Aseiden kontrolli (yhdistetty)

[simppali]

Glock 19 on muovilta tuntuva kyhäelmä....tässä parempi; https://viranomainen.fi/tiedostot/1/kuvat/tuote2/alkuperainen/12691553.jpg.webp

Sig Sauer P226 MK25 9x19sa

[Fiftari]

Ilmeisesti EU ei saavuttanut tavoitteitaan vaan nyt pitää vaikeuttaa a-tarvikkeen saamista.

#EUAmmoBan: EU Komissio on kieltämässä patruunat

Olet saattanut kuulla, että EU-komissio on pyytänyt ECHA:a (Kemikaalivirasto) tekemään ehdotuksen lyijyn kieltämisestä luotien ja ammusten valmistamiseen. Firearms United on ollut yhteydessä patruunavalmistajiin sekä kotimaassa että EU-alueella ja yrittänyt selvittää mitkä olisivat kiellon käytännön vaikutukset, mikäli se toteutuisi.

Asiantuntijoiden lausunnoissa on toistunut yksi ja sama teema – jos kielto on isku metsästykselle, se tulee olemaan kuolinisku urheiluammunnalle.

Mikäli kielto toteutuu, kiellon vaikutukset tulevat olemaan seuraavanlaisia:

- Mikäli luotivalmistajat yrittävät säilyttää samantapaisia luodin painoja kuin tänä päivänä se tarkoittaa että tarvitaan pitempiä luoteja. Se tarkoittaa että on erittäin haastavaa valmistaa patruunoita jotka mahtuvat spekseihin. (Mitat, paine)

- Pidemmät luodit tarkoittavat, yhdistettynä nykyisiin aseisiin (lippaat, patruunapesät jne) että luoti pitää istuttaa syvemmälle hylsyn sisään ja se voi johtaa jopa vaarallisiin paineisiin.

- Pitkät luodit tarvitsevat tiukemman rihlannousun, joka tarkoittaa että luodit eivät vakaudu kunnolla nykyisistä piipuista ja se puolestaan tarkoittaa sitä että huomattava osa aseista voidaan joutua piiputtamaan uudelleen mikäli kielto toteutuu. Jos ampuma-aseella on keräily- tai historiallista arvoa niin ampuminen käytännössä loppuu.

- Sopivat korvaavat materiaalit ovat kovempia kuin lyijy, mikä tarkoittaa että joko piippu kuluu huomattavasti nykyistä nopeammin tai korvaavista luodeista on tehtävä pienempiä, jolloin aseen käynti romahtaa. Se tarkoittaa urheiluammunnan loppumista ja metsästyspuolella enemmän haavakoita ja tarpeetonta kärsimystä.

- Korvaavat materiaalit ovat huomattavasti kalliimpia jo nyt, mutta kiellon jälkeen hinta nousee taivaisiin. Esimerkkinä on vismutti, joka tavallaan on lyijyn louhimisen sivutuote. Jos lyijyä ei louhita, ei tule vismuttiakaan – ainakaan samassa mittakaavassa, jolloin hinta kipuaa taivaisiin.

Lyijykielto on toteutuessaan isku metsästykselle ja kuolinisku ampumaurheilulle. Mustaruutiampujat. Ilma-aseampujat. Metsästäjät. Urheiluampujat. Reserviläiset.

Tämä vaikuttaa kaikkiin ja on suurin uhka sitten EU:n edellisen asedirektiivivirityksen jälkeen (#EUGunBan)

Mitä voit tehdä tämän torppaamiseksi?
Vaihe 1: Levitä tietoa. Lisäksi – kaikki tutkimukset lyijyn käyttäytymisestä maaperässä, ampumaradoilla jne – olemme kiinnostuneita niistä.

Firearms united facebookissa

saakohan eri maiden asevoimat ja poliisi jonkin poikkeusluvan vai miten tämä meinataan suorittaa?

[ämpee]

Lyijy on myrkyllistä ja sen levittelemistä toki pitää valvoa, mutta tässäkin asiassa ollaan menty terveen ajattelun ulkopuolelle.
Ajatteleminen tuntuu olevan hupeneva kansanperinne ja katoava tapa.

€Uroopassa lyijyä kylvettiin ympäristöön huolella vuosien 1939-45 välillä.
Millään harrastamisella vastaavaan kylvämiseen ei tulla pääsemään satojenkaan vuosien kuluessa.
Tuon jättikylvön jälkivaikutuksista ei ole kuulunut hiiskaustakaan koskaan, koska mitä ilmeisimmin erityisiä jälkivaikutuksia ei ole.

Vuosien 1914-1918 jättikylvö tähän sitten kaupantekijäisinä, ei siitäkään ole koskaan kuultu mitään tämän aiheen puitteissa.

[Nikolas]

Eiköhän tuo lyijykielto mene käytännössä niin että lyijy korvataan kuparilla. Joissain tapauksissa luotiin yritetään saada lisää pituutta ja massaa, mutta muissa tapauksissa todetaan että kupariluoti on hieman kevyempi kuin kuparivaippainen lyijyluoti. Luodin massan muutos on suorassa suhteessa liike-energian muutokseen, mutta lisäksi kevyt luoti hidastuu nopeammin kuin raskas. Toisaalta metsästysaseisiin on jo nyt täyskuparisia luoteja, joiden laajeneminen on saatu esimerkillisen hyväksi. Urheiluampujat taas ovat keskenään tasa-arvoisessa tilanteessa. Viranomaisille tulee todennäköisesti poikkeuksia sääntöihin, mitä tulee esimerkiksi lyijyn käyttöön.

[ÄmTeeAa]

Tätä EU:n kaavailemaa lyijyluotien kieltoa ei pysty perustelemaan millään terveellä järjellä tahi tieteellä. Täysin ideologinen juttu, enkä usko että tässä on Euroopan alueen asetehtaillakaan mitään uusien aseiden myyntiin liittyvää lobbaamista takana.

