%    30,0%
Kivenlahti                     23,7%    29,8%
Pohjois-Leppävaara             25,2%    29,2%
Karvasmäki                     21,2%    28,8%
Espoonlahden keskus            22,3%    28,8%
Ymmersta                       24,3%    28,5%
Kuitinmäki                     22,9%    27,4%
Etelä-Leppävaara               22,0%    27,0%
Matinkylän keskus              22,9%    26,7%
Kauklahti                      18,4%    25,4%
Pohjois-Laajalahti             18,3%    24,5%
Tuomarila                      17,0%    23,8%
Matinlahti                     19,2%    23,8%
Saunaniemi                     15,2%    22,1%
Muurala                        15,3%    21,6%
Iivisniemi                     14,0%    19,6%
Nöykkiönlaakso                 13,2%    18,8%
Viherlaakso                    14,3%    17,9%
Henttaa                        10,7%    17,8%
Lippajärvi                     12,1%    17,6%
Karhusuo                       13,2%    17,5%
Lähderanta                     11,8%    17,4%
Eestinmalmi                    14,1%    17,3%
Lintumetsä                     15,3%    17,3%
Soukanniemi                     9,9%    17,1%
Lakisto                        20,0%    17,1%
Taavinkylä                     12,8%    17,0%
Mäkkylä                        15,2%    17,0%
Niittykumpu                    12,7%    16,1%
Uusmäki                        11,6%    15,7%
Malminmäki                     11,0%    15,7%
Kalajärvi                      11,0%    15,5%
Järvenperä                     11,1%    15,4%
Friisilä                       11,2%    14,9%
Kuurinniitty                   10,6%    14,8%
Vanhakartano                   10,3%    14,8%
Kurttila                        8,8%    14,4%
Puotinen                       10,2%    14,1%
Olarinmäki                      9,9%    13,8%
Vanttila                        9,2%    13,7%
Otsolahti                      10,8%    13,2%
Pohjois-Tapiola                 9,6%    13,0%
Sepänkylä                      11,3%    13,0%
Niipperi                        9,8%    12,8%
Latokaskenmäki                  9,2%    12,4%
Hannusjärvi                     9,0%    12,3%
Laurinlahti                     9,4%    12,2%
Vanha-Mankkaa                   8,8%    12,0%
Tapiolan keskus                11,1%    11,7%
Kaupunginkallio                 8,8%    11,5%
Kunnarla                        8,0%    11,3%
Jupperi                         6,8%    10,7%
Vanha-Nuuksio-Nupuri            6,6%    10,5%
Haukilahti                      7,5%    10,2%
Kattilalaakso                   6,7%    10,0%
Gumböle                         9,1%     9,9%
Länsikorkee                     9,1%     9,8%
Perusmäki                       6,5%     9,7%
Veininlaakso                    7,4%     9,7%
Hannus                         14,2%     9,1%
Högnäs                          7,1%     8,6%
Ruukinranta                     9,9%     8,6%
Westend                         7,5%     7,7%
Röylä                           6,8%     7,6%
Nuuksionpää                     7,0%     7,6%
Nuottaniemi                     6,8%     7,4%
Tillinmäki                      6,2%     7,0%
Espoonkartano                   5,6%     6,9%
Suvisaari                       5,2%     6,4%
Lahnus                          4,8%     6,0%
Luukki                          4,7%     5,9%
Siikajärvi                      4,9%     5,9%
Lintulaakso                     6,0%     3,3%

EDIT: Täsmennetty datan käsittelyä, joitakin alueita tullut mukaan.

[Uuno Nuivanen]

Pöyristyttäviä lukuja, jotka osoittavat kansanvaihtosuunnitelmat todeksi. Miten aikovat lystin maksaa? 

[Siili]

Alla dataa sen suuremmin tarkastamatta Espoon pienalueiden osalta puristettu vieraskielisten osuus vuoden 2020 alussa (oikeasti 2019 viimeisenä päivänä) ja lineaarisovitus vuoden 2025 alkuun.

Alue, vieraskielisten osuus     2020     2025
---
Muut                           40,3%    43,5%

Mikä on tämä "muut"?  Paljonko siellä on väkeä kokonaisuudessaan?

[foobar]

Alla dataa sen suuremmin tarkastamatta Espoon pienalueiden osalta puristettu vieraskielisten osuus vuoden 2020 alussa (oikeasti 2019 viimeisenä päivänä) ja lineaarisovitus vuoden 2025 alkuun.

