Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)

[-PPT-]

Kyllähän trendi on ollut selvä jo vuosikymmenien ajan. Ei tämä mikään uusi ilmiö ole vaikka onkin viime aikoina kiihtynyt.

Mietin omaa sukuani niin isovanhemmillani oli neljä lasta. Siis äitini, tätini ja kaksi enoani.

Heillä taas yhteensä viisi lasta eli minä ja neljä serkkuani.

Meillä viidellä taas on yhteensä neljä lasta; minulla ja yhdellä serkulla ei yhtään, kahdella serkulla yksi ja yhdellä kaksi.

Uskoisin että melko samanlaisia on muissakin suvuissa ollut suunnat. Ikäluokat puolittuu joka sukupolvi.

[Vesa Heimo]

Kyllähän trendi on ollut selvä jo vuosikymmenien ajan. Ei tämä mikään uusi ilmiö ole vaikka onkin viime aikoina kiihtynyt.

Mietin omaa sukuani niin isovanhemmillani oli neljä lasta. Siis äitini, tätini ja kaksi enoani.

Heillä taas yhteensä viisi lasta eli minä ja neljä serkkuani.

Meillä viidellä taas on yhteensä neljä lasta; minulla ja yhdellä serkulla ei yhtään, kahdella serkulla yksi ja yhdellä kaksi.

Uskoisin että melko samanlaisia on muissakin suvuissa ollut suunnat. Ikäluokat puolittuu joka sukupolvi.

Ihan vain nykymaailman mukavuudenhaluhan siinä on syynä. Kaikissa kehittyneissä maissa tehdään vähän lapsia. Niitä ei vaan haluta. Tuttuperheellä on 4 lasta, nainen ollut koko ikänsä matalapalkkapätkätöissä ja mieskin duunari vaikka nyt onkin esimiesasemassa vanhemmiten. Mut ne halusilapsia ja teki niitä vaikka leipä ei ollut leveä ja Jenkeissä jäi käymättä. Tai siis voi ne vielä lähteä, mutta se haave jäi 20v. ajaksi kun kasvatettiin lapsia.

Mulla on 2. Toinen oli vähän sillä ja rajalla että ekan kohdalla oltiin jo pitkään sitä mieltä että eiköhän lapsiluku ole täynnä. Ja niin se on todella monilla, 2 lasta tarkoittaa sitä että rahaa jää vähemmän muuhun, ja aikaa myös. Kun on tarjolla muutakin kun kuokkimista ja lypsämistä niin sitä helposti valitsee tehdä jotain muutakin kun lapsia.

Se että suomeen ei niitä synny, on siis ihan suomalaisten lapsentekohalujen puutetta, ei poliittista ohjausta. Ellei nyt sitten pistetä lapsilisiä vaikka 1000€/kk/penska, sit varmaan itsekin ois jyystänyt vielä pari

[Alarik]

Ihan vain nykymaailman mukavuudenhaluhan siinä on syynä...Kun on tarjolla muutakin kun kuokkimista ja lypsämistä...

Sitä samaa hommaa se on nykyisinkin kuin ennenkin: köyhän ruokapöydässä kuokkimista ja pienituloisten viimeisten rahojen lypsämistä.

Kuokkimispuitteet on vaan hienommat ja köyhän lypsäminen on kivempaa kuin lehmän - oikein jopa niin on ihmisillä hienot puitteet ja lystiä itsensä kanssa, ettei ehdi eikä jaksa lapsentekoon.
Pienituloinen tekee ensin kaikki työt, hoitaa vapaa-ajalla kulutuskasvun ylläpitoa ja sitten sen päälle tekee vielä valtakunnan lapsetkin.

[Vesa Heimo]

Sitä samaa hommaa se on nykyisinkin kuin ennenkin: köyhän ruokapöydässä kuokkimista ja pienituloisten viimeisten rahojen lypsämistä.

Kuokkimispuitteet on vaan hienommat ja köyhän lypsäminen on kivempaa kuin lehmän - oikein jopa niin on ihmisillä hienot puitteet ja lystiä itsensä kanssa, ettei ehdi eikä jaksa lapsentekoon.
Pienituloinen tekee ensin kaikki työt, hoitaa vapaa-ajalla kulutuskasvun ylläpitoa ja sitten sen päälle tekee vielä valtakunnan lapsetkin.

Niinhän minä sanoin. Keskiluokalla on varaa tehdä muutakin kivaa kun kasvattaa lapsia ja köyhimmät(jotka muuten samalla saa yhteiskunnan suurimmat tuet ja pienimmät verot) tekevät lapsia koska muutenkaan ei olisi mahdollista viettää niitä Bali-lomia tai juoda skumppaa paljussa.

Keskiluokka ja siitä ylöspäin priorisoi ne huvit ja vapaa-ajan mahdollisuuden lasten edelle- ei kaikki, mutte erittäin monet.

Sekin toki on iso osa muutosta että duunari joka painaa laikalla+ 3vuorotyölähihoitaja ei oikeasti ehdi olla niiden lasten kanssa samalla tavalla kun saman varallisuuden kuokka-lypsäjät, joten maalla niitä lapsia vielä tehdään. Siinä se kersa menee navetassa töissä "läsnä" muttei telakalla hitsurin kanssa. 

[Mika]

Keskiluokka ja siitä ylöspäin priorisoi ne huvit ja vapaa-ajan mahdollisuuden lasten edelle- ei kaikki, mutte erittäin monet.

Tuossa on perää.  Monen köyhän ainoa elämänsisältö taas on lapset, kun muuhun ei ole varaa.

[Kireä ukkeli]

Olettaisin että se, että Saksassa on niin alhainen työttömyys Suomeen verrattuna, johtuu lähinnä siitä että siellä on tarjolla töitä. Mikä onkin ainoa keino saada työhaluiset työttömät töihin. Niin yksinkertaista. Täällä sitä menettelyä ei vain ole kokeiltu, eikä siihen riitä nykyisellään rahkeitakaan.

Siellä on tosiaan tarjolla myös töitä, mutta kuten tuosta Wikipedia artikkelista käy ilmi, niin ne työttömyysasteen viimeiset prosentit on kurottu umpeen osin palkkamalttia harjoittamalla ja työttömiä patistamalla. Ja ne viimeiset kaikkein vaikeimmin työllistettävät prosentit on puristettu nimenomaan lisäämällä matalapalkkaisia epäsäännöllisiä työsuhteita, joista on samalla tehty houkuttelevampia leikkaamalla sosiaalietuuksia.


