2010-02-06 YLE: Saamelaisten kansallispäivää vietetään lauantaina

[Iloveallpeople]

Saamelaisten kansallispäivää vietetään lauantaina

Tänään lauantaina vietetään saamelaisten kansallispäivää. Päivän taustana on 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa alkanut ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, joka aloitti valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön saamelaisten välillä.

Omaa kansallispäivää saamelaiset ovat viettäneet 1990-luvulta lähtien. Kalentereihin päivä otettiin vuodesta 2004 lähtien.

Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa. Suomen noin 9 000 saamelaisesta yli puolet asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuu noin tuhat saamelaista.

Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue.

Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, saamelaiskäräjät.

YLE

Lisätietoa saamelaisista: Wikipedia

[Juha J.]

Ei muutaku neljäntuulen lakki päähän juhlan kunniaksi. Vaikka en minä saamelainen ole, lappilainen kyllä.

[Mika Mäntylä]

Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.

Wikipedia:
"Alkuperäiskansa on määritelty esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksessa numero 169. Sen mukaan näille kansoille on ominaista, että ne polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyaikaisen kansallisvaltion muodostumisen aikaan asui maassa. Toiseksi alkuperäiskansat ovat eläneet pitkälti riippumattomina aluetta hallitsevasta valtiosta ja säilyttäneet kielelliset, kulttuuriset ja yhteisölliset ominaispiirteensä ainakin osittain ympäröivästä valtakulttuurista erillisinä."

Mielestäni useampikin kansa on kyllä tämän määritelmän mukaan alkuperäiskansa.

[Ohni]

Mielestäni useampikin kansa on kyllä tämän määritelmän mukaan alkuperäiskansa.

Mitkä?

[kohmelo]

Saamelaisten kansallispäivä 6.2.
http://oppiminen.yle.fi/saamelaisten_kansallispaiva

Läpi sukupolvien
tottuneet selviytymään
yksin
paljaan taivaan alla
oman tokkansa kanssa (...)

(Nils-Aslak Valkeapää)

[Jaakko Sivonen]

Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.

Wikipedia:
"Alkuperäiskansa on määritelty esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimuksessa numero 169. Sen mukaan näille kansoille on ominaista, että ne polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyaikaisen kansallisvaltion muodostumisen aikaan asui maassa. Toiseksi alkuperäiskansat ovat eläneet pitkälti riippumattomina aluetta hallitsevasta valtiosta ja säilyttäneet kielelliset, kulttuuriset ja yhteisölliset ominaispiirteensä ainakin osittain ympäröivästä valtakulttuurista erillisinä."

Mielestäni useampikin kansa on kyllä tämän määritelmän mukaan alkuperäiskansa.

Taitaa olla EU:n keksimää satua tuo, että saamelaiset olisivat muka jotenkin EU:n ainoa alkuperäiskansa. EU ei todellakaan päätä historiasta.

Suomalaiset ovat yhtä paljon alkuperäiskansa kuin saamelaisetkin. Suomalaiset täyttävät hyvin tuon lainaamasi määritelmän. Olisi myös mielenkiintoista kuulla, miksei EU pidä esimerkiksi baskeja alkuperäiskansana.

[Uljanov]

Olen ymmärtänyt että saamelaiskulttuuri elää Suomessakin enää vain harvojen pappojen ja mummojen keskuudessa? Kieltä ehkä osataan hiukan tiheämmin, mutta ei kai sitä(niitä)kään juuri kukaan enää puhu äidinkielenään? Onko asia näin vai onko maassa yhä oikeasti elinvoimainen saamelaiskulttuuri?

[Marjapussi]

Olen ymmärtänyt että saamelaiskulttuuri elää Suomessakin enää vain harvojen pappojen ja mummojen keskuudessa? Kieltä ehkä osataan hiukan tiheämmin, mutta ei kai sitä(niitä)kään juuri kukaan enää puhu äidinkielenään? Onko asia näin vai onko maassa yhä oikeasti elinvoimainen saamelaiskulttuuri?

