2015-04-05 Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen (yhdistetty)

[Golimar]

................Tuusniemeläinen Paakkilan konepaja on joutunut turvautumaan esimerkiksi Puolasta ja Liettuasta tuleviin hitsaajiin, jotta tuotanto ei sakkaisi. Osaavaa työvoimaa ei ole toimitusjohtaja Juha Huhtisen mukaan löytynyt tietyissä tilanteissa lähempää.................

Ilmiö tunnetaan työvoimaa tarjoavissa henkilöstöpalveluyrityksissä: hitsaajat ovat yksi niistä ammattilaisryhmistä, joita haetaan kissojen ja koirien kanssa ulkomaita myöten. Kilpailu on kovaa, sillä vastaavista osaajista on pulaa myös muualla Euroopan unionissa.

Metallialan osaajia tulee Suomeen lähinnä Itä-Euroopan maista, ja isoin houkutin on palkka.

– Kyllähän me palkka-asioissa jäädään muiden EU-maiden jalkoihin. Usein se ei liity itse palkkaan, vaan siihen, kuinka paljon palkasta joutuu maksamaan veroa ja kuinka paljon joutuu maksamaan asumisesta, Baronan kansainvälisestä rekrytoinnista vastaava johtaja Elina Koskela sanoo.

– Näihin asioihin toivottaisiin Suomen näkökulmasta jonkinlaista vastaantuloa siihen, miten tällaisia asioita voitaisiin kompensoida, kun tarvitaan väliaikaisesti työvoimaa. Jotta saataisiin tuotantoa pysymään Suomessa.

Koskelan mukaan kyseeseen voisi tulla esimerkiksi kakkosasunnon verovähennysoikeus silloin, kun työntekijän toinen asunto on toisessa EU-maassa.....................

Hän toivoo saatavuusharkinnan helpottamista, sillä työlupaprosessi voi viedä puoli vuottakin, kun asiaa käsitellään ensin ely-keskuksessa ja vasta sitten Migrissä.

Vuokraväkeä tulee varsinkin pidempiaikaisiin pesteihin myös EU:n ulkopuolelta: esimerkiksi Barona on tuonut Suomeen kokkeja Filippiineiltä.

VUOKRATYÖYRITYSTEN mukaan viranomaisten prosessit EU:n ulkopuolelta tuleville kestävät nykyisellään liian pitkään, jopa puoli vuotta. Monissa asiakasyrityksissä tulee äkillisiä työvoiman tarpeita, ja silloin muutama kuukausikin voi olla liian pitkä aika, Baronan Elina Koskela sanoo.

– Tyypillisesti teollisuuden tuotannon näkymät ovat aika lyhyitä. Työluvan voi jo parhaimmillaan saada kahdessa, kolmessa kuukaudessa, mutta sekin voi olla tarvitsijan kannalta liian kauan, Koskela sanoo.

Käsittelyajat helposti venyvät varsinkin silloin, kun on kyse ammateista, joissa sovelletaan saatavuusharkintaa eli selvitetään ensin, olisiko työvoimaa saatavilla Suomesta.

Koskelan mukaan yksi isoista tulpista on ulkoministeriön pienet resurssit: Suomen edustustoista ulkomailla ei saa riittävän helposti aikoja, jotta siellä voisi käydä nopeasti tunnistautumassa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006087840.html?ref=rss

https://duunitori.fi/tyopaikat/yritys/paakkilan-konepaja/

https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/paakkilan-konepaja-oy/02764514/taloustiedot

[pugisti]

– Kyllähän me palkka-asioissa jäädään muiden EU-maiden jalkoihin. Usein se ei liity itse palkkaan, vaan siihen, kuinka paljon palkasta joutuu maksamaan veroa ja kuinka paljon joutuu maksamaan asumisesta, Baronan kansainvälisestä rekrytoinnista vastaava johtaja Elina Koskela sanoo.

– Näihin asioihin toivottaisiin Suomen näkökulmasta jonkinlaista vastaantuloa siihen, miten tällaisia asioita voitaisiin kompensoida, kun tarvitaan väliaikaisesti työvoimaa. Jotta saataisiin tuotantoa pysymään Suomessa.

