Eduskuntavaalit 2019 – yleinen keskustelu, tulosseuranta, hallitusneuvottelut

[-PPT-]

Huono tuuri että eduskuntavaalit ja eurovaalit osuivat niin lähekkäin. Nythän hallitusneuvottelut käyvät eurovaalikampanjoinnista eikä ole odotettavissa mitään läpimurtoa ennen eurovaaleja.

Demareiden ilmastokysymykset on vihreiden vesillä kalastelua eurovaaleja silmällä pitäen.

[Histon]

Halla-aho mainitsi taannoin että Kokoomuksen kenttä on nuivaa mutta johto kalastelee nuoria, koulutettuja naisia Vihreistä. Vihreitä kuuleekin joskus kutsuttavan "Kokoomuksen puisto-osastoksi". Miten tämä on mahdollista? Puolueiden nelikentässä oikeisto-vasemmisto/konservatiivit-liberaalit Vihreät kuitenkin sijoittuvat Vasemmistoliiton viereen. Ovatko nuoret, koulutetut naiset ihan täysin kujalla talouspolitiikasta?

[Ari-Lee]

Halla-aho mainitsi taannoin että Kokoomuksen kenttä on nuivaa mutta johto kalastelee nuoria, koulutettuja naisia Vihreistä. Vihreitä kuuleekin joskus kutsuttavan "Kokoomuksen puisto-osastoksi". Miten tämä on mahdollista? Puolueiden nelikentässä oikeisto-vasemmisto/konservatiivit-liberaalit Vihreät kuitenkin sijoittuvat Vasemmistoliiton viereen. Ovatko nuoret, koulutetut naiset ihan täysin kujalla talouspolitiikasta?

Taannoin Kansallinen Kokoomus oli jollain tavalla järkevä Koti-Uskonto-Isänmaa sakki. Kauanko nuo ovat olleet korporaattikommunisteja en muista. Iiro Viinanen oli viimeinen nuiva kokoomuslainen.

Nuoret koulutetut naiset ovat ihan täysin kujalla talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta, ilmastopolitiikasta, maanpuolustuspolitiikasta, maatalouspolitiikasta, sisäpolitiikasta, ulkopolitiikasta, jne. you name it.

[Histon]

Halla-aho mainitsi taannoin että Kokoomuksen kenttä on nuivaa mutta johto kalastelee nuoria, koulutettuja naisia Vihreistä. Vihreitä kuuleekin joskus kutsuttavan "Kokoomuksen puisto-osastoksi". Miten tämä on mahdollista? Puolueiden nelikentässä oikeisto-vasemmisto/konservatiivit-liberaalit Vihreät kuitenkin sijoittuvat Vasemmistoliiton viereen. Ovatko nuoret, koulutetut naiset ihan täysin kujalla talouspolitiikasta?

Taannoin Kansallinen Kokoomus oli jollain tavalla järkevä Koti-Uskonto-Isänmaa sakki. Kauanko nuo ovat olleet korporaattikommunisteja en muista. Iiro Viinanen oli viimeinen nuiva kokoomuslainen.

Nuoret koulutetut naiset ovat ihan täysin kujalla talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta, ilmastopolitiikasta, maanpuolustuspolitiikasta, maatalouspolitiikasta, sisäpolitiikasta, ulkopolitiikasta, jne. you name it.

Mutta miksi juuri nuoret koulutetut naiset? Vaikuttaisi että sananparsi "Ei oppi ojaan kaada" ei tässä kohderyhmässä ollenkaan pidä paikkaansa.

[Hakkapeliitta]

Naiset eivät ole keskimäärin yhtä kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioita kuin miehet. Tästä on tutkimustuloksiakin, mutta en lähde tällä kellonlyömällä etsimään.

Toisaalta naiset kulkevat miehiä enemmän massan mukana. Eikä toisaalta korkea koulutus takaa kriittistä suhtautumista asioihin, mikäli opetus otetaan aina vastaan ns. faktana, eikä sitä edes haluta kyseenalaistaa.

Se politiikka mitä sitten naiset noin keskimäärin kannattavat on sosialismi. Naiset tarvitsevat miehiä enemmän turvaverkkoa mikäli eivät halua olla kumppanistaan riippuvaisia. Tämä korostuu etenkin perheenperustamisvaiheessa. Miehet ovat taas oikeistolaisia.

Naiset saattavat sinänsä olla maahanmuuttokriittisiäkin, mutta mikäli se tulee samassa paketissa oikeistolaisen talouspolitiikan kanssa, ei heitä siihen isossa mittakaavassa saa mukaan. Siihen kun lisätään vielä median kauhistelut, monikulttuurisuuskoulutus ja etenkin ystäväpiirien kauhistelut, lopputulemana äänestetään vihreitä ja vasemmistoliittoa.

[Roope2]

Ovatko nuoret, koulutetut naiset ihan täysin kujalla talouspolitiikasta?

Sitä olen ihmetellyt, että vihreissä eri päätöksentekotasolla on yllättävän paljon diplomi-insinöörinaisia, mutta mielipiteisiin harvemmin löytyy taustottavia faktoja vaan liidellään tunnetasolla.

[Impi Syvärivi]

Yliopistoihin hakeutuu ja pääsee kympin tyttöjä, jotka ovat saaneet kymppinsä paitsi älykkyytensä, myös sopeutumiskykynsä ja opettajaa miellyttävän yhteistyökykynsä ansiosta. Yliopistossa he jatkavat linjaansa: tutkivat, mitä ohjaaja kehottaa ja saavat ne tulokset, mitä ohjaaja kehottaa heidän saavan. Professori on luonnollisesti ilahtunut saadessaan muokata opiskelijasta oman kuvansa. Omien aivojen käyttö on kiltille kympin tytölle kauhistus.

On siellä myös meitä ysin tyttöjä, mutta meiltä puuttuu miellyttämisenhalu, mikä tekee urakehityksen vaikeaksi.

[Histon]

Naiset eivät ole keskimäärin yhtä kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioita kuin miehet. Tästä on tutkimustuloksiakin, mutta en lähde tällä kellonlyömällä etsimään.

Toisaalta naiset kulkevat miehiä enemmän massan mukana. Eikä toisaalta korkea koulutus takaa kriittistä suhtautumista asioihin, mikäli opetus otetaan aina vastaan ns. faktana, eikä sitä edes haluta kyseenalaistaa.

Se politiikka mitä sitten naiset noin keskimäärin kannattavat on sosialismi. Naiset tarvitsevat miehiä enemmän turvaverkkoa mikäli eivät halua olla kumppanistaan riippuvaisia. Tämä korostuu etenkin perheenperustamisvaiheessa. Miehet ovat taas oikeistolaisia.

Naiset saattavat sinänsä olla maahanmuuttokriittisiäkin, mutta mikäli se tulee samassa paketissa oikeistolaisen talouspolitiikan kanssa, ei heitä siihen isossa mittakaavassa saa mukaan. Siihen kun lisätään vielä median kauhistelut, monikulttuurisuuskoulutus ja etenkin ystäväpiirien kauhistelut, lopputulemana äänestetään vihreitä ja vasemmistoliittoa.

Voit olla näissä oikeassa ja vaikka valinta Vihreiden ja Vasemmistoliiton väliltä on tyhmää, on se ainakin johdonmukaista. Kuitenkin nuorista, koulutetuista naisista ilmeisesti tapahtuu merkittävää siirtymää myös vihreiden ja kokoomuksen välillä, mikä tarkoittaa sitä, että nämä naiset ovat tavalla tai toisella täysin kujalla talouspolitiikasta. Onko se niin, että talouspolitiikka ei kiinnosta vai meneekö nämä asiat ns yli hilseen? Kumpikaan vaihtoehto ei tosin ole sen imartelevampi, ottaen huomioon mikä merkitys talouspolitiikalla on kaikkiin muihin politiikan osa-alueisiin.

[Soljuvainen]

Yliopistoihin hakeutuu ja pääsee kympin tyttöjä, jotka ovat saaneet kymppinsä paitsi älykkyytensä, myös sopeutumiskykynsä ja opettajaa miellyttävän yhteistyökykynsä ansiosta. Yliopistossa he jatkavat linjaansa: tutkivat, mitä ohjaaja kehottaa ja saavat ne tulokset, mitä ohjaaja kehottaa heidän saavan. Professori on luonnollisesti ilahtunut saadessaan muokata opiskelijasta oman kuvansa. Omien aivojen käyttö on kiltille kympin tytölle kauhistus.

Itse olen ns. kympin tyttö enkä koskaan koe, että minun olisi tarvinnut hillitä omaa ajatteluani saadakseni hyviä arvosanoja. Olen kyllä pitänyt ns. omat uskomukseni ja periaatteeni erillään akateemisista traditioista, mikä ehkä näyttäytyy lammassieluisuutena mutta on itselleni lähinnä tervettä järkeä. Miksi kapinoida vastaan asioissa, jotka ovat loppujen lopuksi melko yhdentekeviä?

