Kotimaan talousuutisia (yhdistetty)

[do.ut.des]

Minnekäs se työvoimapula jäi? Eikö kultamunista ollutkaan pelastamaan suomalaisten taloutta ja eläköitymiseltä? Huoltosuhde, anyone? Vai mitä Thors?

[M.K.Korpela]

En missään nimessä vähättele Suomen talousongelmia , mutta missähän lirissä sitten ovat esimerkiksi Kreikka , Italia ja Belgia - näissä kaikissa julkinen velka huitelee yli 100 % bruttokansantuotteesta. Eikö Kreikassa juuri ollut kovia mellakoita kun menoja yritettiin leikata , vai miten se nyt oli ?

Suomen julkinen velka oli 35 % toissa vuonna , 45 % viime vuonna ja varmasti 55 % tänä vuonna. Ei mene kuin 4-5 vuotta ja Suomi on samaa yli 100 % sakkia , sillä tokkopa kierrettä halutaan korjata niinkauan kuin edes jotenkin luottoa yhä saadaan. Kokonaan eri asia että alkaisiko lama hellittää ennenkuin 100 % on rikki , mutta ihan ilman peräsintä Suomi nyt sitten kuitenkin velkojensa kanssa on.

[Virkamies]

Valtiontalous on Suomen suurin julkinen talous ja se on aivan selvitystilassa.

Niin, kuten juuri esitin, niin se on noin puolet. Selvitystila vaatinee vielä hieman suuremmat velkamäärät suhteessa BKT:n. Yritin sanoa, että niin ei ole ja että itse voimme valita, että miten tulomme käytämme. Sinä kuvittelit, että kysymys on pelkästä valtion budjetista ja/tai, että minä olisin puhunut siitä.

Kärjistäen, jos kunnilta otettaisiin vastuu järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja sekä Kela tarjoaisi eioota luukultaan, niin silloin verovaroja säästyisi 30 miljardia joka vuosi, jos veroaste silti pidettäisiin samana. Toki asia ei ole niin yksinkertainen ja melko harva sellaista mallia haluaisikaan, mutta sillä saataisiin julkinen talous ylijäämäiseksi.

Palli tarkoittaa aivan viattomasti jakkaraa, mikä Virkamiehelle tiedoksi.

Kiitos valistuksesta, mutta koulutuslaitoksemme on jo tarjonnut minulle tämänkin tiedon murenan. Minulla kuitenkin saattaa olla useita jakkaroita.

[Batman]

Jos olisin eduskunnassa, pitäisin puheenvuoron, jossa ottaisin keskusteluun ajatuksen siitä, että yksinkertaisesti kieltäydytään maksamasta velkoja takaisin - koskaan - samalla, kun annetaan kaikki velat ulkomaille anteeksi. Jos velka on mahdotonta maksaa, silloin sitä ei tulisi pyrkiäkään maksamaan.

Periaatteessa kai noinkin voisi tehdä, aika rumasti saattaisivat velkojamaat Suomea katsoa, vähintään, varsinkin kun ongelmien taustalla ei ole mitään luonnonkatastrofia tms. Tuota ehdotusta ei liene kovin vakavassa hengessä esitettykään, pikemminkin keskustelun herättäjäksi. Muistelen, että aikanaan mm. Argentiina ja Meksiko yrittivät tuota, siis sanoivat että ei makseta. Lopulta taisi kuitenkin käydä niin, että maat itkivät ja maksoivat (en tiedä pystyivätkö maksamaan velkaansa kokonaan). Käsitykseni mukaan ainakin Meksikoa Siperia opetti: nykyään maa elää suu säkkiä myöten.

Suomi on maailman sivu selvinnyt tämäntapaisista ongelmista D-vitamiinin voimalla. Tuo vaihtoehto ei ole enää käytettävissä; ennenkokematon juttu niin poliitikoille kuin työmarkkinapäälliköillekin, saas nähdä mitä seuraavaksi.

[Janix]

Tuli mieleeni Sauli Niinistö ja vaikka tämä on jo vanha juttu, niin se on ajankohtainen ja hyvä. Niinistön blogi:

http://www.niinisto.net/blogi/2009/11/29/23

[M.K.Korpela]

Selvitystila vaatinee vielä hieman suuremmat velkamäärät suhteessa BKT:n.