"There are myriad debates about the net results or benefits of the Hartz reforms. Unemployment, both long-term and short-term, has certainly dropped considerably in Germany since 1 January 2003, but critics say that's only because most jobless people are forced to accept the next job they can find – and often they end up in one so low-paid and part-time that they were still dependent on some sort of state welfare anyway. Then again, the flexibility that allows employers – especially major industrial companies – to take on and lay off part-time shift workers depending on the state of the export market has certainly helped Germany to ride out the global economic crisis in the past three years."

"The immediate effect was to leave those living on benefits worse off (as of 2013, the standard rate for a single person is €382 a month, plus the cost of "adequate housing" and healthcare). But the new element that brought the most profound change was the contract, drawn up between the "jobseeker" and the "Jobcenter", which defined what each party promised to do to get the jobseeker back on somebody's payroll. This was coupled with "sanctions" – in other words, benefit cuts – if the jobseeker failed to keep up his or her side of the bargain. "

(Kuten tästä käy ilmi, niin kyseessä on ollut vähän meidän oman "aktiivimallin" kaltainen systeemi, jossa työttömän etuuksia leikataan, jos työtön ei saavuta asetettuja tavoitteita. Ja se on epäilemättä toiminut inspiraationa suomalaiselle aktiivimallille)

https://www.theguardian.com/commentisfree/2013/jan/01/germany-hartz-reforms-inequality

Kaikki se, mitä olen asiasta itse kuullut, tukee tätä. Ja olenhan minä kuullut, sillä molemmat siskoni asuvat Saksassa. Ja onhan minulla muitakin henkilökohtaisia kontakteja sinne, kun olen itsekin siellä monet kerrat käynyt. Lisäksi Saksahan suurena ja vauraana teollisuusmaana on aina ollut juuri se maa, jonne on menty töihin ympäri Eurooppaa.

Eli Saksa on menestynyt osin juuri maahanmuuton ansiosta? Tällaista harvemmin kuulee Hommalla.
Mutta ehkäpä meidänkin tulisi keskittyä houkuttelemaan työperäistä maahanmuuttoa entistä aktiivisemmin.

Ja hyvä että näet somalien työllistymisasteen Yhdysvalloissa olevan menestys. Mennä ensinnä "pakolaiseksi" valtameren yli, ja sitten... Siis hieno maa se Yhdysvallat ja sen sosiaalinen toiminta. Se saa lähes puolet sinne itsensä urakoineista somaleista työelämään. Mutta ehkäpä he hitusen eroavat muutenkin läheiseen avointen rajojen EUrooppaan saapuneista?

Verrattuna pohjoismaihin tulos on ollut hyvä. Menestys se olisi vasta, jos valtaväestön työllisyysaste ylitettäisiin, jolloin huoltosuhde paranisi heikentymisen sijaan. Kyseessä ei ole pakolaisuuden puolustuspuhevuoro.

On todella harmi, että se artikkeli on poistettu netistä, jossa tätä asiaa käsiteltiin (oli ilmeisesti liian suosittu tietyissä piireissä), mutta muistaakseni siinäkin sivuttiin pakolaisten "laatueroja" Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä.
Tämä argumentti kumottiin osin sillä, että Kanadassa, jonne on siis maantieteellisesti suurin piirtein yhtä vaikea "marssia sisään" kuin Yhdysvaltoihin, oli yhtä huono tilanne somaleiden työllistymisen suhteen kuin pohjoismaissakin.

edit. typoja korjattu.

[Veikko]

--

Kaikki se, mitä olen asiasta itse kuullut, tukee tätä. Ja olenhan minä kuullut, sillä molemmat siskoni asuvat Saksassa. Ja onhan minulla muitakin henkilökohtaisia kontakteja sinne, kun olen itsekin siellä monet kerrat käynyt. Lisäksi Saksahan suurena ja vauraana teollisuusmaana on aina ollut juuri se maa, jonne on menty töihin ympäri Eurooppaa.

Eli Saksa on menestynyt osin juuri maahanmuuton ansiosta? Tällaista harvemmin kuulee Hommalla.
Mutta ehkäpä meidänkin tulisi keskittyä houkuttelemaan työperäistä maahanmuuttoa entistä aktiivisemmin.

--

Saksa oli teollisuusmaa jo ennen mamuja, eli tuskin ne sinne sitä teollisuutta ja työpaikkoja toivat.

Mutta en jatka enempää tästä, sillä näyttää menevän pelkäksi jankutukseksi, joka on vielä OT.

[Vesa Heimo]

Keskiluokka ja siitä ylöspäin priorisoi ne huvit ja vapaa-ajan mahdollisuuden lasten edelle- ei kaikki, mutte erittäin monet.

Tuossa on perää.  Monen köyhän ainoa elämänsisältö taas on lapset, kun muuhun ei ole varaa.

Sekä että- lapsia haluttaisiin mutta ne "estää" sen muun keskiluokkaisen elämän, mut jos siihen nyt ei vaan ole saumaa niin lapsia tehdään sinne elämää piristämään.

Toisaalta, sama pätee myös avioeroihin. Tuttavamieheltä kuuntelin vuosia että 3 lapsen perheessä ei ole vaimon syliä telkalla saatikka rauhaa paneskella kun panettais. No, ne eros. Ja arvatkaa Sherlokit mitä; vuoroviikoin kun on lapset, niin sekä ex-vaimolla että tällä miehellä sitä on yllinkyllin. Joka toinen viikko on tyttö/poikakaveri suunnilleen samasta tilanteesta ja ollaan niiiin rakastuneita kun on syliä ja seksiä mitä edellisestä liitosta puuttui. No tottakai puuttui kun ei ollut joka toinen viikko aikuisten "juhlaa".

Näin se vaan menee kulutusyhteiskunnassa jossa ei ole sitä mummoa joka lapset välillä ottaa ja toisaalta työtä jossa lapset voi olla mukana osana perhettä. Agraariyhteiskunnissa se toimii ja lapsia tulee. Mutta edelleenkään se ei ole hallituksen vika, lapsia tehtiin eniten juuri silloin kun vähiten tuettiin.

Vähemmän sitä tuntimääräisesti tehdään nykyisin duunia kun maatiloilla. Mut siinä ne lapset meni helmoissa touhutessa ja kun sukutilat oli, niin yhteistä parisuhdeaikaakin varmaan oli samalla enemmän kun nykytöissä. Samalla kun ei ollut edes realismia haaveilla Pariisinreissusta ja Helsinki oli melkein se mihin kerran elämässä panostettiin.