Jos samanlaisia / joitakin tukitoimia kohdistettaisiin kotimaiseen työvoimaan, ei olis työvoimapula niin iso.
Esim tuon alan palkkatasoa en tiedä, mutta monesti miettinyt tätä asiaa. Koitetaan lyhyesti avata oma ajatuksia tästä.
Asut vaikka 130 km päässä, etkä voi esimerkiksi perhesyistä muuttaa kokonaan toisella paikkakunnalla, joka päivä ajaminen ei järkevää eikä ne julkiset oikein koko Suomessa pelaa jotta kulkeminen olisi niillä nopeaa tai kunnollisia yhteyksiä ei edes ole.
Tästä johtuen viikolla pitäisi olla joku majapaikka joka maksaa, kulkeminen kotiin maksaa - > kannattaako enää lähteä kun käteen ei jää riittävästi?

[Niobium]

^Jos tätä ideaa toteutettaisiin johdonmukaisesti, niin kaikki valvontaviranomaisten toiminta siirrettäisiin Elinkeinoelämän Keskusliitolle ja Suomen Yrittäjille. Esimerkiksi Talvivaaran kaivoksessahan tuo ympäristöasioiden omavalvonta toteutui ihan esimerkillisesti. Vihreä Haavisto varmaan kannattaisi tätäkin?

Omavalvonta on täysi vitsi sinällään.

Sellainen termi, kuin "kynälyysi" kuvastaa hyvin sitä tilannetta, jossa prujut ovat täytettyinä samalla kynällä ja samalla käsialalla.

Jos laitoksella on velvollisuus toimittaa kuukaisittainen näyte pintakäsittelylaitoksen vedenpuhdistamon jokeen laskemasta jätevedestä ulkopuoliseen laboratorioon, niin ei siinä hirmuista mielikuvitusta tarvita. "Nyt näyttää vähän jännältä, pitoisuudet ovat hmppasen verran korkealla = kymmeniä kertoja enemmän kuin mitä saisi olla. Taidanpa kaivaa jääkaapista vähän paremman näytteen."

Ja muukin jäte, jonka käsittely maksaisi "kohtuuttomasti", päätyy kivasti tehtaan tontin täytteeksi. Siitäkin on tallessa kuvamateriaalia.

Olisiko yllätystarkistus riittävä ravistelu? Ei, koska yritystoimintaa ei haluta vaarantaa. Sehän riittää, että tehtaalla on kupongit kunnossa. Kaikki hyvin, vaikka suoraan vesistöön lasketaan yhtiön omistajien tietoisella ohjeistuksella ympäristöluvan määrät kymmenkertaisesti ylittävää nestettä.

Ei tässä nyt mitään ituhippejä olla, mutta silti sylettää täysin tahallinen vuosia jatkunut ympäristörikos.

Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä nimettömästi, miten mahtaa olla ympäristön tuhoamisesta ilmoittamisen kanssa?

Kun juttu menee oikeuteen, niin joutuuko pikku nilkki todistajan penkille? Omaa nimeään ei välttämättä haluaisi nähdä todistajien listoilla. Kyse on kuitenkin paikkakunnan kokoon nähden ihan hyvänkokoinen työllistäjä, joten jos firma kaatuu alta, niin nekku voi olla aika nopeasti kipeä.

[Roope2]

Juttua lukiessani entisen teollisuusmiehen suonet pullistuivat vihasta: Eikö helvetissä yhteiskunta osaa ennustaa ja varautua hitsaajien tarpeeseen ja hoitaa pois ongelma.

Mutta sitten palauduin nykypäivään ja totesin, että ei minullakaan ole ratkaisua 3 euron kotimaiseen hitsaajaan.

[Alapo]

– Kyllähän me palkka-asioissa jäädään muiden EU-maiden jalkoihin. Usein se ei liity itse palkkaan, vaan siihen, kuinka paljon palkasta joutuu maksamaan veroa ja kuinka paljon joutuu maksamaan asumisesta, Baronan kansainvälisestä rekrytoinnista vastaava johtaja Elina Koskela sanoo.