Samaa voi kysyä suomenkielestä muutaman kymmenen vuoden kuluttua, kun suojaväriset oikea uskoiset ovat päässeet enemmistöksi Suomessa. Autuas monikulttuuri tuhoaa "aidon" suomalaiskulttuurin. Vaikka "aito" suomalaiskulttuuri olisi nuotiolla käristetty HK:n Sininen, niin mielummin se kuin oikeauskoinen "oikea monikulttuuri". Saamelaisten suhteen heille tulisi tarjota kaikki mahdollinen tuki oman kulttuurinsa säilyttämiseksi.

[Ohni]

Olen ymmärtänyt että saamelaiskulttuuri elää Suomessakin enää vain harvojen pappojen ja mummojen keskuudessa? Kieltä ehkä osataan hiukan tiheämmin, mutta ei kai sitä(niitä)kään juuri kukaan enää puhu äidinkielenään? Onko asia näin vai onko maassa yhä oikeasti elinvoimainen saamelaiskulttuuri?

Suomessa on noin 2000 saamelaiskieliä äidinkielenään puhuvaa, ja suunilleen 8500 saamelaiseksi itsensä kokevaa. Kumpikaan lukumäärä ei ole ratkaisevasti vähentynyt viime vuosikymmeninä.

[Juha J.]

Olen ymmärtänyt että saamelaiskulttuuri elää Suomessakin enää vain harvojen pappojen ja mummojen keskuudessa? Kieltä ehkä osataan hiukan tiheämmin, mutta ei kai sitä(niitä)kään juuri kukaan enää puhu äidinkielenään? Onko asia näin vai onko maassa yhä oikeasti elinvoimainen saamelaiskulttuuri?

Suomessa on noin 2000 saamelaiskieliä äidinkielenään puhuvaa, ja suunilleen 8500 saamelaiseksi itsensä kokevaa. Kumpikaan lukumäärä ei ole ratkaisevasti vähentynyt viime vuosikymmeninä.

Hyvä kun Ohni selvensit Uljanoville. Saamelaiskulttuuri on elinvoimainen Suomessa ja tietysti hyvin assimiloitunut elämään tässä maassa. Yli rajojenkin on yhteistyötä. Itselläni on sellainen tuntuma, että saamelaiset nuoret ovat yhä enemmän ylpeitä omasta kielestään ja kulttuuristaan.

[Iloveallpeople]

Kolme maata elvyttää kolttakulttuuria

Kolttasaamen kieltä ja kulttuuria tuetaan kansainvälisellä Kolttakulttuuria yli rajojen EU-hankkeella. Suomessa, Venäjällä ja Norjassa aloitettu kolmivuotinen hanke tukee ja tekee tunnetuksi uhanalaista kolttasaamelaista kulttuuria ja kieltä.

Monivuotisen ja lähes miljoonan euron kokonaisbudjetilla toimivan hankkeen tavoitteena on lisätä eri maiden kolttasaamelaisten yhteistyötä. Suomessa hanketta koordinoi Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Liisa Holmberg sanoo, että hanke on yksi tapa jolla oppilaitos panostaa Sevettijärven alueelle. Kulttuurin ja kielen elvytystoimia ovat esimerkiksi tapaamiset, koulutus ja tiedottaminen.

- Järjestetään yhteisiä, varsinkin nuorille suunnattuja tapahtumia yli rajojen eli Norjan, Suomen ja Kuolan alueen kolttasaamelaisille.

Tietopaketteja ja kursseja

Muita toimia ovat kielikoulutuksen järjestäminen ja koltansaamenkielisen materiaalin valmistaminen esimerkiksi koltansaamenkielisen kielipesän käyttöön.

-Toivotaan, että Sevettijärvelle saataisiin oma kielipesä. Tässä hankkeessa on mahdollista tehdä oppimateriaalia ja kouluttaa kielipesien työntekijöitä, Holmberg toteaa.

Pienen yhteisön tunnettavuutta halutaan myös parantaa hankkeen aikana.

- Yksi toimenpide mihin ryhdytään on nettisivujen ja infomateriaalin tekeminen kolttasaamelaisista, jotta saataisiin tietoa levitettyä kulttuurin sisällä ja ulospäin.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyökumppanina Kolttakulttuuria yli rajojen -hankkeessa Norjassa on Øst samisk museum eli Itä-saamelaisten museo Neidenissä.