[no future]

Et tule juuri näkemään pakolaisia minimipalkkatöissä täällä Suomessa, vaikka se olisi heidän osaamistasollaan ainoa realistinen vaihtoehto. Minimipalkkatyöt jäävät joidenkin reippaiden suomalaisten ja etenkin työperäisten maahanmuuttajien tehtäviksi (joiden oleskeluluvan edellytys on työllistyminen).

Siivoojat, rakennusapumiehet, bussikuskit, taksikuskit, ravintolatyöntekijät, missäs kaikkialla pakolaistaustaisia/muulla kuin työviisumilla Suomeen tulleita nyt voikaan nähdä?

[Paju]

Ruotsissa on harvinaisempaa olla niin pitkään täysin kotona kuin Suomessa, koska siellä ei ole kotihoidontukea, mutta varsinkin pikkulasten äideillä työn itsevalittu osa-aikaisuus tavallisempaa kuin Suomessa

Kotihoidontuki on minusta tällä hetkellä kaikkein pahin naisten työelämästä syrjäyttäjä ja sukupuolten välisen palkkakuilun syyllinen.

Jopa OECD on todennut, että se syrjäyttää etenkin maahanmuuttajanaisia työelämästä (mutta sama koskee myös suomalaisia naisia):

"OECD: Kotihoidon tuki jumiuttaa maahanmuuttajaäidit koteihin Suomessa"

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005816743.html

Käytännön esimerkkinä voisin mainita omat naispuoliset työtoverini. Itselläni on nykyisessä ammatissa 8 vuoden työkokemus ja saan yhtä hyvää tai parempaa palkkaa kuin muutamat 12-15 vuoden työkokemuksen omaavat naispuoliset työtoverini.
Miksi? Ei siksi, että he ovat naisia, vaan siksi, että näillä on 2-4 lasta. Se tarkoittaa, että kyseiset henkilöt ovat käyttäneet maksimissaan jopa 6-12 vuotta kotiäiteinä, joka on yhtä monta vuotta vähemmän käytännön työkokemusta (joka tarkoittaa siis ajantasaista osaamista ja työtehokkuutta) sekä vuotuisia henkilökohtaisia palkankorotusneuvotteluita, vaikka paperilla heillä on omaani pidempi työura.
Ja nyt on kyse vielä korkeakoulutetuista ihmisistä. Minimipalkkahomissa moniko viitsii edes palata työelämään, jos on viettänyt 12 vuotta kotiäitinä...

Voisiko olla niin, että nuo naiset ovat aivan tietoisesti ja harkiten tehneet arvovalinnan? Pitäneet palkkakehitystä tärkeämpänä tarjota lapsilleen vauva- ja taaperoiässä hyvä kasvuympäristö hälyisän päiväkodin sijaan ja halunneet olla täysipainoisesti mukana lastensa elämän alkutaipaleella?

Pienen lapsen vanhemmalla on oikeus tehdä 80 prosentin työaikaa - käytännössä nelipäiväistä viikkoa tai kuusituntista päivää. Työmatkat huomioon ottaen se tarkoittaa lapselle neljää kymmenen tunnin hoitopäivää tai viittä kahdeksan tunnin päivää viikossa.

Vanhempainpäivärahakausi päättyy ja  kotihoidontuki alkaa lapsen ollessa vain yhdeksän kuukauden ikäinen. Tuon ikäinen on vasta vauva: ei juuri kävele eikä puhu, saati hyödy varhaiskasvatuksesta tai leikkikavereista.

Kotihoidon tuki jatkuu lapsen kolmivuotispäivään asti, mutta harva äiti on kotona noin pitkään, jos tarjolla on työpaikka. Jos taas töitä ei ole, jää akateemiseksi pohdinnaksi, milloin äiti palaisi töihin, jos niitä olisi.

[Kireä ukkeli]

Siivoojat, rakennusapumiehet, bussikuskit, taksikuskit, ravintolatyöntekijät, missäs kaikkialla pakolaistaustaisia/muulla kuin työviisumilla Suomeen tulleita nyt voikaan nähdä?

Näistä oikeastaan ainoastaan bussikuskeina olen nähnyt huomattavia määriä somaleita. Pk-seudulla bussikuskin keskipalkka on 3256 euroa.

Siivous, taksit, rekkakuskit, lähihoitajat, etniset ravintolat yms. ovat pääosin työperäisten maahanmuuttajien sekä etnisten suomalaisten miehittämiä töitä, koska niissä liksa jää useimmilla työntekijöillä huomattavasti alle sen kolmen tonnin tai jopa alle 2k.
Positiivisena asiana olen nähnyt toisen polven somalimaahanmuuttajia etenkin muun muassa kauppojen kassoilla, mutta nämäkin ovat jo siis ihan syntyperäisiä suomalaisia, eivät pakolaisia ulkomailla syntyneitä tai edes siitettyjä.

"Suomen somalialaisten yrittäjyysaktiivisuus on muihin maahanmuuttajaryhmiin verrattuna poikkeuksellisen vähäistä. Suomen yli 15 000 hengen somaliväestöstä oli 36 yrittäjiä vuonna 2012."

https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/274015-somalien-omistamat-yritykset-harvassa-tuet-passivoivat-isoja-perheita

Joku tässä mättää ja se tuskin on yksinomaan somaleiden itsensä syytä, koska Yhdysvalloissa tilanne on aivan erilainen. Eli kyllä siellä jotain rakenteellista on taustalla myös.

[Kireä ukkeli]

Voisiko olla niin, että nuo naiset ovat aivan tietoisesti ja harkiten tehneet arvovalinnan? Pitäneet palkkakehitystä tärkeämpänä tarjota lapsilleen vauva- ja taaperoiässä hyvä kasvuympäristö hälyisän päiväkodin sijaan ja halunneet olla täysipainoisesti mukana lastensa elämän alkutaipaleella?

He ovat nimenomaan tehneet arvovalinnan. Mutta kansantalouden kannalta se ei ole aina paras valinta.

Päiväkodeissa kasvaneet lapset pärjäävät muuten kotona varhaiskasvatettuja paremmin keskimäärin.

"Kotihoidon tuen sisaruskorotuksen käyttö eli lapsen siirtyminen suoraan kotihoidosta peruskoulun ensimmäiselle luokalle on yhteydessä heikompaan koulumenestykseen peruskoulussa, selviää Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyönä tehdystä tuoreesta tutkimuksesta."

