Helsingin ja Vantaan vähiten/eniten "rikkaat" koulut ja asuinalueet?

[Beef Supreme]

o[...]...oppia on haettu esimerkiksi Ruotsista maailmankuulun jalkapalloilijan Zlatan Ibrahimovićin kotikoulusta Rosengårdsskolanista, jossa kaikki perusasiat esitetään tekstin lisäksi kuvina.

[...]

Keinutien ala-aste toimii tänä vuonna Helsingin kaupungin kielitietoisena vierailukouluna: kouluun voi mennä tutustumaan kielellisesti vastuullisen pedagogiikan toteuttamiseen käytännössä. Rehtori kertoo, että koulu ja Kontula asuinalueena ovat selvästi erityisen vetovoimaisia arabian-, somalin- ja venäjänkielisille perheille......................

Toimittaja taitaa kalastella kommentteja ja sitä kautta klikkauksia.

Onko venäläisiltä koskaan kysytty haluavatko he koulunsa täyteen somaleita ja arabeja? Iigorit eivät kokemukseni mukaan katso kuuluvansa ko ryhmiuen kanssa samaan porukkaan.

Edes somalit eivät halua kouluun jossa on liikaa somaleita. Tämä kuultu Helsingin virkamieheltä. Taas ne somalit joita ei haittaa syrjäytyminen N:nteen polveen (ja joille se lienee ainoa realistinen ansaintamalli) varmaan trivs jättebra.

[acc]

Monikulttuurinen Keinutien koulu uskoo kielellisesti vastuulliseen pedagogiikkaan – koulussa puhutaan peräti 46 kieltä
04.09.2019 09:54
Kontulassa sijaitseva Keinutien ala-asteen koulu on yksi Helsingin suurimmista ala-asteista. Oppilaita on yli 600, ja koulussa työskentelee myös koko joukko aikuisia. Koulu erottuu monista muista helsinkiläiskouluista siten, että oppilaista 55 prosenttia on vieraskielisiä. Opetuskieli on suomi.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/monikulttuurinen-keinutien-koulu-uskoo-kielellisesti-vastuulliseen-pedagogiikkaan

Keinutien koulu on malliesimerkki Suomen harjoittaman koulutus- ja maahanmuuttopolitiikan virheellisyydestä. Koulutuksessa rahat menevät kymmenien eri kieliryhmien palvelemiseen. Nykyisen maahanmuuttopolitiikan haitat ilmenevät muun muassa yhteydenpidossa kielitaidottomiin vanhempiin. Jos muuttaa Suomeen, tulee sopeutua Suomeen. Vieraiden pienimpiinkin toiveisiin mukautuminen johtaa vieraiden pysymiseen vieraina.

Jossain toisessa järkevässä rinnakkaistodellisuudessa suomenkielisessä koulussa koulutuskieli olisi ainoastaan suomi. Mitään myönnytyksiä vieraskielisille ja -kulttuurisille ei tehtäisi. Maahanmuuttopolitiikka estäisi suomea taitamattomien maahan asumaan pysyvästi asettautumisen. Ei siis värinää.

Nykyinen politiikka johtaa kaaokseen.

[Ajatolloh]

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/monikulttuurinen-keinutien-koulu-uskoo-kielellisesti-vastuulliseen-pedagogiikkaan

Wayback-machine ei suostu arkistoimaan. Osaako joku ottaa koko sivusta nätin kopion talteen, on tämä sellainen helmi?

Yritin vaikka mitä, ei onnistunut ainakaan minun konsteillani. Ei onnistunut edes tulostaminen pdf-tiedostoon. Näyttää siltä, että nyt on nuivuutta vastaan keksitty ainakin väliaikaisesti ilkeät temput Häslingin verkkosivustolle.

Voisiko joku verkkosivuguru kiinnostua tästä ja kertoa kikat millä tuo taltioidaan?

[repsikka]

Sopisiko tähän ketjuun.
SAAPUMISIKÄ ENNUSTAA KOULUMENESTYSTÄ. HS 6.9.19
Otteita:
"Helsingin kaupungin erikoistutkijan Laura Ansalan tuoreesta tutkimuksesta ilmenee että .... siinä missä suomalaistaustaisista lapsista 75 prosenttia suorittaa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon, vastaava osuus maahanmuuttajataustaisten lasten osalta on  46 prosenttia..."
Nyt tulee paras:
" Lähtömaista Baltian maat, Vietnam ja muut Aasian maat ovat sellaisia, että perheiden Suomessa syntyneet nuoret  suorittavat toisen asteen tutkinnon 6-9 prosenttia todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret".
Tuleeko tutkijalle normipyyhkeet vai lähteekö työpaikka alta ?

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006228647.html

[matti]

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/monikulttuurinen-keinutien-koulu-uskoo-kielellisesti-vastuulliseen-pedagogiikkaan

Wayback-machine ei suostu arkistoimaan. Osaako joku ottaa koko sivusta nätin kopion talteen, on tämä sellainen helmi?