Vuosien 2010 - 2012 ajan toteutettavan hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 985 000 euroa. Suomen osuus on 427 000 euroa. Hankeen rahoittajina ovat muuan muassa Interreg Sapmi EU-rahasto, Barentsin sihteeristö, Itä saamelainen museo ja Norjan työ- ja elinkeinoministeriö.

Kolttasaamelaiset -vähemmistön vähemmistö

Saamelaisyhteisössä kolttasaamelaiset ovat pieni vähemmistö. Kolttasaamelaisten järjestö Saa´mi Nue´tt kertoo internet -sivuillaan, että Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä arvioidaan olevan kaikkiaan 60 000 - 100 000 saamelaista ja heistä vain noin 1 000 on kolttia.

Kolttasaamelaisia asuu pääasiassa kolmen valtion alueella, Suomessa Inarin kunnassa, Norjassa Etelä-Varangin kunnassa ja Venäjällä Kuolan niemimaan luoteisosissa mm. Murmanskissa, Olenogorskissa, Montsegorskissa ja Verhnetulomskissa.

Eniten kolttasaamelaisia asuu Suomessa, arvioiden mukaan noin 600 henkilöä. Varsinaisella koltta-alueella Sevettijärvellä ja Nellimisssä elää noin 400 henkilöä.

Saa´mi Nue´tt järjestön mukaan Suomen Sevettijärveä voidaan pitää ainoana kylänä maailmassa, missä omaleimainen ja perinteinen kolttasaamelainen kulttuuri ja koltan kieli ovat säilyneet elävinä.

YLE Lappi

[Turkulaine]

Suomessa on noin 2000 saamelaiskieliä äidinkielenään puhuvaa, ja suunilleen 8500 saamelaiseksi itsensä kokevaa. Kumpikaan lukumäärä ei ole ratkaisevasti vähentynyt viime vuosikymmeninä.

Lisäksi kannattaa huomioida, että oletettavasti muitakin kuin nuo 2000 osaavat kieltä, se ei vain ole ykköskieli. Elinvoimaisen pohjoissaamen puhujista valtaosa asuu Ruotsissa ja Norjassa, ja hienoa onkin pohjoismainen yhteistyö kielen käyttämisessä. FST:llä näkyy mielenkiintoisia uutisia pohjoisen elämänmenosta kaikissa kolmessa maassa (Oddasat) enimmäkseen pohjoissaamen kielellä suomeksi tekstitettynä.

Alkuperäiskansojen määritelmät ovat vain keinotekoisia byrokraattisia määritelmiä. Eurooppalaisia vähemmistökieliä on useita kymmeniä, vaikka meille koulussa opetetaankin harhaanjohtavasti Italiassa puhuttavan italiaa ja Espanjassa espanjaa. Euroopassa on hyvin rikas ja moninainen identiteettien ja kulttuurien kirjo omasta takaa; nykyään on vain muotia ihastella vierasta ja väheksyä omaa. Itse olen tavannut mm. perinnöstään kiinni pitäviä ja ylpeitä galitsian, katalaanin, võron ja saksin puhujia.

Plutoniumia lainatakseni:
Kun on äidinkieli, niin tulee hyvä mieli.
Ja kun on melodia, niin välttyy tragedia. 

[Iloveallpeople]

Saamelaiskulttuurikeskuksen nimi on Sajos

Inariin rakennettavan saamelaiskulttuurikeskuksen nimeksi on valittu Sajos. Se on inarinsaamea ja tarkoittaa tukikohtaa tai paikkaa, jossa ollaan tulilla pidempi aika.

Nimi valittiin kilpailun perusteella. Sajosta esitti inarinsaamelainen Matti Morottaja.

Saamelaiskulttuurikeskukseen tulee tilat saamelaishallinnolle sekä erilaisille kulttuuri-, tutkimus- ja opetustoiminnoille. Tarkoituksena on luoda saamelaisille aiempaa paremmat edellytykset ylläpitää ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan. Lisäksi kulttuurikeskus jakaa tietoa saamelaisista alkuperäiskansana.

Kulttuurikeskuksen rakennustyöt ovat alkaneet tällä viikolla, ja talon vihkiäisiä on määrä juhlia vuonna 2012. Hankkeen kustannusarvio on 12 miljoonaa euroa.

