2016-03-16 YLE: Jessikka Aro - zuurnalistipalkinto

[törö]

Hyvän bisneksenhän se on keksinyt, koska kun kaikki jotka se onnistuu suututtamaan, ovat Putinin trolleja, kirjaa menee kaupaksi.

Sillä on vaan väärä markkinarako, koska Putinin trolleille ei oikeasti haluta tehdä yhtään mitään. Kun lainsäädännöstä viimeksi kuului jotain, se oli pahasti vaiheessa eikä sopinut oikein kenellekään, ja nyt siitä ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään.

Vihapuheraamatulle sen sijaan olisi kysyntää, koska vihapuhelainsäädäntöä valmistellaan kovalla tohinalla. Siitä on tulossa sellaiset vainot, että opaskirja revittäisiin käsistä.

[Make M]

//
Jessikka Aro ☡ Putinin trollit
@JessikkaAro
Tunnettu vihastriimaaja sanoi kokeneensa "sadistista nautintoa" Pipsa-nauhaan liittyen kohdassa 20.50.

Minusta Jessi tuossa  loukkaa Panun kunniaa. Onko Jessikka Aro nyt "tunnettu vihapuhuja"? Kuka auttaisi Panua?!

Kunnianloukkaukseen syyllistyy rikoslain mukaan se, joka "esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa" tai muuten halventaa toista.

[Tommi Korhonen]

Häh? Ilkeät vihakirjoittelijat vaikuttivat todistajanlausuntoon *jälkeenpäin*?
On ne, väärinajattelijat, kyllä kykeneviä!

Lähetetty minun SM-G930F laitteesta Tapatalkilla

[Blanc73]

Aro ei ole näköjään selvinnyt julkisesta miekkailuistaan ilman pysyviä henkisiä lommoja, niin sakeata jutut välillä ovat. Tai sitten tuo jatkuva performanssi tähtää julkisuudessa pysymiseen ja täten luento/kirja-tulojen jatkumiseen? Mene ja tiedä, mutta ei kehtaa enää edes nauraa Arolle. Meininki on välillä kuin syyntakeettomalla...eikä ihan vähänkään.

[Ajattara]

Tuossa Panun videolla kohdasta 1:18:10 -->

https://www.youtube.com/watch?v=8qVF8KPNMZI

Kylmäävä tapaus: ulkokellariin oli yritetty murtautua, lattialta löytyi ruplan kolikko ja kaikki kulminoituu Bäckmaniin.

[foobar]

Aron sisarukset ei taida ymmärtää, että kun vittuilee ihmisille päivät pitkät, ja maalittaa niitä anarkomarkojen uhreiksi, ihmiset pakkaa oikeasti vittuuntumaan.

Jokaisen pitäis kyetä kantamaan vastuunsa omista tekemisistään, myös aron sisarusten.

Niinkuin esim. siitä, että leimailee Twitterissä joviaalisti jokaisen oman maailmankuvansa kanssa vähänkin poikkiteloin olevan kommentaattorin Venäjän maksetuksi toimijaksi.

Jostain syystä ainakaan itse en ilmeisesti Aron toiveiden mukaan huomannutkaan että kas, niinhän minä olen, en vain ole tajunnut sitä ennen kuin fiksuista fiksuin ja informoiduista informoiduin tuli sen minulle kertomaan.

Ja tämän kaiken jälkeen vastapuolelta Arot odottavat lähinnä ihailevaa kehua. Olisiko tasapuolisuus tai ainakin siihen tyytyminen mitään? Tai edes sen ymmärtäminen mitä tasapuolisuus on jos itse on 24/7 keskittynyt heittelemään herjoja tuntemattomista verkon vastaantulijoista näin alleviivaten erinomaisuuttaan?

[Totuus EPT]

[tweet]1193555418146054144[/tweet]

Keijon Isänpäivälahja.

[ikuturso]

Ymmärränkö oikein, että joku ihminen valittaa, että hänen sisarensa lausuma on netissä ja sille nauretaan.

Sen sijaan, että tekisi kaikkensa, että tuo lausuma saataisiin netistä pois, tämä julkaisee linkin tuohon videoon ja kertoo vielä millä kohtaa sisarensa lausuma on, mitä ei olisi saanut laittaa julkiseksi?

-i-

[ämpee]

Jessika Aro saa jälleen tukea pyrkimyksissään vaientaa julkista keskustelua.
https://yle.fi/uutiset/3-11071358

...-kirjailija Elina Hirvonen vaatii verkkohäirinnän estämiseen tiukempia toimia

Verkossa tapahtuvaan häirintään pitäisi puuttua samalla pontevuudella kuin kadulla tapahtuvaan.

Tässä koitetaan rinnastaa kahta eri maailmaa keskenään mukamas saman arvoisena.
Kadulla sinä olet fyysisesti paikalla ja väistäminen on välillä hyvin vaikeaa, mutta virtuaalisessa verkossa sinulla on käytettävissäsi lähes valon nopeus sijainnin vaihtamiseen.
Virtuaalimaailmassa väistämistä ei edes pysty estämään hihassa roikkumalla, joten häirinnän voi jättää taakseen samalla sekunnilla kuin sitä ilmenee.