Mitenhän se mahtaa mennä vanhojen sotalaivojen kanssa, jotka ovat uponneet mataliin vesiin. Onkos niiden tykkien ampumista lyijykuulista mitään näyttöä, että olisivat tuhonneet kaljaasin ympäriltä eläviä lajeja? Olen nimittäin siinä käsityksessä, että niiden ympärillä on ihan normaalisti vedeneläviä. Jos tuossa tilanteessa lyijy ei aiheuta ongelmia, se EI aiheuta niitä myöskään metsässä (tai kotipihalla, jos on ilmakolla pahvia rei'itellyt).

Kun tällaisesta aletaan puhumaan, niin pitääpä ostaakin oma henkilökohtainen tuliannos täyteen vähäksi aikaa, etteivät lyijykuulat ihan heti loppuisi vaikka laki ne kieltäisikin. Lieneekö tässä muutakaan ratkaisua, sillä käytäntö on osoittanut, että mikäli esimerkiksi USA:ssa aletaan puhumaan aseiden saatavuuden rajoittamisesta, ostetaan aseita saman tien sen verran, että puheet siitä vaimenevat? Taitaa olla sama juttu edessä patruunoiden kanssa täällä.

[Nikolas]

Eipä ole lainkaan sattumaa, että lyijy on suosittu metalli luodeissa.

metalli		tiheys		kovuus		hinta
		(g/cm3)		(Mohs)		(€/kg)
⸻⸻	⸻	⸻⸻	⸻	⸻⸻	⸻	⸻⸻
tina		5,769		1,5		16,38
sinkki		7,14		2,5		2,09
rauta		7,86		5,5		1,09
kupari		8,96		3,0		5,95
vismutti		9,78		2,25		46,79
hopea		10,49		3,25		563,28
lyijy		11,34		2,0		2,10
volframi		19,25		7,5		20–100
kulta		19,32		2,5		43140,64

Metallien hinnat ovat tämän päivän 2019-09-15 mukaan. Muut tiedot ovat pysyvämpiä.

Volframin hintaan vaikuttaa missä muodossa sitä hankkii. Kyseinen metalli on näistä vaikeimmin muokattava kovuutensa ja korkean sulamispisteensä vuoksi. Eräs mahdollisuus olisi laittaa pyöreä volframikuula kupariluodin kärkeen, jolloin kuula lisäisi luodin kokonaismassaa ja tekisi luodista etupainoisemman ja siten myös vakaamman.

[Fiftari]

Eräs mahdollisuus olisi laittaa pyöreä volframikuula kupariluodin kärkeen, jolloin kuula lisäisi luodin kokonaismassaa ja tekisi luodista etupainoisemman ja siten myös vakaamman.[/size]

Mutta menisiko a-tarvike siinä tapauksessa enää normaalista luodista vai olisiko jo lievästi panssaria läpäisevä? Tai no, liiviä läpäisevä.

[Nikolas]

Mitenhän se mahtaa mennä vanhojen sotalaivojen kanssa, jotka ovat uponneet mataliin vesiin. Onkos niiden tykkien ampumista lyijykuulista mitään näyttöä, että olisivat tuhonneet kaljaasin ympäriltä eläviä lajeja?

On todella hidasta tuollaisen kylmän lyijyklöntin liukeneminen veteen, varsinkin kun päällä on kumminkin kerros mutaa, joka vielä hidastaa liukenemista. Toista se oli lyijyllisen bensiinin aikaan, kun ympäristöön leviävästä lyijysaasteesta oli oikeasti haittaa.

[Nikolas]

Mutta menisiko a-tarvike siinä tapauksessa enää normaalista luodista vai olisiko jo lievästi panssaria läpäisevä? Tai no, liiviä läpäisevä.

Ajattelinkin ensiksi sellaista kartiomaista piikkiä, mutta päättelin sitten että pyöreä kuula saattaisi olla edullisempi. Pyöreä kuula on myös aina oikein päin eikä yhtään vinossa. Muun mallisista kappaleista ei voi olla yhtä varma.

[stefani]

Muistaakseni opin jostain historiallisesta dokumentti-ohjelmasta, että antiikin roomalaiset olisivat valmistaneet vesiputkia lyijystä, ja ne eivät olleet aiheuttaneet myrkytyksiä kansalaisille siitä syystä, että putkien pinnalle kehittyi itsestään eristävät kalkkikerrokset.

[simppali]

Kun kaikenlaisia mainoksia tupsahtaa näkyville, niin katselin.

Mainoksessa oli 5,5 mm. ilmakivääri jonka luodin lähtönopeus 325 m/s

5,5mm ei ole kovin kaukana ns. pienoiskiväärin luodista, tosin ruutiase ei ole ilmakivääri mutta tekniikka menee eteenpäin,, pitkään on ollut voimissaan huhu, että voimakkaat ilma-aseet tulevat hallussapitoluvan varaisiksi, joten ehkä nyt on aika ostaa, jos tuommoista tarvitsee.

[paukuttaja]

Minulla on tuommoinen 5.5mm ilmakivääri, mitatut lähdöt transfer port täysin auki  1.1g kuulalle 280m/s. Kevyemmällä kuulalla saattaisi kulkea tuon 325m/s. Erinomaisen hauska vehje. Kevyeen tuuleenkin kurmoottaa säilykepurkkia 50m matkoille. Tyynellä säällä tikkuaskia.

Joulet jäävät noin puoleen standard velocity pienoiskiväärin paukuista.

6.35mm ja isommat ilmakiväärit ovat jo nyt luvanvaraisia, jos ne on valmistettu 1950 tai sen jälkeen.

Noista isoista ilmakivääreistä löytyy todella jäätäviä vehkeitä, jopa puolituumaisia. Maissa jossa on sallittua, niillä metsästetään peuran kokoista elukkaa. Meillä ne ovat kuriositeetteja, ei juuri järkevää käyttöä ja julmetun kalliitakin ovat.