Yritin vaikka mitä, ei onnistunut ainakaan minun konsteillani. Ei onnistunut edes tulostaminen pdf-tiedostoon. Näyttää siltä, että nyt on nuivuutta vastaan keksitty ainakin väliaikaisesti ilkeät temput Häslingin verkkosivustolle.

Voisiko joku verkkosivuguru kiinnostua tästä ja kertoa kikat millä tuo taltioidaan?

Ohessa pdf-formaatissa.

[K.L.O]

En tiedä guruista, mutta itse tallensin tuon jo aamulla; hiiren oikealla näppäimellä valikko ja sieltä tallenna.
Sivu aukeaa omalta koneelta klikkaamalla tallennettua tiedostoa.

[proi]

Sopisiko tähän ketjuun.
SAAPUMISIKÄ ENNUSTAA KOULUMENESTYSTÄ. HS 6.9.19
Otteita:
"Helsingin kaupungin erikoistutkijan Laura Ansalan tuoreesta tutkimuksesta ilmenee että .... siinä missä suomalaistaustaisista lapsista 75 prosenttia suorittaa ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon, vastaava osuus maahanmuuttajataustaisten lasten osalta on  46 prosenttia..."
Nyt tulee paras:
" Lähtömaista Baltian maat, Vietnam ja muut Aasian maat ovat sellaisia, että perheiden Suomessa syntyneet nuoret  suorittavat toisen asteen tutkinnon 6-9 prosenttia todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret".
Tuleeko tutkijalle normipyyhkeet vai lähteekö työpaikka alta ?

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006228647.html

Tämä kyllä pitää paikkaansa. Mitä nuorempana tulee Suomeen, sitä paremmat tsänssit ns. ehtiä koulubussin kyytiin. Ala-asteelle tulevat lapset, siis parrattomat sellaiset, ehtivät oppimaan riittävästi kieltä muiden kanssa telmiessään ennen kuin vaativammat jutut tulevat yläasteella vastaan.

Mitä vanhempia teinit ovat, niin sitä hankalampi tehokas sosiaalinen vuorovaikutus valkonaamojen kanssa ja sitä vaikeampi hypätä mukaan vaativampiin aineisiin. Ennen yläastetta pitäisi olla jo kohtuullinen suomen taito, ja siihen menee se vähintään pari-kolme vuotta - ja tässä pitää olla paljon hengailua suomalaisten kanssa, ei pelkästään omankielisten. Jos pamahdat suoraan yläasteelle etkä puhu suomea tai englantia, niin varmasti on solmussa. Siinä sitten ensimmäiset 5 vuotta teinillä menee edes jonkunlaisen kielitaidon ja peruskoulun läpikäymiseen, jonka jälkeen voi vasta miettiä sitä (todella laadukasta) ammattikoulua että saisi duunia.

Poikkeuksena ehkä nämä fiksujen perheiden lapset, joilla on hyvä englanninkielen taito jo lähtömaasta. Heillä on paljon paremmat mahdollisuudet saada luokkakavereilta ja opettajilta apua, ja näistä on positiivisiakin esimerkkejä olemassa miten lukio on saatu menestyksellä läpi.

 

[repsikka]

Haluan vielä korostaa tuota aasialastaustaisten nuorten parempaa kouluttautumista kantasuomalaisiin verrattuna.
En heti usko, että maahansaapumisikä poikkeaisi eri maahanmuuttajaryhmien välillä kovinkaan merkittävästi.
Syitä kouluttautumiseroihin on siis haettava motivaatiosta, kulttuurista tai intelligenssistä.

[RP]

" Lähtömaista Baltian maat, Vietnam ja muut Aasian maat ovat sellaisia, että perheiden Suomessa syntyneet nuoret  suorittavat toisen asteen tutkinnon 6-9 prosenttia todennäköisemmin kuin suomalaistaustaiset nuoret".

Verrattuna siis lapsiin, joiden perheillä on yhtäläinen (yhtä huono) tulo- ja työllisyystaso, perherakenne ja asuinalue. Näyttäisipä joukosta löytyvän myös ainakin yksi maa, jolla koulutustaso jää kantaväestöä selkeästi alhaisemmaksi vielä kaiken tuon vakioinnin jälkeenkin:
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/maahanmuuttajien-lasten-ja-suomalaistaustaisten-lasten-valisia-kouluttautumiseroja

[Jorma M.]

Haluan vielä korostaa tuota aasialastaustaisten nuorten parempaa kouluttautumista kantasuomalaisiin verrattuna.
En heti usko, että maahansaapumisikä poikkeaisi eri maahanmuuttajaryhmien välillä kovinkaan merkittävästi.
Syitä kouluttautumiseroihin on siis haettava motivaatiosta, kulttuurista tai intelligenssistä.