Tässä on ehkä vertailukohta kuinka pahaksi asioiden pitäisi mennä ennen kuin IMF ja muut vastaavat alkavat ahdistella: Kreikka.

The plan provides for a gradual reduction from 2012 in Greece's crippling national debt – expected to reach 120.4% of GDP this year. The budget deficit, meanwhile, is forecast to drop below the EU ceiling of 3% of GDP by 2012. By comparison, budget overspending is expected to be 12.7% for 2009.

[joniq]

Täällä verrattiin Suomen ja Kreikan tilannetta. Käsittääkseni Kreikan sosiaalikulut ovat selvästi alemmalla tasolla kuin meillä, eli lienee kuitenkin mahdollista tiukalla taloudenpidolla päästä tasapainoon. HS:n keskusteluketjussa joka käsittelee samaa asiaa, pistetään koko tilanne milloin kokoomuksen, milloin demarien syyksi. On selvää, että nykyinen tilanteemme ei ole syntynyt vuodessa eikä kahdessa, vaan on pitkän ajan politiikan tulos. VM on varmaan oikeassa sinä kun se korostaa elinkeinorakenteemme haavoittuvuutta. On liian paljon tukeuduttu raskaaseen vientiteollisuuteen jonka etuja ennen rahaliittoa ajettiin devalvaatioilla. Pienyrittäjyyttä ei ole Suomessa oikeasti koskaan arvostettu ja nyt ovat suuryrityksiin tukeutuneet paikakunnat vaikeuksissa.(Kirjassa Lumedemokratia tätä osuvasti käsiteltiin.)  Jossain vaiheessa ssosiaalietuihin joudutaan kajoamaan, niinhän tehtiin 90-luvullakin jos joku vielä muistaa. Yksinkertaisesti pitäisi panna iso luuta luutimaan mutta löytyykö sellaista tahoa.  Yksi Moolokin kita tulee heti mieleen eli kaksikielisyys, siinä säästettäisiin todella. Lisäsi koulutus mietittävä uusiksi, ei meillä tarvita tällaista ylikoulutusta. Kyllä kohteita löytyy jos rohkeutta on. PS. Ja tietenkin rajat kiinni, myös etelän suuntaan.

[gloaming]

Veronkorotuksia, eläkeiän korotuksia, radikaaleja toimia koulutusajan lyhentämiseksi (nopea työelämään sijoittuminen) ja leikkauslistoja on tulossa.

Toisaalta taannoisen kyselytutkimuksen mukaan vastaajat pitivät selvänä, että leikkauslistoja tulee. Edellinen lama on vielä sen verran hyvin muistissa. Mitä nopeammin, sen nopeammin.

[Teemu Lavikka]

Olisikohan täysin mahdoton ajatus (on, tiedetään), että järjestettäisiin kansanäänestys siitä, mistä tulisi leikata eniten ja mistä vähiten, kun varmasti lähes joka paikasta pitää leikata sekä veroja korottaa.
Tietysti vaarana tällaisessa menettelyssä olisi se, että kaikki pitkään ja hartaasti vaalitut monikulttuurisuuspilvilinnat saattaisivat romahtaa.

[Mika.H]

Tuli mieleeni Sauli Niinistö ja vaikka tämä on jo vanha juttu, niin se on ajankohtainen ja hyvä. Niinistön blogi:

http://www.niinisto.net/blogi/2009/11/29/23

niinistö sanoo sen minkä kaikki jo tietävätkin.

tämä peli ei voi jatkua.

tarvitaan lisää rahaa ja vähemmän menoja. ei se sen ihmeellisempi asia ole.

[Volmari]

En missään nimessä vähättele Suomen talousongelmia , mutta missähän lirissä sitten ovat esimerkiksi Kreikka , Italia ja Belgia - näissä kaikissa julkinen velka huitelee yli 100 % bruttokansantuotteesta. Eikö Kreikassa juuri ollut kovia mellakoita kun menoja yritettiin leikata , vai miten se nyt oli ?

Suomen julkinen velka oli 35 % toissa vuonna , 45 % viime vuonna ja varmasti 55 % tänä vuonna. Ei mene kuin 4-5 vuotta ja Suomi on samaa yli 100 % sakkia , sillä tokkopa kierrettä halutaan korjata niinkauan kuin edes jotenkin luottoa yhä saadaan. Kokonaan eri asia että alkaisiko lama hellittää ennenkuin 100 % on rikki , mutta ihan ilman peräsintä Suomi nyt sitten kuitenkin velkojensa kanssa on.