–Jos minulle huudellaan Suomi-areenassa, häirikkö poistetaan paikalta. Miten tehdä tämä verkossa?, Hirvonen kysyi.

Tässä tulee esille se perimmäinen pyrkimys johon kaikenlaisilla puheilla ja vaatimuksilla vihapuheiden ja maalitusten suhteen pyritään.
"Häiriköt" halutaan pois verkosta, ja häirikkö on jokainen johon norsunluutornista osoitetaan.

Internetin tasa-arvo ei sovi keskinkertaisuuksille jotka tulevat toimeen ainoastaan etuoikeuksien turvin.
Kun painettu media on jäämässä häviölle internetin vapauden takia, niin oman toiminnan korjaamisen sijaan pyritään vähentämään internetin vapautta.

Tutkijan mukaan Jessikka Aroon kohdistuneen vainon lisäksi meneillään olevassa oikeudenkäynnissä linjataan, mitä toimittajan tulee sietää työnsä vuoksi.

Linjaamisella tarkoitetaan niitä toimia joilla koitetaan monopolisoida verkkoa niiltä osin joihin toimittelija sattuu pistäytymään.
Mihinkään muuhun johtopäätökseen ei voi tulla, sillä verkossa ei tarvitse muutenkaan sietää yhtään mitään, sillä aina voi poistua jos siltä tuntuu, joten se vainoaminenkin on käytännössä mahdotonta.
Roskapostia lisäksi nykyään saamme me kaikki, joten kun sekin hoituu nappia painamalla, niin sen ei pitäisi olla ylivoimainen paikka kenellekkään.

Vaikuttaako ja hiljentääkö painostus journalisteja?

–Sitä sillä tavoitellaan. On toimittajia, jotka välttävät joitain aiheita, joista tietää, että ryöppy seuraa. Selvää on se, että vaikka toimittajat eivät vaikenisi, häirintä kuormittaa, Hiltunen sanoi.

Seliseli selittelyä, ketään ei voi hiljentää internetissä vaikka kirjoittaisi minkälaista palautetta mihin tahansa.
Sormet eivät siitä hyydy näppiksellä vaikka joku toinen jossain kirjoittaisi rumia jonnekkin.

–Häirintä yleistyy. Ja on huolestuttavaa, että on toimittajia jotka kohtaavat sitä usein: kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Tuosta voisi päätellä, että toimittelijat ovat varsinaisia hiutaleita kun jo kuukausittanen häirintä(?) voi saattaa ihmisen sekaisin, mutta kyllä siellä älyttömyyksien takana on se suurempi kuva johon tavallista kansalaista ei haluttaisi kelpuuttaa.

Journalistien lisäksi juttujen haastateltavat joutuvat entistä useammin someryöpytyksen kohteeksi. Tämä on uhka sananvapaudelle, Hiltunen sanoi.

Se mitä tässä koitetaan puuhata, eli monopolia takaisin "vastuulliselle" medialle, se on uhka sananvapaudelle, mutta koska kyse on vain kansalaisten sananvapaudesta niin sillä on tässä kuvassa pelkästään härikön asema.

[Eisernes Kreuz]

Se mitä tässä koitetaan puuhata, eli monopolia takaisin "vastuulliselle" medialle, se on uhka sananvapaudelle, mutta koska kyse on vain kansalaisten sananvapaudesta niin sillä on tässä kuvassa pelkästään härikön asema.

Nähdäkseni tässä on yleisellä tasolla (puuttumatta nyt erityisesti Aron tapaukseen) kyse nimenomaan siitä, että tietoverkkojen kehitys on johtanut ns. vastuullisen median tiedonvälitysmonopolin vakavaan järkkymiseen. Nykyään myös sellaiset näkemykset pääsevät julkisuuteen, jotka eivät ole saaneet vastuullisen median rahoittajien ja toimittajien siunausta. Ja se jos mikä ahdistaa vastuullisen median toimijoita.

Siksi he nyt vaativat suureen ääneen sananvapauskäsitystä, jossa vain ns. vastuullisen median edustajilla on oikeus muiden häiritsemättä esittää näkemyksiään.

Internet on vaarallinen, koska siellä saavat vielä toistaiseksi vapaasti rehottaa kaikenlaiset vastuuttomat mielipiteet. Ja demokratia taas on aivan liian vakava asia jätettäväksi kansalaisten vastuulle.

[Lahti-Saloranta]

Tiina Keskimäen mukaan Aro on hakenut lähestymiskieltoa. Minusta Huuhtanen ja Keskimäki eivät uhkaa Aroa vähäisimmässä määrinkään eivätkä häiritse häntä. Aron julkisiin tilaisuuksiin tuleminen ja toimittajan ominaisuudessa pyydetyt haastattelut eivät ole häirintää. Saa nähdä kuinka käy vai saadaanko ennakkotapaus.