"Varhaiskasvatuksen ja koulumenestyksen välistä yhteyttä on tutkittu Suomessa ja ulkomailla eri yhteyksissä. Uuden tutkimuksen mukaan ennen ensimmäistä kouluvuottaan päivähoitoon osallistuneiden nuorten päästötodistuksen keskiarvo oli korkeampi verrattuna niihin nuoriin, jotka olivat kotihoidossa ennen koulun aloittamista. Eroa oli 0,2 arvosanaa."

https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/uusi-tutkimus-kertoo-varhaiskasvatuksen-ja-koulumenestyksen-suhteesta/

Pienen lapsen vanhemmalla on oikeus tehdä 80 prosentin työaikaa - käytännössä nelipäiväistä viikkoa tai kuusituntista päivää. Työmatkat huomioon ottaen se tarkoittaa lapselle neljää kymmenen tunnin hoitopäivää tai viittä kahdeksan tunnin päivää viikossa.

Lasten vanhemmilla on siihen suurempi oikeus, koska työnantaja ei voi siitä kieltäytyä ilman perusteita. Mutta harva tietää, että periaatteessa kenellä tahansa on oikeus ehdottaa sitä (vaikkakin työnantajan on helpompi kieltäytyä):

"Työntekijän oikeudesta osittaiseen hoitovapaaseen säädetään työsopimuslain 4 luvun 4 ja 5 §:ssä. Jos työntekijä haluaa muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. (26.1.2001/64)"

Kotihoidon tuki jatkuu lapsen kolmivuotispäivään asti, mutta harva äiti on kotona noin pitkään, jos tarjolla on työpaikka. Jos taas töitä ei ole, jää akateemiseksi pohdinnaksi, milloin äiti palaisi töihin, jos niitä olisi.

Yllättävän moni on. Omista akateemisista työtovereista useimmat ovat sitä käyttäneet, vaikka kaikki eivät toki koko kolmea vuotta.
Jopa niin moni hyödyntää etua, että OECD on ehdottanut Suomelle kotihoidontuen lakkauttamista, koska se syrjäyttää naisia työmarkkinoilta sekä heikentää urakehitystä. Suomi on myös harvoja (ainoa?) maita Euroopassa, joka moista etua myöntää.
Tämä on kaikki pois kansantaloudesta.

[kepposyksikkö]

Keskiluokka ja siitä ylöspäin priorisoi ne huvit ja vapaa-ajan mahdollisuuden lasten edelle- ei kaikki, mutte erittäin monet.

Tuossa on perää.  Monen köyhän ainoa elämänsisältö taas on lapset, kun muuhun ei ole varaa.

Sekä että- lapsia haluttaisiin mutta ne "estää" sen muun keskiluokkaisen elämän, mut jos siihen nyt ei vaan ole saumaa niin lapsia tehdään sinne elämää piristämään.

Toisaalta, sama pätee myös avioeroihin. Tuttavamieheltä kuuntelin vuosia että 3 lapsen perheessä ei ole vaimon syliä telkalla saatikka rauhaa paneskella kun panettais. No, ne eros. Ja arvatkaa Sherlokit mitä; vuoroviikoin kun on lapset, niin sekä ex-vaimolla että tällä miehellä sitä on yllinkyllin. Joka toinen viikko on tyttö/poikakaveri suunnilleen samasta tilanteesta ja ollaan niiiin rakastuneita kun on syliä ja seksiä mitä edellisestä liitosta puuttui. No tottakai puuttui kun ei ollut joka toinen viikko aikuisten "juhlaa".

Näin se vaan menee kulutusyhteiskunnassa jossa ei ole sitä mummoa joka lapset välillä ottaa ja toisaalta työtä jossa lapset voi olla mukana osana perhettä. Agraariyhteiskunnissa se toimii ja lapsia tulee. Mutta edelleenkään se ei ole hallituksen vika, lapsia tehtiin eniten juuri silloin kun vähiten tuettiin.

Vähemmän sitä tuntimääräisesti tehdään nykyisin duunia kun maatiloilla. Mut siinä ne lapset meni helmoissa touhutessa ja kun sukutilat oli, niin yhteistä parisuhdeaikaakin varmaan oli samalla enemmän kun nykytöissä. Samalla kun ei ollut edes realismia haaveilla Pariisinreissusta ja Helsinki oli melkein se mihin kerran elämässä panostettiin.

Silloin ei ollut nykyisiä tehokkaita ehkäisykeinoja ja turvallisia abortteja. Jos vaikka keskiajalla olisi ollut hormonaalinen ehkäisy olemassa ja helposti saatavilla niin varmaan sitä olisi käytetty silloinkin. Ehkäisyn helppous ja turvallinen ja tehokas abortti on muuttanut lastensaantikulttuuria niin että jokaisen lapsen kohdalla tehdään nykyään erikseen päätös siitä että se halutaan kun aiemmin jokaista suurperheen lasta ei oltu erikseen toivottu

[Vesa Heimo]

^Tottakai ehkäisyn helppous on myös mukana, mutta mututuntumalla väitän että yksinkertaisesti muutos sekä työelämässä ja kaiken "saatavuudessa" on paljon isompi tekijä.

Kyllä keskiverto 60l:n maanviljelijällä mahdollisuudet huvituksiin ja maailmaan sekä perusruokaan edes, on olleet paljon kapeammat kun nykymaailman työttömällä.

Ja sitten kun sille ok. tuloiselle lykätään eteen vaihtoehto mitä elämyksiä saa yhdellä lapsella vielä vs. viidellä niin valinta painottuu kyllä reippaasti siihen yhteen

[Alarik]

... mahdollisuudet huvituksiin ja maailmaan sekä perusruokaan edes, on olleet paljon kapeammat kun nykymaailman työttömällä.

Ja sitten kun sille ok. tuloiselle lykätään eteen vaihtoehto mitä elämyksiä saa yhdellä lapsella vielä vs. viidellä niin valinta painottuu kyllä reippaasti siihen yhteen

Vakavasti puhuen olisiko kuitenkaan huvitukset syynä?

Muutenhan mekin vaan päiväkaudet naurettais täällä. En ole huomannut, että lapsettomilla olisi kaikkein hauskinta. Tai vähälapsisilla enemmänhauskaa. Eikä joku Halla-aho jatkuvasti ole itkemässä, kuinka urakehitys tyssää kun on paljon lapsia.

Kun oikein mietin tässä niin itse olin lapseton, ei kyllä ollut yhtä hauskaa kuin nykyisin. Enkä tarvinnut ostaa paljon mitään, niin en hankkinut. Ruokakin oli pask** kun itsehän sen söin. Enkä juuri viitsinyt käydä missään. Aikaa toki oli, löysäillä.
-> nyt on pakostikin ryhtiä hommassa, tätä äijääkin pantu kuntoon, on kunnon ruuat ja salaatit, oikein aikatauluakin ja liikuntaa. Ja välillä tulee ostettua ja tehtyä kaikkea kivaa, niinkuin vaikka leijan lennätystä (ei sinkkusohvalla sen haisevan), niin ja viitsii matkailla kun on seuraa.