Koko homman vitsi onkin juuri siinä, että bruttokansantuote on keksitty jonkinlaiseksi varallisuuden mittariksi, vaikka oikeasti pitäisi valtionkin taloudessa verrata velan suhdetta omaisuuteen. Suomen valtiolla on velkaa enemmän kuin omaisuutta ja menot isommat kuin tulot ja se on järkyttävää.
Hieman pelkistäen voidaan sanoa, että bruttokansantuote on tuotanto- ja palvelusektorien palkkojen summa. Eli jos huligaanit rikkovat Stokkan ikkunoita yöllä, niin bruttokansantuote kasvaa kohisten kun ikkunamiehet tulee yöllä korjaustöihin ja vartijat juoksee pahantekijöitä kiinni. Todella hyvää bruttokansantuotteelle ja siis valtakunnan varallisuudelle tekee se, jos ilkityö tapahtuu sunnuntaiyönä korkeiden ylityöprosenttien aikaan.
Bruttokansantuotetta verrataan julkisen talouden velkaan, johon miinusmerkkisenä lasketaan valtion ja kuntien velat ja plusmerkkisenä esimerkiksi työeläkeyhtiöiden valtiolle lainaamat valtavat rahat, ikäänkuin ne olisivat säästöpossumaisesti turvassa valtion hallussa. Tosiasiassa niistäkään rahoista ei ole jäljellä kuin makkarankuoria ja tyhjiä kaljatölkkejä kaatopaikoilla.

[hh]

En todellakaan ole mikään yhteiskuntanero tai taloustieteilijä, mutta noin mutu tuntumalla olisiko mahdollista käydä niin että nyt kun julkiselta sektorilta jää lyhyen ajan sisällä valtava määrä ihmisiä eläkkeelle EIkä heitä kaikkia voida mitenkään(!) korvata uusilla henkilöillä, on PAKKO ruveta keksimään tehostuskeinoja mm. byrokratiaan, "paperinpyörittelyyn", ja yleiseen asenteeseen että mennään töihin eikä tekemään töitä jne. Eikös näin synny säästöjä jo aivan väkisin? Ensimmäinen on tietenkin jo kirjoittamassa että Minä olen kaupungilla töissä ja Minä teen ahkerasti töitä jne. tällähän en tietenkään tarkoita esim. sairaala- tai pelastushenkilökuntaa vaan esim. rakennusvalvontaa mitä voisin verrata vaikka katsastustoimintaan ennen markkinoiden avautumista. Ainakaan täällä meidän suunnalla ei ole minkäänlaista yhtenäistä linjaa ja tuntuu että siellä tehdään töitä ainoastaan sen eteen että itsellä olisi lisää töitä (tässä on rankat patoutumat päällä, mutta ainahan se toinen puoli on totta ) Yksi pelastus on tietotekniikka, mutta sekin puoli näyttää surulliselta (äänestys verkossa aikaisintaan 2001166, ei tietoakaan kansalaistileistä yms.) Kommentteja tietäviltä tahoilta kiitos?

[Virkamies]

Koko homman vitsi onkin juuri siinä, että bruttokansantuote on keksitty jonkinlaiseksi varallisuuden mittariksi, vaikka oikeasti pitäisi valtionkin taloudessa verrata velan suhdetta omaisuuteen. Suomen valtiolla on velkaa enemmän kuin omaisuutta ja menot isommat kuin tulot ja se on järkyttävää.

Et voi ihan pelkästään suhteessa omistukseen asiaa nähdä. Valtion "omaisuutta" ovat tuottavat ihmiset. Yritän demonstroida nyt, että miten Kreikan ja Suomen tilanteet poikkeavat toisistaan:

Kreikan BKT on kokoluokkaa 350 miljardia dollaria wikipedian hieman vanhentuneiden tietojen mukaan. Suomen vastaava suhdeluku on 270 miljardia.

Kreikan valtion velka oli 350 miljardia ja Suomen noin 110. Kreikan valtion kokonaisverotulot olivat 115 miljardia ja Suomen samansuuruiset 115 miljardia.

Suhteessa valtion tuloihin Kreikan velkamäärä on siis kolminkertainen Suomeen verrattuna. Vaikka BKT onkin ehkä huono mittari asioiden suhteen, niin Kreikan valtio ja Suomen valtio tienaavat saman verran. Niiden velkamäärä on erilainen.