[Jouko Piho]

Putinin trollit - Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta

Luin parin viime päivän aikana lopulta innostuneena ja samalla järkyttyneenä kirjan, johon en aikonut ensin tarttua lainkaan. Kyseessä on Yleisradion toimittajan Jessikka Aron journalistinen jännityskertomus "Putinin trollit". Tämä 24.9.2019 julkaistu 453-sivuinen teos on kuin vetävä agenttitarina, mutta kertomus venäläisen informaatiosodankäynnin toimintatavoista on valitettavasti totta, hyytävän totta.

Kaikki eivät usko Aroa ja hänen väitetään keksineen Venäjän trollit omassa päässään. Viime vuosina on esitetty monia muitakin syytöksiä Aroa kohtaan, jotka vaikuttivat minuunkin sikäli, että emmin tarttua koko kirjaan. En siis tiennyt, miten asiat oikein ovat, vaan olin ihmeissäni ja hämmentynyt. Onneksi tämä epätietoisuuteni ei kuitenkaan estänyt minua lukemasta kirjaa.

Itse asiassa tämä on minun periaatteeni, että yritän lukea myös sellaista tekstiä, josta tiedän jo etukäteen, että se on tai saattaa olla vastoin omia näkemyksiäni.

Nyt Jessikka Aron tapauksessa huomasin, että olinkin yllättävän paljon samaa mieltä asioista hänen kanssaan. Toki kirjassa on kohtia, joissa olen eri linjoilla, mutta pääosin Aron esiintuoma informaatio vastaa omaakin käsitystäni, jonka olen saanut lukemalla monia Venäjään ja Putiniin liittyviä kirjoja.

Myös Jessikka Aron kirjoitustapa on asiallinen, vakuuttava ja hyvin dokumentoitu.

Jotkut ovat sanoneet, että Aro tuo itseään liikaa esille kirjassa. Minä en kokenut niin. Se mitä hän kertoo itsestään, kuuluu asiaan, koska hän itse on ollut vuodesta 2014 lähtien nettikiusaamisen uhri eli sen jälkeen kun hän ryhtyi tutkimaan Venäjä-mielisiä nettitrolleja syksyllä 2014.

Keväällä 2015 Aro julkaisi selvityksensä Pietarin trollitehtaasta ja juttusarjan Venäjän trollit Suomessa, mistä hänet palkittiin v. 2016 Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla.

Savushkininkadulla numerossa 55 sijaitseva Pietarin trollitehdas eli Internet Research Agency oli paljastunut, koska eräät rohkeat venäläiset toimittajat soluttautuvat toimistoon töihin, mikä tarkoitti Putinin ylistystä, mutta venäläisten oppositiopoliitikkojen ja Yhdysvaltain haukkumista. Venäjässä ei ollut koskaan mitään syytä eikä vikaa, mutta muita maita ja tahoja haukuttiin sitäkin enemmän, varsinkin USAta, EU:ta ja Natoa.

Jo vuonna 2013 venäläinen tutkiva toimittaja Aleksandra Garmazhapova oli soluttautunut trollitehtaalle ja kirjoittanut kokemuksistaan paljastusjutun Novaja Gazetaan. Garmazhapova kertoi, että työntekijöitä kehotettiin kirjoittamaan törkyä Yhdysvalloista ja venäläisestä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyista.

Myös Jessikka Aro kävi tutustumassa Pietarin trollitehtaaseen, jossa hän kävi useita kertoja, mutta yksikään työntekijöistä ei suostunut puhumaan mitään, koska heillä on vaitiolosopimus. Trollitehtaan johtaja Jevgeni Zubarev sentään suostui haastateltavaksi, mutta hän valehteli toimiston olevan vain bisnestarkoituksiin perustettu.

Sen sijaan talon ulkopuolella oleva vartija lipsautti vahingossa totuuden, kun hän kielsi talon valokuvaamisen ja videoinnin sanomalla, että se on kiellettyä, koska paikka on hallinnollinen rakennus, mikä tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole tutkimuslaitos tai kaupallinen uutistoimisto, vaan Venäjän hallintoon liittyvä rakennus.

Keväällä 2016 Aro koulutti jo Ylen toimittajia trollausilmiöstä. Hän sai myös esiintyjäkutsuja seminaareihin ulkomaita myöten.
Valtavan lokakampanjan takia Jessika Aro menetti joitakin ystäviään ja muutti turvallisuutensa takia helmikuussa 2017 pois Suomesta, mutta palasi takaisin noin vuosi sitten.

Aro leimattiin rikolliseksi, valehtelijaksi ja mielisairaaksi natsihuoraksi, jolle ehdotettiin erilaisia keinoja itsensä tappamiseen tai että joku laittaisi huoralle luodin otsaan, Venäjän tyyliin. Aroa on väitetty myös Nato-propagandistiksi, vaikka hän ei ole puhunut Naton puolesta.

Kun Aron häirintä paisui, myös poliisi kiinnostui asiasta keväällä 2016. Poliisi käynnisti esitutkinnan, jossa tutkittiin muun muassa Venäjän valtiolliselle Risi-instituutille työskennelleen dosentti Johan Bäckmanin ja MV-lehden päätoimittajan Ilja Janitskinin epäiltyä roolia Aron vastaisessa kampanjassa.