[simppali]

Mitä mieltä olet itse tehdyistä (uudelleen ladatuista) ammoista?

Tuttava teki Dan Wessonin 44. hylsyihin jotain omia viritelmiä, en ole uskaltanut kokeilla  kierrätysammuksia..lähinnä mahdollisen ylilatauksen vuoksi.. äijä on kyllä vuosikymmeniä ollut yrittäjänä aseisiin liittyvässä myymälässä.

[paukuttaja]

Mitä mieltä olet itse tehdyistä (uudelleen ladatuista) ammoista?

Itse lataan joitakin tuhansia paukkuja vuodessa. Suurin osa kaliperia 40sw. Osa ysimillistä ja 308wiin.
Itse lataamalla saan tasalaatuista, osuvaa ja toimivaa paukkua. Ja vielä hieman edullisemmin kuin ostotavara. Säästöä ei synny mutta samalla rahalla paukkuu enemmän.

Riskeistä: Ne ovat täysin hallittavissa. Haettiin sitten parasta osuntaa, toimivuutta kisapistoolissa tai edullista hintaa.

Lataaja luonnollisesti vastaa latauksen turvallisuudesta joka muodostuu: Ehjät hylsyt, oikea ruuti/annos ko kaliperille ja luodille, luodin asetussyvyys sekä tietysti oikea nalli. Ja aseen pitää olla kunnossa.

Lataaja vastaa tietysti latausprosessista. Eli valvoo työnsä laatua, välillä punnitsee ruudin annoksen jotta tietää ettö ruudittimen asetus ei ole muuttunut. Mittaa patruunan kokonaispituuden jne.

Kun pysytään taulukkoarvojen alapuolikkaassa niin syntyy turvallinen lataus. Yläpäätä pitää lähestyä tolkun kanssa vähän lisäten ja painemerkkejä seuraten.

Oma kysymyksensä on sitten toisen lataamien patruunoiden käyttö omassa aseessa. Mikäli lataus on taulukon alakolmanneksesta ja latauspituus oikea sekä ehjät hylsyt niin ihme on että vaaraa aiheutuisi.

Taas jos jos em. asioista ei voi varmistua niin ei kannata laittaa paukkua pesään/rullaan.

Sitten ns tappilataukset ovat erikseen. Niitä ei missään nimessä saa laittaa muuhun aseeseen kuin mihin ne on kehitetty. (Tappilataus= lataustaulukon ylärajoja hipova lataus). Painekäyttäytyminen on hivenen erilaista aseesta toiseen. Ja mikä on yhdessä rajalla, voi toisessa mennä yli. Itse latauskehitys onkin pitkä tarina.

Paljon ampuvana olen vahva jälleenlatauksen kannattaja. Lupaviranomainen on lupaa myöntäessään antanut suuren vastuun. Sama vastuu koskee myös jälleenlataamista.

Korjatkaa jos olen väärässä: Muistaakseni toiselle ei edes saa ladata patruunoita juurikin vastuukysymysten vuoksi.

Hyvää kammenkääntöä talvikaudelle kaikille kanssaharrastajille.

[ÄmTeeAa]

Mitä tehokkaisiin imppareihin tulee, niin eikö 6.35 mm ole vielä ilman lupia? Sitä suuremmat (7.62 mm) paineilmatapaukset vaativat luvan, koska energiat voivat olla niissä suurempia kuin pienoiskivääreissä (+100 J). 6.35 mm pääsee tällä hetkellä jonnekin 70 J:n kieppeille. Kaasumännillä 5.5 mm imppari pääsee 49 J tuntumaan, mutta alkavat olemaan aika raskaita ladattavia.

5.5 mm impparista saa tosiaan lähtemään 325 m/s, korkein mitä olen nähnyt on jossain 380 m/s kieppeillä (Gamo G Magnum 1250 IGT) ilman paineilmaa. Nämä nopeudet ovat kylläkin mitattu kuparipohjaisilla kevyemmillä kudeilla (mahdollisesti diesel-tipan kera), eivät niillä normaaleilla lyijykuulilla. Impparilla ei koskaan kannata mennä yli äänennopeuden, sillä kudin tarkkuus kärsii siitä valtavasti. Ammukset säilyttävät yliäänennopeuden vain muutaman metrin verran,ja mitä kevyempi kuula, sitä nopeammin tuo tapahtuu. Kovimmat lähdöt, mitä olen nähnyt ovat 4.5 mm ilmakivääreillä, taisi olla 470 m/s. Järkevä raja on jossain 0.85 mach kieppeillä (~ 280 m/s), jossa kuti lentää vielä laminaarisessa ilmavirrassa, eikä mene transooniselle alueelle, jossa alkaa tapahtumaan mystisiä juttuja. On fiksumpaa ottaa tuollainen 280 m/s lähtönopeus, ja kasvattaa enemmänkin kuulan painoa, jolloin teho sekä liikemäärän siirtyminen kohteeseen kasvaa.

Sattuneesta syystä pitänee nopeuttaa aikataulua ja tutustua vähän tuohon Hatsanin Bullbossiin ja FX:n Wildcatiin... Jos lähdetään siitä, että muuttuvat luvanvaraisiksi, niin saako niillä silloin vihdoin metsästää tuhoeläimiä? Kotiseudulla oli mansikkatarhuri vähän tuskissaan muutaman (+500) kuokkavierailevan harakan sukulaislinnun kanssa, olivat kuulemma syöneet mansikat. Jos pienoiskivääri on liikaa (taustalla olevien rakennusten vuoksi), niin noiden tilanteiden varalta olisi hyvä saada sellainen muutos, että lintuja voi hävittää ilmakiväärillä. Ai niin, ja älkää vaan käykö katsomassa tuubista EDGun Leshiy:n kanavaa, tai Robin Foxerin rotanmetsästyspätkiä.