En ymmärrä liiketoimintaa välttämättä tarpeeksi hyvin, mutta otaksuisin, että vaikka yrityksellä ei olisi materiaalista omaisuutta juurikaan, niin sen on mahdollista saada velkaa, jos sillä on osoittaa, että sen tulot ovat tiettyä kokoluokkaa. Eikö niin? Silloin velka suhteessa tulotasoon on yksi mittari, non?

Eikös näin synny säästöjä jo aivan väkisin?

Tätä viisastenkiveä on erilaisilla tuottavuusohjelmilla etsitty jo pitkään, mutta se lopullinen ratkaisu ei valitettavasti ole hallinnossa. Toki löysää on varmaan kaikissa organisaatioissa. On ihan hyvä, että sitä etsitään ja yritetään poistaa.

Ongelmana on monesti se, että sitten perustetaan erilaisten tarkkailijoiden ja kehittämiskonsulttien valtakuntia, laitetaan ihmiset tuhlaamaan työaikaansa erilaisiin seurantatomenpiteisiin enemmän kuin itse työhön, jotta voidaan mitata, että mihin ihmeeseen ne työntekijät oikein aikaansa käyttävät, jotta löydetään se piilossa oleva löysä pois. Sen kun saisi pois, niin luulen, että tuottavuus nousisi räjähdysmäisesti.

[Sami Aario]

Heitän illan päätteeksi lonkalta sellaisen arvauksen, että julkista velkaa verrataan BKT:hen siksi että BKT tuottaa valtiolle aina verotuloja (jos verotus on tarpeeksi laajalla pohjalla) riippumatta siitä mistä se BKT muodostuu. Eli ikkunoita rikkomalla voidaan myös generoida Valdelle verotuloja.

[BastardoGrande]

jotta löydetään se piilossa oleva löysä pois. Sen kun saisi pois, niin luulen, että tuottavuus nousisi räjähdysmäisesti.

Minä kyllä uskon tässä ainakin osittain käyvän seuraavasti;

Kun julkiselta sektorilta joku jää eläkkeelle eikä siihen ole varaa palkata seuraajaa niin se 'löysä' nostetaan tapauskohtaisesti pöydälle ja eläkkeelle jääneen työt jaetaan muille tai jätetään yksinkertaisesti tekemättä.

[Iloveallpeople]

En todellakaan ole mikään yhteiskuntanero tai taloustieteilijä, mutta noin mutu tuntumalla olisiko mahdollista käydä niin että nyt kun julkiselta sektorilta jää lyhyen ajan sisällä valtava määrä ihmisiä eläkkeelle EIkä heitä kaikkia voida mitenkään(!) korvata uusilla henkilöillä, on PAKKO ruveta keksimään tehostuskeinoja mm. byrokratiaan, "paperinpyörittelyyn", ja yleiseen asenteeseen että mennään töihin eikä tekemään töitä jne. Eikös näin synny säästöjä jo aivan väkisin? Ensimmäinen on tietenkin jo kirjoittamassa että Minä olen kaupungilla töissä ja Minä teen ahkerasti töitä jne. tällähän en tietenkään tarkoita esim. sairaala- tai pelastushenkilökuntaa vaan esim. rakennusvalvontaa mitä voisin verrata vaikka katsastustoimintaan ennen markkinoiden avautumista. Ainakaan täällä meidän suunnalla ei ole minkäänlaista yhtenäistä linjaa ja tuntuu että siellä tehdään töitä ainoastaan sen eteen että itsellä olisi lisää töitä (tässä on rankat patoutumat päällä, mutta ainahan se toinen puoli on totta ) Yksi pelastus on tietotekniikka, mutta sekin puoli näyttää surulliselta (äänestys verkossa aikaisintaan 2001166, ei tietoakaan kansalaistileistä yms.) Kommentteja tietäviltä tahoilta kiitos?

Tottakai kaikki eläkkeelle siirtyvät pystytään korvaamaan. Työvoimaahan hankitaan koko ajan, kun tänne hommataan satoja tuhansia somaleja ja muita muslimeja pyörittelemään tulevaisuudessa papereita (kun eivät osaa lukea) julkiselle sektorille.