Lopulta Aro katsoi parhaaksi viedä vainoamisensa Helsingin käräjäoikeuteen, joka tuomitsi kesällä 2018 Johan Bäckmanin vuoden ehdolliseen vankeuteen ja Ilja Janitskinin yhden vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Käräjäoikeuden mukaan kyse oli suunnitelmallisesta ja pitkäkestoisesta vihakampanjasta, jonka tarkoitus oli Aron maineen tuhoaminen. Tuomion saaneet valittivat kuitenkin Helsingin hovioikeuteen, jossa asioita on käsitelty viime päivien aikana.

Tämä Jessikan henkilökohtaisesti kokema systemaattinen parjaus tulee kirjassa hyvin esille, mutta pääasia on kuitenkin selostaa Venäjän hallinnon eli Putinin netissä käymää sotaa kaikkia kriittisesti Venäjään suhtautuvia henkilöitä vastaan.

Kirjassaan Aro käy läpi oman tapauksensa ohella koko joukon esimerkkejä siitä, miten yksittäiset tutkijat, diplomaatit ja toimittajat ovat joutuneet sietämättömään tilanteeseen vain siksi, että he ovat tehneet omaa työtään eli raportoineet tosiasioista.

Kirjassa kerrotaan brittiläisestä liikemiehestä Bill Browderista, joka alkoi puolustaa Venäjällä väärinkäytöksiä paljastanutta ja sen takia v. 2009 murhattua Sergei Magnitskia. Browderista tuli sen takia Kremlin pahiten lokaama ja vainoama länsimaalainen henkilö.

Malli menee niin, että venäläiset syyttävät kriitikkoa kaikesta hänen kritiikistään niin kuin tosiasioiden esiintuoja olisi itse tehnyt niitä tekoja mitä hän paljastaa. Esimerkiksi kun Magnitski ja Browder kiinnittivät huomiota joiden oligarkkinen veronkiertoon, niin Venäjän viranomaiset eivät korvaansa lotkauttaneet, koska oligarkit olivat Putinin suosikkeja, vaan alkoivatkin syyttää Browderia veronkiertäjäksi, vaikka hän oli juuri maksanut Venäjän valtiolle 230 miljoonaa dollaria eli valtavan määrän rahaa.

Ja kun Browder toi esiin Magnitskin sellissään kokeman pahoinpitelyn, kun vartijat löivät häntä pampuilla niin rajusti ja kauan, että hän kuoli, niin Venäjän hallinnolla oli otsaa väittää röyhkeästi, että CIA ja Browder tappoivat Magnitskin. Siis Browder, joka nimenomaan puolusti Magnitskia, vaikka se aiheutti ja aiheuttaa edelleen erittäin suuria vaikeuksia hänelle itselleen. Tässä vaiheessa lukemista olin niin järkyttynyt, että otsani verisuoni oli katketa.

Kirjassa kerrotaan myös liettualaisesta diplomaatista Renatas Jushkasta, joka pakotettiin jättämään työnsä Budapestissa, Krimillä asuneesta ukrainalaisesta toimittajasta Roman Burkosta, joka näki Venäjän armeijan erikoisjoukkojen miesten tunkeutuvan Sevastopoliin, jonka jälkeen Burko joutui tappouhattuna pakenemaan Krimiltä, Ruotsin ulkopoliittisen instituutin tutkijasta Martin Kraghista, joka teki selvityksen Kremlin nykyaikaisista vaikutuskeinoista ja joutui sen julkaistuaan lokakampanjan kohteeksi, serbialaisesta analyytikosta Jelena Milicistä, jota vainotaan jatkuvasti Serbiassa ja brittiläisestä tutkijasta Eliot Higginsistä, joka osoitti aukottomasti, että Itä-Ukrainan kapinalliset ampuivat venäläisellä BUK-ohjuksella malesialaisen matkustajakoneen MH17 alas, koska he luulivat konetta Ukrainan armeijan sotilaskoneeksi. Kyseessä oli siis vahinko, mutta sitäkään Kremlin valehtelijat eivät voi tietenkään myöntää, vaan syytä etsitään muualta, vaikka sitten photoshoppaamalla ukrainalainen hävittäjä malesialaiskoneen lähelle, jollaisen kuvan näin muutama vuosi sitten netissä.

Venäjän keinot ovat samat kuin kommunistivallan aikana (tietokoneaikana on vain vielä enemmän keinoja) eli valhe, pilkka, valeuutiset, maineen mustaaminen, asiakirjojen väärentäminen, varastaminen, nettivakoilu, hakkerointi, kyberhyökkäykset, sometrollit, väkivalta, tekaistut syytökset, uhkaamiset, vihakampanjat, vangitsemiset ja joissakin tapauksissa murhat. Uusimpana välineenä on käyttää tavalliselta uutissivustolta vaikuttavaa tv-kanavaa, kuten RT:ta, samalla myös erittäin taidokkaasti tehtyjen Youtuben propagandavideoiden levitykseen.