Alue, vieraskielisten osuus     2020     2025
---
Muut                           40,3%    43,5%

Mikä on tämä "muut"?  Paljonko siellä on väkeä kokonaisuudessaan?

Väestö- ja työvoimatilastoissa ryhmä ”muut” sisältää väestön, jota ei ole kirjattu alueille. Tällaisia ovat kunnassa vailla vakituista asuntoa oleskelevat, tietymättömissä olevat, Suomen lähetystöissä ja vastaavissa toimivat tilapäisesti ulkomailla oleskelevat, laivaväkeen kuuluvina merillä olevat, rangaistus- tms. laitokseen suljetut, sairaalaan yms. hoidettaviksi otetut, opiskelun tai sairauden takia poissa olevat sekä lyhytaikaisen työsuhteen tai satunnaisen oleskelun takia poissa olevat. Työpaikkatilastoissa ryhmä ”muut” sisältää henkilöt, joiden työpaikan tarkempi sijaintitieto puuttuu. Tällöin henkilö on kiinnitetty asuinkuntaansa.

Espoossa näitä vaikuttaisi viime vuoden lopussa olleen 5251, joka on vajaa kaksi prosenttia väestöstä. Tästä voisi ehkä päätellä että pari tuhatta geeliä/muuta ulkkaria on teillä tietymättömillä. Mahdollisesti tuohon sisältyvät myös vastaanottokeskuksissa oleskelevat...

[Kallan]

Pöyristyttäviä lukuja, jotka osoittavat kansanvaihtosuunnitelmat todeksi. Miten aikovat lystin maksaa? 

Tarkoituksena lienee, ettei sitä kyetäkään maksamaan vaan ajetaan kansallisvaltiot nurin pitkin Eurooppaa täysin järjestelmällisesti.

[Eino P. Keravalta]

Pöyristyttäviä lukuja, jotka osoittavat kansanvaihtosuunnitelmat todeksi. Miten aikovat lystin maksaa? 

Tarkoituksena lienee, ettei sitä kyetäkään maksamaan vaan ajetaan kansallisvaltiot nurin pitkin Eurooppaa täysin järjestelmällisesti.

Niin, nyt saa halpaa lainaa, jota asiantuntijoiden mukaan ei edes tarvitse maksaa takaisin. Tämä on tarkoituksellinen ansa.

Monikaan ei tiedä, että rotusekoittunutta Eurooppaa on ajettu jo ainakin 100 vuotta: Kreivi Richard Nikolaus Eijiro Coudenhove-Kalergi, eräs EU:n perustajaideologeista ja suomennetun Pan-Eurooppa-kirjankin kirjoittaja, haaveili 1920-luvulla suklaanvärisistä eurooppalaisista, jotka olisivat hylänneet demokratian hengen aateliuden tieltä.

Sillä tiellä olemme. Tämä on kaikki suunniteltua ja tarkoituksellista jo sadan vuoden takaa.

[foobar]

Alla dataa sen suuremmin tarkastamatta Espoon pienalueiden osalta puristettu vieraskielisten osuus vuoden 2020 alussa (oikeasti 2019 viimeisenä päivänä) ja lineaarisovitus viimeiseltä viideltä vuodelta vuoden 2025 alkuun.

[...]

Samat luvut Helsingin osalta. (Datan leivonta voi vaikuttaa sen luotettavuuteen, taulukoissa on esim. puuttuvia vuosia aika paljon ja aluejakojen muutoksista en edes tiedä.) Kannattaa tarkistaa sieltä PxWeb-rajapinnan taulukoista yksityiskohdat jos haluaa, kaikki luvut eivät ole kovin relevantteja. Esimerkiksi tämän tilaston kärjessä paistattelevalla Tattarisuolla oli pari vuotta sitten kirjatun viimesimmän tilastotiedon mukaan 13(!) asukasta. Siinä mielessä se on jokseenkin epäoleellinen datapiste. (Omasta mielestäni tämän taulukon järkevä osuus alkaa Itäkeskuksen kohdalla.)