Sinänsä pidän kyllä kriittisyyttä ja vastakkaisten näkemysten esittämistä hyvänä asiana, mutta on hyvä pohtia, mitä konkreettista hyötyä yhteisistä pelisäännöistä irtautumisella saavuttaa. Se, että kapinoi ihan vaan kapinoimisen ilosta, on loppupeleissä ihan yhtä fiksua kuin sokeasti auktoriteettien perässä kulkeminen.

[-PPT-]

Kun eurovaalit on ohi niin persut heitetään ulos hallitusneuvotteluista mutta ei ennen sitä koska se  sataisi persujen laariin eurovaaleissa.

Siis, neljä viikkoa vielä täysin mitäänsanomatonta poseerausta ja teatteria edessä.

[Soljuvainen]

Voit olla näissä oikeassa ja vaikka valinta Vihreiden ja Vasemmistoliiton väliltä on tyhmää, on se ainakin johdonmukaista. Kuitenkin nuorista, koulutetuista naisista ilmeisesti tapahtuu merkittävää siirtymää myös vihreiden ja kokoomuksen välillä, mikä tarkoittaa sitä, että nämä naiset ovat tavalla tai toisella täysin kujalla talouspolitiikasta. Onko se niin, että talouspolitiikka ei kiinnosta vai meneekö nämä asiat ns yli hilseen? Kumpikaan vaihtoehto ei tosin ole sen imartelevampi, ottaen huomioon mikä merkitys talouspolitiikalla on kaikkiin muihin politiikan osa-alueisiin.

Tässä pari mutuani asiaan liittyen:

a) Monillakaan äänestäjillä ei ole yhtä paljon aikaa ja kiinnostusta perehtyä politiikkaan kuin keskiverto hommalaisella. Tieto puolueista jää siis vahvasti mielikuvien ja perusperiaatteiden varaan. Kyllähän esim. vihreätkin esiintyi vielä muutamia vuosia sitten talouspoliittisesti "keskellä olevana" puolueena, joka pystyy yhteistyöhön myös kokoomuksen kanssa.

b) On myös huomattava, että ihmisten sisällä kilpailee usein monta erilaista maailmankuvaa. Koulutettu nainen saattaa tuntea vetoa kokoomuslaisten yrittäjähenkisyyteen mutta toisaalta haluaisi olla osa maailmanparannustalkoita vihreiden kanssa. Osittain äänestyskäyttäytyminen voi siis olla sidoksissa siihen, millaiseen maailmankuvaan äänestäjä kokee kulloinkin samaistuvansa.

c) Voin itsekin myöntää, etten aina osaa sanoa, kannatanko enemmän oikeistolaista vai vasemmistolaista politiikkaa nyky-Suomessa. Suhtaudun varauksella julkisen sektorin paisuttamiseen, mutta toisaalta on mielestäni turhaa myös tukea isoja, toimeentulevia teollisuuslaitoksia ja yksityisiä hoitopalveluja, jotka keräävät voittoja ulkomaille suomalaisten verovaroilla. On helppoa menettää kiinnostus talouspolitiikkaan, kun huomaa, millaista verorahojen tuhlailua se molemmin puolin on.

[guest15826]

Naiset kannattavat vihreitä myös siksi, että vihreät pyrkivät turvaamaan koulutuksen rahoitusta ja heidän työpaikkojaan, hillotolppia niinsanotusti. Kuten demarit saavat julkiselta sektorilta ääniä niin samoin vihreät saavat yliopistokaupungeista.

Se nyt vain on niin, että nykymaailmasta on tullut sen verran ankara ja ankea nuorille ja miksei keski-ikäisillekin, että työpaikkoihin takerrutaan entistä tiukemmin. Periaatteessa pitäisi talouskasvun kautta järjestää yksityisen sektorin hommia tai jotain tilalle jos haluttaisiin heidän siirtyvän persuja äänestämään.

[nutsy]

IL,

Lue perussuomalaisten vastaus Rinteelle sanasta sanaan - kynnyskysymyksenä maahanmuutto: "Hallituksen on tunnustettava humanitaarisen maahanmuuton kielteiset vaikutukset"

1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

Maailman suurimmat saastuttajat täytyy saada osallistumaan ilmastotoimiin, ja Suomen pitää toimia kansainvälisesti tämän tavoitteen saavuttamiseksi. CO2-päästöt kasvavat maailmassa nopeasti, eikä Suomen omilla toimilla ole juuri tähän vaikutusta. Liika kansallinen kunnianhimo Suomessa ei paranna globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamista, koska sillä ajetaan teollisuus saastuttaviin maihin.

a. Oletteko sitoutuneet globaalisti ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen 1,5 asteeseen?

Oletteko sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen nopeasti hiilinegatiivinen?

Mielestämme oleellista Suomen ilmastopolitiikassa on sopia konkreettisista ja suhteellisuudentajun säilyttävistä toimista eikä abstrakteista prosentti- tai vuosilukutavoitteista. Suomen kansallisten tavoitteiden ei pidä olla tiukempia kuin muilla EU-mailla. Se, mihin Suomi voi sitoutua, riippuu siis muiden valtioiden toimista.

b. Millaisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjuminen mielestänne edellyttää eri yhteiskunnan osa-alueilla?

Päästöjä pitää vähentää siellä, missä niitä tuotetaan eniten ja missä niiden kasvu on nopeinta, eikä siellä missä ne ovat vähäisiä ja missä niitä on jo vähennetty eniten. Suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko, sillä jos tuotanto täällä estetään, siirtyy se Kiinaan tai jonnekin muualle – ja globaali ympäristö kärsii entistä enemmän. Kannatamme hiilitullien asettamista EU:n yhteisenä toimena erityisen saastuttavista maista, kuten Kiinasta, tuotaville tuotteille ja raaka-aineille. Näin kykenemme myös suojaamaan – ja vähitellen lisäämään – suomalaista teollisuutta ja työpaikkoja.

Ydinvoiman lisääminen on realistinen toimi, jolla päästään kohti päästötöntä energiantuotantoa.

Muuttoliikkeeseen ja siirtolaisuuteen pitää kiinnittää huomiota myös ilmaston kannalta. Pohjoisessa asuminen ja eläminen tuottavat paljon enemmän päästöjä kuin etelässä asuminen.

c. Mitkä näette keskeisinä keinoina luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja parantamiseksi?

Suomalainen metsänhoito on laadukasta ja kestävää. Suojeltujen metsien määrä Suomessa on

kokonaisuutena riittävällä tasolla. Hakkuiden jälkeisiä istutuksia on nopeutettava.

Vesistömme vaativat aktiivista suojelua. Pinta- ja pohjavesien tilaa on parannettava. Jokia ja

patoamattomien jokien vaelluskaloja on suojeltava. Vesiensuojelun keinojen on oltava aikaisempaa vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia. Itämeren suojelu edellyttää kansainvälisiä toimia. Vesien muovijäteongelmaan tulee puuttua. Suomella on tässä asiassa myös mahdollisuus kansainväliseen rooliin.

Luonnon monimuotoisuus on globaali kysymys. Toimet, jotka vaikuttavat esimerkiksi sademetsiin ja valtameriin, on tärkeää huomioida, mutta Suomen mahdollisuudet vaikuttaa näihin ovat rajalliset.

2. Suomi on kokoaan suurempi maailmalla

Suomen tulee niin vastuullisen taloudenpidon kuin ilmaston- ja ympäristönsuojelun saralla tarjota hyvä ja houkutteleva esimerkki muille maille. Suomen ei kuitenkaan pidä lähteä sellaiseen identiteettipolitiikkaan, joka vahingoittaa kansallista etuamme tai antaa epätervettä kilpailuetua muille maille.

a. Miten Euroopan unionia tulee kehittää? Mitkä ovat Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeiset tavoitteet?

Euroopan unionia tulee kehittää suvereenien kansallisvaltioiden yhteistyöjärjestönä, joka tuottaa lisäarvoa jäsenmailleen ja niiden kansalaisille. Unioni on ennen kaikkea yhteisö, jonka tarkoitus on edistää rauhaa, turvallisuutta ja talouskasvua, ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointia.EU ei saa painostaa jäsenvaltioita ajamaan kansallisvaltioiden edun vastaista maahanmuuttopolitiikkaa.

Suomen keskeisiä tavoitteita voivat olla: Ulkorajojen tehokas valvonta ja siirtolaisuuden hillintä; hiilivuodon estäminen asettamalla ilmastotullit pahimmista saastuttajamaista tuleville tuotteille; Schengen-järjestelmän joustavoittaminen siten, että sisärajatarkastukset voidaan ottaa käyttöön laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi ja niin pitkäksi aikaa kuin se on tarpeen; unionin hallinnollisten kulujen karsiminen, jotta nettomaksajien maksuosuudet eivät kasva; arktisten alueiden näkökulmienhuomioiminen; ryhtyminen konkreettisiin toimenpiteisiin, joilla suojellaan kansallisia työpaikkoja ja turvataan huoltovarmuus.

b. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa?

Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa.

c. Mikä rooli Euroopan on otettava yhteistyössä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa Afrikan kehittämisessä?

Kehitysapu pitää sitoa siihen, että avun vastaanottajat edistävät perusihmisoikeuksien toteutumista, taistelevat köyhyyttä ja väestöräjähdystä vastaan, ja ottavat vastaan kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa. On pyrittävä edistämään kumpaakin osapuolta hyödyttävää kauppaa ja investointeja ja luovuttava epäonnistuneesta, passivoivasta ja korruptiota ruokkivasta kehitysavusta.

d. Hyväksyttekö tavoitteen Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin suhteessa BKTL:oon? Minkä ajan kuluessa näette tämän mahdolliseksi toteuttaa?

Emme. Kehitysyhteistyörahoitus, joka olisi 0,7 prosenttia BKTL:sta, olisi noin 1,6 miljardia euroa. Tämä on erittäin suuri rahasumma suhteutettuna lähes mihin tahansa budjetin osaan.

Olemme valmiita panostamaan tehokkaaseen kehitysapuun humanitaarisen maahanmuuton sijaan. Kehityksen täytyy tapahtua kohdemaassa kestävästi. Kehitysyhteistyö tulee kytkeä entistä tiiviimmin tekijöihin, jotka edesauttavat samalla muuttoliikkeiden hallintaa. Tällaisia tekijöitä ovat mm. koulutuksen, perhesuunnittelun ja naisten aseman vahvistaminen (ks. myös 2c).

3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi

Oikeusvaltiossa lainsäädäntö vastaa yleistä oikeustajua, ja sitä sovelletaan yhdenmukaisesti, objektiivisesti ja tasa-arvoisesti. Oikeusvarmuuden takaamiseksi lainsäädännön on oltava yksiselitteistä ja ymmärrettävää. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että viranomaisilla on riittävät henkilöstö- ja muut resurssit turvallisuuden ja kansalaisvapauksien takaamiseksi myös käytännössä. Jos "vähäiset" rikokset jätetään selvittämättä ja tutkimatta, kansalaisten usko oikeusvaltioon rapistuu.

Sanan- ja ilmaisunvapaus, myös tavallista kansalaista eikä ainoastaan mediaa koskien, on vapaan,

demokraattisen yhteiskunnan peruskivi. Sananvapautta rajoittavaa lainsäädäntöä on täsmennettävä ja sen soveltamisaluetta kavennettava.

a. Kuvatkaa käsityksenne Suomesta oikeusvaltiona ja kertokaa keinot sen vahvistamiseksi. Miten edistäisitte ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa? Millä tavoin olette valmiit kehittämään kansalliskielten asemaa Suomessa?

Vapaus, turvallisuus ja tasa-arvo ovat tärkeimmät ihmisoikeudet. On pyrittävä määrätietoisella politiikalla ja lainsäädännöllä ehkäisemään ilmiöitä, jotka vaarantavat näiden oikeuksien toteutumisen Suomessa.

Tällaisia ilmiöitä on eritelty kohdassa 3c. Poliisien määrä pitäisi nostaa vähintään samalle tasolle (n. 200/100 000 asukasta) kuin muissa Pohjoismaissa.

Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten vähimmäisrangaistuksia tulee korottaa, ehdollisten

vankeusrangaistusten mahdollisuutta rajoittaa ja "paljousalennuksista" luopua.

Suomen kielen asemaa pitää vahvistaa. Suomessa pitää saada palvelua suomen kielellä, ja

kielitaitovaatimuksen pitää olla voimassa julkisella sektorilla. On syytä kiinnittää myös huomiota suomen kielen asemaan opetuksen ja tutkimuksen kielenä.

Ruotsinkieliset palvelut tulee turvata kaksikielisillä alueilla, mutta ruotsin kielen pakollisesta

kouluopetuksesta sekä korkeakoulututkintoihin sisältyvästä "virkamiesruotsista" voidaan luopua. Tällä ei ole käytännön vaikutusta ruotsinkielisten palvelujen saatavuuteen.

Saamen kielen elvytystä tulee tukea julkisin varoin ja kielen käyttömahdollisuuksia esim. koulutuksessa ja viranomaisyhteyksissä laajentaa. Kieli voi säilyä elävänä vain, jos sitä on mahdollista käyttää monipuolisesti eri elämänalueilla.

b. Mikä on käsityksenne lainvalmistelun laadusta ja oletteko valmiit hyväksymään komiteaperusteisen lainvalmistelun?

Lainvalmisteluun on kiinnitettävä huomiota, eikä sitä saa leimata ideologisuus, eturyhmäpolitikointi ja piittaamattomuus asiantuntija-arvioista. Tilanteen on kohennuttava, ja komiteamenettely ja parlamentaarinen menettely ovat siihen vaihtoehtoja.

c. Mitkä ovat sisäisen turvallisuuden riskitekijät ja kuinka vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta?

Sisäisen turvallisuuden suurin yksittäinen riskitekijä on syrjäytyminen ja yhteiskunnan sirpaloituminen.

Merkittävin syrjäytymistä lisäävä tekijä on heikosti integroituneen maahanmuuttajataustaisen väestön nopea kasvu. Keskeisissä, lähinnä humanitaarisin perustein tai perheenyhdistämisväylää saapuneissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on vuodesta toiseen hyvin matala, tukiriippuvuus suurta, uskonnollinen radikalismi tavallista ja yliedustus rikostilastoissa hälyttävä. Kotouttamisyritykset ovat suurelta osin epäonnistuneet niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Ainoa toimiva keino tämän turvallisuus- (ja julkistaloudellisen) ongelman torjumiseksi on karsia oleskelulupa-, perheenyhdistämis-, vastaanotto- ja etuusjärjestelmään liittyviä houkutustekijöitä ja edistää paluumuuttoa.

d. Oletteko valmiit tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen puolustuspolitiikan linjaa?

Kyllä. Korostamme puolustuspolitiikassa ongelmien ennaltaehkäisyä monipuolisella, maltillisella diplomatialla, mahdollisimman hyvien suhteiden ylläpitämisellä kaikkien maiden kanssa sekä uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpidolla. Emme pidä sotilaallista liittoutumista lähitulevaisuudessa realistisena näkymänä, mutta tämän ratkaisun suhteen Suomen ei pidä sitoa omia käsiään.

4. Elinvoimainen Suomi

Suomen elinvoima ja suomalaisten hyvinvointi perustuu monipuoliseen ja elinvoimaiseen teollisuuteen. Ainoastaan menestyvä teollisuus synnyttää hyvinvoinnin rahoittavia uusia työpaikkoja ja luo edellytykset monimuotoiselle yksityisten ja julkisten palvelujen kehittämiselle.

Työmarkkinoiden tehtävänä on varmistaa, että palkalla pystyy elämään ja elättämään perheensä.

a. Näettekö, että Suomi voi ilmastonmuutoksen ja muiden megatrendien ratkaisujen kautta rakentaa itselleen uutta, kestävää vientivetoista kasvua? Näettekö tarpeellisena, että Suomeen laaditaan yhteinen strategia vahvistuvan elinvoiman ja kestävän kehityksen talouskasvun turvaamiseksi? Mitkä olisivat sen pääkohdat?

Suomalaisten hyvinvointi perustuu monipuoliseen ja elinvoimaiseen teollisuuteen. Ainoastaan menestyvä teollisuus synnyttää hyvinvoinnin rahoittavia uusia työpaikkoja ja luo edellytykset monimuotoiselle yksityisten ja julkisten palvelujen kehittämiselle. Suomen hyvinvoinnin rahoitusrakenne pysyy pystyssä viiden vientialan varassa; metalliteollisuus, metsäteollisuus, kaivannaisteollisuus, kemianteollisuus ja sähköenergiatuotanto. Jokaisella näistä on maailman pienimmät ominaispäästöt. On luotava yhteinen strategia, jonka avulla on mahdollista parhaiden käytäntöjen avulla lisätä näiden toimialojen tuotantolaitoksia Suomeen.

Valtion on taattava teollisuudellemme ennustettava, vakaa ja kansainvälisesti kilpailukykyinen

toimintaympäristö. Toimintaympäristön näkökulmasta ykkösasiat ovat: kilpailijamaihin nähden

yhdenvertainen sääntely, kilpailukykyinen pitkäjänteisesti ennustettava kustannustaso sekä -verotus.

b. Millaisilla toimenpiteillä kehitetään metropolialuetta, kasvavia kaupunkiseutuja, seutukeskuksia ja harvaan asuttuja alueita?