[Virkamies]

Heitän illan päätteeksi lonkalta sellaisen arvauksen, että julkista velkaa verrataan BKT:hen siksi että BKT tuottaa valtiolle aina verotuloja (jos verotus on tarpeeksi laajalla pohjalla) riippumatta siitä mistä se BKT muodostuu. Eli ikkunoita rikkomalla voidaan myös generoida Valdelle verotuloja.

Juuri näin.

Minä kyllä uskon tässä ainakin osittain käyvän seuraavasti;

Kuvaamallasi tavoin on tehty ja tehdään erilaisia säästötoimenpiteitä. Täyttökiellot sun muut ovat nykypäivää.

Tarkastellaanpa kuitenkin valtion työntekijöiden määriä lähihistoriassa:

1970 n. 175k työntekijää
1980 200k
1990 215k
2000 130k
2010 120k

Hurjat vähennykset edellisen laman myötä saatiin tietysti yksityistämällä liikelaitoksiksi toimintoja, mutta vuoden 1990 vertailukelpoisten tilastojen mukaan 150k oli liikelaitosten ohella.

Eli ainakin työntekijämäärissä valtio näkyy saaneen aikaan kohtuullisesti, vaikka epäilisin tehtävien lisääntyneen. Kuntapuolelta en kykene antamaan yhtä selkeää esitystä.

[M.K.Korpela]

Kuntapuolelta en kykene antamaan yhtä selkeää esitystä.

Kuntapuoli taas on Kepun valtakunta. Kun Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen kaupunki yhdistyivät ei ainuttakaan kunnan virkaa hävinnyt, vaan yhteenlaskettu työntekijämäärä ennen ja jälkeen liitoksen oli 1 = 1. Näin paikallisista lähteistä , tosin suullisesti.

Kuntapuoli kiinnostaisi siinä mielessä , että miten ne kuntaliitosten synergiaedut joilla liitoksia markkinoidaan toteutuvat. Epäilen.

[BastardoGrande]

Kuntaliitosten aikana usein sovitaan kaikkien sopimuskuntien työntekijöiden saavan jatkaa sopimuksessa mainitut vuodet entisillä palkoilla, vaikka työ saattaakin oikeasti kadota alta.
Sitten 1-3 vuoden kuluttua on vasta alettava miettiä; mitähän sitä alkais tekemään?

Todellisuudessa tälläiset tapaukset osaavat lipoa esimiehiä sopivasti jotta jokin eläkkeelle johtava suojatyöpaikka em. aikana löytyy.

[Volmari]

Heitän illan päätteeksi lonkalta sellaisen arvauksen, että julkista velkaa verrataan BKT:hen siksi että BKT tuottaa valtiolle aina verotuloja (jos verotus on tarpeeksi laajalla pohjalla) riippumatta siitä mistä se BKT muodostuu. Eli ikkunoita rikkomalla voidaan myös generoida Valdelle verotuloja.

Suomeen tuodaan valtavasti kaikenlaista sellaista, jota meillä ei ole omasta takaa, kuten öljyä, kaasua, autoja, kahvia, hedelmiä jne. Näiden maksamiseen tarvitaan "oikeata" rahaa, jota saadaan vain viennistä. Vaikka rikkoisimme ikkunoita kolmessa vuorossa ja pesisimme toistemme paitoja kädet verissä ja nostaisimme ko. töiden hinnat pilviin ja niistä maksettavat verot kahdeksaankymmeneen prosenttiin, ei tuontikamaa näillä rahoilla voi maksaa. Suomen korttitalo pysyy pystyssä vain NOKIA-nimisen vientiyhtiön ansiosta, jonka liikevaihto on Suomen valtion budjetin luokkaa ja sen kautta saatavat välilliset ja välittömät verot valtava osa kaikista valtion verotuloista (eikä valtion budjetti tästä "lottovoitosta" huolimatta ole tasapainossa).
Ulkomaalaiset omistavat Nokiasta nykyään tietääkseni noin 95 %, eli laulut loppuu siihen, kun yhtiö päätetään viedä pois Suomesta.

Pannaan loppuun vielä aamun kevennys:
Kaksi valtiovarainministeriön virkamiestä käveli Espalla. Jalkakäytävällä oli koiran jätös. Toinen sanoi:"Saat sata euroa, jos syöt nokareen tuosta". Kaveri oli rahapulassa ja söi nokareen ja sai sata euroa. Vähän ajan kuluttua tuli taas kakkara eteen ja nyt sanoi toinen:"Oli se niin kova homma, että saat sinäkin satkun, jos pystyt samaan." Kaveri pystyi ja satku vaihtoi taas omistajaa. Toinen sanoi ettei tässä ollut mitään järkeä, koska molempien suu maistuu nyt koiran paskalle ja rahatilanne on taskuissa ennallaan. Tähän toinen:"Ajattele asiaa vähän laajemmin. Bruttokansantuote nousi kaksisataa euroa". 