Omassa lähipiirissä kaksi perhettä joissa kiinalainen äiti ja suomalainen isä. Äiti hakkaa kotona heti ellei koetulokset ja piano-opinnot suju. Ja lapset kertoo kotona lähimmille uskotuilleen että äiti hakkaa. Ja että se ihan normihomma. Ei tässä mitään. Eli on ainakin kiinalaisilla motivaatio kohdillaan.

Korjaus: olisi pitänyt puhua menneessä muodossa tyyliin "peruskoulussa äiti hakkasi". (En tiedä peruskoulun jälkeisistä ajoista.)

[RP]

Helsingin lapsiperheet valitsevat asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät sen jälkeen aloillaan, selviää Helsingin kaupunkitiedon lehden Kvartin julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta.

Muuttoliike on vaikuttanut alueelliseen eriytymiseen. Matalimman tulo- ja koulutustason alueet ovat menettäneet alle kouluikäisiä suomenkielisiä lapsia.

Tutkimuksen mukaan Helsingin alueiden ja koulujen väliset erot syntyvät luultua aiemmin, jo ennen lasten kouluikää.

Voimakkainta muuttaminen on perheissä, joissa lapset ovat vielä vauvoja ja taaperoita. Muuttoalttius laskee tasaisesti esikouluikään asti. Ilmiö näkyy kaikilla alueilla Helsingissä, kertoo Helsingin kaupungin kanslian tutkimuspäällikkö Katja Vilkama.

"Usein, kun puhutaan koulujen eriytymisestä ajatellaan nimenomaan kouluikäisten lasten perheitä ja heidän muuttopäätöksiään. Muuttopäätökset tehdään kuitenkin usein ennen kouluikää", Vilkama sanoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomenkielisten lapsiperheiden muuttoliikkeitä Helsingin oppilaaksiottoalueilla vuosien 2005–2014 aikana.

Lapsiperheet suosivat selkeästi joitain alueita ja hylkivät toisia.

Matalimman tulo- ja koulutustason alueilta muuttaa systemaattisesti pois enemmän suomenkielisiä alle kouluikäisiä lapsia kuin heitä muuttaa alueelle. Nämä alueet sijaitsevat esimerkiksi Itä-Helsingissä.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006259846.html
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/pikkulapsiperheiden-muuttoliike-muovaa-koulujen-oppilaspohjaa-helsingissa

[Tomatoface]

^ Jos nämä ihmiset myös äänestäisivät vaaleissa yhtä johdonmukaisesti meillä ei olisi mitään ongelmaa. Nyt tuntuu että asiat unohtuvat vaalikopissa.

[Puskistahuutelija]

^ Jos nämä ihmiset myös äänestäisivät vaaleissa yhtä johdonmukaisesti meillä ei olisi mitään ongelmaa. Nyt tuntuu että asiat unohtuvat vaalikopissa.

Persupelko on niin perusteellisesti juntattu vaalikarjaan, että monet eivät näe persuja edes vaihtoehtona. Puhumattakaan siitä, että miten tällaisten asioiden vakavuutta vähätellään julkisuudessa ja kuinka nostetaan muita asioita keskustelunaiheiksi. Vaaleissa nämä yhdessä lopulta realisoituvat vihervasemmistolaisten arvojen dominanssina.

Persupelkoa ei poisteta yhdessä yössä. Se tulee lievittää pikkuhiljaa pois ja osoittaa argumenteilla se tosiasia, että tämä kehitys oli ennalta nähtävissä ja että muut puolueet toteuttivat visionsa silti.

[Bellerofon]

Vaikea on juttuun saada mitään asiallista kommenttia, joka vähänkään kritisoi monikulttuuria. Asiallisesti kirjoitettu ja perusteltu juttu ei mene läpi, mutta jos natsiöyhöttää, niin sen todennäköisesti saa läpi tai jos kehuu monikulttuuria maasta taivaaseen.

[matti]

Helsingin lapsiperheet valitsevat asuinalueensa selvästi ennen lasten kouluikää ja pysyttelevät sen jälkeen aloillaan, selviää Helsingin kaupunkitiedon lehden Kvartin julkaisemasta tuoreesta tutkimuksesta.

Muuttoliike on vaikuttanut alueelliseen eriytymiseen. Matalimman tulo- ja koulutustason alueet ovat menettäneet alle kouluikäisiä suomenkielisiä lapsia.

Tutkimuksen mukaan Helsingin alueiden ja koulujen väliset erot syntyvät luultua aiemmin, jo ennen lasten kouluikää.

Voimakkainta muuttaminen on perheissä, joissa lapset ovat vielä vauvoja ja taaperoita. Muuttoalttius laskee tasaisesti esikouluikään asti. Ilmiö näkyy kaikilla alueilla Helsingissä, kertoo Helsingin kaupungin kanslian tutkimuspäällikkö Katja Vilkama.