Kirjassaan "Erityinen propaganda" Moskovan valtionyliopiston entinen opiskelija Vladimir Jakovlev kertoo journalistisen tiedekunnan sotaopin laitoksella saamastaan venäläisen taistelupropagandan opetuksesta. Aro mainitsee monista tekniikoista kolme yleisintä eli mätä silli, suuri valhe ja 40:60 –periaate.

Mätä silli perustuu väärien ja skandaalimaisten väitteiden levittämiseen niin laajalti ja toistuvasti, että kohteen nimi ryvettyy ja hän alkaa haista pahalle. Tämä siksi, että aina löytyy ihmisiä, jotka uskovat perättömien panettelujen olevan totta.

Suuren valheen ideana on levittää niin jättimäistä valhetta, että ihmiset ajattelevat sen olevan totta, koska heidän mielestään kukaan ei voi keksiä niin suurta valhetta.

40-60 –periaate on Joseph Goebbelsin keksintöä ja yksi propagandan kultaisista säännöistä. Sen mukaan ihmisille kerrotaan faktoja 60 % verran, jotta saadaan heidän luottamuksensa, ja sen jälkeen suolletaan 40 % täyttä valhetta, minkä ihmiset nielevät kakistelematta, koska tosiasiat saivat heidät hyväuskoisiksi ja luottavaisiksi.

Erityisesti ja hyvin massiivisesti Venäjän hallinto on panostanut sosiaaliseen mediaan. Läntiset megayhtiöt Facebook, Google, Twitter ja Youtube eivät käsitä oikein vieläkään, miten laajamittaisesti Venäjän valtiojohto ja salainen poliisi FSB ovat hyödyntäneet amerikkalaisyhtiöiden tarjoamia mahdollisuuksia Kremlin propagandan ja vihakampanjoiden levittämiseen. Yhtiöistä on tullut psykologisia joukkotuhoaseita. Kun Aro on tavannut jättiyhtiöiden edustajia ja tuonut esille todisteita, on seurauksena ollut ainoastaan "small talkia" ja tilanteen kauhistelua.

Kirjan lopussa tulee esille joitakin asioita, joissa olen eri linjoilla, kuten islamisaatio, maahanmuutto, deep state sekä 9/11-terrori-isku, mutta ne eivät häirinneet minua, koska olen kirjan pääsanomasta samaa mieltä.

Voisin tiivistää pääsanoman kahteen asiaan: Venäjä syytää valtavan määrän valhepropagandaa maailmalle ja maalittaa samalla rajuilla häväistyskampanjoilla kaikkia henkilöitä, jotka huomaavat tämän ja tuovat sen esille syyttäen heitä aiheettomasti siitä, mitä he itse tekevät eli valehtelijoiksi. Lisäksi rohkeiden kansalaisjournalistien maine ja moraali mustataan täydellisesti, kuten kävi Jessikka Aronkin tapauksessa.

Jessikka Aron kohdalla MV-lehti tarttui hänen Hyvinkään käräjäoikeudessa v. 2004 saamaansa 300 euron huumetuomioon v. 2002 tapahtuneesta amfetamiinin käytöstä ja otsikoi räväkästi "Jessikka Aro on tuomittu huumerikollinen." Arosta annettiin netin keskusteluissa kuva, että hän käyttäisi edelleen huumeita, vaikka hän pääsi vapaaksi huumeaddiktiostaan jo v. 2003 ja alkoi rakentaa elämäänsä uudelleen. Silti Aroa on haukuttu viime vuosina pirihoroksi ja ties miksi. Jostain syystä entisiä alkoholisteja ei kohdella näin, vaan heidän raitistumisestaan iloitaan, mutta joidenkin mielestä entistä huumeidenkäyttäjää voidaan lyödä kuin vierasta sikaa vielä tämän päästyä eroon huumeista. Se on väärin ja tuomittavaa vihapuhetta.

Ja lopuksi, kyllä, myös muut maat tekevät paljolti samaa kuin Venäjä. Jessikka Aron kirja keskittyy Venäjään, koska hänellä on asiasta eniten kokemuksia, mutta kirjassa tulee esille myös sekin, että kun Aron alkuvuodesta 2019 saama USAn ulkoministeriön myöntämä palkinto eli International Women of Courage Award –tunnustus yllättäen peruttiin, asiasta kertonut ulkoministeriön tiedottaja Robert Palladino valehteli suoraan, että oli muka tapahtunut vahinko eli että palkintoa ei ollut alun perin edes annettu Arolle.

Seuraavana päivänä Yhdysvaltain edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Eliot Engel julkaisi tiedotteen, jossa hän piti palkinnon kumoamista törkeänä. Lisäksi Engel sanoi olevansa huolestunut tiedoista, joiden mukaan Aron palkinnon peruuttaminen johtui hänen Trump-kritiikistään. Uskon, että näin on. Trump ja Putin ovat samassa leirissä eikä kumpaakaan saisi arvostella edes aiheesta.