– Näihin asioihin toivottaisiin Suomen näkökulmasta jonkinlaista vastaantuloa siihen, miten tällaisia asioita voitaisiin kompensoida, kun tarvitaan väliaikaisesti työvoimaa. Jotta saataisiin tuotantoa pysymään Suomessa.

Jos samanlaisia / joitakin tukitoimia kohdistettaisiin kotimaiseen työvoimaan, ei olis työvoimapula niin iso.
Esim tuon alan palkkatasoa en tiedä, mutta monesti miettinyt tätä asiaa. Koitetaan lyhyesti avata oma ajatuksia tästä.
Asut vaikka 130 km päässä, etkä voi esimerkiksi perhesyistä muuttaa kokonaan toisella paikkakunnalla, joka päivä ajaminen ei järkevää eikä ne julkiset oikein koko Suomessa pelaa jotta kulkeminen olisi niillä nopeaa tai kunnollisia yhteyksiä ei edes ole.
Tästä johtuen viikolla pitäisi olla joku majapaikka joka maksaa, kulkeminen kotiin maksaa - > kannattaako enää lähteä kun käteen ei jää riittävästi?

Enempi pitäisi pyrkiä tehokkaaseen rekrykoulutukseen tai yleensäkin tehokkaaseen ammatinvaihtokoulutukseen. Moni aikuinen varmasti puolessa vuodessa perushitsarin taidot oppisi, kunnollinen koneistaja vaatii tietty enempi aikaa. Ei tuhrata aikaa exceleihin sun muihin, opetetaan sitä ammattia mitä seuraavaksi voisit tehdä. Nyt kun ammattikoulusta pitää voida hakea korkeakoulutukseen, koulussa opetellaan turhiakin asioita työn kannalta.

[Nikolas]

Eikö helvetissä yhteiskunta osaa ennustaa ja varautua hitsaajien tarpeeseen ja hoitaa pois ongelma.

Jos väestönvaihto on tavoite ja työvoimapula pelkkä tekosyy niin eihän se sitten käy.

[nutsy]

IL,

ETLA: Maahanmuuttajien yritysten vaikutus talouden kasvuun "toivottua vähäisempi"

"Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen," ETLAn tutkimuksesta ilmenee.

Maahanmuuttajien yritykset luovat uusia työpaikkoja, mutta niiden tuottavuus ja palkkataso ovat matalia, mistä syystä niiden vaikutus talouden kasvuun on toivottua vähäisempi. (...)

– Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen. Niihin on syntynyt suhteellisen paljon uusia matalan tuottavuuden työpaikkoja, millä on ollut kansantalouden tuottavuuskasvua hidastava vaikutus.

(...)

– Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovatkin luoneet suhteellisen paljon matalan palkkatason ja tuottavuuden työpaikkoja. Yritysten työllisyyden kasvu on ollut nopeampaa kuin paikallisten kotimaisten yritysten, samalla työpaikkojen tuhoutumisaste on myös ollut jonkin verran korkeampi, tutkimuksessa todetaan.

Vuonna 2016 maahanmuuttajataustaisia yrityksiä oli tutkimuksen aineistossa vajaa 4 000 kappaletta, mikä on 4,6 prosenttia kaikista yrityksistä. Palkkatason ero vuonna 2016 oli maahanmuuttajien yrityksissä paikallisiin kotimaisiin yrityksiin verrattuna -23 prosenttia ja yksityisissä palveluissa -22 prosenttia.

-> https://www.iltalehti.fi/talous/a/41aab476-c182-4169-a02a-357bfa256b01

Ei ole tullut uusia Fazereita eikä Finlaysoneita, niitä odotellessa syödään kebabbia ja nautitaan halvasta siivouksesta.

[Jorma M.]

Ei ole tullut uusia Fazereita eikä Finlaysoneita, niitä odotellessa syödään kebabbia ja nautitaan halvasta siivouksesta.

Niin ja se halpa siivous tarkoittaa usein sitä että siivousfirman luku- ja kirjoitustaidoton orjatyöläinen pyyhkii samalla liinalla ensin vessanpöntön ja heti perään käsienpesualtaan hanan.