Uusi Suomi

[Taavitsainen]

Juu onnee vaan saamelaisille.
Mutta tosiaan tämä suomenkielen tapa käyttää sanaa "alkuperäiskansa" englanninkielisen "indigenous people" termin suorana käännöksenä on äärimmäisen harhaanjohtavaa.
Ihan samalla tavalla muutkin suomen heimot ovat sanan varsinaisessa tarkoituksessa alkuperäiskansaa.
Ainoa syy miksi termiä "indigenous" vois ehkä käyttää saamelaisiin vois vaikka olla että ovat huonoiten sulautunut heimo suomessa, tosin ehkäpä huonosti sulautuneita keskittymiä taitaa löytyy niin savon sydämestä kuin pohjalaisistakin.

[Ohni]

Juu onnee vaan saamelaisille.
Mutta tosiaan tämä suomenkielen tapa käyttää sanaa "alkuperäiskansa" englanninkielisen "indigenous people" termin suorana käännöksenä on äärimmäisen harhaanjohtavaa.
Ihan samalla tavalla muutkin suomen heimot ovat sanan varsinaisessa tarkoituksessa alkuperäiskansaa.
Ainoa syy miksi termiä "indigenous" vois ehkä käyttää saamelaisiin vois vaikka olla että ovat huonoiten sulautunut heimo suomessa, tosin ehkäpä huonosti sulautuneita keskittymiä taitaa löytyy niin savon sydämestä kuin pohjalaisistakin.

Saamelaiset eivät ole suomalainen heimo, eivätkä verrannolisia savolaisiin tai pohjalaisiin.

[Taavitsainen]

Juu onnee vaan saamelaisille.
Mutta tosiaan tämä suomenkielen tapa käyttää sanaa "alkuperäiskansa" englanninkielisen "indigenous people" termin suorana käännöksenä on äärimmäisen harhaanjohtavaa.
Ihan samalla tavalla muutkin suomen heimot ovat sanan varsinaisessa tarkoituksessa alkuperäiskansaa.
Ainoa syy miksi termiä "indigenous" vois ehkä käyttää saamelaisiin vois vaikka olla että ovat huonoiten sulautunut heimo suomessa, tosin ehkäpä huonosti sulautuneita keskittymiä taitaa löytyy niin savon sydämestä kuin pohjalaisistakin.

Saamelaiset eivät ole suomalainen heimo, eivätkä verrannolisia savolaisiin tai pohjalaisiin.

Joo ei minun moka, mutta alkuperäiskansana kyllä.

En tiedä mitä oikein ajattelin tuotakaan kirjoittaessa, en vissiinkään mitään 
Voin edelleen olla väärässä mutta näen heidät joka tapauksessa osana suomea sekä suomalaisuutta koska ovat niin pitkään olleet täällä myös.

[Hessu]

Tähän sopii hyvin Saamen suvun laulun suomennos (suom. Otto Manninen).
Saamen suvun laulu on ollut vuodesta 1986 saamelaisten kansallislaulu.

Sanat sopivat erinomaisesti nykyiseen menoon.

Suomen kieli on vähemmistökieli maailman kielien joukossa aivan samoin kuin Suomen kansa on vain pisara maailman kansojen kirjossa. Tästä(kin) syystä maasta, kansasta ja kielestä on pidettävä hyvä huoli.
Tämän hetken pahimmat vainolaiset ovat nousseet kansan keskuudesta oman ahneutensa ja vallanhimonsa sokaisemina.

Kansan yhtenäisyys on sen paras voimavara. Juuri tätä eri kansojen sisäistä yhtenäisyyttä pyritään nakertamaan ympäri Eurooppaa. Tällä tavoin tallotaan tietä liittovaltiolle ja kansallisten arvojen katoamiselle.
Euroopan itsenäisten kansojen on ryhdyttävä aktiivisempaan vastarintaan nykyisten hurmoshenkisten maanpettureiden toimien estämiseksi. Rauhanomaisin keinoin, totta kai.

Liittovaltion avulla saamme myös liittovaltion lain. Sen jälkeen etuamme ei valvo enää kukaan edes sen vertaa kuin nykyisin.


Sámi soga lávlla eli Saamen suvun laulu

Kaukaa alta seitsentähden
Lapin kulma kuumottavi
aava Turjan tunturisto
järvi järven tuolla puolen,
valtahiset harjat, huiput
kohoo kohti ilman kantta,
joet joikaa, korvet kaikaa,
niemet pystyt, rautarinnat,
työntyy tyrskymerta päin.