Tämän jälkeen on vielä pakko sanoa, että en ole mustavalkoinen, vaan näen sekä Trumpin että Putinin toiminnassa myös paljon hyvää. Mutta kummankin politiikassa on myös piirteitä, joita ei voi hymistellen ohittaa, tai tekee hallaa moraalilleen ja omalletunnolleen, joka voi lopulta paatua turtuneeseen tilaan, jos valheita, vääryyksiä ja väkivaltaa katsoo jatkuvasti läpi sormien.

Kirjassa on myös 21 sivua mielenkiintoisia värivalokuvia.

Suosittelen Jessikka Aron kirjaa "Putinin trollit" kaikille Venäjästä, Putinista, propagandasta, informaatiosodasta, sananvapaudesta, moraalista, politiikasta, historiasta ja Jessikka Arosta kiinnostuneille. Olen varma siitä, että kaikki ihmiset voivat saada kirjasta jotakin ja paljonkin, oli sitten putinisti, russofobi, suvakki, nationalisti tai kuka tai mikä tahansa.

[AcastusKolya]

Siis aikuisten oikeasti: Kenelle tulee muka tulee yllätyksenä, että Moskova ei ole totuuden torvi? Ja sitten tuo kitinä "Venäjä-kriitikkojen vainoamisesta". Verrataanpa sitä siihen vainoamiseen, jonka kohteeksi kansallismieliset joutuvat. ero on kuin yöllä ja päivällä. Suomessa ei taida löytyö vielä yhtään, joka olisi menettänyt esimerkiksi työnsä Venäjän kritisoimisesta, mutta kansallismielisyydestä on jo työpaikka lähtenyt. Tai montako Venäjä-kriitikista tuomittua Suomessa on?

[ApuaHommmaan]

Siis aikuisten oikeasti: Kenelle tulee muka tulee yllätyksenä, että Moskova ei ole totuuden torvi? Ja sitten tuo kitinä "Venäjä-kriitikkojen vainoamisesta". Verrataanpa sitä siihen vainoamiseen, jonka kohteeksi kansallismieliset joutuvat. ero on kuin yöllä ja päivällä. Suomessa ei taida löytyö vielä yhtään, joka olisi menettänyt esimerkiksi työnsä Venäjän kritisoimisesta, mutta kansallismielisyydestä on jo työpaikka lähtenyt. Tai montako Venäjä-kriitikista tuomittua Suomessa on?

Klassisin liike pelikirjassa on kääntää vainoaja vainotuksi.

Aro nousi valtakunnan julkisuuteen pyytämällä kaikkia kansalaisia ilmiantamaan hänelle YLE:n edustajana Venäjän trollit. Eli ihmiset, jotka olivat erimielisiä suhteessa YLE:n wiralliseen linjaan.

Ilman tuota nytkään kukaan ei tietäisi kuka Aro on.

[Peltipaita]

Ensiksi pitäisi tietää mihin Venäjä trollauksellaan pyrkisi vaikkapa Suomen osalta. Sanotaan että autoritaariset maat tarvitsevat ulkoisen vihollisen jota osoitella. Trollaako Venäjä suomalaista ilmapiiriä Venäjävastaiseksi, ja kuinka hyvin se on siinä onnistunut? Ainakin valtamedia yleensä on aika Venäjävastaista, eli siinä olisi onnistuttu hienosti. Sitten kaipaisin konkreettisia esimerkkejä trollauksesta joilla mielipiteeseen on yritetty vaikuttaa ja joka on lähtöisin Venäjältä. Siis oikeita esimerkkejä, ei kertomuksia että Facebookissa ja Twitterissä trollataan. Jos Aro ne tunnistaa, täytyy muidenkin ne pystyä suurelta osin tunnistamaan.

[ämpee]

Venäjän harjoittama trollaaminen on niin mahdottoman älykästä, että tarvitaan erittäin harjaantunut huomioitsija havaitsemaan se, kuten nyt vaikka Jessika Aro.
Tämä piilotrollaaminen on väkevästi sukua piilorassissmille, jota sitäkään ei käytännössä pysty havaitsemaan kuin erittäin harjaantuneet huomioitsijat !!1!
Kumpaakin piilovaikuttamista on massiivisesti liikkeellä aina Yhdysvaltojen sisäpolitiikasta ilmastonmuutokseen asti.

Voidaan hyvin väittää, että kivihiili ei syty kattilalaitoksen uunissa tai Greta ei purjehdi oikeaan suuntaan jolleivat piilovaikuttajat tähän suostu.
Nykyisen auringon pilkuttomuuden sanotaan olevan piilovaikuttavien trollien ansiota, ja hetkisen Aron asioita mielivapaasti tutkittuaan siihen voi hyvinkin uskoa.

Trollaaminen on nykyään yhteiskuntamme ongelmista lähes suurin, melkein vihapuheen ja yhteiskunnallisten oikeiden vaikuttajien maalittamisen kaltainen suuri ongelma.
Putinin trollien läsnä-olon tunnistaa kaikkein parhaiten siitä, että niiden läsnä-oloa ei mitenkään pysty tunnistamaan, niin kieroja ne nykyään ovat !!1!
Onneksi meillä on Jessika joka pystyy näkemään trolleja siinä missä Greta hiilidioksidia !!2!