"Usein, kun puhutaan koulujen eriytymisestä ajatellaan nimenomaan kouluikäisten lasten perheitä ja heidän muuttopäätöksiään. Muuttopäätökset tehdään kuitenkin usein ennen kouluikää", Vilkama sanoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomenkielisten lapsiperheiden muuttoliikkeitä Helsingin oppilaaksiottoalueilla vuosien 2005–2014 aikana.

Lapsiperheet suosivat selkeästi joitain alueita ja hylkivät toisia.

Matalimman tulo- ja koulutustason alueilta muuttaa systemaattisesti pois enemmän suomenkielisiä alle kouluikäisiä lapsia kuin heitä muuttaa alueelle. Nämä alueet sijaitsevat esimerkiksi Itä-Helsingissä.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006259846.html
https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/pikkulapsiperheiden-muuttoliike-muovaa-koulujen-oppilaspohjaa-helsingissa

Kännykällä luettuna jutun ingressi oli ehkä tahattomasti muotoiltu mukavan nuivaksi.

[Golimar]

^ Tuossa kuvassa oleva teksti jossa kehutaan Myllypuron myönteistä kehitystä liittynee siihen uuteen asuinalueeseen varsinaisen Myllypuron eteläpuolella, en usko että siellä asuu matuja.

https://www.google.com/maps/place/Myllypuro,+00920+Helsinki/@60.2172277,25.0597998,526m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x469208cfc4d3a653:0x2600b5523c191711!8m2!3d60.2235864!4d25.0677607



En tiedä liittyykö tämä uutinen Vantaan Pakkalasta matuihin.

Epäily Vantaalla: 10–12-vuotiaat suunnittelevat joukkotappelua puistossa – Rehtori varoitti vanhempia

Vantaalla sijaitsevan Veromäen koulun oppilaiden vanhempia on varoiteltu lasten suunnittelevan joukkotappelua. Vanhemmat saivat Wilma-viestin asiasta keskiviikkona.

x

Rehtori päätti puuttua asiaan, koska koulun saaman tiedon mukaan joukkotappelua suunnitelleet lapset ovat vasta 10–12-vuotiaita.
– Yllätyimme, että näin nuoret ovat asialla. Edellisen vastaavan kuulin vuosi sitten, mutta silloin asialla olivat vanhemmat oppilaat

x

Veromäen koulussa väkivaltatilanteita selvitellään Luurin mukaan alakouluikäisten kanssa viikoittain. Yläkoululaisten kanssa tappelut ovat harvinaisempia.

x

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/807313-epaily-vantaalla-10-12-vuotiaat-suunnittelevat-joukkotappelua-puistossa-rehtori

[Ajatolloh]

^ Jos nämä ihmiset myös äänestäisivät vaaleissa yhtä johdonmukaisesti meillä ei olisi mitään ongelmaa. Nyt tuntuu että asiat unohtuvat vaalikopissa.

Persupelko on niin perusteellisesti juntattu vaalikarjaan, että monet eivät näe persuja edes vaihtoehtona. Puhumattakaan siitä, että miten tällaisten asioiden vakavuutta vähätellään julkisuudessa ja kuinka nostetaan muita asioita keskustelunaiheiksi. Vaaleissa nämä yhdessä lopulta realisoituvat vihervasemmistolaisten arvojen dominanssina.

Persupelkoa ei poisteta yhdessä yössä. Se tulee lievittää pikkuhiljaa pois ja osoittaa argumenteilla se tosiasia, että tämä kehitys oli ennalta nähtävissä ja että muut puolueet toteuttivat visionsa silti.

No, meiltähän puuttuu nuiva vasemmistovaihtoehto vaaleissa kokonaan. Muissa maissa sitä on tarjolla.

Persut tyydyttävät oikeisto-keskustalaisten äänestäjien tarpeet, mutta on olemassa ihmisiä vasemmalla, jotka eivät voi missään oloissa äänestää edes kepua. Heillä ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja vaaleissa olla nuiva.

Tässä olisi muuten ehkä tilaus uudelle puolueelle.... (I know. Jälleen yksi uusi puolue....ei kovin hyvä idea vai mitä)

[sancai]

Myllypuroon rakennetaan uutta AMK-kampusta ja paljon uutta lisärakentamista. Tämä on jonkun verran vähentänyt alueen ghettoutumista jo nyt.

Ghettoutumiskehitys maailman suurkaupungeissa on aina aaltoilevaa, välillä joku alue parantuu, välillä joku alue taantuu. Alueen parantumista kutsutaan gentrifikaatiota ja Amerikan suvakit ovat alkaneet vastustaa sitä raivokkaasti, koska se nostaa alueen asuntojen hintoja ja "ajaa "vähemmistöt pois kodeistaan". 10 vuoden sisään myös Suomeen rantautuu ilmiö, missä lähiöiden parantamista vastustetaan, koska ghetot olivatkin muka tavoite.