Tuimat tääl' on talven viimat,
tuulet, tuiskut määrättömät,
Saamen suku sieluin, mielin
silti rakastavi maitaan;
kulkijalle kuudan hohtaa,
roihuavat pohjanpalot,
poro pärskyy koivikossa,
melu täyttää järvet, jängät
pulkankolke talvitiet.

Taas kun kesäpäivän kehrä
kultaa metsät, meret, rannat,
kalamiehet meren, järven
kultakimalteessa keinuu,
kultasotkat soutaa, soiluu
hopeoina Lapin virrat,
välkkyy airo, vilkkuu sauvoin,
miehet laskee lauleskellen
kosket, könkäät, suvannot.

Sortumatta Saamen heimo
kestänyt on vainolaisten
tapporetket, kirokaupat,
viekkaat väärän veron viejät.
Terve, sitkeä sa heimo,
Terve, rakas rauhan juuri,
veljesriidan raastamaton,
veljesveren vuotamaton
Saamen heimo hiljainen!

Saivat esi- isät ammoin
voiton väärintekijöistä.
Veljet, mekin torjukaamme
sitkeästi sortajamme!
Suku vankka Päivän poikain,
ei sua voita vainolainen,
kultakieltäs jos vain vaalit,
taattojen jos neuvot muistat
Saamien on Saamen maa!

[Pöllämystynyt]

Juu onnee vaan saamelaisille.
Mutta tosiaan tämä suomenkielen tapa käyttää sanaa "alkuperäiskansa" englanninkielisen "indigenous people" termin suorana käännöksenä on äärimmäisen harhaanjohtavaa.
Ihan samalla tavalla muutkin suomen heimot ovat sanan varsinaisessa tarkoituksessa alkuperäiskansaa.
Ainoa syy miksi termiä "indigenous" vois ehkä käyttää saamelaisiin vois vaikka olla että ovat huonoiten sulautunut heimo suomessa, tosin ehkäpä huonosti sulautuneita keskittymiä taitaa löytyy niin savon sydämestä kuin pohjalaisistakin.

Saamelaiset eivät ole suomalainen heimo, eivätkä verrannolisia savolaisiin tai pohjalaisiin.

Historiaa opiskeleva tuttavani valisti minua ansiokkaasti tästä aiheesta, ja se mitä nyt muistelen hänen sanoneen, kalpenee hänen esityksensä rinnalla.

Saamelaiset ovat tietysti alkuperäiskansa, siitä ei ole mitään epäilystä. Lisäksi heillä on alkuperäiskansan virallinen status, joka on eri asia. Status on päätetty poliittisesti, status tai sen puuttuminen ei kuvaa objektiivisia tosiasioita, vaan oletettua suojeluntarvetta. Status on annettu saamelaisille kahdesta syystä:
1. koska saamelaiset ovat alkuperäiskansa
2. koska saamelaisia on niin vähän

Muut alkuperäiskansat eivät poliittisen eliitin mielestä tarvitse vastaavaa huomiota ja suojelua, joten statuksia ei ole juurikaan Euroopassa muille jaeltu. Statuksessa kyse on siis siitä, että ryhmä tarvitsee päättäjien mielestä erityistä suojelua.

Jos statuksia jaettaisiin sen mukaan, mitkä kansat täyttävät alkuperäiskansan määritelmiä, eikä päättäjien olettaman suojeluntarpeen perusteella, statuksia jaettaisiin paljon enemmän. Erityisesti suomalaisilla olisi perusteita alkuperäiskansaksi jo johdonmukaisuudenkin vuoksi - koska saamelaisetkin ovat. Suomalaisten kieli polveutuu samasta kantakielestä kuin saamelaisten, ja sitä kantakieltä puhuttiin fennoskandiassa jo kivikaudella. Miten samaa (kielellistä) alkuperää olevista, edelleen vanhoilla seuduillaan asuvista, toisilleen (kielellistä) sukua olevista kansoista toinen olisi alkuperäinen ja toinen ei?  Molempia ryhmiä ovat vieraat komentaneet.