[acc]

Saatavuusharkinnasta luopuminen merkitsee, että kuka tahansa, mistä tahansa, millä ammattitaidolla tai -taidottomuudella tahansa voi tulla "töihin" EU:n ulkopuolelta Suomeeen, jos on lupaus työpaikasta. Tulijat joutunevat työskentelemään huonolla palkalla, jolloin sosiaaliturvalla pitää täydentää puuttuva osuus.

Eräs keino torjua orjatyövoiman haalimista Suomeen olisi tarjottujen työpaikkojen olemassaolon tarkistaminen ja vakuuksien vaatiminen työnantajalta, että pystyy maksamaan palkan ja sivukulut. Käytännössä tämä tapahtuisi siten, että työntekijän maahantuova yritys tallettaa Valtiokonttorin tilille työntekijän kolmen vuoden työvoimakustannuksia vastaavan summan. Esimerkki. Keskipalkka Suomessa lienee noin 3400 euroa kuussa. Päälle sosiaaliturvamaksuja 1600 euron edestä. Siis vakuudeksi tallennettava summa olisi 3 x 12 x 5000 euroa eli 180.000 euroa.

Valtiokonttori maksaisi nettopalkan työntekijälle, tilittäisi verot verottajalle ja maksaisi sivukulut siten, että näitä kaikkia vastaava summa vähennettäisiin työnantajan Valtiokonttoriin tekemästä talletuksesta. Työnantaja saisi kuitit kirjanpitoonsa liitettäviksi.

[KTM]

Tai jopa negatiivinen

ETLA: Maahanmuuttajien yritysten vaikutus talouden kasvuun "toivottua vähäisempi"

"Koko talouden tasolla maahanmuuttajataustaisilla yrityksillä on ollut negatiivinen vaikutus työn tuottavuuden kehitykseen," ETLAn tutkimuksesta ilmenee.

https://www.iltalehti.fi/talous/a/41aab476-c182-4169-a02a-357bfa256b01

[Don Nachos]

Ihmekös tuo. Jos snagarin burgeri maksaa 5€ ja pizza 7€, niin tuskin palkat ihan heti nousee. Harmi vaan että harva on valmis maksamaan mistään enempää.

[akez]

Kauppalehti hoitaa taseet ja yhteiskunnan kuntoon, ja pelastaa tulevaisuutemme. Vai pelastaako sittenkään? Ajaako vain bussin ojaan?

Pääkirjoitus

Tekijät loppuvat kesken ilman maahanmuuttoa

Työllisyyden kasvua rajoittaa jo tällä hetkellä työvoiman tarjonta. Myös rakenteellisen työttömyyden rajat ovat tulossa vastaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) uusimman työmarkkinaennusteen mukaan paras veto työmarkkinoilla on jo hiipunut. Työllisyysaste nousee ja työttömyysaste laskee, mutta selvästi tähänastista loivemmalla kaarella.
(...)

Ainoa ratkaisu tilanteeseen on työperäisen maahanmuuton tuntuva kasvattaminen. TEM:n ylijohtajan Antti Neimalan mukaan tarve on useita kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia keskipitkällä aikavälillä.
(...)

... kansakunnan etu edellyttää vähintäänkin saatavuusharkinnan nykyistä tiukempaa rajaamista.

2019-5-15 Kauppalehti: Tekijät loppuvat kesken ilman maahanmuuttoa

[SatuSetä]

Ihmekös tuo. Jos snagarin burgeri maksaa 5€ ja pizza 7€, niin tuskin palkat ihan heti nousee. Harmi vaan että harva on valmis maksamaan mistään enempää.

Onko harmi siis se, ettei työvoimaa, joka noiden hintojen katteilla pystyy työllistymään ole riittävästi?
Vai onko harmi siis se, ettei 7€ pizzaa voida tarpeeksi sosiaalituista ja yritystuista subventoida, jotta työntekijän palkkaaminen olisi järkevää?
(Tokihan ylläoleva on vain ajattelua. Ei muuta kuin istumaan johonkin paikalliseen halpaan pizzeriaan ja vertaamaan, vastaako parin vuorokauden naamaluku PRH:n ilmoitusta.)