Tämä on kuitenkin hyvin merkityksetöntä kehitystä, koska ihmiset eivät muutu, ihmiset vaan muuttavat. Myllypuron esimerkkiä ei voi toistaa kaikissa lähiöissä, koska kaikkiin lähiöihin ei riitä kantasuomalaisia muuttajia laskemaan maahanmuuttajien osuutta tai jotain korkeakoulukampuksen kaltaista vetovoimatekijää. Segregaation torjuminen ja koulujen parantaminen ihmisiä siirtelemällä muuttuu jossain vaiheessa mahdottomaksi, kun maahanmuuttajien osuus ylittää koko kaupungissa ghettoutumispisteen, eli jotain 30%. Miten esimerkiksi Malmön kaupunki voisi estää koulujen muuttumisen maahanmuuttajaenemmistöisiksi, kun kaikista kouluikäisistä enemmistö on jo maahanmuuttajia?

Meillä muuten ei ole olemassa yhtään tutkimusta, mikä todistaisi, että segregaatio heikentää maahanmuuttajien asemaa. Kukaan ei siis ole todistanut, että maahanmuuttajien työllisyys tai koulumenestys ovat parempia jos heidät sijoitetaan ei-segregoituneelle alueelle. Tämä on täysin mututiedettä. Ruotsissa alueellinen segregaatio on paljon pidemmälle edennyttä kuin Suomessa, mutta maahanmuuttajaryhmien kotoutuminen on ihan samanlaista kuin Suomessa verrattuna keskimääräiseen työllisyyteen jne.

Olen itse arkkitehtiopiskelija ja tämä on aika tabuaihe yhdyskuntasuunnittelijoiden keskuudessa. Kyllähän segregaatiosta puhutaan, mutta niin pökerryttävän pinnallisesti, kun kaikki oikea analyysi osoittautuisi poliittisesti epäkorrektisti. Sen takia "ratkaisut" ovat aina tätä lähiöiden identiteetin parantamista ja uutta rakentamista lähiöihin. Ruotsissa (olen opiskellut arkkitehtuuria myös siellä) kaikesta syytetään lähiöiden "juurettomuutta"...

[FadeAway]

^ Jos nämä ihmiset myös äänestäisivät vaaleissa yhtä johdonmukaisesti meillä ei olisi mitään ongelmaa. Nyt tuntuu että asiat unohtuvat vaalikopissa.

Persupelko on niin perusteellisesti juntattu vaalikarjaan, että monet eivät näe persuja edes vaihtoehtona. Puhumattakaan siitä, että miten tällaisten asioiden vakavuutta vähätellään julkisuudessa ja kuinka nostetaan muita asioita keskustelunaiheiksi. Vaaleissa nämä yhdessä lopulta realisoituvat vihervasemmistolaisten arvojen dominanssina.

Persupelkoa ei poisteta yhdessä yössä. Se tulee lievittää pikkuhiljaa pois ja osoittaa argumenteilla se tosiasia, että tämä kehitys oli ennalta nähtävissä ja että muut puolueet toteuttivat visionsa silti.

No, meiltähän puuttuu nuiva vasemmistovaihtoehto vaaleissa kokonaan. Muissa maissa sitä on tarjolla.

Persut tyydyttävät oikeisto-keskustalaisten äänestäjien tarpeet, mutta on olemassa ihmisiä vasemmalla, jotka eivät voi missään oloissa äänestää edes kepua. Heillä ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja vaaleissa olla nuiva.

Tässä olisi muuten ehkä tilaus uudelle puolueelle.... (I know. Jälleen yksi uusi puolue....ei kovin hyvä idea vai mitä)

Komppaan tätä. Suomen puoluekentästä on aina puuttunut maahanmuuttokriittinen, konservatiivinen ja nationalistinen vasemmistopuolue. Nyt vihr, vas sdp, fem, kom,.. ovat samassa kasassa. vasemmalla, mutta liberaaleja mamuttajia, joille isänmaa siaitsee, ehkä Afrikassa.
------
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/807455-tutkijat-suomenkieliset-pikkulapsiperheet-valttavat-tiettyja-asuinalueita-muuttavat

Onneksi väestönvaihtoa ei tapahdu, valkopako on rasistinen teoria ja maahanmuutto rikkaus.
Aika kielikeskellä suuta kirjoitettu artikkeli.

[Roope]

Meillä muuten ei ole olemassa yhtään tutkimusta, mikä todistaisi, että segregaatio heikentää maahanmuuttajien asemaa. Kukaan ei siis ole todistanut, että maahanmuuttajien työllisyys tai koulumenestys ovat parempia jos heidät sijoitetaan ei-segregoituneelle alueelle. Tämä on täysin mututiedettä. Ruotsissa alueellinen segregaatio on paljon pidemmälle edennyttä kuin Suomessa, mutta maahanmuuttajaryhmien kotoutuminen on ihan samanlaista kuin Suomessa verrattuna keskimääräiseen työllisyyteen jne.