[Kari Kinnunen]

Toi Jessikka plikka on siinä mielessä esimerkki ajastamme. On kokolailla oireellista, että piripimu otetaan noinkin vakavasti.

Ilmeisesti huumehörhöys on nykypäivänä meriitti toimittelupuuhastelupiireissä. Se on se litkiväjournalismi ilmeisesti kehittynyt.

[anatall]

Venäjän harjoittama trollaaminen on niin mahdottoman älykästä, että tarvitaan erittäin harjaantunut huomioitsija havaitsemaan se, kuten nyt vaikka Jessika Aro.
Tämä piilotrollaaminen on väkevästi sukua piilorassissmille, jota sitäkään ei käytännössä pysty havaitsemaan kuin erittäin harjaantuneet huomioitsijat !!1!
Kumpaakin piilovaikuttamista on massiivisesti liikkeellä aina Yhdysvaltojen sisäpolitiikasta ilmastonmuutokseen asti.

Voidaan hyvin väittää, että kivihiili ei syty kattilalaitoksen uunissa tai Greta ei purjehdi oikeaan suuntaan jolleivat piilovaikuttajat tähän suostu.
Nykyisen auringon pilkuttomuuden sanotaan olevan piilovaikuttavien trollien ansiota, ja hetkisen Aron asioita mielivapaasti tutkittuaan siihen voi hyvinkin uskoa.

Trollaaminen on nykyään yhteiskuntamme ongelmista lähes suurin, melkein vihapuheen ja yhteiskunnallisten oikeiden vaikuttajien maalittamisen kaltainen suuri ongelma.
Putinin trollien läsnä-olon tunnistaa kaikkein parhaiten siitä, että niiden läsnä-oloa ei mitenkään pysty tunnistamaan, niin kieroja ne nykyään ovat !!1!
Onneksi meillä on Jessika joka pystyy näkemään trolleja siinä missä Greta hiilidioksidia !!2!

Minulle tulee jostain syystä näistä Venäjän trolli-vouhottajista aina mieleen Blackadder-sarjasta tuttu hahmo, Witchsmeller-noidanhaistaja.

Tämähän "löysi" noitia ja noituutta mitä erikoisimmin keinoin ja ihan mistä tahansa. (tubesta löytyy pätkiä jos joku ei ole hahmoon tutustunut)

[AcastusKolya]

Koko "Putinin trollien" määritelmä lienee tarkoituksella määritelty niin laveasti, että kehen se leima isketään, niin leima on ja pysyy. Periaatteessa vaikkapa J. K. Paasikiven poliittisilla linjauksilla päässee tänään Putinin trolliksi. Ainakin esimerkiksi kuuluisa tri Jantunen haiskahtaa olevan sitä mieltä.

[Punaniska]

Yhtään en epäile, etteikö Venäjä toimisi epäeettisesti. Se on suurvalta, ja suurvallat piutpaut välittävät muusta kuin omasta navastaan. On kuitenkin aika naiivia olettaa, että muut suurvallat toimisivat jollain lailla eettisemmin. Jos agentti loikkaa ja ryhtyy petturiksi, hänet tapetaan. Ihan sama, mistä maasta on kyse. Erona vain on se, että venäläiset tekivät tahallaan Litvinovin tappamisen niin, että sillä oli mahdollisimman suuri pelotevaikutus muihin. Sekä omiin että vieraisiin.

Muistaakseni Pietarissa oli trollitehdas, mutta se oli jo lopettanut toimintansa, kun Aro ehti sinne. Jos asia on näin, se syö koko opuksen uskottavuutta. Ja Aron uskottavuutta olen miettinyt aina niin, että miksi YLE on surutta fuduttanut tavistoimittajia mäkeen ja samaan aikaan palkannut jonkun Rakel Liekin tai Aron? Ei jummarra. Joku omalaatuinen brändäyskikka vai mikä?

[repo]

Yhtään en epäile, etteikö Venäjä toimisi epäeettisesti. Se on suurvalta, ja suurvallat piutpaut välittävät muusta kuin omasta navastaan. On kuitenkin aika naiivia olettaa, että muut suurvallat toimisivat jollain lailla eettisemmin.

Tärkeää on, että emme erehdy ajattelemaan Ranskaa ja Saksaa suurvaltoina, jotka piutpaut välittävät muista tai muiden mielipiteistä. Tärkeää on ajatella, että olemme päättävissä pöydissä ja niissä pöydissä olemme kokoamme suurempi.

Voiko Suomi voittaa politiikassa maailmanmestaruuden kuten jääkiekossa?

[Lahti-Saloranta]

Koko "Putinin trollien" määritelmä lienee tarkoituksella määritelty niin laveasti, että kehen se leima isketään, niin leima on ja pysyy. Periaatteessa vaikkapa J. K. Paasikiven poliittisilla linjauksilla päässee tänään Putinin trolliksi. Ainakin esimerkiksi kuuluisa tri Jantunen haiskahtaa olevan sitä mieltä.