Alueiden tasapainoinen kehitys mahdollistetaan jokapäiväisten elinkustannusten asumisen ja liikkumisen hinnan alentamisella; erityisesti laskemalla sähkön, bensiinin, dieselin ja öljyn veroa kohti EU:n asettamaa minitasoa. Ei ole kaupunkienkaan etu, että koko maan väestö alkaa pakkautua kaupunkeihin. Koko maan pitäminen asumiskelpoisena on myös suurten kaupunkien edun mukaista.

c. Miten varmistaisitte Suomen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämisen ja kehittämisen? Mikä on mallinne rahoituksen kehittämiseksi?

Liikenneinfrahankkeissa on toteutettava teollisuuden vaatimat rautatieverkon sähköistykset.

Maanteidemme pääväylät tulee saada nelikaistaisiksi ja rautatieverkon pääväylät kaksiraiteiseksi. Näin poistetaan logistiset pullonkaulat ja mahdollistetaan työvoiman sekä tavaroiden jouheva liikkuvuus.

Samalla toimenpiteillä parannetaan vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Tavoitteen toteuttaminen on useiden miljardien eurojen projekti, johon puolueiden on sitouduttava seuraavaksi vuosikymmeneksi.

Hankkeiden rahoitus on hoidettava budjettikehysten ulkopuolisella hankerahoituksella hyödyntäen EU-rahoituksen mahdollisuuksia.

5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

Yhteiskuntarauha luo uskoa tulevaisuuteen ja vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Eurooppa on

voimakkaassa myllerryksessä. Siksi on tärkeää, että työmarkkinoille saadaan aikaan ennustettavuutta ja työrauhaa vahvistavat ratkaisut useammaksi vuodeksi. Samalla rakennetaan polkua uuteen työmarkkinatoimintaan.

a. Miten kehittäisitte työelämää ja sen sääntelyä yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa? Hyväksyttekö työelämän vähimmäisehtojen sääntelyn nykyiseltä pohjalta?

Ainoastaan yleissitovuudella varmistetaan yhdenvertainen kilpailuasema kaikille suomalaisille yrityksille.

Työehtosopimusten yleissitovuus varmistaa työrauhan ja sen, että mikään yritys ei voi hakea kilpailuetua palkkojen tai työehtojen polkemisella.

Halpatyömarkkinoiden syntymistä ei saa sallia. Työvoiman saatavuusharkinnasta ei tule luopua –

päinvastoin sen porsaanreikiä pitää tukkia.

Työmarkkinoilla tarvitaan lisää joustoja kohentamaan tuottavuutta ja parantamaan yrityskohtaista

kilpailukykyä. Nämä mahdollistuvat ainoastaan yleissitovien työehtosopimusten kautta. Kaikilla toimijoilla on oltava samat oikeudet ja velvoitteet.

b. Miten uudistaisitte perhevapaita?

Perhevapaamallissamme pidennetään ansiosidonnaisen kauden pituutta. Sekä äidin että isän vapaiden kesto olisi kumpikin 3 kuukautta ja vanhempainvapaa, jonka perheet voivat halutessaan jakaa, olisi 9 kuukautta. Kokonaispituus olisi siis 15 kuukautta (3+9+3-malli).

Hoitovapaata ei lyhennetä, mutta siitä maksettu korvaus porrastetaan laskemaan sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt noin kaksi vuotta. Hoitovapaan alkuosa olisi paremmin tuettua kuin nyt.

Luotamme perheeseen siinä, että vanhemmat osaavat itse päättää, miten haluavat lapsensa hoitaa.

Perhevapaiden uudistamisessa pitää lisätä erilaisia joustoja, jotta perheet voivat helpommin sovittaa yhteen työelämän, perheen ja omat periaatteensa. Mielestämme perhepolitiikan tärkein tehtävä on huolehtia lapsista ja perheistä – ja mahdollisesti parantaa syntyvyyttä – eikä tehdä työllisyyspolitiikkaa.

Perhevapaamallin uudistamista tärkeämpi asia on saada päiväkotien asiat kuntoon.

c. Mitkä ovat keskeiset keinonne miesten ja naisten välisen palkkatasa-arvon toteuttamiseksi?

Palkka ei saa riippua sukupuolesta – tämän pitäisi olla itsestään selvää. Naisten ja miesten välisen

palkkaeron selittää lähes kokonaan kiinnostus erilaisille aloille sekä työtuntien määrä. On hyvä, että tyttöjä ja poikia ohjataan avoimesti kaikille aloille, riippumatta sukupuolesta, mutta emme kannata minkäänlaisia kiintiöitä tai pakkoja. Vapaassa maassa ihminen saa itse päättää, mihin haluaa kouluttautua.

Julkisen sektorin toimintaa pitää priorisoida niin, että tärkeillä, usein naisvaltaisilla aloilla on

palkanmaksuvaraa. Työllä pitää tulla toimeen, myös hoitotyössä ja varhaiskasvatuksessa työskentelevien.

Mitä tulee koulutukseen, poikien ja miesten asema on paikoin hyvin huolestuttava.

Keino korjata perhevapaista ja lyhyemmästä työurasta johtuvaa eroa naisten ja miesten tulevissa eläkkeissä olisi ottaa paremmin huomioon lastenhoitoon käytetyn ajan eläkekertymä. Mikäli isän ja äidin eläkekertymä lastenhoidon ajalta (esimerkiksi 2 vuotta) jaettaisiin kokonaisuudessaan kahtia, olisi lopputulos tasapuolisempi. Ehdotus olisi varsin helppo toteuttaa ja lisäksi se olisi kustannusneutraali eikä vääristäisi kannustimia.

6. Kestävän talouden Suomi

Tärkein toimi on huolehtia sellaisesta vero-, talous- ja yrityspolitiikasta, että maassa on elinvoimaisia yrityksiä, jotka voivat työllistää ja kasvaa. Uusien työpaikkojen pitää syntyä erityisesti yksityiselle sektorille, tuottavaan työhön. Kaikki muut toimet ovat näihin nähden selvästi toissijaisia. Myös ilmastopolitiikka liittyy tähän läheisesti.

a. Millä keinoilla varmistaisitte työllisyysasteen kasvun selvästi yli 75 prosenttiin 2020-luvun aikana?

Pelkkä työllisyysasteen tuijottaminen ei ole mielekästä. Palkalla pitää tulla toimeen, ja uuden työn pitää erityisesti syntyä yksityiselle sektorille. Maahanmuuton lisääminen on kestävän talouden kannalta turmiollista. Maahanmuutto ei helpota kestävyysvajetta, päinvastoin.

Pitkäaikaistyöttömien ja vajaatyöllisten työllistämiseen on silti myös syytä puuttua, vaikka varsinainen tavoite ei olisikaan avoimille markkinoille työllistyminen. Suosisimme mielellämme (esimerkiksi palkkatuella) suomalaisia vajaatyöllisiä kotoutettavien maahanmuuttajien sijaan. Myös ennenaikaisesti eläköityneisiin voitaisiin keskittää toimia. Suomessa on yli 206 000 työikäistä ennenaikaisesti eläköitettyä henkilöä, jotka ovat jääneet ilman kuntoutusta kunnallisen perusterveydenhoidon toimimattomuuden ja Kela-rahoitteisen pirstaloituneen ja projektiluontoisen kuntoutusjärjestelmän takia.

Kuluneella hallituskaudella työllisyysaste on noussut myös muun muassa siksi, että suuri osa

pitkäaikaistyöttömistä on eläköitynyt. Toinen syy on ollut osa-aikaisen työn kasvun. Vaikka osa-aikainen työ sopii joillekin, suuri joukko osa-aikaisista on alityöllistettyjä. Tällä on merkityksensä myös julkisen talouden kannalta. Mielestämme työllä pitäisi tulla toimeen, ilman sosiaaliturvaa.

Samasta syystä emme kannata työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloille.

Julkisrahoitteinen työllisyyskoulutus tulisi suunnata työttömien työnhakijoiden ja osatyökykyisten

ammatillisten ja työmarkkinataitojen parantamiseen.

Maahanmuuttopolitiikan kiristäminen parantaa myös työllisyysastettamme, sillä useissa merkittävissä maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen huomattavan alhainen, mittavista kotouttamistoimista huolimatta.

b. Kuvatkaa tekijät, joilla julkisen talouden kestävyys turvataan erityisesti väestökehitys huomioon ottaen.

Tärkeintä on priorisoida. Koska työtä tekevien ja veroja maksavien kansalaisten osuus suhteessa muihin pienenee ikääntymisen ja vähäisen syntyvyyden takia, täytyy raha kohdentaa entistä tarkemmin oleellisiin kohteisiin. Menoja on merkittävästi leikattava, jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään turvaamaan.

Tehtävämme on huolehtia ensisijaisesti suomalaisten hyvinvoinnista. Sen takia tärkein ja suurin

säästökohde on maahanmuutto. Suomelle haitallinen maahanmuutto on julkiselle taloudelle valtava rasite, ja sen vaikutukset tulee nähdä kokonaisvaltaisemmin kuin vain välittömien kulujensa kautta.