Mutta se onkin toki vain oma kokemus...
- on toki eri asia taantua perheelliseksi jos on ollut kiireisintä itsenäisten suvakkijoukkojen kuuminta kärkeä ja oikein kansainvälisesti tunnettu blogistaan ja instastaan, kuin
- itseni lailla ryhdistäytyä takaisin kirjoille veltosta kilju-netti-sohva kriitikosta, nousta ylös ja kävellä ulos.

Niin ja aikuisten puuhat on ollut vain järjestelykysymys. Helpommalla pääsis, jos olis joku isovanhempi tms vahtimassa, mutta hoituu se muutenkin. Ehkä joillekin voisi olla iso apu jos valtio tarjoaisi muutamia kertoja lastenhoitoa/vahtimista jossain päiväkodissa esim ilta-/viikonloppuaikaan.

[ikuturso]

Huolimatta alhaisesta syntyvyydestä ja sekularisoituvasta suomenmaasta joka joulu yksi suosituimmista joululauluista on "sydämeeni joulun teen", jonka kertosäkeessä jeesus syntyy uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.

Outoa.

-i-

[kepposyksikkö]

Ei suuren lapsilauman vahtiminen ja viihdyttäminen ole aiemminkaan ihmisistä ollut yleisesti ottaen kovin hauskaa päätellen siitä, että ne joilla oli varaa ulkoistivat sen lastenhoitajille, imettäjille, yms ja köyhillä lapset olivat paljon ilman aikuisten aktiivista huomiota keskenään tai auttamassa töiden teossa. Lasten ja vanhempien tunnesuhde ja lapsilähtöisyys yhdessäolossa on korostunut, kun lapsia on vähemmän ja ne ovat oletusarvoisesti toivottuja

[Murkula]

He ovat nimenomaan tehneet arvovalinnan. Mutta kansantalouden kannalta se ei ole aina paras valinta.

Päiväkodeissa kasvaneet lapset pärjäävät muuten kotona varhaiskasvatettuja paremmin keskimäärin.

Paitsi että kouluarvosana on täysin eri asia kuin menestys.

Kun mittapuuksi laitetaan kouluarvosana, mitataan menestymisen sijaan paljon enemmän tasapäistämisen onnistumista. Kaiken sen valheen jälkeen mitä itselle koulussa tuputettiin, niin kun kyky omaan ajatteluun on saatu päiväkodissa valmiiksi heikennettyä, on sitten paljon helpompaa opettaa soopaa milloin mistakin sukupuolettomuudesta, lätkämailailmastosta tai vastaavasta.

[Kireä ukkeli]

Paitsi että kouluarvosana on täysin eri asia kuin menestys.

Kun mittapuuksi laitetaan kouluarvosana, mitataan menestymisen sijaan paljon enemmän tasapäistämisen onnistumista. Kaiken sen valheen jälkeen mitä itselle koulussa tuputettiin, niin kun kyky omaan ajatteluun on saatu päiväkodissa valmiiksi heikennettyä, on sitten paljon helpompaa opettaa soopaa milloin mistakin sukupuolettomuudesta, lätkämailailmastosta tai vastaavasta.

No jos et arvosta lasten koulumenestystä, niin entäpä kognitiivisia taitoja? Vai ovatko nekin vain osa tuota salaliittoa?

"Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimus selvitti (siirryt toiseen palveluun) lasten kotihoidon tuen vaikutusta lasten hoitomuotoon ja lasten suoriutumiseen neuvolan kognitiivisissa testeissä. Kognitiivisia taitoja ovat tietojenkäsittelytaidot, kuten ajattelu, oppiminen, muistaminen ja ongelmanratkaisu.

Tulokset osoittivat, että kotihoidon tuen nostaminen kuntalisien avulla pidensi äitien kotihoitojaksoja. Lapsiin pitkä kotihoito vaikutti siten, että he saivat keskimäärin huonompia tuloksia neuvolan kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä kuin varhaiskasvatuksessa olevat ikätoverinsa."

https://yle.fi/uutiset/3-10226728

Ikävää, että koulusta sinulle jäi lähinnä sukupuoliasiat ja lätkäilmastot mieleen. Kaikkien kohdalla peruskoulu ei selvästi onnistu. Itselläni 80- ja 90-luvuilla peruskoulu oli ihan hyödyllinen elämään valmistava kokemus eikä ilmastonmuutoksesta tai sukupuolistakaan juuri puhuttu, vaikka en usko, että niistä olisi minulle suurta haittaakaan ollut.

[Murkula]

No jos et arvosta lasten koulumenestystä, niin entäpä kognitiivisia taitoja? Vai ovatko nekin vain osa tuota salaliittoa?

Ikävää, että koulusta sinulle jäi lähinnä sukupuoliasiat ja lätkäilmastot mieleen. Kaikkien kohdalla peruskoulu ei selvästi onnistu. Itselläni 80- ja 90-luvuilla peruskoulu oli ihan hyödyllinen elämään valmistava kokemus eikä ilmastonmuutoksesta tai sukupuolistakaan juuri puhuttu, vaikka en usko, että niistä olisi minulle suurta haittaakaan ollut.

Jos et ymmärrä pointtia, jossa nykyopetuksessa on pelkkää valhetta yli tuon 0,2 arvosanaa ja yrität kasata tuosta olkiukkoa, niin se kertoo enemmän itsestäsi, kuin minusta.

Vaan jos viitsisit itse ajatella linkkaamaasi edes vähän, niin ymmärtäisit varmasti, että jokin "mainitsematon ero" tai 0,2 arvosanaa on erona sitä luokkaa, että siitä ei voi vetää sitä johtopäätöstä menestymiseen perustuen näiden muutenkin heikkoon korrelaatioon, jonka olet vetänyt.

[Kireä ukkeli]

Jos et ymmärrä pointtia, jossa nykyopetuksessa on pelkkää valhetta yli tuon 0,2 arvosanaa ja yrität kasata tuosta olkiukkoa, niin se kertoo enemmän itsestäsi, kuin minusta.

Vaan jos viitsisit itse ajatella linkkaamaasi edes vähän, niin ymmärtäisit varmasti, että jokin "mainitsematon ero" tai 0,2 arvosanaa on erona sitä luokkaa, että siitä ei voi vetää sitä johtopäätöstä menestymiseen perustuen näiden muutenkin heikkoon korrelaatioon, jonka olet vetänyt.