Sitäpaitsi alkuperäiskansan määritelmiin kuuluu alkuperäinen elinkeino. Suomalaisten esivanhemmat kokeilivat maanviljelyä jo varhain, ja viljelevät edelleen maata hyvin paljon. Saamelaiset taas ovat siirtyneet alkuperäisestä pyyntikulttuuristaan paimentolaisuuteen (poronhoitoon) vasta historiallisella ajalla, Suomen alueella suuressa mittakaavassa vasta 1800-luvulla.

Suomalaisten perinteinen ja edelleen suosittu elinkeino pohjautuu vuosituhansien taakse, saamelaisten taas muutaman vuosisadan.

[Vox]

Käsitteellä alkuperäiskansa tarkoitetaan käytännössä kielivähemmistöä, joka on asunut alueella ennen kuin sinne on perustettu valtio. Jos Suomi kuuluisi vielä Ruotsiin tai Venäjään, suomalaisia saatettaisiin pitää alkuperäiskansana. Myös Ruotsissa saamelaisia pidetään alkuperäiskansana, vaikka nykyruotsin esimuotoja on puhuttu Ruotsin alueella huomattavasti saamelaiskieliä kauemmin.

[Rankkibus]

Saamelaiset ovat yksi Suomen kansan kansanryhmä siinä missä suomenruotsalaiset ja -suomalaiset.

Mutta minkä ihmeen takia saame ei ole yksi Suomen virallisista kielistä, vaikka saamelaisia on ollut maassamme aina ja heitä on lukumäärällisestikin jonkin verran?

Miksei saamelaisten oikeutta saada peruspalveluita omalla äidinkielellään turvata pakkosaamella, kuten suomenruotsalaisten pyhiä oikeuksia? Vai ovatko saamelaiset suomilaista perunanenääkin alhaisempia olentoja, jotka saisivat vain hävitä kansana maailmasta pois?

[volmari2]

saamelaisilla on kyllä eri oikeuksia, esim. kiintiö paikat yliopistoissa, puun oton oikeus valtion metsissä, valtio tukee 65% talon rakennuskustannuksista, poro tilan laittaja saa tietyn maa osuuden valtiolta etc.

[Griffinvaari]

Eipä ole ihme, että täällä ilmeisen oppineidenkin keskuudessa ei ole selvää käsitystä saamelaisten asemasta ja historiasta, kun historioitsijatkin väittelevät kysymyksestä sen mukaan perustellaanko kielitieteellä vai geeneillä, kumminkin niissäkin "tieteellisissä" totuuksissa taitaa näin maallikon silmin olla niin poliittiset kuin etenkin edunvalvonta kysymykset pää määrittäjinä.
Eikö tämä foorumi olisi hyvä alusta kysymyksen laajempaankin pohdintaan.
Liittyyhän kysymys kääntäen maahanmuuttopolitiikkaan, ainakin näin meidän pirkanmiesten kannalta, siis vieläkö häädetään kauemmas vai ei?.

[Jouko]

Suomalaisetkin on alkuperäiskansa. Ja varsinkin metsäsuomalaiset. Savo ja Kainuu asutettiin kun Olavinlinnaa alettiin rakentaa. Väki pakeni ankaraa verotusta ja pakkotyötä. Ja tiedetäänhän ketkä silloin orjuuttivat suomalaisia.

[Iloveallpeople]

Vanhat paikannimet kielivät saamelaisesta menneisyydestä

Pohjois-Karjalaa asutti keskiajalla suomalaisten lisäksi kaksi muutakin heimoa. Karjalaiset ovat yhä meitä lähellä, mutta maakunnan saamelainen historia on useimmille vieras. Tuosta ajanjaksosta kielivät vielä tänä päivänä monet paikannimet, jotka ovat peräisin saamen kielestä.

Saamelaisnimet ovat päätyneet osaksi pohjoiskarjalaista nimistöä keskiajalla. Nimet ovat välittyneet myöhemmin tulleille heimoille lähinnä kaupankäynnin kautta.

Saamelaiset kävivät turkiskauppaa karjalaisten suomalaisten kanssa. Paikannimiä on tarvittu esimerkiksi tapaamispaikoista sovittaessa. Tällä tavalla ovat periytyneet myös Pohjois-Karjalan karjalaisasutustakin vanhemmat, ennen vuotta 1000 syntyneet nimet.