Jos se pizza maksaisi saman verran kuin Kotipizza... kuinkahan monta "työllistävää yritystä" menisi samantien konkurssiin...

[skyuu]

Ihmekös tuo. Jos snagarin burgeri maksaa 5€ ja pizza 7€, niin tuskin palkat ihan heti nousee. Harmi vaan että harva on valmis maksamaan mistään enempää.

Jännä kun Virossa (maaseudulla) kannattaa pizzeria jossa pizzat on 6,90-8,90 ja burgerit (med ranskalaiset) on luokkaa 6€. Viroilaiset on vissiin kai sitten rikkaita. Ja muuten mäkkäristä saa tolla 5€ sen 5kpl euron juustoja... mahtavat kiertää veroja siellä.

Snägiksellä en oo kyllä käyny aikoihin mutta viimeeksi kun kattelin niin burgeri oli muuten lähemmäs 10€. Armeijassa soden grillistä tais saada jotain alle 5€ mutta jos otti jotain lisuketta niin päästiin kyllä hintoihin.

Mutta jos nachoillaan niin harva asuu muualla kuin Kalliossa ja äänestää muita kun vihreitä hei!

e: Pizzeria on siis ihan virolainen perheyritys joka on toiminut muistaakseni vuodesta -95 lähtien.

[M.K]

Vasemmistoliitto: Anna Kontula, Katja Hänninen, Silvia Modig

SDP: Tytti Tuppurainen, Erkki Tuomioja, Susanna Huovinen, Riitta Myller, Eeva-Johanna Eloranta, Pilvi Torsti, Maria Guzenina


Loppukommentti:

Hommalla muistaakseni toivottiin vain pari päivää sitten, että Jussi ottaisi Antti Rinteen politiikan suurennuslasin alle. Toive on nyt toteutettu. "Vassarit servattu."

Kolme vasemmistoliiton kansanedustajaa=vasemmistoliitto?

Seitsemän SDP:n kansanedustajaa=SDP?

Are you serious?

[Roope]

Kolme vasemmistoliiton kansanedustajaa=vasemmistoliitto?

Seitsemän SDP:n kansanedustajaa=SDP?

Are you serious?

Vasemmistoliitto ei ole enää Arhinmäen jälkeen puolueena kannattanut saatavuusharkintaa. Sen sijaan yhä useampi kansanedustaja ajaa avoimesti sen lopettamista tai ei ainakaan vastusta sitä.

Sdp puolueena nimellisesti puolustaa, mutta näin monen kansanedustajan julkinen vastustus puolueen yhteiselle linjaukselle tarkoittaa, että linja on murtumassa.

Voi hyvinkin olla, että tuleva hallitus toteuttaa sen (toisena maana maailmassa Ruotsin jälkeen), mitä Kokoomus ei saanut läpi viime hallituksessa.

[Roope]

Hallitusneuvottelijoiden yhteinen tavoite on yhä löytää konkreettisia keinoja työllisyyden kasvattamiseksi.

– Eri työryhmissä mietitään keinoja työllisyysasteen nostamiseksi. Se voi liittyä vaikka osatyökykyisten työllisyyden parantamiseen, se voi liittyä maahanmuuttaja väestön työllisyyden parantamiseen ja näin pois päin. Varmasti myös työperäinen maahanmuutto on yksi tällainen asia, jolla ainakin työ- ja elinkeinoministeriön mukaan on positiivisia vaikutuksia.

Ilta-Sanomat: Haavisto: Vihreät tukisi työllisyyttä muun muassa maahanmuutolla 16.5.2019

[Uuno Nuivanen]

Varmasti myös työperäinen maahanmuutto on yksi tällainen asia, jolla ainakin työ- ja elinkeinoministeriön mukaan on positiivisia vaikutuksia.

Mutta tilastojen ja Ruotsin kokemusten mukaan ei ole.