[Tommi Korhonen]

Kannatan kansallista devalvaatiota. Siis palkkojen ja hintojen pakkolaskua.

Näin me asettuisimme paremmin siihen asemaan joka meille nykymaailmassa kuuluu, osaava halpatyömaa Intian ja Puolan malliin.
Tietysti kansalaisten tuon vuoksi täytyy hieman rajoittaa yli rajojen kohdistuvaa kulutusta, mutta tilanne ei kuluttajan kannata eroaisi vaikka 70- ja 80-luvuista. Silloinkin elettiin, jossain mielessä jopa onnellisemmin kuin nyt.

Radikaalia, mutta uskottavampaa kuin velkojen maksamatta jättäminen.
(Tosin kannatan SUURESTI Jirin ideaa heittää moinen idea suuren eduskunnan raadeltavaksi. Lopuksi lasketaan ruumiit ja jaetaan jäljelle jääneille paikat uudestaan.)

[Kari Kinnunen]

Kannatan kansallista devalvaatiota. Siis palkkojen ja hintojen pakkolaskua.

Näin me asettuisimme paremmin siihen asemaan joka meille nykymaailmassa kuuluu, osaava halpatyömaa Intian ja Puolan malliin.
Tietysti kansalaisten tuon vuoksi täytyy hieman rajoittaa yli rajojen kohdistuvaa kulutusta, mutta tilanne ei kuluttajan kannata eroaisi vaikka 70- ja 80-luvuista. Silloinkin elettiin, jossain mielessä jopa onnellisemmin kuin nyt.

Juurikin näin. Suomalainen työ taikka tuote ei ole maailmalla mitenkään erityisen arvostettu. Kukaan maailmalla ei osta suomalaista tuotetta suomalaisuuden takia. Tavarat ostetaan sieltä mistä kohtuulaadukas tuote/palvelu saadaan edullisimin. Hinta/laatu suhde ratkaisee.

Suomen ja suomalaisten on pakko jossain vaiheessa nielaista se karvas kalkki että palkkoja ja muitakin kustannuksia on hilattava reilusti alaspäin jos meinataan viedä yhtään mitään ja saada jotain takaisinpäin.

Duunarille se tarkoittaa sitä että elintaso laskee jonnekin -70/-80 lkujen tasolle, ehkä alemmaskin. Kaikkein heikompi osaisiin asialla ei ole minkäänlaista vaikutusta. Eniten sosiaalista sopeutumisprosessia joutunee nielaisemaan ns. alempi keskiluokka. Valitettavasti.

[Volmari]

Kuntapuolelta en kykene antamaan yhtä selkeää esitystä.

Kuntapuoli taas on Kepun valtakunta. Kun Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen kaupunki yhdistyivät ei ainuttakaan kunnan virkaa hävinnyt, vaan yhteenlaskettu työntekijämäärä ennen ja jälkeen liitoksen oli 1 = 1. Näin paikallisista lähteistä , tosin suullisesti.

Kuntapuoli kiinnostaisi siinä mielessä , että miten ne kuntaliitosten synergiaedut joilla liitoksia markkinoidaan toteutuvat. Epäilen.

Kuntien palveluksessa oli vuonna 1970 200 000 ihmistä, 1980 370 000, 1990 480 000, vuonna 2000 420 000 ja sama 420 000 oli viime vuoden lopussakin. Määrän pieneneminen vuodesta 1990 johtunee siitä, että kuntien palveluita on yhtiöitetty, eli niistä on tehty "firmoja", kuten esim. usein vesilaitoksista ja näissä "firmoissa" työskenteleviä ei enää lasketa kuntien virkamiehiksi.

[Julmuri]

Kuntapuolelta en kykene antamaan yhtä selkeää esitystä.

Kuntapuoli taas on Kepun valtakunta. Kun Peräseinäjoen kunta ja Seinäjoen kaupunki yhdistyivät ei ainuttakaan kunnan virkaa hävinnyt, vaan yhteenlaskettu työntekijämäärä ennen ja jälkeen liitoksen oli 1 = 1. Näin paikallisista lähteistä , tosin suullisesti.