En ole aivan vakuuttunut omista perusteistasi arvioida peruskoulua valheelliseksi ja sitä kautta peruskoulun parempaa koulumenestystä turhaksi, mutta lukisin mielelläni aiheesta lisää.
Ehkä jos esittäisit lähteitä ja tutkimustuloksia tukemaan teoriaa?

[Paju]

Paitsi että kouluarvosana on täysin eri asia kuin menestys.

Kun mittapuuksi laitetaan kouluarvosana, mitataan menestymisen sijaan paljon enemmän tasapäistämisen onnistumista. Kaiken sen valheen jälkeen mitä itselle koulussa tuputettiin, niin kun kyky omaan ajatteluun on saatu päiväkodissa valmiiksi heikennettyä, on sitten paljon helpompaa opettaa soopaa milloin mistakin sukupuolettomuudesta, lätkämailailmastosta tai vastaavasta.

No jos et arvosta lasten koulumenestystä, niin entäpä kognitiivisia taitoja? Vai ovatko nekin vain osa tuota salaliittoa?

"Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimus selvitti (siirryt toiseen palveluun) lasten kotihoidon tuen vaikutusta lasten hoitomuotoon ja lasten suoriutumiseen neuvolan kognitiivisissa testeissä. Kognitiivisia taitoja ovat tietojenkäsittelytaidot, kuten ajattelu, oppiminen, muistaminen ja ongelmanratkaisu.

Tulokset osoittivat, että kotihoidon tuen nostaminen kuntalisien avulla pidensi äitien kotihoitojaksoja. Lapsiin pitkä kotihoito vaikutti siten, että he saivat keskimäärin huonompia tuloksia neuvolan kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä kuin varhaiskasvatuksessa olevat ikätoverinsa."

https://yle.fi/uutiset/3-10226728

Tämän tutkimuksen jäsen @simplex analysoi varsin kattavasti tuoreeltaan. Pidemmällä tähtäimellä kotihoitoa seuraa noiden tilastojen mukaan parempi koulumenestys. Heikompi suoriutuminen neuvolan testeissä selittyy pitkälti sillä, että ne testaavat harjaantumista. Päivähoidossa lapset harjoittelevat noita taitoja, mutta ne on helppo kiriä kiinni myöhemmin. Muutakin varsi jyrkkää asiantuntijakritiikkiä on linkattu tuohon ketjuun.

Toisessa yllä linkkaamassasi, samoihin aikoihin julkistetussa tutkimuksessa on samantapaisia ongelmia, jotka jutussa nostetaankin esiin. Kun perhetausta vakioidaan, erot häviävät.

Yleensä nämä vaikuttavat aika tarkoitushakuisilta ja poliittisesti motivoituneilta selvityksiltä, joiden tavoitteena on lähinnä luoda perusteita lasten ohjaamiseksi päivähoitoon.

[Paju]

Voisiko olla niin, että nuo naiset ovat aivan tietoisesti ja harkiten tehneet arvovalinnan? Pitäneet palkkakehitystä tärkeämpänä tarjota lapsilleen vauva- ja taaperoiässä hyvä kasvuympäristö hälyisän päiväkodin sijaan ja halunneet olla täysipainoisesti mukana lastensa elämän alkutaipaleella?

He ovat nimenomaan tehneet arvovalinnan. Mutta kansantalouden kannalta se ei ole aina paras valinta.

Tuota noin. Tuskin yrität sanoa, että vanhemman pitäisi ensisijaistaa kansantalous lapsensa hyvinvointia tärkeämmäksi?

Muutenkin kotihoito on tuettunakin halvempaa kuin päivähoito. Kotivanhempi myös vapauttaa paikan sijaiselle, mikä vähentää työttömyysmenoja ja parantaa sijaisen palkkakehitystä. Kotivanhemman eläkekertymä pienenee ja helpottaa siis tulevien eläkkeiden maksutaakkaa.

Pienen lapsen vanhemmalla on oikeus tehdä 80 prosentin työaikaa - käytännössä nelipäiväistä viikkoa tai kuusituntista päivää. Työmatkat huomioon ottaen se tarkoittaa lapselle neljää kymmenen tunnin hoitopäivää tai viittä kahdeksan tunnin päivää viikossa.

Lasten vanhemmilla on siihen suurempi oikeus, koska työnantaja ei voi siitä kieltäytyä ilman perusteita. Mutta harva tietää, että periaatteessa kenellä tahansa on oikeus ehdottaa sitä (vaikkakin työnantajan on helpompi kieltäytyä):

Juu, mutta miten downshiftaaminen tähän liittyy? Pointtini oli, että työelämä ei juuri jousta. Pienen lapsen vanhemmalla ei ole oikeutta tehdä esimerkiksi puolikasta päivää taI paria päivää viikossa. Valinta on tehtävä kotihoidon ja kokoaikaiseen päivähoidon välillä. Mitä pienempi lapsi on, sitä vahvemmin vaaka kallistuu kotihoitoon - tuista riippumatta.

Kotihoidon tuki jatkuu lapsen kolmivuotispäivään asti, mutta harva äiti on kotona noin pitkään, jos tarjolla on työpaikka. Jos taas töitä ei ole, jää akateemiseksi pohdinnaksi, milloin äiti palaisi töihin, jos niitä olisi.

Yllättävän moni on. Omista akateemisista työtovereista useimmat ovat sitä käyttäneet, vaikka kaikki eivät toki koko kolmea vuotta.
Jopa niin moni hyödyntää etua, että OECD on ehdottanut Suomelle kotihoidontuen lakkauttamista, koska se syrjäyttää naisia työmarkkinoilta sekä heikentää urakehitystä. Suomi on myös harvoja (ainoa?) maita Euroopassa, joka moista etua myöntää.
Tämä on kaikki pois kansantaloudesta.

Moni hyödyntää etua jonkin aikaa, mutta harva työsuhteessa oleva on koko kolmea vuotta kotona. Jos tiiviihköön tahtiin syntyy useampi lapsi, silloin vapaat toki jatkuvat uuden lapsen vanhempainvapaana. Välissä voi olla hankala ehtiä palata töihin, lyhytaikainen paluu aiheuttaa työnantajallekin haasteita.

Muissa maissa on omanlaisensa tuet. Ruotsissa esimerkiksi päivärahakausi on merkittävästi pidempi. Saksa taas oli vielä 90-luvulla vahvasti kotirouvayhteiskunta, jossa mies hoiti palkkatyön ja rouva kotitalouden. Suora vertaaminen on siis vaikeaa.