Siksi keskustelua ohjataan yhä uusille kiertoteille kuten puhumalla "segregaatiosta" tai nyttemmin "eriytymisestä", joiden merkitys ja uhka jätetään tarkoituksella epämääräiseksi.

Pari päivää sitten katselin Maikkarin aamu-tv-haastattelua, jossa tutkija Mari Vaattovaara ja apulaispormestari Anni Sinnemäki keskustelivat julkaistun tutkimuksen pohjalta aika abstraktisti "eriytymistä" ja "haasteita" hokien. Epäselväksi jäi, mitä "eriytyminen" on ja mikä siinä on niin "haasteellista" eli ongelmallista.

Saman aamun uutisjutussa sitten selitettiin, että "eriytyminen" tarkoittaa käytännössä asuinalueen maahanmuuttajaosuutta, joka vaihtelee nollan ja viidenkymmenen välillä. Kouluissa ja päiväkodeissa maahanmuuttajaosuus on vieläkin suurempi, ja jos en väärin muista, niin pahimmassa esimerkissä 95.

Tämä on kuitenkin hyvin merkityksetöntä kehitystä, koska ihmiset eivät muutu, ihmiset vaan muuttavat. Myllypuron esimerkkiä ei voi toistaa kaikissa lähiöissä, koska kaikkiin lähiöihin ei riitä kantasuomalaisia muuttajia laskemaan maahanmuuttajien osuutta tai jotain korkeakoulukampuksen kaltaista vetovoimatekijää. Segregaation torjuminen ja koulujen parantaminen ihmisiä siirtelemällä muuttuu jossain vaiheessa mahdottomaksi, kun maahanmuuttajien osuus ylittää koko kaupungissa ghettoutumispisteen, eli jotain 30%. Miten esimerkiksi Malmön kaupunki voisi estää koulujen muuttumisen maahanmuuttajaenemmistöisiksi, kun kaikista kouluikäisistä enemmistö on jo maahanmuuttajia?

Sinnemäki mitätöi kaikki ongelmat juuri tuolla Myllypuron esimerkillä antaen ymmärtää, että sama on toistettavissa kaikilla alueilla, jos vain halutaan.

Vaattovaara muuten kumosi haastattelussa sinnemäkien hellimän ajatuksen, että ongelmat vältettäisiin sinnikkäällä sosiaalisella sekoittamisella. Vaattovaara ei suoraan sanonut, ettei sekoittamisella olisi mitään vaikutusta, mutta hän viittasi tutkimuksen osoittamaan kehitykseen, jota 60-luvulta harjoitettu sosiaalinen sekoittaminen ei ole pystynyt estämään.

Sinnemäki yritti harhauttaa, että kaikki on hyvin, koska 94 prosenttia (muistaakseni) lapsiperheistä valitsee lähikoulun, mutta Vaattovaara huomautti, että valinta (nykyään usein "white flight") tehdään tutkimusten mukaan jo ennen kouluikää valitsemalla asuinpaikka. Vaattovaaran mukaan ei ole keinoja muuttaa tätä eli ainakaan keskiluokkaisia perheitä ei voi pakottaa/houkutella asumaan alueelle, jota he pitävät jostain syystä (esim. kehitysmaamaahanmuuttajavaltaiset koulut) huonona. Siksi asuinalueet vääjäämättä "eriytyvät".

e: Meri=>Mari

[FadeAway]

Harmittaa, kun valkovuodon takia monet ystäväni&kaverit ovat nostaneet kytkintä ja muuttaneet vähemmän rikkaalle asuinalueelle, vaikka lompakko on tiukilla. Syy on selkeä , kun perhettä perustetaan, niin lapsille tahdotaan paras koulu, kaverit ja harrastukset. Asun asuinalueella, jossa on Suomen suurimmat tuloerot. Siis samassa kaupunginosassa mamut pakkautuvat, samoihin taloihin. Ei heillä ole varaa merenrannan +miljoona taloihin. Pointtini eriytyminen voi tapahtua, vaikka saman kadun varrella ja lapsiperheet pakenevat mamukouluista, mamut täyttävät vuokrakämpät. Lopputulos on.. 🤔

[sancai]

Hyvä kommentti Roopelta. Segregaation ongelma näyttää olevan pikemminkin, että se tuo joidenkin ryhmien huonon "integroitumisen" tilastoissa ja ympäristössä näkyväksi. Segregaatiota tuppaa tapahtumaan aina laajemman maahanmuuton yhteydessä, mutta sen ilmenemistapa riippuu maahanmuuttajien itsensä ominaisuuksista. Esimerkiksi kiinalaiset segregoituvat sosiaalisesti voimakkaasti, koska heillä on keskimäärin vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja heikko kielitaito. Tämä ei ole kuitenkaan juuri muodostunut ongelmaksi missään, koska siitä huolimatta heidän tulo- ja koulutustasonsa on kantaväestöä korkeampi. Myös niiden kiinalaisryhmien, jotka ovat saapuneet maahan kouluttamattomina. Kaikki tietävät China-townit, joista on tullut jopa turistinähtävyyksiä. Sama ilmiö on nähtävissä intialaisten kohdalla. Intialaiset ovat Yhdysvaltain suurituloisin väestönryhmä, vaikka heidän pitäisi tummaihoisina kokea syrjintää.