Kuntapuoli kiinnostaisi siinä mielessä , että miten ne kuntaliitosten synergiaedut joilla liitoksia markkinoidaan toteutuvat. Epäilen.

Kuntien palveluksessa oli vuonna 1970 200 000 ihmistä, 1980 370 000, 1990 480 000, vuonna 2000 420 000 ja sama 420 000 oli viime vuoden lopussakin. Määrän pieneneminen vuodesta 1990 johtunee siitä, että kuntien palveluita on yhtiöitetty, eli niistä on tehty "firmoja", kuten esim. usein vesilaitoksista ja näissä "firmoissa" työskenteleviä ei enää lasketa kuntien virkamiehiksi.

Suomessa asuu myös melkein miljoona ihmistä enemmän nyt kuin 1970-luvun vaihteessa. Sinänsä Kepun siltarumpumaailmassa varmasti nostaa vaikka minkälaista virkamiestä palkkaa itselleen.

[Virkamies]

Suomessa asuu myös melkein miljoona ihmistä enemmän nyt kuin 1970-luvun vaihteessa.

Työllinen työvoima on pysynyt käytännössä kuitenkin samana. 1970 2,265 miljoonaa ja 2005 2,4 miljoonaa.

Kuntien palveluksessa oli vuonna 1970 200 000 ihmistä, 1980 370 000, 1990 480 000, vuonna 2000 420 000 ja sama 420 000 oli viime vuoden lopussakin. Määrän pieneneminen vuodesta 1990 johtunee siitä, että kuntien palveluita on yhtiöitetty, eli niistä on tehty "firmoja", kuten esim. usein vesilaitoksista ja näissä "firmoissa" työskenteleviä ei enää lasketa kuntien virkamiehiksi.

Mhm, VM:n tilastot sanovat muuten samansuuruista tietoa, mutta 1990 vain 434. Valtiolla tuo liikelaitostaminen vähensi selkeästi väkeä, mutta samansuuruisesta en ole kuntapuolella kuullut. Voit olla hyvin oikeassa asiassa kuitenkin.

Ne velvollisuudet ja työmäärät, joita kunnilla oli vuonna 1970 ja 2010 eivät ole kuitenkaan oikein vertailukelpoiset. Veikkaan, että vuonna 1970 kunnan työntekijöillä oli paljon helpompaa työtehtävien suhteen. Palvelu on saattanut olla parempaa. On oikeastaan hämmästyttävää ajatella, että työntekijämäärä on vain kaksinkertaistunut, kun kaikki asiakasmäärät ovat moninkertaistuneet ja velvoitteet myös.

Mikä on mielenkiintoista on se, että vuodesta 1970 vuoteen 2005 palkansaajien määrä on noussut 1,7 miljoonasta 2,1 miljoonaan. Koska työvoima ei ole kasvanut samassa suhteessa, niin se kertonee yrittäjyyden vähenemisestä, kun maatalousyrittäjyys muuttui rakennemuutoksen myötä toisenlaiseksi.

Tämä 400k ylimääräinen työvoima on jakautunut sittemmin karkeasti otettuna:

Valtio -45k
Kunnat +235k
Vientiteollisuus -60k
Kotimarkkinat +270k

Tässä näkyy Suomalaisen yhteiskunnan muutos tuotantoyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi hyvin konkreettisesti.

[Teemu Lahtinen]

Tähän teemaan liittyy tämän päiväinen uutinen, jonka mukaan menoa ei saa muuttaa, maksoi mitä maksoi.

[Valkea]

Tällaisella peräkammariekonomistilla on sellainen käsitys, ettei Suomella olisi huolen häivää, mikäli vienti olisi reippaasti isompi kuin tuonti. Toisin sanoen mikäli rahaa ei väen vängällä työnnettäisi ulkomaille sen tähden, että saadaan halpahallista joka kuukausi uudet kuukauden kestävät vaatteet ja muut "kestokulutustavarat". Näin niin kuin yksinkertaistetusti ilmaisten.

Kiinan talous kasvaa näin globaalin laman alla säälittävät 9%. En näe erityisempää syytä lähettää sinne taloudellista tukea, vaikka kuinka kehitysmaa on olevinaan.

Olenko aivan pihalla näistä asioista?