- Täällä on täytynyt olla saamelaisia ainakin vuoden 1000 tienoilta 1500-luvulle asti, ainakin Pielisjärven ja Lieksan seuduilla. Kuhmonkin veroluetteloissa on vielä 1500-luvun puolella Lappi- ja Lappalainen-nimisiä veronmaksajia, kertoo suomen kielen professori ja nimistöntutkija Alpo Räisänen.

Räisäsen mukaan tärkeiden paikkojen saamelaisperäiset nimet ovat säilyneet tähänkin päivään saakka, mutta monet vähäpätöisemmät nimet ovat hävinneet. Tämän voi päätellä siitä, että esimerkiksi Kuusamossa, jossa saamelaisia asui vielä 1700-luvulle asti, saamelaisnimiä on huomattavasti enemmän kuin Pohjois-Karjalassa.

Vieläkin käytössä olevien saamelaisnimien joukossa on erityisesti vesistönimiä, kuten Juuka, Vuotsa ja Vieki. Vesireitit ovat olleet tärkeitä kulkureittejä. Saamelaiset ovat luultavasti tavanneet suomalaisia ja karjalaisia usein juuri vetten varrella.

Suomen ainoa Juuka

Saamelaisperäisten paikannimien tutkimus on ollut varsin vähällä huomiolla suomalaisessa nimistöntutkimuksessa. Ala on ollut innokkaiden yksilöiden varassa - pohjoiskarjalaisia saamelaisnimiä on kartoittanut lähennä professori Alpo Räisänen.

Räisänen on esittänyt saamen kieleen pohjautuvia selityksiä muun muassa sellaisille paikannimille kuin Jongunjoki (Jonko, saamelainen miehennimi), Ketsu (pohjoissaamen geahci, joen tai puron latva) ja Kutkutsaari (pohjoissaamen guotku, kannas).

Juuka on paikannimi, jonka saamelaisen taustan Räisänen löysi ensimmäisenä Suomessa. Nimen juuret löytyvät sellaisesta sanasta, jota on käytetty kenties 3000 vuotta sitten, kun suomen ja saamen kielet ovat olleet yhtä. Sana on nykyään suomessa joki ja pohjoissaamessa johka. Pohjois-Karjalan Juukaa muistuttaa enemmän inarinsaamen juuhâ.

- Suomessa ei ole enää muita Juuka-nimisiä paikkoja. Aikoinaan Harlun pitäjässä Laatokan rannalla oli kuitenkin kylä, joka kirjoitettiin 1600-luvun lähteissä samalla tavalla kuin Pohjois-Karjalan Juuka. Mutta koska kylä sijaitsi joen suussa, sen nimeksi vakiintui Joensuu, Räisänen sanoo.

Ilja Mantsinen vai ylimmäinen?

Kielitieteen painopiste on siirtynyt historiasta nykypäivään ja esimerkiksi kielihistorian tuntijoita on varsin vähän. Silti uusia nimenselityksiä tulee aika ajoin. Tällainen saatiin muutamia vuosia sitten Ilomantsin nimelle, joka selitettiin pitkään syntyneen Ilja Mantsinen -nimisestä munkista.

Ante Aikion artikkelissa "Suomen saamelaisperäisistä paikannimistä" selitetään Ilomantsin nimen tulevan "ylimmäistä" tarkoittavasta saamen kielen sanasta, joka lausutaan suurin piirtein "ilomaantse". "Ylimmäinen" tulee siitä, että kylälle nimen antanut Ilomantsinjärvi on vesistössään ylimmäinen järvi.

Tarina Ilja Mantsisesta on niin sanottu kansanetymologia, eli kansan suussa syntynyt selitys muodoltaan vieraalle sanalle. Alpo Räisäsen mukaan Ilomantsin nimi onkin vanhempi kuin nimen synnystä sepitetty tarina.

- Kielitieteilijä kiinnittää heti huomiota siihen, että kaikki paikannimet ja sukunimet, jotka ovat tulleet Ilja-nimestä, alkavat joko "Ilja" tai "Illa", Räisänen opastaa.

Myös läheiselle Ilajanjärvelle ja -joelle on esitetty saamen kieleen perustuva selitys. Sen mukaan nimien taustalla on saamelainen sanavartalo "alli".

YLE Pohjois-Karjala