[Kireä ukkeli]

Tuota noin. Tuskin yrität sanoa, että vanhemman pitäisi ensisijaistaa kansantalous lapsensa hyvinvointia tärkeämmäksi?

Ei, vaan se on valtion tehtävä ohjata kansalaisia toimimaan niin, että kansantalous pysyy kunnossa.

Minä olen esittänyt todisteita, että varhaiskasvatus päivähoidossa parantaa tai ei ainakaan heikennä lasten hyvinvointia ja tulevaisuuden näkymiä keskimäärin.
Jos siis väität tuossa päinvastaista, niin olisiko tutkimusta sen tueksi esittää?

Muutenkin kotihoito on tuettunakin halvempaa kuin päivähoito. Kotivanhempi myös vapauttaa paikan sijaiselle, mikä vähentää työttömyysmenoja ja parantaa sijaisen palkkakehitystä. Kotivanhemman eläkekertymä pienenee ja helpottaa siis tulevien eläkkeiden maksutaakkaa.

Eikä ole halvempaa, kun se tarkoittaa veronmaksajaa pois työelämästä parhaassa iässä. Tarvitseeko tosiaan kertoa miksi tukien varassa elävä on huonompi vaihtoehto kuin työntekijä veronmaksaja?
Eläkeläisköyhyys on tuskin mikään meriitti systeemin puolesta.

Kotihoidontuki syrjäyttää etenkin vähävaraisia naisia pysyvästi pois työelämästä. Myös korkeakoulutetuilla jokainen vuosi pois työelämästä on vuosi vähemmän ura- ja palkkakehitystä sekä hyvää veronmaksajaa.

"Kela tutki: Kotihoidon tuki lykkää äitien siirtymistä työelämään"

https://www.aamulehti.fi/a/23999525

"OECD:n mukaan Suomen kotihoidon tuki heikentää naisten työmarkkina-asemaa, ja sillä on vaikutusta myös maahanmuuttajalasten kotoutumiseen"

https://www.talouselama.fi/uutiset/oecdn-mukaan-suomen-kotihoidon-tuki-heikentaa-naisten-tyomarkkina-asemaa-ja-silla-on-vaikutusta-myos-maahanmuuttajalasten-kotoutumiseen/ca32544c-e475-3657-878f-74a53250cc9f

Juu, mutta miten downshiftaaminen tähän liittyy? Pointtini oli, että työelämä ei juuri jousta. Pienen lapsen vanhemmalla ei ole oikeutta tehdä esimerkiksi puolikasta päivää taI paria päivää viikossa. Valinta on tehtävä kotihoidon ja kokoaikaiseen päivähoidon välillä. Mitä pienempi lapsi on, sitä vahvemmin vaaka kallistuu kotihoitoon - tuista riippumatta.

Pointti oli, että sitä joustoa on lisättävä eikä vähennettävä, jotta perheen ja työn yhdistäminen käy helpommin.

Kyllä kotihoidontuen poistaminen vaikuttaisi kotihoidon määrään tietysti.

[Alarik]

...
Pointti oli, että sitä joustoa on lisättävä eikä vähennettävä, jotta perheen ja työn yhdistäminen käy helpommin.

Kyllä kotihoidontuen poistaminen vaikuttaisi kotihoidon määrään tietysti.

Jouston lisäys tarkoittaa valintamahdollisuuksia. Kotihoidontuen poisto taas vähentäisi valintamahdollisuuksia merkittävästi. Lisättäisiinkö peiton päähän lisää valintapaloja, jotka leikattaisiin toisesta päästä?

Vaikka tukea ei poistettaisi, niin moni kotonaoleva kävisi töissä jos työpaikka (pystyisi) tarjoaisi enemmän joustoja. Asenneilmapiiri on nyt se, että 24/7-töissä oleva lapseton on hyvä ja helppo, vanhempi jos kysyy "joustavuutta" niin olet helposti hankala. Ja on hankala järjestää, ja miettiä erikseen, sijaiset jne, ja etkö voisi olla helppo 24/7 niinkuin muutkin...

[Alarik]

...
Ei, vaan se on valtion tehtävä ohjata kansalaisia toimimaan niin, että kansantalous pysyy kunnossa.

Minä olen esittänyt todisteita, että varhaiskasvatus päivähoidossa...

Niin tästä vielä...
Valtio voisi kyllä ohjata paremmin. Nyt se ohjaa että työpaikan on huomioitava eri uskontojen sitäjatätä ja turvallisuus ja hygienia ja...

Miksi valtio valitsee ettei se tue lastenhankintaa vaikka ohjaamalla työpaikat vaikka järjestämään työpaikkojen yhteyteen päivähoidon. Hitsaritkin voisi ottaa lapset mukaan töihin, niinkuin ennen otettiin maanviljelyhommiin.

Ymmärrän toki, ne on valtion valintoja, jotain tuetaan ja jotain ei. Työt on liian erillään lapsista nyt, ja se luo mielikuvaa että niin on hyvä ja pitää olla jos menestystä ja elämää haluat...
Voisi olla toisinkin. Jos näkisi, että tuollakin on lapset tuossa ruokatauolla ja kotiinlähtiessä...

[kepposyksikkö]

...
Ei, vaan se on valtion tehtävä ohjata kansalaisia toimimaan niin, että kansantalous pysyy kunnossa.

Minä olen esittänyt todisteita, että varhaiskasvatus päivähoidossa...

Niin tästä vielä...
Valtio voisi kyllä ohjata paremmin. Nyt se ohjaa että työpaikan on huomioitava eri uskontojen sitäjatätä ja turvallisuus ja hygienia ja...

Miksi valtio valitsee ettei se tue lastenhankintaa vaikka ohjaamalla työpaikat vaikka järjestämään työpaikkojen yhteyteen päivähoidon. Hitsaritkin voisi ottaa lapset mukaan töihin, niinkuin ennen otettiin maanviljelyhommiin.

Ymmärrän toki, ne on valtion valintoja, jotain tuetaan ja jotain ei. Työt on liian erillään lapsista nyt, ja se luo mielikuvaa että niin on hyvä ja pitää olla jos menestystä ja elämää haluat...
Voisi olla toisinkin. Jos näkisi, että tuollakin on lapset tuossa ruokatauolla ja kotiinlähtiessä...