[paukuttaja]

Ampuma-aselaki, pykälä 2a sanoopi tuon 6,35mm olevan tehokkaan ilma-aseen alaraja. 6,35 mukaan luettuna.

Nyt tulee osamutua: Tuhoeläimiä saa ampua sisätiloissa ilma-aseella, ei ulkona. Ihan varma en tästä ole.

[ÄmTeeAa]

Ampuma-aselaki, pykälä 2a sanoopi tuon 6,35mm olevan tehokkaan ilma-aseen alaraja. 6,35 mukaan luettuna.

Nyt tulee osamutua: Tuhoeläimiä saa ampua sisätiloissa ilma-aseella, ei ulkona. Ihan varma en tästä ole.

Lieneekö vanhentunut tuo rajoitus. Nettikaupat eivät näytä pyytävän 6,35 mm:sta aseenhankintalupaa kaupan tekemiseen. Henkilöllisyystodistus riittää. Taitaa olla +6.35 mm, jonka jälkeen vaaditaan ruutiaseen omistajalta ilmoitus sekä aseen näyttäminen normaalin menettelyn mukaisesti. En jostain syystä löydä tuota Ampuma-aselain pykälä 2 a:ta.

Ilma-aseilla saa tosiaan ampua tuhoeläimiä kuten harakoita, räkättejä ja rottia sisätiloissa. Niillä ei saa tehdä sitä ulkona, ilmeisesti siksi että ampumamatkat eivät kasvaisi liian suuriksi, ja oletetaan käytettävän pienoiskivääriä imppareiden sijasta. Tästä lain kohdasta on tosin varmaan itse kenelläkin omat mielipiteensä.

[paukuttaja]

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980001
Tuolta löytyy 2a, melko ylhäältä.

Luvittamiskäytänteet ovat vissiin kevyemmät kuin ruutipuolella. Ja luin huonosti. Yli 6.35 siellä lukee.
Olit oikeassa.

[simppali]

"Paljon ampuvana olen vahva jälleenlatauksen kannattaja. Lupaviranomainen on lupaa myöntäessään antanut suuren vastuun. Sama vastuu koskee myös jälleenlataamista".

Korjatkaa jos olen väärässä: Muistaakseni toiselle ei edes saa ladata patruunoita juurikin vastuukysymysten vuoksi...

Ottia tuota, eipä ole ajukopassa käynnyt, vaikka pitäisi tietää kaikenlaista lähinnä lupamenettelyyn liittyen.

Eipä viitsi sitä "isoa numeroa" tehdä kun kaikki aseisiin liittyvä on jatkuvasti vaikeutumassa..vaikuttaen lajia harrastaviin.

[paukuttaja]

Minunkin pajallani on useampi ampuja ladannut paukkuja. Itse ovat reseptinsä valinneet, annokset tarkastaneet jne.

Ja myös itse kampea kääntäneet. Sillon ei ole epäselvää vastuukysymyksistä.

[Kokoliha]

Ilmeisesti EU ei saavuttanut tavoitteitaan vaan nyt pitää vaikeuttaa a-tarvikkeen saamista.

#EUAmmoBan: EU Komissio on kieltämässä patruunat

Olet saattanut kuulla, että EU-komissio on pyytänyt ECHA:a (Kemikaalivirasto) tekemään ehdotuksen lyijyn kieltämisestä luotien ja ammusten valmistamiseen. Firearms United on ollut yhteydessä patruunavalmistajiin sekä kotimaassa että EU-alueella ja yrittänyt selvittää mitkä olisivat kiellon käytännön vaikutukset, mikäli se toteutuisi.

Asiantuntijoiden lausunnoissa on toistunut yksi ja sama teema – jos kielto on isku metsästykselle, se tulee olemaan kuolinisku urheiluammunnalle.

Tämähän on jälleen siis täyttä paskaa, mutta mitä muuta EU:lta voisi odottaakaan. Tuo lyijykielto etenkin kiväärinluodeille on pelkkä tekosyy ja savuverho Suurelle Tavoitteelle.

Hui kauheeta, Ympäristölle Waarallisessa .30 cal kiväärinluodissa taitaapa olla luodista riippuen 4-10 grammaa lyijyä. No missähän niitä luoteja ammutaan? Noh, niitähän ammutaan ampumaradoilla, joista on ympäristöselvitykset keruuvalleineen ja lisäksi vähäinen määrä riistalaukauksia ja käytännössä siinä se.

Entäpä sitten haulikon patrunat? Niissä kun on joka laakissa patruunasta riippuen 24 - yli 40 grammaa puhdasta lyijyä pienehkössä raekoossa.

Kuriositeettina mainittakoon, että vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit on jo kielletty. Siis vesilintujen. Ok, ammutaan siis vain teräshauleja ja Rahamiehet Unaa eli Tungsten-paukkuja.

En siis saa ampua kanadanhanhea lyijyhauleilla 500m päässä vesistöstä, koska vesilintu. Tämähän ei tietenkään millään tavoin estä sitä, että saan vetäistä molemmat Baikalini piiput (=2x36 grammaa) lyijyä suoraan rantaveteen ampuessani minkkiä. Minkki kun ei ole vesilintu saati lintu ollenkaan.

Ja ettei menisi liian helpoksi, haulikoilla ammutaan yllättäen riistalaukauksia usein myös metsässä, mikä pöytäkirjaan merkittäköön. Teräshauleista puolestaan metsän- eli kyseisen maan omistajat - eli kyseisen alueen metsästysoikeuden omistajat - tykkäävät pääsääntöisesti erittäin kyttyrää, koska metsissä kasvaa puiksi kutsuttua pääomaa.