[ISO]

Kiristetään veroja, lietsotaan kateellisuutta korkeita palkkoja kohtaan,  keksitään kaikenlaisia muita vastaavia ihmisen elämää rajoittavia maailmanparannusjuttuja jotka maksaa aivan helvetillisesti, ja kaiken maksamiseksi ehdotetaan maahanmuuttoa.

Miten kujalla ihmisen pitää olla, kun ei ymmärrä ettei tänne nykyiselläkään kukaan töitten perässä muuta koska verotus on niin kireää ja palkat on matalia. Että miten sitten jatkossa kun noita epähoukuttelevuustekijöitä vaan lisätään.

Kyllä on ääliöitä nyt siellä hallitusta kasaamassa.

[acc]

Uskoisin, että Suomessa ollaan jo nyt Lafferin käyrän laskevalla osalla, eli verojen korotus tulee vain laskemaan verokertymää pitkällä aikavälillä. Silloin demari-vasuri-vihreä -innovaattori käyttää parasta ja ainoaa keinoaan, eli korottaa veroja tai veroluontoisia maksuja vielä lisää. Joka taas upottaa Suomen vähän syvemmälle.

Ehkä suvakki ajattelee niin, että suvakkihallinto osaa käyttää yhteiskunnan kannalta tuottoisammin verovelvolliselta verotuksella pois otetut rahat kuin verovelvollinen itse. Verokertymän pienentyminen ei välttämättä haittaa, koska hallinto uskoo pystyvänsä kompensoimaan pienentymisen perusjantteria taitavammalla rahankäytöllä. Ehkä.. ehkä ajatellaan, että tietyn nettopalkan ylittymisen jälkeen peruskansalaisen rahankäyttö on suorastaan haitallista ja rajan ylittävä osa on haittanettopalkkaa.

[Mr.Reese]

Me tienataan näillä tänne roudatuilla työttömillä.

Kela maksoi viime vuonna maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville työttömille 411 miljoonaa euroa työttömyysturvaa, ilmenee Iltalehden Kelalta saamista tiedoista. Kelan maksaman työttömyysturvan menot olivat viime vuonna yhteensä noin 1 964 miljoonaa euroa. Siitä maahanmuuttajien osuus oli 20,9 prosenttia.

Maahanmuuttajien osuutta voi pitää suurena, sillä Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan kansalaisten osuus oli viime vuoden lopussa 4,7 prosenttia koko väestöstä.

Perustoimeentulotuen menot saajakotitalouden hakijan kansalaisuuden mukaan kertovat samanlaista tarinaa. Kela maksoi viime vuonna perustoimeentulotukea yhteensä noin 716 miljoonaa euroa. Siitä maahanmuuttajataustaisten osuus oli noin 118 miljoonaa euroa eli noin 16,4 prosenttia.

"Syyt voivat olla moninaisia"

– Jostain syystä heidän toimeentulonsa on heikompi kuin ei-maahanmuuttajataustaisilla kotitalouksilla.

– Syyt voivat olla moninaisia. Tiedetään, että maahanmuuttajataustaisissa perheissä äidit ovat useammin kotona. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa toimeentulo perustuu kahden elättäjän malliin ja yhden työssä käyvän palkka ei välttämättä riitä nostamaan perhettä köyhyysrajan yläpuolelle, johtava tutkija Minna Ylikännö Kelan toimeentulotuen tutkimuksesta kommentoi perustoimeentulotuen jakaumaan suomalaisten ja ulkomaalaisten kesken.

Hän kommentoi myös maahanmuuttajien työllistymistä.

– Maahanmuuttajataustaisten työllistyminen on yhtä lailla kysyntä- tai tarjontalähtöistä kuin muillakin. Työllistymisen esteet ovat osittain samoja kuin kantasuomalaisilla. Osin ne liittyvät maahanmuuttajuuteen. Työllistymisen esteenä voi olla heikko kielitaito tai vaje koulutuksessa.

– Ehkä emme osaa myöskään vielä ihan niin hyvin integroida kuin olisi toivottavaa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be5addaf-61a7-4b2b-97e7-d73cfe1c383a

Muistuu jo klassiseksi noussut lause. Kouluttamattoman ja kielitaidottoman työvoiman kysyntä on vähäistä.