Kun valtiovalta ainakin väittää olevansa huolissaan syntyvyydestä, niin julkisen sektorin rekrytoinnissa voisi suosia niitä joilla on lapsia niin lapset eivät näyttäytyisi työllistymisen kannalta kategorisesti kielteisenä asiana ja perustaa paljon työllistävien laitostensa yhteyteen päiväkoteja. Myös yliopistojen yhteyteen voisi järjestää päivähoitoa ja muutenkin parantaa opiskelevien vanhempien asemaa niin että pitkä opiskelu ei niin itsestäänselvästi tarkoittaisi ensimmäisen lapsen syntymän lykkääntymistä valmistumisen ja työllistymisen jälkeiseen aikaan

[Murkula]

En ole aivan vakuuttunut omista perusteistasi arvioida peruskoulua valheelliseksi ja sitä kautta peruskoulun parempaa koulumenestystä turhaksi, mutta lukisin mielelläni aiheesta lisää.
Ehkä jos esittäisit lähteitä ja tutkimustuloksia tukemaan teoriaa?

Olenko väittänyt koko peruskoulua valheelliseksi ja sen koulumenestystä tarpeettomaksi, vai laitatko taas sanoja suuhun ja rakennat edelleen sitä olkiukkoa?

Yrität myös käyttää käänteistä todistustaakkaa. Jos vedät johtopäätöksen menestykseen peruskoulumenestyksestä, tulisi sinun esittää lähde sille, että tämä 0,2 arvosanan aro korreloi menestykseen, eikä päinvastoin. Se voi toki olla lähes mahdotonta, koska ero on niin pieni, kuten totesin.

[simplex]

Minä olen esittänyt todisteita, että varhaiskasvatus päivähoidossa parantaa tai ei ainakaan heikennä lasten hyvinvointia ja tulevaisuuden näkymiä keskimäärin.

Jos viittaat todisteilla noihin muutamasta julkaisusta kertovaan lehtijuttuun, jotka linkitit, niin nähdäkseni olet vielä varsin kaukana sen todistamisesta, että varhaiskasvatus päivähoidossa jotenkin parantaa lasten hyvinvointia ja tulevaisuuden näkymiä. Näissä käytössä oli vain muutama mittari (esim. neuvoloiden Lena-testit, yläasteen päättöarvosanat) ja käytännössä erot selittyivät muilla yleisesti tunnetuilla taustamuuttujilla (esimerkiksi vanhempien koulutustaso). Se tosin on todennäköistä, että käytettyjen mittareita tutkimalla päivähoito ei vaikuta ainakaan merkittävästi tuloksia huonontavasti. Keskeinen ja erillinen kysymys sitten on se, miten hyvin pelkästään nämä mittarit kuvaavat "lasten hyvinvointia ja tulevaisuuden näkymiä", kuten asian yleistät.

Jos siis väität tuossa päinvastaista, niin olisiko tutkimusta sen tueksi esittää?

Päivähoidon vaikutusta on toki tutkittu. Esimerkiksi Liisa Keltikangas-Järvinen on koonnut päivähoitoa koskevan tutkimustiedon yhteenvetoa helppolukuisessa muodossa kirjaansa Pienen lapsen sosiaalisuus. Tästä kirjasta kertoo mm. Suomen Kuvalehden artikkeli (boldaukset omia):

Professori Liisa Keltikangas-Järvinen: Alle 2-vuotiaan paikka ei ole päiväkodissa

...

Päiväkoti ei sovellu hoitopaikaksi alle 2-vuotiaille lapsille, väittää psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen uudessa kirjassaan Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY). Todisteeksi väitteelleen hän esittää ison joukon toisiaan tukevia tutkimuksia.

Keltikangas-Järvisen mukaan kyse ei ole päivähoidosta sinänsä vaan siitä, että tutkimusten mukaan liian varhaiset ryhmäkokemukset voivat vahingoittaa lapsen stressinsietokykyä. Asia on merkityksellinen siksi, että stressinsietokyky kehittyy kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ja tuo taso säilyy aikuisenakin. 

...

Ryhmässä oleminen lisää kirjan mukaan myös aggressiivisuuta. Pieni lapsi turvautuu aggressioon, kun hän joutuu tilanteeseen, jota hän ei vielä hallitse ja josta hän ei vielä selviä.

Keltikangas-Järvisen kirja on mielestäni hyvin kirjoitettu ja selkeä esitys viime vuosikymmenten tutkimuksesta aiheen tiimoilla. Kirjassa kerrotaan myös päivähoidon laatukriteereistä: jos päivähoito on laadukasta, se ei ole vastaavalla tavalla haitallista lapsille. Muistini mukaan (ei ole kirjaa nyt hyllyssä, jotta voisin tarkasti referoida) laadukkaan hoidon kriteereiksi on tutkimusten perusteella määrittynyt riittävän pienet ja pysyvät ryhmät (sekä aikuisten että lasten osalta) sekä riittävän lyhyet hoitopäivät. Jäin kirjan ja muualta hankitun kokemuksen perusteella siihen käsitykseen, että kovin moni päiväkoti ei Suomessa täytä näitä laadun kriteereitä. Ihan omien havaintojen perusteella alueittainen vaihtelu on varsin suurta.  Ja tietysti lyhyet hoitopäivät eivät pienten lasten tapauksessa tarkoita sitä tyypillistä 8-9 tunnin hoitopäivää, joka seuraa vanhempien normaalimittaisesta työpäivästä työmatkoineen.

Jos haet mahdollisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja tulevaisuuden näkymiin, niin lisääntynyt aggressiivisuus tai pysyvästi madaltunut stressinsietokyky eivät liene positiivisia asioita. Ja tällä voi tietysti olla vaikutusta myös niihin hakemiisi kansantaloudellisiin näkökohtiin pidemmällä aikavälillä. Tosin vaikutukset eivät liene yhtä yksinkertaisesti määritettävissä kuin lasten vanhempien keräämien veroeurojen mittaaminen. Ja toki laadukkaan päivähoidon järjestämiselläkin on taas kansantaloudellisia vaikutuksia.

(Niin ja tietysti vielä huomautus, että kaikista huonolaatuisessakaan päivähoidossa olleesta ei luonnollisesti tule aggressiivisia tai huonosti stressiä sietäviä, mutta ainakin Keltikangas-Järvisen kirjan perusteella nämä asiat lisääntyvät sitten väestön tasolla.)

[kepposyksikkö]

Perhepäivähoitajaksi ryhtymisen kynnystä on kuulemma korotettu lisäämällä esim koulutusvaatimuksia ja vaatimuksia hoitoasunnolle, vaikka se voisi olla hyvä tapa työllistyä samalla kun hoitaa omia lapsiaan kotona ja hoitolapset pääsisivät olemaan pienemmässä ryhmässä kuin päiväkodissa