Lyijyhaulista poiketen, teräshauli on no-no siinä vaiheessa, kun metsästä on kaadettu tukkeja ja sahalla terä osuu tukkiin uponneeseen teräshauliin (tai Una-hauliin). Pehmeästä lyijystä ei sahurin terä kärsi. Monet metsänomistajat ovatkin - mielestäni varsin ymmärrettävästi - kieltäneet teräshaulien käytön metsissään.

Noh, onneksi jalopuisella tukilla ja hopeisilla koruompeleilla varustetuilla 10 k€ Herrahaulikoilla ei sitten jatkossa saa ampua ollenkaan yhtään missään, koska tuskin moisten piiput teräshauleja saati Tungstenia kestäisikään. Laiha lohtu, tiedän.

[Nikolas]

EU harkitsee kieltävänsä lyijyn käytön metsästyksessä ja kalastuksessa – tarkoituksena vähentää lyijyn joutumista eläimiin ja ihmisiin

EU:n toiveena on päästä lyijyn käytöstä eroon muutaman vuoden kuluttua.

EU:n suunnitelmat lyijykiellosta ovat nostattaneet kiivasta keskustelua metsästyspiireissä alkusyksyn aikana.

Ensimmäisenä komissio aikoo kieltää lyijyhaulien käytön kosteikkoalueilla. Vireillä on myös lyijyn käytön täyskielto kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa. Jo aiemmin lähes kaikki EU-maat ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jossa ne sitoutuvat kieltämään lyijyhaulien käytön.

Ensimmäisessä vaiheessa komission on tarkoitus päättää marraskuussa yhdessä jäsenmaiden kanssa lyijyhaulien käytön kieltämisestä kosteikkoalueilla.

Suomessa vesilintujen metsästyksessä lyijyhaulit kiellettiin jo vuonna 1996. Nyt lyijyhaulikieltoa ollaan laajentamassa muuhunkin metsästykseen, joka tapahtuu kosteikkoalueilla.

Lyijyhaulikiellon tarkoituksena on vähentää vesilintujen elimistöön kulkeutuvaa lyijyä. Esityksen kiellosta on tehnyt Euroopan kemikaalivirasto.

– Keskeinen syy tälle on vesilintujen suojelu. Ne syövät kosteikkoalueilla pieniä lyijyhauleja, jotka aiheuttavat lyijymyrkytyksen, sanoo riskienhallintayksikön päällikkö Matti Vainio Euroopan kemikaalivirastosta.

Kosteikon määritelmä närästää

Lyijyhaulien käyttö halutaan siis kieltää kosteikoilla. Suomalaisittain ongelma piilee siinä, mikä määritellään kosteikoksi.

Lyijyhaulikiellosta tehdyssä esityksessä taustalla on niin kutsuttu Ramsar-määritelmä, jolla tarkoitetaan arvokkaita kosteikkotyyppejä. Asiasta löytyy lisätietoa ympäristöministeriön verkkosivuilta.

Asia ratkaistaan marraskuussa. Suomen kannalta ongelma on, että EU:n silmissä kosteikoiksi saatetaan tulkita myös maastoa, joka ei ole kosteikko, kuten vaikkapa kuivatettu suo.

– Se on Suomen näkökulmasta ihan mahdoton tilanne, sillä lähes koko maa olisi tätä Ramsar-määritelmän mukaista kosteikkoa. Se olisi jo rajoituksen valvomisen kannalta erittäin hankalaa, sanoo neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomi tuleekin vaatimaan, että lyijyrajoitus koskisi vain sellaisia kosteikoita, joissa on näkyvää vettä. Muutoin on mahdollista, että lyijyhaulikielto koskisi myös esimerkiksi kuivattuja ja metsitettyjä soita.

Kemikaalivirasto pitää lyijyhauleja ongelmana, koska niiden pelätään päätyvän maastosta lintuihin ja edelleen jopa ihmisiin. Viraston riskienhallintayksikön päällikön Matti Vainion mukaan suosituimmilla kosteikoilla laukausmäärät voivat nousta suuriksi, ja lyijyä voi kertyä maastoon paljon.

Metsästäjien etujärjestössä Metsästäjäliitossa asia nähdään toisin. Liiton mukaan esitysvalmistelussa ei ole huomioitu metsästyskulttuurin kansallisia eroja. Yhdeksi esimerkiksi liiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen nostaa suomalaisen kanalintujahdin. Siinä tyypillisesti kävellään paljon, minkä vuoksi haulien määrä ei kasva yhdessä paikassa suureksi, vaan pienet haulimäärät jakautuisivat hajautetusti.

Vanhoista haulikoista rautaromua?

Suomessa lyijyhaulikielto nostatti metsästäjien keskuudessa vastalauseiden myrskyn. Yksi syy on siinä, että monelle metsästäjälle lyijyhaulikielto voi tarkoittaa uuden aseen ostoa. Koska moni lyijyn korvaajaksi tarkoitettu materiaali, kuten teräs, on lyijyä kovempaa materiaalia, eivät vanhemmat haulikot välttämättä kestä niiden ampumista. Teräshauleja kestävät haulikot alkoivat yleistyä vasta 1980-luvulla.

Suomen Metsästäjäliiton arvion mukaan suuri osa käytössä olevista haulikoista ei sovellu teräshaulien ampumiseen. Se tarkoittaa useiden satojen eurojen lovea lompakkoon.

– Vaikka halukkuutta olisikin hankkia uusi ase, siihen ei välttämättä ole varaa, muistuttaa metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta.

Riihimäkeläisessä metsästystarvikeliike Eräkontissa lyijykysymyksiin törmätään säännöllisesti. Myymäläpäällikkö Veli-Pekka Seppäsen mukaan yhä useampi metsästäjä kysyy esimerkiksi hirvenmetsästykseen lyijyttömiä luoteja. Niiden tarjontakin on kasvanut jatkuvasti ja tulee todennäköisesti kasvamaan.