[M.K]

Kolme vasemmistoliiton kansanedustajaa=vasemmistoliitto?

Seitsemän SDP:n kansanedustajaa=SDP?

Are you serious?

Vasemmistoliitto ei ole enää Arhinmäen jälkeen puolueena kannattanut saatavuusharkintaa. Sen sijaan yhä useampi kansanedustaja ajaa avoimesti sen lopettamista tai ei ainakaan vastusta sitä.

Sdp puolueena nimellisesti puolustaa, mutta näin monen kansanedustajan julkinen vastustus puolueen yhteiselle linjaukselle tarkoittaa, että linja on murtumassa.

Voi hyvinkin olla, että tuleva hallitus toteuttaa sen (toisena maana maailmassa Ruotsin jälkeen), mitä Kokoomus ei saanut läpi viime hallituksessa.

Nyt et joko ymmärrä tai sitten halua ymmärtää mitä ajoin takaa. Muutaman kansanedustajan allekirjoitus jossakin nollapaperissa ei tarkoita yhtään mitään. Muutenkin päätelmäsi on silkkaa salaliittoteoriaa. Miksi jänkkäät vastaat?

[Roope]

Nyt et joko ymmärrä tai sitten halua ymmärtää mitä ajoin takaa.

Ehkä sitten en.

Muutaman kansanedustajan allekirjoitus jossakin nollapaperissa ei tarkoita yhtään mitään.

Vanhastaan saatavuusharkintaa yksimielisesti ja yksiselitteisesti puolustaneiden vasemmistopuolueiden kansanedustajien nimet lakialoitteessa tarkoittavat ja kertovat paljonkin. Etenkin kun Vasemmistoliitto on jo taipunut kannattamaan saatavuusharkinnan murentamista entisestään, ja Sdp:kin kannattaa ohjelmassaan epämääräisesti järjestelmän "kehittämistä", mikä antaa tarvittaessa neuvotteluvaraa sen heikentämiseen.

Saatavuusharkinnan puolustaminen henkilöityy demareissa pitkälti ay-taustaiseen puheenjohtaja Rinteeseen, joka voi olla kohta entinen puheenjohtaja, Joona Räsäseen, joka tippui eduskunnasta, ja Maarit Feldt-Rantaan, joka luopui ehdokkuudesta sairautensa vuoksi.

Muutenkin päätelmäsi on silkkaa salaliittoteoriaa. Miksi jänkkäät vastaat?

Mikä on salalittoteoriaa? En väitä, että Rinteen hallitus välttämättä lopettaa saatavuusharkintaa kokonaan, mutta on fakta, että vasemmistopuolueiden aiempi tuki sille on hiipumassa sekä ohjelmissa että eduskuntaryhmissä.

Näyttää mielestäni todennäköiseltä, että saatavuusharkintaa tuolla hallituskokoonpanolla (Rkp ja Vihreät ajavat välitöntä lakkauttamista, Keskusta ja Vasemmistoliitto asteittaista) vähintäänkin heikennetään tavalla tai toisella. Siihen viittaa myös Rinteen ja Anderssonin kipuilu asiasta puhuttaessa.

[Juffe]

Vasemmiston tuki saatavuusharkinnalle hiipuu, koska saatavuusharkinta haiskahtaa ikävän maahanmuuttokriittiseltä ja heidän leirinsä ei vain kuulu olla maahanmuuttokriittinen. Matalapapalkka-alojen työntekijöille ja yhteiskunnan heikko-osaisille saatavuusharkinnasta luopuminen on vähintään yhtä haitallista kuin ennenkin, mutta nekin jotka tämän yhä tajuavat joutuvat pikkuhiljaa sopeuttamaan ajatteluaan siihen aikaan, kun tätä mieltä ei enää heidän puolueessaan saa olla tulematta omien paheksumaksi.

[Kari Kinnunen]

Oikeastaan aika turhaa natkuttaa jostain kupongista koskien EU ulkopuolisia. EU maissa on ihan riittävästi slobonioitaja ja kakkaslovakioita joista halpaukkoa riittää polkemaan palkkoja.