Taloutemme ja hyvinvointimme perustuvat pitkälti vientiteollisuuteen, ja sen kilpailukyvyn turvaamisen tulee olla etusijalla. Suomalaiselle teollisuudelle ei saa sälyttää kilpailukykyä heikentäviä lisäkustannuksia.

7. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

Oikeudenmukaisessa Suomessa ei kansalaisten tarvitse jonottaa leipäjonoissa ja elää vuosikausia

toimeentulotuen varassa. Ikääntyvien ei tarvitse pelätä vanhenemista eikä nuorten jäämistään

yhteiskunnan ulkopuolelle.

Mukaan ottava Suomi mahdollistaa ihmisten osallistumisen yhteiskunnan rakentamiseen sellaisen työn ja tekemisen kautta, josta saadulla palkalla pärjää ja pitäen samalla huolen niistä kansalaisistamme, jotka eivät siihen itse pysty.

a. Miten vahvistaisitte hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia? Kuvatkaa erityisesti keinonne, joilla vahvistatte ikääntyvien ihmisten palveluita ja toimeentuloa. Mitkä ovat keinonne lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi?

Meillä on varaa laadukkaampaan hyvinvointivaltioon, kunhan se pidetään rajattuna. Valtion tulee huolehtia perusasioista ja niistä (suomalaisista) ihmisistä, jotka eivät siihen itse pysty.

Perusterveydenhuolto, ikääntyneiden koti- ja laitoshoito, peruskoulu ja ammattikoulutus tarvitsevat lisää resursseja. Sosiaaliturvaa pitää uudistaa niin, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Tärkeintä on poistaa kannustinloukkuja niin, että sosiaaliturvalta on kannattavaa, myös pääkaupunkiseudulla, siirtyä töihin. Asumisen hinta vaikuttaa tähän merkittävästi.

Haluamme vähentää veroja ja maksuja, jotka kohdistuvat etenkin pienituloisiin. Myös esimerkiksi

omavastuuosuuksia kohtuullistamalla voidaan parantaa kaikkein pienituloisempien ihmisten pärjäämistä.

Edellä mainittu pätee myös lapsiperheköyhyyteen, jota on poliittisilla päätöksillä lisätty.

Maahanmuutto lisää merkittävästi maamme lapsiperheköyhyyttä, sillä suuri osa saapuvista joutuu

turvautumaan sosiaaliturvaan, elää joko kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella tai työskentelee

matalapalkka-aloilla ja on muutenkin ansioiltaan pienituloisia. Tämän lisäksi maahanmuuttajaperheissä on keskimäärin enemmän lapsia.

Lapsiperheköyhyys liittyy hyvin usein vanhempien tai vanhemman sirpaleiseen työmarkkina-asemaan, matalapalkkaisuuteen tai pitkittyneeseen työttömyyteen. Näitä olemme käsitelleet edellä.

b. Miten rahoittaisitte edellisessä kohdassa kuvaamanne toimenpiteet? Kuvatkaa keinonne konkreettisesti.

Tärkeintä on tehdä sellaista politiikkaa, jolla varmistetaan uuden tuottavan työn syntyminen. Vain

työllisyyttä lisäämällä syntyy jaettavaa. Toimenpiteitä on kuvattu edellä. Menoja leikkaamme lopettamalla julkiselle taloudelle haitallisen maahanmuuton ja huolehtimalla siitä, että hyvinvointiyhteiskuntamme on ensisijaisesti tarkoitettu suomalaisille.

c. Mitkä eriarvoisuustekijät suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistatte ja miten vähentäisitte eriarvoisuutta?

Maan eri osien välillä on suuria eroja esimerkiksi palveluiden saatavuudessa. Täysin näitä ei tietenkään voida poistaa, mutta kannatamme silti koko maan asumiskelpoisena pitämistä.

Suomelle haitallinen maahanmuutto lisää maamme hyvinvointieroja, koska suuri osa maahanmuuttajista jää työmarkkinoiden ulkopuolelle, sosiaaliturvan varaan, eriytyneille asuinalueille, päiväkoteihin, kouluihin ja niin edelleen.

Mielestämme on tärkeää huolehtia siitä, että meillä on koulutusjärjestelmä, joka pitää kaikki mukana. Alueellinen ja sukupuolten välinen tasa-arvo sekä syrjäytymisen estäminen ovat oleellisessa roolissa.

8. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

Suomalaisen yhteiskunnan tärkeä kansallinen ja kansainvälinen menestystekijä on osaaminen ja koulutus.

Valitettavasti viime vuosina kehitys on alkanut heiketä. Meidän tulee parantaa opetuksen ja koulutuksen perusasioita kaikilla oppiasteilla, huolehtia osaamistason saavuttamisesta ja tukea koulutusvalintoja, jotka ovat hyödyllisiä sekä yksilöille että Suomelle.

a. Tunnistatteko, että kestävän talouskasvun perustan vahvistamiseksi on tehtävä investointeja

koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin sekä infrastruktuuriin? Kuvatkaa konkreettiset keinonne.

Kyllä. Sisäilmaongelmat on korjattava, ja oireilevat siirrettävä välittömästi turvallisiin tiloihin. Sairastuneille pitää antaa kiireellinen apu heti. Lisäksi on luotava pysyvä mekanismi, jolla sisäilmaongelmien syntymistä ja sairastumista ehkäistään.

On tärkeää säilyttää lähikoulut. Erityisoppilaille pitää antaa opetusta erillisissä luokissa. Kieltä

taitamattomille maahanmuuttajalapsille tarjotaan ensin kielikoulu, eikä kouluarvosanoja saa myöntää positiivisen erityiskohtelun vuoksi helpommin.

On tärkeää huolehtia ammatillisesta koulutuksesta, lisätä lähiopetusta ja vahvistaa muuntokoulutusta.

Laadukkaalle perustutkimukselle ja opetukselle tulee taata riittävä ja vakaa rahoitus. On tärkeää painottaa sekä matemaattis-luonnontieteellistä ja teknillistä osaamista että aidosti sivistyksellistä oppia.

b. Tunnistatteko tarpeen, että koko ikäluokan tulisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinto? Kuvatkaa keinonne tähän pääsemiseksi.

Tunnistamme tarpeen puuttua nuorten syrjäytymiseen, koulupudokkaisiin ja heikolle koulupohjalle jäävien

tilanteeseen. Emme kuitenkaan kannata koko ikäluokkaa koskevan koulumuotoisen oppivelvollisuuden jatkamista, koska se olisi toimena tehoton. Mielestämme on syytä panostaa lisää voimavaroja niihin nuoriin, jotka erityisesti ovat tuen tarpeessa.

c. Miten varmistaisitte sen, että jokaisen oppiminen ja osaamisen kehittäminen jatkuu läpi työuran?

Elinikäinen oppiminen on nostettava kokonaisuutena hallituskauden yhdeksi keskeisimmäksi

kehittämiskohteeksi. Aikuiskoulutuksen näkökulmasta pirstoutunutta koulutussektoria on yhtenäistettävä.

Heikoimmalla koulutuspohjalla olevat henkilöt ovat usein vähemmän aktiivisia kehittämään omaa osaamistaan, vaikka tarve olisi suuri. Yli 50-vuotiaiden työttömien osaaminen on saatava paremmin uudestaan työmarkkinoiden käyttöön.

d. Miten edistäisitte kulttuurin asemaa Suomessa?

Erityisesti matalan kynnyksen kulttuuripalvelut ja osallistuminen tukevat ihmisen elinikäistä oppimista ja antavat monenlaisia mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen. Esimerkiksi kattava ja laadukas kirjastoverkko on tärkeässä roolissa suomalaisen sivistyksen ja kansalaisten tasa-arvon näkökulmista. Suomalaisen kulttuurin tulee olla läsnä myös koulujen arjessa ja opetussuunnitelmissa. Myös alueellisen taide- ja kulttuuripalvelujen kehitystyön jatkuvuus tulee taata maanlaajuisesti.

9. Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus

Sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistus edellyttää useampia vaalikausia. Oletteko valmiita yhdistämään eri etuuksia ja hyväksymään yhtenäisen etuustason eri syyperusteilla siten, että uudistus lisää työllisyyttä, nostaa koulutustasoa, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä parantaa osallisuutta?

Kyllä. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen pitää tehdä vaiheittain. Työllisyyden paraneminen ja työn vastaanottamisen helpottuminen ovat välttämättömiä tavoitteita. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa, että matalapalkka-aloilla palkkaa tuetaan verorahalla – aina on lähdettävä siitä, että työllä tulee Suomessa toimeen. Tärkeintä on huolehtia siitä, että yhteiskuntaan syntyy oikeaa työtä, josta saatavalla palkalla tulee työtä.