Hitto, Kekkonenhan oli Putinin trolli. Naisten miehenä Kekkonen saattoi olla luomassa koko Putinia.

[Siili]

Voiko Suomi voittaa politiikassa maailmanmestaruuden kuten jääkiekossa?

Sanoisin, että jääkiekon maailmanmestaruus on verrattavissa satunnaiseen poliittiseen voittoon Pohjoismaiden välisissä mittelöissä.  Mahdollista, mutta harvinaista. 

Euroopan tasolla poliittiset voitot ovat Suomelle yhtä todennäköisiä kuin jalkapalloilun maailmanmestaruus.  Suomen edustajilla on kuitenkin etuoikeus sympatiseerata voittajia niin EU:n kuin UEFA:n kokouksissa.

[Lasse]

Jessikka Aron kohdalla MV-lehti tarttui hänen Hyvinkään käräjäoikeudessa v. 2004 saamaansa 300 euron huumetuomioon v. 2002 tapahtuneesta amfetamiinin käytöstä ja otsikoi räväkästi "Jessikka Aro on tuomittu huumerikollinen."

Ms. Aron kuulustelupöytäkirjojen perusteella pelkän käytön lisäksi ainetta myös myytiin, esim juuri vieroituksesta päässeelle hepatiittipotilaalle.
Kauppatarvikkeita kuljetettiin henkilöautoa huumattuna ohjaten.

Jostain syystä näistä vakavammista rikoksista ei nostettu syytettä. Myöskin tavaran toimittaja jäi pimentoon, ja on siis J:n osalta vapaalla jalalla jatkamaan myrkynlykkäystään.

[Uuno Nuivanen]

Tämä piilotrollaaminen on väkevästi sukua piilorassissmille, jota sitäkään ei käytännössä pysty havaitsemaan kuin erittäin harjaantuneet huomioitsijat !!1!

Pieni korjaus tuohon sikäli, että klassinen piiloinen rasismi on niin piilossa, että sitä ei voi mitenkään varsinaisesti havaita, vaan se täytyy kokea. Varmaan vähän sama juttu noiden piilotrollien kanssa. 

[Lahti-Saloranta]

Tosi outo tuo Aron hakema lähestymiskielto Huuhtaselle ja Keskimäelle. Huuhtanen vietä irvailee että vasta käräjillä selviää mitä osoitetta heidän tulisi karttaa. Tuo parivaljakko on tainnut yrittää haastatella Aroa yhden ainoan kerran. Nähneetkin Aroa vain käräjillä sermin takaa sekä Aron julkisissa tilaisuuksissa. He eivät ole vähäisimmässäkään määrässä käyttäytyneet uhkaavasti eivätkä häirinneet Aron yksityisyyttä. Tajuaakohan Aro että se lähestymiskielto ei koske parivaljakon streemien juttuja.

[Sibis]

Kyllä nuo molemmat Arot ovat tekemässä tiliä oikeudessa joko vastaajan tai Valden piikkiin!

Olen seurannut noita pilipali-istuntoja joissa myös aikaa kuluu kalliiseen tuomariaikaan aivan turhaan!

Demla heltyy ja hyvittää yli 100.000 euron verran

Miksei kukaan ole vaatinut mielenterveyden tarkastamista? Sehän on myös agenda tänäpänä.

[Lahti-Saloranta]

Lukaisin Panun seinältä että Aro on nimennyt todisteeksi jonkun Pontus Söderblomin kuvaaman videon. En pannut linkkiä kun en ollut varma katsoinko oikean videon. Jos osuin oikeaan videoon niin se käsittelee jotain vanhaa miekkaria ylen vieressä. Panu pitää siinä ipalopuhetta ylen journalismista ja syyttää ylen toimittajia valeuutisten tekemisestä. Aroa ei taideta edes mainita eikä Keskimäki tainnut osallistua koko miekkariin. En kyllä mitenkään hoksaa miten tuo liittyy Aroon ja lähestymiskieltoon.

[Pullervo]

Aron mielestä Trumpin twiitit ovat syöpä, joka leviää sekä lisäksi kansallinen terveysriski yms.

On niin monta tapaa keskustella somessa; yksi on keskustella asioista asiallisesti ja toinen on sitten esimerkiksi tämä tapa. Ei ole ihan hirmuisen yllättävää, jos joku sitten vastaa myös vähemmän asiallisesti takaisin. Ei tosin pidä provosoitua, kun ammattiprovokaattori provosoi.

https://twitter.com/JessikkaAro/status/1198726759128190976
[tweet]1198726759128190976[/tweet]

https://twitter.com/JessikkaAro/status/1198728277977948163
[tweet]1198728277977948163[/tweet]

[Peltipaita]

Aro lienee jo päässyt yli pahimmasta järkytyksestä jota hän on kertomansa mukaan joutunut kokemaan kun energiaa riittää jo tällaisiin raivonpuuskiin Yhdysvaltain presidenttiä kohtaan. Eiköhän tuo tulkita ainakin vasemmistopiireissä terveyden merkiksi kun Trumppia solvaa.