Se on duunarille kokolailla sama onko kolmella eurolla työn tekevä neekeri vaiko slobo. Duunarin kannattaa elellä sosiaalilla kunnes sosiaalivaltio kyykkää.

[Roope]

Vasemmiston tuki saatavuusharkinnalle hiipuu, koska saatavuusharkinta haiskahtaa ikävän maahanmuuttokriittiseltä ja heidän leirinsä ei vain kuulu olla maahanmuuttokriittinen.

Ei kuulu kuulostaa maahanmuuttokriittiseltä, vaikka saatavuusharkinnan puolustaminen on perinteisesti myös ay-liikkeen kanta, mutta ei myöskään talousliberaalilta, vaikka saatavuusharkinnan lakkauttaminen on myös mokuttajien kanta. Täytyy taiteilla siinä välissä käsiä hurjasti heilutellen.

Ruotsin kokemusten perusteella saatavuusharkinnan lopettaminen ennen kaikkea helpottaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden laillista maahan jäämistä. Eiköhän tämä ole hyvin myös suomalaisten vasemmistopoliitikkojen tiedossa, vaikka eivät juuri tällä saatavuusharkinnan heikentämistä perustelekaan.

[Niobium]

Aina jaksaa ihmetyttää se, että maahanmuuttoa perustellaan työvoimapulalla sekä sillä, että tänne hakeutuvat turvapaikanhakijat ovat koulutettua väkeä.

Ihan yleisesti, mitä tilastot kertovat sukupuolesta?
Mitä tilastot kertovat ikäjakaumasta?
Mitä tilastot kertovat koulutustasosta?
Mitä tilastot kertovat työllisyysasteesta?
Mitä tilastot kertovat työllistyneiden palkkatasosta?
Mitä tilastot kertovat kielen oppimisesta?
Mitä tilastot kertovat seksuaalirikollisuudesta?
Mitä tilastot kertovat "kunnia"väkivallasta?

Up yours, Jori Eskolin.

[Tuomas3]

Harkinnanvaraisuutta ei tarvittaisi, jos olisi esim. kansalaispalkka tukien sijaan; ei asumistukia, työmarkkinatukea, toimeentulotukea jne. Oleskeluluvalla oleva ei olisi oikeutettu muuhun kuin perustuslain takaamaan välittömään huoltoapuun (asuntolapaikka ja yksinkertainen ruoka: esim. puuroa, leipää, hernekeittoa). Lisäksi rikollisten palautukset pitäisi toimia säilön kautta automaattisesti.

Kokoomuksen ym. avointa työmarkkinoille maahanmuuttoa kannattaville vinkiksi, että kannattaa lähteä liikkeelle ensin noista perusteista. Luulen, että PS, Kd, Rkp, LN ja Kesk voisivat tukea.

[Random Walker]

1. viesti

Kyllä me kaivataan lisää ulkomaisia työttömiä. Eihän näiden nykyisten elättämiseen mene kuin puoli miljardia. 

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be5addaf-61a7-4b2b-97e7-d73cfe1c383a


"Kela maksoi viime vuonna maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville työttömille 411 miljoonaa euroa työttömyysturvaa, ilmenee Iltalehden Kelalta saamista tiedoista. Kelan maksaman työttömyysturvan menot olivat viime vuonna yhteensä noin 1 964 miljoonaa euroa. Siitä maahanmuuttajien osuus oli 20,9 prosenttia."

Ja siihen toimeentulotuki päälle.


"Kela maksoi viime vuonna perustoimeentulotukea yhteensä noin 716 miljoonaa euroa. Siitä maahanmuuttajataustaisten osuus oli noin 118 miljoonaa euroa eli noin 16,4 prosenttia."


Eihän tämä ole kuin 529.000.000 euroa. Kyllä meillä on varaa.


Nollat korjattu.
RW

[Uuno Nuivanen]

^ Nyt tuli vähän liikaa nollia kyllä. Tuohon ei edes Hölmölällä ole varaa.