10. Esittäkää lähtökohtanne sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

Väestökehityksen takia sosiaali- ja terveydenhuollon menomme tulevat kasvamaan, ja maksajien

suhteellinen osuus vähenee. Minkäänlainen soteuudistus ei tule muuttamaan näitä tosiasioita. Suurin säästöpotentiaali muodostuu käytännössä noin 20 tehottomimmasta kunnasta, jotka ovat pääosin suuria kaupunkeja. Digitalisaatiolla voidaan parhaimmillaan vaikuttaa jonkin verran, mutta ihmeiden tekijäksi siitä ei ole.

Uudistus pitää tehdä vaiheittain ja niin, että ehjää ei rikota. Nykyiset sairaanhoitopiirit toimivat hyvänä pohjarakenteena leveämmille hartioille ainakin aluksi. Emme kannata menneellä hallituskaudella edistettyä maakuntamallia emmekä suuryrityksiä palvelevaa valinnanvapausajattelua. Perusterveydenhuollon resursseja pitää lisätä, erityisesti lääkäri- ja muita vakansseja. Varsinainen lääkärivaje on 15 vuodessa lähes puolittunut, mutta samaan aikaan virkoja julkiselle puolelle ei ole lisätty. Kansalaisista 41 prosenttia näkee ongelmia pääsyssä lääkärille. Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa pitää olla julkisella puolella, ja yksityiset toimijat voivat tukea tätä. Mielestämme monien sotesektorien markkinaistuminen on kuitenkin mennyt liian pitkälle. Kunnilta menee suuria summia ostopalveluihin ja keikkalääkäreihin. Sijaisilla hoidettujen lääkärin vakanssien osuus on kasvanut terveyskeskuksissa huomattavasti – jopa joka viides vakanssi hoidetaan sijaisilla. Toisaalta esimerkiksi lastensuojelun kulut räjähtävät, kun perhepalveluista ja ennaltaehkäisystä säästetään, ja viimeisinä keinoina joudutaan turvautumaan huostaanottoihin.

11. Oletteko valmiita osallistumaan sosialidemokraattien johtamaan enemmistöhallitukseen, ja

onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?

Kyllä.

Kynnyskysymyksemme ovat seuraavat:

- Kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toimintakykyä ja työllistämismahdollisuuksia ei saa heikentää poliittisella päätöksenteolla.

- Hallituksen on tunnistettava ja tunnustettava etenkin humanitaarisen maahanmuuton kielteiset vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle ja suomalaisten turvallisuudelle ja pyrittävä määrätietoisin toimin vähentämään haitallista maahanmuuttoa.

-Pieni- ja keskituloisten ihmisten arkipäivän kustannuksia ei saa nostaa vero- ja maksupolitiikalla, vaan niitä on päinvastoin pyrittävä alentamaan.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c0f5e3c9-24e5-4050-9edb-dc573638971d

[lurkkeri]

c) Voin itsekin myöntää, etten aina osaa sanoa, kannatanko enemmän oikeistolaista vai vasemmistolaista politiikkaa nyky-Suomessa. Suhtaudun varauksella julkisen sektorin paisuttamiseen, mutta toisaalta on mielestäni turhaa myös tukea isoja, toimeentulevia teollisuuslaitoksia ja yksityisiä hoitopalveluja, jotka keräävät voittoja ulkomaille suomalaisten verovaroilla. On helppoa menettää kiinnostus talouspolitiikkaan, kun huomaa, millaista verorahojen tuhlailua se molemmin puolin on.

Yksikään puolue Suomessa ei aja sellaista oikeistolaista politiikkaa, joka tähtäisi julkisen sektorin supistamiseen. Kokoomus ei paljoa eroa demareista ja puolueen sisällä on harjattu ja ajettu paitsioon poliitikkoja, joita on epäilty "oikeistolaisuudesta". Mm. Sauli Niinistön ura oli alkuvaiheessa vastatuulessa tästä syystä.

Mitä paljon paheksuttuihin yksityisiin hoitopalveluyrityksiin tulee, ei niiden asiaa kukaan poliittisesti ole aktiivisesti ajanut. Niille on syntynyt markkinarako sen takia ettei tehottomasti organisoitu julkinen sektori selviä edes lakisääteisistä tehtävistään, puhumattakaan maksukykyisten kansalaisten palveluista. Lopun on hoitanut täysin väärin laadittu ja turmiollinen kilpailutuslainsäädäntö (EU:sta peräisin), joka on ajanut pienet alan yritykset suurten monikansallisten syliin.

[Mäntsälän Kapina]

onko teillä osallistumisellenne mahdollisia kynnyskysymyksiä?

Kyllä.

Kynnyskysymyksemme ovat seuraavat:

- Kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toimintakykyä ja työllistämismahdollisuuksia ei saa heikentää poliittisella päätöksenteolla.

- Hallituksen on tunnistettava ja tunnustettava etenkin humanitaarisen maahanmuuton kielteiset vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle ja suomalaisten turvallisuudelle ja pyrittävä määrätietoisin toimin vähentämään haitallista maahanmuuttoa.

-Pieni- ja keskituloisten ihmisten arkipäivän kustannuksia ei saa nostaa vero- ja maksupolitiikalla, vaan niitä on päinvastoin pyrittävä alentamaan.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c0f5e3c9-24e5-4050-9edb-dc573638971d

Näkisin että tämä on aika lailla win, ihan riippumatta siitä mennäänkö hallitukseen mukaan vai ei.

-Kotimaiset PK yritykset tosiaan: Jo valmiiksi kireä verotus joka rajoittaa kanslaisten ostovoimaa, byrokratia, ja tiedossa oleva ilmastohysteerijumppa. Järki pitäisi ottaa nyt käteen.


-Jos SDP ei myönnä edes haittamaahanmuuton olemassaoloa, niin se sataa meidän laariin. Jos taas lähtee tähän keskusteluun, on sekin suuri voitto. Oli SDP:ltä suuri virhe jättää näin olennainen osa kysymyspatteriston ulkopuolelle: Nyt kortit tästä aiheesta jaamme taas me. Epämääräinen arvopohja ei nyt oikein riitä tässä.

-Jos kansalaisia aletaan tosissaan kurittamaan kaikenlaisella sähköautoilu- ja lihaverohumpuukilla, on se käytännössä polittiinen itsemurha. Keltaiset liivit ilmestyvät siinä vaiheessa Suomenkin kaduille. Sellaista politiikkaa harjoittavaan hallitukseen ei pidä missään nimessä lähteä.

[Uuvahti]

En tiedä onko tästä jo keskusteltu täällä, mutta nyt kun Ohisalo virallisesti ilmoittautui Vihreiden pj-kisaan, niin tuli taas mieleen, että mikä on tuotevastuu äänestäjille?

Vihreät saavutti tavallaan vaalivoiton, eli enemmän edustajapaikkoja kuin koskaan ennen. Toki he jäivät silti edelleen viidenneksi puolueeksi, selvästi isommista jälkeen, ja tulos oli myös surkeampi kuin gallupit. Touko Laakson pj-uran alkaessa taisivat hetken paistatella jopa gallup-kakkosena.

Haaviston astuminen remmiin pelasti Vihreät kuitenkin vieläkin pahemmalta luisulta verrattuna gallupeihin ja varmisti näin tämän 'vaalivoiton'. Haavisto on tunnettu henkilö kahden presidenttivaalikampanjan jälkeen. Hyvä esiintyjä. Arvostettu ja rauhallinen. Hän käytännössä edusti Vihreitä TV-tenteissä ja julkisuudessa.

Vihreitä äänestäneistä moni teki tämän siis oletettavasti sen takia, että Haavisto oli keulakuvana.

Nyt Haavisto jää pois ja äänestäjät saavatkin melko tuntemattoman Ohisalon, joka saattaa viedä Vihreitä entisestään feministiseksi vasemmistopuolueeksi. Ainakin tulevaisuus on usvainen suurelle osalle kansasta.

Miksei tästä puhuta mediassa enempää?

Eikä kyse ole rinnastettavasta asiasta siihen, jos joku ajaa kaksilla rattailla sekä eduskuntavaaleissa että eurovaaleissa? Eli äänestäjällä ei ole täyttä varmuutta mitä hän tulee koko vaalikaudella lopulta saamaan. Miksi jälkimmäisestä on syntynyt suuri kohu, mutta edellisestä ei niinkään?

[Roope]

Ei jumalauta, että ne kehtaavat:

Uusi Suomi: Nyt tuli kokoomuksen vastaus Antti Rinteelle – pitkä lista kynnyskysymyksiä: "Turvapaikkapolitiikan tiukasta linjasta pidetään kiinni" 30.4.2019

10. Hallitus ylläpitää ja vahvistaa sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota. Turvapaikkapolitiikan tiukasta linjasta pidetään kiinni. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on palautettava.

[migri]

IL,

Lue perussuomalaisten vastaus Rinteelle sanasta sanaan - kynnyskysymyksenä maahanmuutto: "Hallituksen on tunnustettava humanitaarisen maahanmuuton kielteiset vaikutukset"

Kynnyskysymyksemme ovat seuraavat:

- Kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toimintakykyä ja työllistämismahdollisuuksia ei saa heikentää poliittisella päätöksenteolla.