Näistä luvuista voi kuitenkin nähdä kuten Espoonkin osalta että yleisesti ottaen parempimaineiset tai huomattavan epäkaupunkimaiset alueet ovat niitä joissa vieraskielisten määrä on matala (ehkä joitakin poikkeuksia, kuten Espoon Otaniemeä lukuunottamatta), ja että vieraskielisten alhainen määrä korreloi myös vahvasti näiden kasvun maltillisuuden kanssa...

Alue, vieraskielisten osuus     2020            2025
Tattarisuo                     69,2%           92,5%
Sompasaari                     11,7%           70,3%
Keski-Pasila                   28,6%           62,8%
Honkasuo                       18,0%           51,4%
Itäkeskus                      39,0%           49,2%
Kontula                        36,9%           48,6%
Kallahti                       39,8%           48,4%
Meri-Rastila                   38,9%           45,6%
Jakomäki                       34,9%           42,5%
Kivikko                        34,4%           41,3%
Puotinharju                    31,3%           37,8%
Pihlajisto                     28,0%           35,6%
Kannelmäki                     26,7%           35,1%
Kurkimäki                      34,6%           35,1%
Malminkartano                  28,3%           34,1%
Vesala                         29,1%           34,1%
Viikin tiedepuisto             27,5%           33,5%
Tapulikaupunki                 25,0%           32,8%
Muut                           37,6%           32,1%
Itä-Pasila                     27,2%           32,0%
Ylä-Malmi                      26,1%           31,7%
Viikinmäki                     20,9%           29,8%
Pihlajamäki                    25,6%           29,3%
Pukinmäki                      22,6%           28,7%
Reimarla                       24,6%           28,7%
Tali                           21,0%           28,4%
Talinranta                     20,5%           28,4%
Mellunmäki                     23,3%           28,1%
Puotila                        23,8%           28,0%
Veräjälaakso                   23,0%           26,5%
Rastila                        20,7%           26,4%
Ruoholahti                     21,4%           25,8%
Aurinkolahti                   20,3%           25,7%
Myllypuro                      22,1%           24,9%
Pohjois-Haaga                  18,8%           24,5%
Koskela                        20,1%           24,3%
Ala-Malmi                      21,6%           24,2%
Lassila                        17,4%           24,0%
Keski-Vuosaari                 19,6%           23,6%
Roihuvuori                     19,6%           22,9%
Pitäjänmäen yritysalue         17,0%           22,4%
Latokartano                    18,6%           22,3%
Herttoniemenranta              18,6%           21,4%
Pikku Huopalahti               17,7%           20,5%
Konala                         16,1%           20,4%
Siltamäki                      15,4%           20,3%
Herttoniemen yritysalue        16,4%           20,2%
Pajamäki                       14,9%           19,7%
Jätkäsaari                     15,9%           19,0%
Heikinlaakso                   14,1%           18,9%
Alppikylä                      15,0%           18,8%
Tullisaari                     13,4%           18,6%
Hakuninmaa                     13,2%           17,5%
Tuomarinkartano                11,3%           17,4%
Maunula                        15,5%           17,2%
Tapanila                       12,6%           17,1%
Länsi-Pasila                   13,7%           17,0%
Kumpula                        14,0%           16,8%
Jollas                         11,2%           16,6%
Yliskylä                       12,7%           15,8%
Länsi-Herttoniemi              14,0%           15,2%
Hernesaari                     12,7%           15,1%
Veräjämäki                     11,6%           14,8%
Lehtisaari                     10,4%           14,6%
Kamppi                         12,8%           14,2%
Töyrynummi                     10,7%           13,7%
Kluuvi                         12,1%           13,6%
Marjaniemi                     10,8%           13,5%
Kalasatama                     10,1%           13,0%
Kuninkaantammi                 11,2%           13,0%
Vanhakaupunki                  10,7%           12,9%
Malmin lentokenttä             11,1%           12,9%
Patola                         10,4%           12,3%
Niemenmäki                     13,9%           12,3%
Torkkelinmäki                  10,5%           12,3%
Vilhonvuori                    11,2%           12,1%
Kulosaari                       9,7%           12,0%
Vartioharju                     9,3%           11,4%
Laakso                          9,5%           11,2%
Karhusaari                      8,6%           11,1%
Hermanninmäki                   9,7%           11,0%
Harju                          10,1%           10,9%
Kruunuvuorenranta               8,1%           10,7%
Linjat                          9,4%           10,7%
Torpparinmäki                   7,3%           10,6%
Puistola                        7,5%           10,5%
Arabianranta                    8,0%           10,3%
Hevossalmi                      9,8%           10,3%
Etelä-Haaga                     9,1%           10,2%
Siltasaari                      9,0%           10,2%
Vallila                         8,9%            9,9%
Punavuori                       9,2%            9,7%
Taka-Töölö                      8,1%            9,5%
Puroniitty                      7,1%            9,3%
Vattuniemi                      7,8%            9,2%
Toukola                         8,4%            9,0%
Östersundom                     8,1%            8,9%
Kruununhaka                     7,4%            8,9%
Tammisalo                       7,7%            8,8%
Kaartinkaupunki                 8,7%            8,8%
Maununneva                      7,6%            8,7%
Etu-Töölö                       7,7%            8,6%
Katajanokka                     8,3%            8,6%
Vanha Ruskeasuo                 8,7%            8,6%
Ullanlinna                      7,7%            8,4%
Alppila                         8,2%            8,4%
Viikinranta                     5,3%            8,0%
Tapaninvainio                   6,2%            7,7%
Myllykallio                     7,3%            7,7%
Landbo                          4,8%            7,6%
Marttila                        6,3%            7,5%
Kivihaka                        8,3%            7,3%
Kyläsaari                       5,5%            7,2%
Itä-Pakila                      5,2%            7,0%
Kaivopuisto                     7,5%            6,9%
Eira                            6,2%            6,8%
Vanha Munkkiniemi               6,3%            6,8%
Meilahti                        6,4%            6,7%
Käpylä                          5,8%            6,5%
Kotkavuori                      7,2%            6,4%
Kuusisaari                      5,8%            6,1%
Metsälä                         5,7%            6,0%
Munkkivuori                     5,5%            5,9%
Paloheinä                       3,7%            5,1%
Länsi-Pakila                    4,0%            4,2%
Suomenlinna                     3,1%            3,7%
Santahamina                     1,4%            1,2%
Pirkkola                        1,7%            0,8%