– Moni metsästysseura on jo itse kieltänyt lyijyluotien käytön terveyssyistä, Seppänen sanoo.

Radikaalein rajoitus on vasta suunnitteilla

Euroopan kemikaalivirasto on aloittamassa selvitystyötä, jonka tarkoituksena on saada aikaan järeämpi rajoitus lyijyn käyttöön. EU-komissio tahtoo kieltää lyijyn käytön kokonaan kaikessa metsästyksessä ja kalastuksessa. Viraston on tarkoitus saada esityksensä valmiiksi ensi vuonna ja mahdollinen kielto voisi astua voimaan runsaan kolmen vuoden päästä. Kieltoon tulee todennäköisesti muutaman vuoden mittainen siirtymäaika.

Täydellisellä kiellolla pyritään estämään metsästyksessä käytetyn lyijyn päätyminen kuluttajamarkkinoille ja luontoon kokonaan. Nykyisessä lyijyhaulikiellossa on ongelmana se, että niiden käyttöä on vaikea valvoa, koska lyijyä saa kuitenkin käyttää toistaiseksi esimerkiksi ampumaharjoittelussa.

Kalastuksen kohdalla lyijykielto tarkoittaa ainakin lyijypainojen kieltämistä esimerkiksi verkkokalastuksessa. Jopa mato-ongen pieni lyijypaino voi muuttua laittomaksi.

Lyijyttömien luotien kahdet kasvot

Metsästyksessä täyskielto tarkoittaisi myös lyijyluotien kieltämistä. Luotiaseissa lyijy on pääsääntöisesti helpompi korvata kuin haulikoissa, ainakin yleisimmissä kaliipereissa.

Lyijyttömät luodit ovatyleistyneet viime vuosina. Keskeisin syy niiden yleistymiselle on se, että lyijyn päätymisestä riistalihan kautta ihmiseen on saatu uutta tietoa. Osa lyijyluodeista sirpaloituu osumassa pahasti, ja lyijyä leviää riistaeläimen lihaan aiemmin luultuakauemmaksiosumakohdasta.

Pehmeimpien luotien lyijystä saattaa levitä osuma-alueen ympärille lihaan jopa kymmeniä prosentteja. Se lisää lyijymyrkytyksen riskiä riistaa syövillä ihmisillä.

Asialla on myös kääntöpuoli: eettisyys. Lyijy on aikanaan valikoitunut luotien ja haulien materiaaliksi, koska se on painavaa, pehmeää ja halpaa. Osuessaan eläimeen lyijyluoti leviää voimakkaasti ja se voimistaa osuman kuolettavaa sokkivaikutusta.

– Lyijyä kevyemmästä materiaalista tehdyt luodit eivät välttämättä osu yhtä tarkasti, eivätkä ne täytä aina metsästysasetuksen tehovaatimuksia. Lyijyä kalliimmat luodit voivat myös vähentää ampumaharjoittelua, mikä voi heikentää osumatarkkuutta metsästystilanteessa, arvioi metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta.

Urheiluammunta kärsisi eniten

Kipeimmin lyijyhaulikielto puraisisi urheiluampujia. Monissa haulikkolajeissa lyijyn käyttöä edellytetään jopa säännöissä. Lyijyä korvaavat materiaalit ovat usein myös lyijyä huomattavasti kalliimpia.

Ampumaurheilussa laukausmäärät ovat suuria, huippuampujilla jopa kymmeniä tuhansia laukauksia vuodessa, joten harjoittelukustannukset nousisivat tuntuvasti.

– Euroopan laajuinen lyijyhaulikielto asettaisi myös urheilijat epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi olympiapaikkoja tavoiteltaessa, muistuttaa Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Lantee.

• Moksu, Mika: EU harkitsee kieltävänsä lyijyn käytön metsästyksessä ja kalastuksessa – tarkoituksena vähentää lyijyn joutumista eläimiin ja ihmisiin. Yle Uutiset, 2019-09-18.

Painavin perustelu näyttää olevan se, että lyijyhaulia joutuu villieläinten ja riistaa syövien ihmisten ruoansulatukseen.

[Woland]

(...)


Ja ettei menisi liian helpoksi, haulikoilla ammutaan yllättäen riistalaukauksia usein myös metsässä, mikä pöytäkirjaan merkittäköön. Teräshauleista puolestaan metsän- eli kyseisen maan omistajat - eli kyseisen alueen metsästysoikeuden omistajat - tykkäävät pääsääntöisesti erittäin kyttyrää, koska metsissä kasvaa puiksi kutsuttua pääomaa.

Lyijyhaulista poiketen, teräshauli on no-no siinä vaiheessa, kun metsästä on kaadettu tukkeja ja sahalla terä osuu tukkiin uponneeseen teräshauliin (tai Una-hauliin). Pehmeästä lyijystä ei sahurin terä kärsi. Monet metsänomistajat ovatkin - mielestäni varsin ymmärrettävästi - kieltäneet teräshaulien käytön metsissään.

(...)

https://www.eraluvat.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/uutiset/korvaavien-haulien-kielto-poistuu.html

Korvaavien haulien kielto poistuu

Metsähallituksen alueilla saa jatkossa käyttää hauleja, jotka korvaavat lyijyn. Pienriista-alueilla ei ole aiemmin saanut käyttää patruunoita, joiden haulit ovat kovaa volframia, terästä tai rautaa.

Metsähallituksen alueilla on pitkään ollut käytössä teräs- ja volframihaulikielto. Tämä on ollut varotoimenpide, jolla on haluttu estää näiden kovien metallien kulkeutuminen puunkorjuun mukana sahoille ja vaneritehtaille, jossa ne mahdollisesti aiheuttaisivat ongelmia tuotannossa.

Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tämä varotoimi on käytännössä tarpeeton. Keväällä 2018 Metsähallitus päätti kumota kovien haulien käyttökiellon. Syksystä 2018 alkaen Metsähallituksen metsästyksen lupa- ja vuokra-alueilla on mahdollista käyttää korvaavia hauleja kaikessa haulikkometsästyksessä.

Lyijyhaulien käyttö on edelleen sallittu lain mukaisesti muussa kuin vesilintujen metsästyksessä.

– 04.05.2018

[Kokoliha]

Suomessa lyijyhaulikielto nostatti metsästäjien keskuudessa vastalauseiden myrskyn. Yksi syy on siinä, että monelle metsästäjälle lyijyhaulikielto voi tarkoittaa uuden aseen ostoa. Koska moni lyijyn korvaajaksi tarkoitettu materiaali, kuten teräs, on lyijyä kovempaa materiaalia, eivät vanhemmat haulikot välttämättä kestä niiden ampumista. Teräshauleja kestävät haulikot alkoivat yleistyä vasta 1980-luvulla.

Suomen Metsästäjäliiton arvion mukaan suuri osa käytössä olevista haulikoista ei sovellu teräshaulien ampumiseen. Se tarkoittaa useiden satojen eurojen lovea lompakkoon.

– Vaikka halukkuutta olisikin hankkia uusi ase, siihen ei välttämättä ole varaa, muistuttaa metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Suomen Metsästäjäliitosta.

Jussi Partanen on oikeassa siinä, että halukkuutta saattaisikin olla hankkia uusi ase. Aseen hinta on kuitenkin vain osasyy. Melkoisen suuri syy taitaapi olla myös nykyinen aselupakäytäntöpelleily sen aiheuttamien kaikkine kustannuksineen.

Jos joku haluaa ostaa uuden, teräshaulejakin kestävän haulikon nykyisensä tilalle, niin asia pitäisi hoitua pelkällä ilmoitusmenettelyllä ilman minkäänlaista lupahässäköintiä siihen liittyviä kustannuksia ainakin siinä tapauksessa, että luopuu samalla vanhasta joko myyden sen tai romuttaen.

Ja kyllä; itselläkin saattaisi olla aika päästää wanha Mosin-Nagant -pohjainen 8,2x53R kivääri jo eläkkeelle ja hommata tilalle vaikkapa (Oikeiden Metsästäjien paljon parjaama) 308 esmes Tikka T3. Tuohon 8,2x53R:ään kun ei edes saa muita tehdaspatruunoita kuin Sakon 13g Hammerhead (lyijyluoti).

Lähden kuitenkin oletuksesta, että voin marssia kauppaan, ostaa sieltä vähän käytetyn (tai jopa uuden) Tikka T3 cal 308 ja jättää vanhan Mosinin sinne. Ja minkäänlaista vierailua polliisilaitokselle (saati pällitestejä!) lupakulunkeineen asia ei minulta edellytä. Kyse on periaatteesta. Kunnes nykyiseen lupatouhuun tulee jokin tolkku, mennään Mosinilla edelleen. PS:n tuollaista 51-52% vaalivoittoa odotellessa siis.

[Shemeikka]

Ruotsin televisio txt-tv sivu 140.

COLT LOPETTAA PAHAMAINEISEN ASEEN VALMISTUKSEN

Asevalmistaja Colt lopettaa puoliautomaattisen AR-15- aseen valmistuksen. Ase on saanut pahan maineen, koska sitä on käytetty useissa Yhdysvaltain pahimmista joukkomurhista.

AR-15 on siviilimalli sotilaskäytössä olevasta M16-automaattikarbiinista. Colt aikoo jatkaa samankaltaisten aseitten markkinointia poliisille ja puolustusvoimille.

Yhdysvaltain ulkopuolella Colt lienee tunnetuin 1800-luvun revolvereista ja revolveritekniikan levittämisestä.

Colt valmistaa yhä revolvereita.

[Kokoliha]

EU:n lyijyluotien kieltofantasiasta tuli vielä mieleen eräs patruuna/kaliiperi, jolla ammutaan kenties enemmän kuin kaikilla muilla yhteensä. Ko. patruuna on reunasytytteinen ja se nokassa n.2,6g lyijyä (jotkut ohuesti kuparoituja) eli 22LR.

Kyseessä siis pienoiskivääri.

22LR on erinomainen kaliiperi moneen käyttöön (myös metsästyksessä) ja todella edullinen patruunakustannuksiltaan. Montaa sorttia 22LR paukkua on tullut katseltua ja kokeiltuakin, mutta toistaiseksi ei ole tullut vastaan yhtään 22LR (tai WMR) patruunaa, jossa luoti ei olisi lyijyä ja niille luodeille 22LR aseet/piiput kuten koko kaliiperi on myös suunniteltu.

Niin notta jos nyt joku vielä näinä aikoina edes harkitsee 22LR hommaamista, niin kannattanee katsella vain sellaisia vaihtopiipullisia malleja, jotka saa ilman massiivista sepittämistä konvertoitua .17HMR vehkeiksi esmes CZ 455.

Rata-ampujilla meneekin sitten kohta huikea määrä state-of-art hyperkalliita Anschutzeja kohta sulattoon ja ampumahiihtäjilläkin kalustot vaihtoon. Toivottavasti Mäkäräisen Kaisa ei justiinsa äsken mennyt uusimaan ampumakalustoaan?

[duc]

Tämmöinen kirjoitus Seura-lehden nettisivuilla Kuopion surmien jälkeen:

Faktantarkistusta, kiitos: miksi median on niin vaikea kirjoittaa aseista oikeilla nimillä

Tällä viikolla Kuopion veriteon aikaan monessa uutisessa kerrottiin aluksi, miten surmaajaksi epäillyllä miekkamiehellä oli ollut mukanaan myös ampuma-ase. Vähän myöhemmin poliisi tarkensi asiaa ja kertoi, että epäillyn hallusta oli löytynyt "ilmapistoolityyppinen ampuma-ase".