Segregaatio myös purkautuu itsestään ajan kuluessa, jos segregoituva väestönryhmä ei voimakkaasti vastusta avioitumista kantaväestön kanssa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan suomalaiskylät ovat kadonneet, koska suomalaiset eivät vastustaneet avioliittoja muiden amerikkalaisten kanssa. Ruotsissa on harvinaista tavata 3. polven ruotsinsuomalainen, jonka kaikki isovanhemmat ovat Suomesta ja joka puhuu suomea. 3. polven somaleiden keskuudessa sen sijaan on harvinaista omistaa ruotsalainen vanhempi tai isovanhempi. Singaporen entinen johtaja Lee Kuan Yew taisi todeta, että he pystyvät integroimaan kaikki muut paitsi muslimit.

[kivimies]

^ Jos nämä ihmiset myös äänestäisivät vaaleissa yhtä johdonmukaisesti meillä ei olisi mitään ongelmaa. Nyt tuntuu että asiat unohtuvat vaalikopissa.

He eivät myöskään tajua, että jo nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla (vuonna 2017 vieraskielisen väestön kasvu oli yhteensä yli 18 tuhatta henkilöä (josta n. 16 tuhatta johtui nettomaahanmuutosta), kun taas suomenkielisten määrä putosi n. 13 tuhannella) heidän on jatkuvasti vaihdettava aluetta, jos he eivät halua asua alueella, jossa on heidän mielestään liian suuri vieraskielisten osuus.

Puhumattakaan maahanmuuton lisäämisestä (mm. saatavuusharkinnan heikentämisellä, EU-taakanjakoon osallistumisella ja pakolaiskiintiön nostolla), jota kaikki puolueet paitsi PS haluavat. Tämä kiihdyttäisi kehitystä entisestään.

Tämä ns. segregaatio ei tule vähenemään, vaan kiiihtymään entisestään tulevina vuosina.

Sitä ei voida pysäyttää millään sosiaalisella sekoittamisella, vain ja ainoastaan maahanmuuttopolitiikkaan tehdyt muutokset auttavat.

[N. O. Hääppönen]

Pitäisi löytää keino, jolla mamutuksen suurimmat kannattajat saataisiin asumaan niihin asuntoihin joista perheet lähtevät pakoon.

Pakolla se ei tietenkään tule onnistumaan, mutta aina kun joku emmakari jaritaponen avaa suunsa, pitäisi julkisuuteen saada nopea isku jossa kysytään, että millä mandaatilla esität arviosi asiasta. Muuta sinne asumaan ja kerro sitten uudestaan.

[no future]

No, meiltähän puuttuu nuiva vasemmistovaihtoehto vaaleissa kokonaan. Muissa maissa sitä on tarjolla.

Persut tyydyttävät oikeisto-keskustalaisten äänestäjien tarpeet, mutta on olemassa ihmisiä vasemmalla, jotka eivät voi missään oloissa äänestää edes kepua. Heillä ei oikein ole hyviä vaihtoehtoja vaaleissa olla nuiva.

Tässä olisi muuten ehkä tilaus uudelle puolueelle.... (I know. Jälleen yksi uusi puolue....ei kovin hyvä idea vai mitä)

Komppaan tätä. Suomen puoluekentästä on aina puuttunut maahanmuuttokriittinen, konservatiivinen ja nationalistinen vasemmistopuolue. Nyt vihr, vas sdp, fem, kom,.. ovat samassa kasassa. vasemmalla, mutta liberaaleja mamuttajia, joille isänmaa siaitsee, ehkä Afrikassa.

Keskusta ei suomalaisena versiona ole kaupunkilaisille mikään todellinen äänestysvaihtoehto. Konservatiivinen vasemmistopuolue kuulostaa Suomen puoluekentässä myös lähinnä joltain ummehtuneista kommunistiyritelmistä, aina ne ovat ehdolla mutta ei niitä kukaan äänestä. Demareilla voi kaikenlaista nuivistelua ollakin, etenkin kunnallistasolla ja vanhusosaston toimesta. Toisaalta niillä ei paljon muuta olekaan kuin vanhusosasto.

[DuPont]

Kommunistiksi julistautunut Kari Peitsamo on aika mamukriittinen ja kansallismielinen (?). Mutta hyvin harvinainen poikkeus.

[FadeAway]

Ilmeisesti ratkuisu on löytynyt. Syy on vauvojen muutto aktiivisuudesta. Taas kierrellään ja kaarrellaan, että mamuja ei mainita.