- Hallituksen on tunnistettava ja tunnustettava etenkin humanitaarisen maahanmuuton kielteiset vaikutukset Suomen julkiselle taloudelle ja suomalaisten turvallisuudelle ja pyrittävä määrätietoisin toimin vähentämään haitallista maahanmuuttoa.

-Pieni- ja keskituloisten ihmisten arkipäivän kustannuksia ei saa nostaa vero- ja maksupolitiikalla, vaan niitä on päinvastoin pyrittävä alentamaan.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c0f5e3c9-24e5-4050-9edb-dc573638971d

Yllättäen Iltalanta oli nostanut - taas - tämän mukaan juttuun videon kera:

Välikohtaus perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa: HS:n toimittajalta vaadittiin mikki pois, Halla-aho ei vastannut kysymykseen vanhoista blogiteksteistä

Että ne kehtaa...

+ Mielestäni vastaukset olivat todella hyviä. Teki varmaan pahaa Iltalannalle julkaista..

[guest15826]

^ Kyllä ne kehtaa. Henkilökohtaisesti koen yhdeksi vanhan poliittisen eliitin ja median vastenmielisimpiä puolia heidän uskomattoman tarpeen spinnata ja värittää aivan kaikki ylösalaisin, siis suoranaisen valehtelun eksponentiaalisen lisääntymisen. Ihan kuin eläisimme jossain Kaverikapitalismiliitossa, jossa poliittinen rälssi selittää ryöstelynsä rakkaudeksi.

[Lumiukko Jeti]

Nyt Haavisto jää pois ja äänestäjät saavatkin melko tuntemattoman Ohisalon, joka saattaa viedä Vihreitä entisestään feministiseksi vasemmistopuolueeksi. Ainakin tulevaisuus on usvainen suurelle osalle kansasta.

Miksei tästä puhuta mediassa enempää?

Ei se ole mikään saattaa vaan varmasti vie. Johan Ohisalo vaali-iltana huudahti että tehdään feministinen hallitusohjelma! Vihreiden ek-ryhmä on kauttaaltaan tulipunainen ja feministinen. Puhis on tietysti joukkojensa näköinen. On sinänsä ihan sama valitsevatko Emma Karin vai Maria Ohisalon, diversiteettiä ja moniäänisyyttä ei vihreissä ole. Yhden sapluunan äärivasemmistolainen feministipuolue. Mikäli Rinne tämän porukan Haaviston vakuutteluiden pohjalta hallitukseen ottaa, niin sitä päätöstä tulee kyllä katumaan. Radikaali äärivasemmistolainen feministipuolue ei missään tapauksessa pysy hallituksessa koko vaalikautta, sen verran äkkivääräksi puolue muuttui vaaleissa.

[akez]

Ei jumalauta, että ne kehtaavat:

Uusi Suomi: Nyt tuli kokoomuksen vastaus Antti Rinteelle – pitkä lista kynnyskysymyksiä: "Turvapaikkapolitiikan tiukasta linjasta pidetään kiinni" 30.4.2019

10. Hallitus ylläpitää ja vahvistaa sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota. Turvapaikkapolitiikan tiukasta linjasta pidetään kiinni. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on palautettava.

Alla olevasta linkistä voi lukea ihan virallisten lukujen avustuksella, että miten tuo nyt menikään sillai ihan käytännössä. Lähes kaikki mitä tulee jää edelleenkin tänne, eikä tilanteen korjaamiseksi ole tehty yhtään mitään - ei täällä, eikä EU:ssa. Kaikki patoluukut retkottavat edelleenkin levällään.

Tein oheisen kuvauksen referenssiksi, kun selvittelin maastapoistamiskuvioiden yksityiskohtia. Mielenkiintoisimpia lienevät nuo tilastoluvut, jotka kertovat karua kieltä Sipilä ja Orpon tekemästä karmeasta ja suomalaisille jo nyt miljardeja euroja maksaneesta virheestä. Väitteistä huolimatta tilanne ei ole hallinnassa ja systeemi on yhtä rempallaan kuin Neuvostoliiton suunnitelmatalous aikoinaan.
(...)

Käännytysten seurantaketju

Lukujen yhteydessä mainitut 5.000 Euroopasta löydettyä täältä lähtenyttä ovat muuten sitten Dublin tapauksia, jotka voidaan lähettää tänne takaisin.

[duc]

^Kokkarit ovat taitavia valehtelussaan, kuten monet muslimit. He luottavat, että kukaan ei selvitä pintaa syvemmältä, kuten akez, että sanat ja teot eivät ole yhtäpitäviä. Näitä on rummutettava, kunnes viesti menee yhe enemmän läpi. Oma vaatimaton panokseni lienee myös rikkana rokassa lähinnä muslimien osalta. Rehellisyys maan perii, sanotaan kuten myös: lopussa kiitos seisoo.

[Pyhä Olavi]

Persujen sote-vastaus oli aika huono suoritus, pudottiin taas tähän "miten" kun pitäisi keskustella "mitä". Vanhustenhuollon kulut vähenevät 2030 alkaen, koska isot ikäluokat ovat silloin kuolleita. Sotessa pitäisi erottaa rahoitus ja tuotanto toisistaan, siis julkinen rahoitus, mutta monikanavainen tuotanto, pääpaino siinä voi vaihdella.  Katsotaan mitä nämä kortit tuo !

[Nikolas]

Antti Rinne kommentoi, että puolueiden vastaukset olivat "heiveröisiä". En sitten tiedä minkälaisia kirjoja hän odotti saavansa luettavakseen, mutta aikaa vastausten laatimiseen ei ollut mitenkään ruhtinaallisesti. Lisäksi kysymykset olivat nekin melko pyöreitä.

SDP:n Rinteen mukaan mitään puoluetta ei ole vielä suljettu ulos hallitustunnusteluista.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi tiistaina iltapäivällä, että mikään puolue ei ole vielä tippunut pois hallitustunnusteluista.

Hallitustunnustelut etenivät tänään vaiheeseen, jossa puolueet vastasivat suurinta puoluetta johtavan Rinteen esittämiin kysymyksiin.

Hallitustunnusteluja vetävä Rinne kertoi eduskunnassa, että täsmennyksiä tarvitaan Eurooppa- ja ilmastopolitiikan osalta. Hänen mukaansa myös vastaukset talouden osalta jäivät "ohuksi", ja talousasioita joudutaan vielä käymään läpi puolueiden kanssa kahdenvälisesti.

– Talouspolitiikka oli sivutettu aika kevyesti. Yhdessä kysymyksessä oli mahdollisuus keskittyä kokonaan siihen ja toisessa osittain. Vastaukset olivat aika hapuilevia, heiveröisiä, Rinne sanoi.

Hän mainitsi esimerkkinä, että yhden puolueen vastauksessa oli 1,5 miljardin euron menojen lisäys ilman vastausta, miten tuloja hankitaan.

Rinne ei kuitenkaan halunnut kertoa mistä puolueesta oli kyse, eikä mennä muutenkaan yksityiskohtiin. Hän ei kommentoinut esimerkiksi sitä, miten SDP:n ja kokoomuksen tavoitteet olisi mahdollista yhdistää. Kokoomus vastasi Rinteelle, että yrittämisen verotusta ei tule kiristää.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että talouspoliitiset kysymykset olivat vain kevyesti mukana Rinteen kysymyksissä, mutta suuressa roolissa kokoomuksen vastauksissa.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvosteli, että kysymykset liikkuivat "melko korkealla ja abstraktilla tasolla sen sijaan, että oltaisiin kysytty selkeästi esimerkiksi veropolitiikasta".

– Kun saamme täsmällisempiä kysymyksiä, annamme täsmällisempiä vastauksia, Halla-aho kuittasi.

Rinne: Aikataulu yhä realistinen

Ilmastopolitiikasta Rinne halusi täsmennyksiä perussuomalaisilta, vaikka ei maininnut puoluetta suoraan nimeltä. Hän viittasi vastaukseen, jossa ei oltu valmiita sitoutumaan siihen, mihin kaikki muut puolueet.

Perussuomalaiset torjui vastauksessaan ajatuksen sitoutumisesta tiettyyn lukemaan, kun Rinne kysyi puolueilta ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen. Perussuomalaiset jäi ainoana ulkopuolelle jo joulukuussa, kun eduskuntapuolueet sopivat yhteisistä ilmastolinjauksista.

Rinne kaipasi täsmennystä paitsi ilmastopolitiikasta, myös siitä, että perussuomalaiset torjui suoralta kädeltä tavoitteen kehitysyhteistyörahoituksen nostamisesta 0,7 prosenttiin BKT:sta.

– Ne eivät vastanneet sitä, mitä minä kuvittelin, että täytyy tehdä, Rinne sanoi toimittajille eduskunnassa.

Rinteen mukaan Eurooppa-, ilmasto- ja talouspolitiikan linjaukset vaativat "nopean lukemisen perusteella täsmentävää keskustelua lähes kaikkien puolueiden kanssa".