Tämä ilmaisu siirtyi kiireessä moneen tiedotusvälineeseen. Ampuma-aseesta puhuttiin myöhemmin jopa [Hesarin] pääkirjoituksissa vielä pahimman uutismylläkän jälkeenkin.

Mikä sitten tuossa ilmaisussa on väärin?

No, Suomen laki määrittelee ampuma-aseen hyvin tarkasti. Ilmapistooli tai -kivääri ei ole sellainen. Ei siis ole olemassa "ilmapistoolityyppistä ampuma-asetta" – yhtä vähän on olemassa "polkupyörätyyppistä moottoripyörää".

On normaalia ja ymmärrettävää, että media ei voi olla perillä kaikista juridisista tai ammattiteknisistä termeistä. Tolkun Henkilökin on saanut ansaitusti naljailuja niin rakennusinsinööreiltä kuin lääkäreiltäkin, kun on kirjoittanut alan sanastoa pieleen.

Journalismissa riittää mainiosti, että virheet korjataan heti kun ne huomataan.

Mutta miksi median on niin vaikea kirjoittaa nimenomaan aseista teknisesti oikein?

Tiedotusvälineistä on helppo löytää aavistuksen verran vinksallaan olevia otsikoita tai kuvatekstejä:

Madonnan taustalaulajat tanssivat konekiväärien kanssa (oikeasti heillä oli konsertissa Kalashnikovit eli venäläiset rynkyt käsissään).

Häiriköltä löytyi värikuula-ase (oikeasti airsoft-muovikuulapyssy).

Sorsastajat ammuskelivat – haulikon luoteja viuhui mökkirannalle (oikeasti hauleja).


Huvilalta varastettiin Magnum-merkkinen ase (oikeasti vain aseen kaliiperimerkinnässä luki Magnum, eikä se ole aseen nimi).

Kapinalliset ryöstivät hallituksen luotitehtaan (Oikeasti kyse oli patruunatehtaan ryöstämisestä. Pelkän luotipajan rosvoamisessa ei olisi mitään mieltä, sillä luoti itse on vaaraton metallimöykky).

Yksi selitys virheille on uutisten alkuperäinen lähde, joka on rikosasioissa – kuten nyt Kuopiossa– usein poliisi.

Paikallispoliisi on omassa työkiireessään aivan yhtä pihalla kieliopin ja aseteknisten määritelmien kanssa. Ilmakivääri, muovikuula- ja värikuula-ase menevät helposti sekaisin, vaikka ne ovat täysin eri esineitä.
Toimittajalta vaaditaan kovaa itseluottamusta, että hän alkaisi oma-aloitteisesti korjata uutisiin viranomaisten sanomisia omin päin.

Mitä väliä näillä on? Pyssy on pyssy
Asetekniikan detaljit ovat samanlaisia kuin muutkin ammattisanat, vaikeaa jargonia.

Entä mitä väliä sillä on, jos tiedotusväline sanoo vahingossa konepistoolia tai rynnäkkökivääriä konekivääriksi? Pyssyjähän ne kaikki on.

Sillä on väliä: sitä väliä sanotaan faktaksi. Muutenhan olisi ihan sama sanoa voiveistä tai leipäveistä puukoksi, macheteksi tai miekaksi. Jokainen faktoihin välinpitämättömästi suhtautuva tiedotusväline sahaa omaa luotettavuuden oksaansa.

Mutta ei hätää, pelastus löytyy tästä. Oheisella asetekniikka for dummies -sanakirjalla vältät ainakin ilmeisimmät tekniikkavirheet aina lehtijutuista twitterkeskusteluihin asti.

Pieni pyssysanasto toimittajille ja sosiaalisen median väittelijöille

Ampuma-ase

Juridinen termi. Lain mukaan se on väline jolla voi ruudin tms. aiheuttaman räjähdyspaineen avulla ampua luoteja, hauleja, muita ammuksia tai lamaannuttavia aineita niin että siitä voi aiheutua vaaraa ihmiselle. Vanhentunut määritelmä "tuliase" tarkoitti pelkästään ruutiaseita. Tuliase on kuitenkin huono termi, sillä Suomessa myös pippuri- ja kaasusumuttimet lasketaan ampuma-aseiksi.

- - [Loppu sanasto linkistä]

Oheisen tekstin ensimmäinen versio on ilmestynyt Eräverkko-sivuston blogissa jo syksyllä 2017. Todennäköisesti julkaisen sen päivitettynä monta kertaa uudelleen, koska jotkut työtapa-asiat eivät mediassa kovin nopeasti muutu.

Korostus alkuperäinen.

[Radio]

Pravda vielä tänään korosti sapelitappajan olleen "kiinnostunut aseista". Ilma-aseista, joihin paikallisessa ampumaseurassa käynyt tutustumassa. Rekvisiittana tappokeikalla ollut joku CO2-lelu. Ritsakin on vaarallisempi. Ja jousiaseet. Hoplofoobikot eli asekammoiset ja Suomea mädättävät "rauhanpuolustajat" paljastavat karvansa yrittäessään väkisin tunkea ideologiaansa eli kansandemokratioista tuttua aseistariisuntaa mediaan. Metallinpaljastimia valvontakameroiden sijaan ja lisäksi. Tosin Pariisin uskovainen nörtti oivalsi käyttää keraamista veistä, ettei sekään ole 100% turva.

[AcastusKolya]

Ainoa tehokas keino on sallia kätketyn pistoolin/rivollin kantaminen itsepuolustusperusteella.

[Radio]

Älä unta nää! Suomettuneen vihervasemmiston aseistariisumassa maassako? Pitää muutta Viroon, siellä sallitaan ja aseistetun kansalaisen velvollisuus on myös käyttää asetta esim. havaitessaan ryöstön olevan käynnissä.
Have gun, will travel.