----
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingin-pikkulapsiperheiden-muuttoliike-suuntaa-pois-koyhemmilta-alueilta-katso-mille-alueille-muutetaan-toisia-alueita-suositaan-toisia-kierretaan/7577406#gs.88af9s

Vauvat muuttavat ahkerasti

Pikkulapsiperheet ovat muita lapsiperheitä ahkerampia alueiden välillä muuttajia.

– Yksivuotiaista joka neljäs, kaksivuotiaista joka viides ja kouluikään tultaessa joka kymmenes lapsi vaihtaa asuinaluetta vuodessa, kertoo Vilkama.

Kouluikäisten lasten muutot ovat ylipäätään vähäisempiä ja niissä alueiden suosinta tai torjunta ei ole yhtä voimakasta. Mutta kun lapset ovat ehtineet kouluikään, naapurustojen väliset sosiaaliset erot ovat monilla alueilla koulujen näkökulmasta jo pysyvöityneet.

[Supernuiva]

Sen takia "ratkaisut" ovat aina tätä lähiöiden identiteetin parantamista ja uutta rakentamista lähiöihin. Ruotsissa (olen opiskellut arkkitehtuuria myös siellä) kaikesta syytetään lähiöiden "juurettomuutta"...

Luin kuukauden sisällä kirjoituksen, jossa lähiöiden uudelleen nousevista ongelmista syytetään edelleen MAALTAMUUTTOA. Siinä ei lukenut maahanmuuttoa, vaan ongelmat ovat kirjoituksen mukaan perua 1970-luvulta, kun suomalaiset pakkomuutettiin maalta kaupunkiin. Hyvät taloudelliset ajat saivat "penat" unohtamaan ongelmansa, mutta nyt "penat ja heidän lapsensa" kärsivät siitä, kun eivät saa asua maalla.

Maahanmuuttoa kirjoitus ei käsitellyt millään tavalla, kaikki syyt lähiöiden ongelmiin laitettiin siihen 1970-luvun politiikkaan, jossa ihmisiltä evättiin oikeus elättää itsensä maaseudulla. Tämä katkeruus on taas noussut jostain syystä yli 40 vuoden jälkeen pinnalle, ja se johtaa levottomuuteen, katkeroitumiseen, ilkivaltaan, häiriökäyttäytymiseen, väkivaltaan, huimausainekauppaan, pahoinvointiin ja ties mihin muuhun.

Kirjoituksessa todettiin, että viranomaisten mukaan lähiöt ovat nykyaikana levottomampia kuin 1970-luvulla, jolloin ongelmat olivat edellisen kerran suurimpia. En voi ymmärtää, miksi monikulttuurin vaikutuksia ei mainittu lainkaan millään tavalla.

Tiedän, että tämän kyseisen lähiön asukkaista enemmistö on tällä hetkellä maahanmuuttajia. Uskomatonta, että tuollaista propagandaa kirjoitetaan ilmeisesti aivan vakavissaan.

[RP]

Toistaiseksi akateemista puuhastelua, mutta oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamista esitetään keinoksi tasoittaa koulupiirien välisiä eroja.

Voisiko Helsingin koulujen ja alueiden välistä eriytymistä purkaa yksinkertaisesti rikkomalla koulujen aluejakoja?

Voisi, joskin muitakin keinoja tarvitaan. Näin arvioivat paljon segregaatiota tutkinut apulaisprofessori Venla Bernelius ja teemaa aluetieteen pro gradussaan käsitellyt Hertta Sydänlammi.

Sydänlammi rakensi Helsingin yliopistossa matemaattisen mallin, joka etsii Helsingin oppilaaksiottoalueille fiksuimmat rajat. Fiksuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että eri taustoista tulevat oppilaat jakautuisivat kouluihin nykyistä tasaisemmin.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006275047.html?

[Roope]

Toistaiseksi akateemista puuhastelua, mutta oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttamista esitetään keinoksi tasoittaa koulupiirien välisiä eroja.

Hesarissa käytettyjä termejä:

"eriytymisen purkaminen"

"fiksummat rajat"

"oikeudenmukaisempi jako"

"mahdollisuuksien tasa-arvo"

"yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä koulussa yksilöllisten kykyjensä mukaan"

"eriarvoisuuden torjuminen"

"Tämä osoittaa, että me voimme tehdä eriytymiselle jotain melko yksinkertaisilla tavoilla", Sydänlammi sanoo.

En sanoisi yksinkertaiseksi tavaksi tietokonealgoritmia, joka jakaa oppilaat kouluihin uudella tavalla "mahdollisuuksien tasa-arvon" nimissä. Kuulostaa ratkaisuna Berliinin muurilta loikkaamisen estämiseksi.

Mutta virallisesti ongelmana siis erot oppilasaineksessa koulujen välillä, ei oppilasaineksen ja kouluympäristön muutokseen johtaneet politiikan valinnat eriytymisen takana.