Sen sijaan puolueilla oli Rinteen mukaan paljon yhtäläisiä näkemyksiä eriarvoisuuden torjunnasta, investoinneista tulevaisuuteen, hyvinvointivaltion palvelujen kehittämisestä sekä reilusta työelämästä.

– Näillä neljällä alueella voi päästä aika nopeasti eteenpäin, hän sanoi.

Hallitustunnustelijaksi valittu Rinne esitti viime viikon perjantaina kaikille eduskuntapuolueille pitkän listan kysymyksiä, joiden perusteella SDP alkaa valikoida kumppaneita varsinaisiin hallitusneuvotteluihin.

Keskusta ja vihreät vastasivat kysymyksiin jo maanantaina, ja loputkin puolueet tiistaina puoleenpäivään mennessä.

Varsinaisten hallitusneuvotteluiden on arvioitu alkavan runsaan viikon kuluttua, ja Rinteen mukaan aikataulu on yhä realistinen.

• Pilke, Antti & Tikkala, Hannu: Rinne kaipaa täsmennyksiä puolueiden Eurooppa-, ilmasto- ja talouspolitiikasta: "Heiveröisiä vastauksia". Yle Uutiset, 2019-04-30.

[nutsy]

IL-kyselyn tulos: Keskustan tärkeimmät vaikuttajat haluavat tehdä vasemmistolaisempaa politiikkaa – "keskusta ei ole porvaripuolue"

"Nostaakseen kannatustaan keskustan on tehtävä vasemmistolaisempaa politiikkaa kuin Juha Sipilän puheenjohtajuuskaudella." Vastaajista 62,3 prosenttia oli väitteen kanssa täysin tai osittain samaa mieltä.

(...)

Kymmenissä sanallisissa vastauksissa toistuu sanapari "pieni ihminen".

Keskustalaiset eivät välttämättä käytä termiä "vasemmistolainen", vaan he kirjoittavat "alkiolaisuudesta". Sillä keskustapoliitikot viittaavat puolueen aatteellisen oppi-isän Santeri Alkion perintöön. (...)

– Keskustan on muistettava yhtä aikaa Alkion sanoin `köyhän asema` ja samalla toimittava elinvoimaisuuden, koulutuksen ja yrittäjyyden puolesta (...)

Useissa analyyseissa vastaajat huomauttavat, että keskustalaisten ei pitäisi syyttää kokoomusta vaalitappiostaan.

– Keskustan tehtävänä on löytää maltillinen keskitie oikeiston ja vasemmiston väliltä. Mutta onnistuuko se, jos kansa ääripäistyy kovaa vauhtia eikä halua enää kompromisseja? Jos Kokoomus on ainoa puolue, jonka kanssa voimme tehdä järkevää talouspolitiikkaa, emme voi hylätä tätä yhteistyötä Suomen edun nimissä, vaikka se koituisi omaksi tappioksemme. Jos asetumme vastustamaan perussuomalaisten politiikkaa, saatamme kadottaa loputkin `kantakepulaiset`. Persut veivät meiltä nytkin suuren osan äänestäjistä. Meidän on syytä tehdä politiikkaa, joka mahdollistaa väestön keskittymisen vähenemisen ja muuttoliikkeen kääntämisen. Emme saa antautua ja hylätä kaupunkien ulkopuolista maata, eräs keskustavaikuttaja kirjoittaa.

Koko artikkeli kaavioineen -> https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e682ed72-5440-46c7-b22a-b9a7604774c2

Mennään sinne mistä saadaan ääniä jotka voidaan muuttaa vallaksi vai paluu ideologisille juurilleen? En ole varma kummasta kepun kohdalla on kyse.

[Risto A.]

Antti Rinne kommentoi, että puolueiden vastaukset olivat "heiveröisiä". En sitten tiedä minkälaisia kirjoja hän odotti saavansa luettavakseen, mutta aikaa vastausten laatimiseen ei ollut mitenkään ruhtinaallisesti. Lisäksi kysymykset olivat nekin melko pyöreitä.

Heh, Antti haluaa siinä saada vain edes jotain vihiä siitä, mitä ylipäätään seuraavalla kaudella pitäisi tehdä. Antti Rinne on aito herra No Cluedo.

[kivimies]

Hesari kirjoittaa analyysin itsestäänselvyydestä eli siitä, että Sdp:llä ja Kokoomuksella on erimielisyyksiä vain talouspolitiikassa (menolisäykset, veronalennukset ja työmarkkinakysymykset).

Kaikesta muusta on jo näköjään päästy sopuun arvopohjahengessä.

HS-analyysi: Sinipunan tiellä seisoo yhä iso este, josta Sdp ja kokoomus nyt vääntävät kulisseissa

[...]

Sdp:stä ja kokoomuksesta arvioidaan HS:lle, että erimielisyydet taloudesta ovat tällä hetkellä suurin este niin sanotun sinipunahallituksen muodostumisen tiellä. Lukuisissa muissa kysymyksissä puolueet löytävät yhteisen sävelen ongelmitta.

Kokoomus ja sen puheenjohtaja Petteri Orpo toivovat jo näinä päivinä voivansa käydä Sdp:n kanssa keskusteluja "talouden tilannekuvasta".

Käytännössä kyse on siitä, että kokoomuksen mielestä Sdp ei ota 2020-luvun ikääntyvän Suomen ongelmia tarpeeksi vakavasti ja lupaa tulevalle hallituskaudelle liikaa hyvää esimerkiksi hoivaan ja eläkkeisiin.

Vaikka vaalikeskusteluissa kokoomuskaan ei suostunut allekirjoittamaan valtiovarainministeriön arviota julkisen talouden kahden miljardin euron sopeutustarpeesta, nyt se vaatii virkamiesten tilannekuvan hyväksymistä hallitusohjelman lähtökohdaksi.

Rinne taas on kevään aikana useaan otteeseen sanonut, ettei hän aio antaa "kamreerien" sanella, mihin rahat riittävät.

Vaikeuskerrointa lisää se, että osa Sdp:n keinoista kerätä julkiseen kirstuun rahaa on kokoomukselle vaikeita. Puolue on esimerkiksi lytännyt Sdp:n ajatukset yrittäjävähennyksen poistosta ja listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kiristämisestä.

Sen sijaan kokoomus itse ajaa työtulojen ja eläkkeiden verotukseen suuria kevennyksiä, jotka heikentäisivät julkista taloutta ja jättäisivät yhä vähemmän tilaa Sdp:n tavoittelemille menolisäyksille.

[...]

HS (30.4.2019)

[Mandula]

Antti Rinne kommentoi, että puolueiden vastaukset olivat "heiveröisiä". En sitten tiedä minkälaisia kirjoja hän odotti saavansa luettavakseen, mutta aikaa vastausten laatimiseen ei ollut mitenkään ruhtinaallisesti. Lisäksi kysymykset olivat nekin melko pyöreitä.

Heh, Antti haluaa siinä saada vain edes jotain vihiä siitä, mitä ylipäätään seuraavalla kaudella pitäisi tehdä. Antti Rinne on aito herra No Cluedo.

Joo, oikeastaan Rinne tuossa kuvasi melko täydellisesti itseään niin henkisesti, älyllisesti kuin fyysisestikkin: heiveröinen ja ympäripyöreä.

Järjellisen politiikan kannalta toivottavasti Rinteestä muodostuu pääministeri, mutta Luoja ja Spagettihirviö silloin suojelkoon Suomea kaikelta sellaiselta jota edes Persut ei seuraavalla tulevalla pääministerikaudellaan enää pysty korjaamaan.

[ikuturso]

Hallitusneuvotteluista hieman sidekick.

Cuck-jonenikula radio Rockissa teki Saska Saarikosket ja servasi Al-Taeen ihan kokonaan. Tämä sanoi, että:

Jos on kiinnostunut kriisiviestinnästä ja haluaa oppia hyvää kriisien hallintaa, niin kannattaa lukea Al-Taeen kaikki kirjoitukset ja katsoa hänen haastattelunsa ja hänestä viime aikoina kirjoitetut artikkelit. Sitten kannattaa tehdä kaikki juuri täysin päin vastoin kuin Al-Taee.



-i-

[joniq]

Halla-ahon pitäisi tässä tilanteessa esittää huolestumisensa SDP:n tilasta ja kysyä sanoutuuko Rinne antisemitismistä. Al-Taee ei todellakaan ole ainoa demari joka sympatisoi palestiinalaisia terroristijärjestöjä ja asettuu selvästi konfliktissa palestiinalaisten puolelle.  Itse katson ettei Al-Taee on turvallisuusriski Suomelle eikä missään suhteessa sopiva kansanedustajaksi. Näin ollen pidän erittäin epäilyttävä hallitukseen menoa varsinkin kun SDP:n johdossa on näin arvostelukyvytön ja epäpätevä henkilö.