[Torspo]

https://www.csmonitor.com/USA/Society/2016/0123/A-tale-of-two-towns-reveals-tipping-point-for-America-s-suburbs

Kasvuennuste vieraskielisten suhteen ei välttämättä toteudu. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan, johon yllä linkki kun ylitetään 23 %, niin alkaa white fligh pahentua. Vuodesta 1980 vuoteen 2015 tedyssä tutkimuksessa havaittiin että enemmistö muuttuu vähemmistöksi useimmissa kylissä tämän prosentin ylittämisen jälkeen.

Eli silloin kun joka neljäs vastaantulija on vieraskielinen, kannattaa miettiä tuvan hintakehitystä. Afrikkalaisten ja arabien kohdalla erityisesti.

[foobar]

Eikös tattarisuo ole teollisuusaluetta?.Se voi selittää ton luvun.Itä-keskus,meri-rastila ja kontula taas taitaa pitää paikkaansa.

Tattarisuo on tosiaan teollisuusaluetta. Sompasaaren, Keski-Pasilan ja Honkasuon muunkielisten määräennustetta taas sotkee se että ne ovat niin uusia kaupunginosia ettei niistä ole juurikaan historiallista asukasdataa...

[foobar]

Ja vielä Vantaan vastaavat lukemat samalla metodologialla, samast PxWeb-lähteestä:

Alue, vieraskielisten osuus     2020     2025
Havukoski                      43,5%    57,5%
Länsimäki                      43,4%    53,7%
Muut                           36,6%    51,0%
Hakunila                       38,8%    47,0%
Veromies                       36,9%    44,6%
Mikkola                        31,9%    36,7%
Myyrmäki                       25,7%    34,5%
Martinlaakso                   26,2%    33,4%
Keimola                        19,2%    31,4%
Jokiniemi                      23,7%    30,2%
Asola                          23,6%    28,9%
Simonkylä                      21,1%    28,4%
Metsola                        21,5%    27,1%
Koivuhaka                      18,9%    26,2%
Koivukylä                      19,5%    25,9%
Korso                          19,7%    25,6%
Kuninkaala                     17,0%    24,9%
Pakkala                        20,1%    24,6%
Varisto                        17,2%    23,7%
Rajakylä                       16,1%    23,6%
Kaivoksela                     19,4%    23,2%
Tikkurila                      19,6%    22,3%
Hämeenkylä                     16,9%    20,6%
Vaarala                        16,4%    19,6%
Piispankylä                    13,3%    18,8%
Vierumäki                      12,8%    18,8%
Seutula                        13,3%    18,6%
Vapaala                        13,1%    18,1%
Kivistö                        11,4%    18,0%
Vallinoja                      14,2%    17,8%
Kiila                          12,0%    17,6%
Ilola                          11,8%    17,6%
Matari                         10,9%    17,3%
Viertola                       12,8%    16,8%
Rekola                         11,9%    16,4%
Hiekkaharju                    10,5%    15,7%
Hakkila                        12,1%    15,7%
Kuninkaanmäki                  12,2%    15,2%
Päiväkumpu                     11,1%    15,1%
Riipilä                         9,1%    14,9%
Petikko                        12,1%    14,8%
Tammisto                       12,2%    14,8%
Vantaanlaakso                   9,6%    13,5%
Nikinmäki                       9,0%    13,2%
Ruskeasanta                     9,3%    12,3%
Hämevaara                       9,6%    11,8%
Askisto                         9,9%    11,6%
Jokivarsi                       7,2%    11,1%
Leppäkorpi                      7,8%    10,8%
Itä-Hakkila                     7,8%     9,4%
Viinikkala                      9,6%     9,3%
Ylästö                          6,8%     9,2%
Lapinkylä                       6,7%     8,3%
Myllymäki                       6,3%     7,3%
Luhtaanmäki                     4,3%     6,9%
Vestra                          4,4%     5,8%
Linnainen                       4,1%     5,0%
Helsingin pitäjän kk.           3,6%     4,6%
Sotunki                         2,8%     2,7%

[Siili]

Vieraskielisiä on monenlaisia.  Olisi mielenkiintoista saada tilastoja, joista ilmenisi, miten yksittäiset äidinkielet jakaantuvat eri alueilla.  Tiettyjen kielien puhujien yhteenlaskettu määrä kertoisi myös suurin piirtein muslimien kokonaismäärän alueella, mikä ainakin minusta olisi hyvin kiinnostava luku, jos suunnittelisin muuttoa alueelle.  Tuo "kaksisuuntainen kotoutuminen" kun ei suju yhtä sutjakkaasti kaikkien eri uskonnollisten ryhmien välillä.

https://kotouttaminen.fi/kotoutumisen-kaksisuuntaisuus

[Kallan]

Vieraskielisiä on monenlaisia.  Olisi mielenkiintoista saada tilastoja, joista ilmenisi, miten yksittäiset äidinkielet jakaantuvat eri alueilla.

Ainakin Otaniemessä ei sattuneista syistä ole esim. somaleita ja harvinaisen vähän arabeja, sen sijaan saksalaisia, ranskalaisia, jokunen hollantilainen yms. kyllä on.  Eli juuri niitä kansallisuuksia, joita Suomen kannattaisi houkutella somalien, arabien yms. sijaan.

[foobar]

Tässä vielä sovitusta siitä miten eri kaupunginosissa/pienalueilla/miksi kukin kaupunki pienintä yksikköään kutsuu vieraskielisten määrä ja näiden määrän muutos korreloi keskenään. Joo, kuva on iso, lähinnä jotta edes jonkinlainen otos eri laitojen kaupunginosista olisi nimetty. Lineaariregressiosovitukset on painotettu alueiden asukasluvun mukaan.

EDIT: Lisäsin vielä kuvan tiheästä suhteellisen hyvän tilanteen alueiden päästä. Jos tunnistaa pääkaupunkiseudun "parempia alueita", kannattaa katsella noita joissa vieraskielisten osuus on alle 14% ja niiden määrän kasvu vuodessa alle 0,4 prosenttiyksikköä. Vihervasemmistopoliitikotkin jostain kumman syystä suosivat näillä alueilla itse asumista. Kaikista kalleimmilla alueilla vieraskielisten osuus on käytännössä muuttumaton tai jopa laskee, kaikista multikultipuheista huolimatta.

[Lalli IsoTalo]

Laitan nämä tännekin. Lähde: HS muutama viikko sitten.

[foobar]

^ Haiskahtaa vähän siltä että absoluuttiset luvut on valittu karttaan suhteellisten sijaan jotta tilanne saataisiin näyttämään vähemmän ilmeiseltä...