Et, mutta tarvitaan suurempaa muutosta, joka on (paradoksaalisesti) kansalle helpompi hyväksyä. Ongelmat ja ratkaisut:

- Suomessa on liikaa kaikenlaisia palvelijoita; ihon hoitajia; kynsien viilailijoita; suttuisten juottoloiden pitäjiä; ihokarvojen nyppijöitä; byrokraattisia palveluja, joita ehkä hoidetaan suhteessa työtehtäviin tehokkaasti, mutta työtehtävät on järjestetty siten, että tarvittavia byrokraattisia toimenpiteitä/asiakas/tehtävä on liikaa; maahanmuuttoteollisuutta; suvaitsevuusteollisuutta; valtion rahoittamia järjestöradikaaleja; jne.

- (Keskiverto) kansalaiset eivät vastusta palvelujen lakkauttamista kiivaasti sen takia, että he olisivat ilkeitä, vaan rationaalisista syistä; jos palvelut otetaan pois, kansalaiset putoavat pitkälti tyhjän päälle, sekä palvelujen saajat, että tarjoajat. He ovat riippuvaisia palveluista. Osittain he ovat sitä omien vaatimustensa, halujensa ja tarpeidensa tuloksena, osittain heidät on pyritty tekemään riippuvaiseksi niistä erilaisten palveluista hyötyvien intressiryhmien taholta. On siis luotava palveluja korvaavia toimintoja.

Voidaan suosia omavaraisia paikallisia yhteisöjä, jotka tuottavat yhä suuremman osan tarvitsemistaan asioista itse, lukuunottamatta erikoistuneita palveluita ja tuotantoa, esim. erikoistuneet sairaalapalvelut ja kännyköiden tuotanto. Yhteisö, joka tuottaa oman ruokansa, energiansa, työkalunsa, tavaransa ja asuntonsa on jo pitkällä omavaraisuudessa. Tämä on tietysti pois nykyisestä joutavasta ja keinotekoisesta kuplataloudesta, mutta vaihtoehtona on se, että yhä suurempi osa ihmisistä on muiden elätettävinä ja niskoilla, joko todellisuudessa tarpeettomissa ja haitallisissa töissä tai erilaisten tukien varassa. Yhteisöt myös hankkivat tavaroita ja palveluja ulkopuolisilta, joten he osallistuvat tuottavasti laajempaan talouteen. Omavaraisuus vähentää tuonnin tarvetta ja siten kaikille suomalaisille kertyy enemmän reaalista varallisuutta.

Olisi käynnistettävä laaja omavaraisuuteen tähtäävä koulutusohjelma, jossa tarvittavia taitoja opetetaan kansalaisille. Todellinen tuottava työ on suurelta osin valunut ulkomaille. Liian erikoistunut, kytkeytynyt ja keinotekoinen globaalitalous on liian monimutkainen ja epävakaa toimiakseen kunnolla edes nousukauden aikoina ja laman tullessa sillä on taipumus räjähtää käsiin paikallisten ongelmien levitessä salamannopeasti kaikkialle. Se on liian riippuvainen paisuvasta kulutuksesta ja lainarahasta. Kaikki nämä ongelmat ovat kuitenkin pelkkää silmänlumetta ja ne voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä, lopullisesti. Kuinka tehokas on käytännön elämässä yhteisö, jossa vapaamatkustajan ongelma on ratkaistu? Kirjoitin toisaalla:

"Kuljen erästä reittiä melko säännöllisesti ja matkan varrella seurasin erään omakotitalon ja autotallin rakentamista. Näin useimmiten ohi kulkiessani 2-3 miestä rakentamassa niitä, ulkonäöstä päätellen veljeksiä tai muita lähisukulaisia. Karkean arvioni mukaan miehet käyttivät talon jne. rakentamiseen suuren osan vapaa-ajastaan. Talon ja autotallin valmistuminen vei hivenen yli vuoden. Talo on kaksikerroksinen, mutta melko pieni.

   Seuraavassa artikkelissa kerrotaan mm. siitä miten moniavioinen fundamentalisti mormoniyhteisö rakensi neljän makuuhuoneen omakotitalon päivässä. Se on valtaa ja voimaa se. Kuvitelkaa itsenne samaan tilanteeseen.

   Talo? Me rakennamme sen huomenna. Illalla nukutte omassa omakotitalossanne. Sinne mahtuu koko suuri perheenne ja paljon lisääkin lapsia.

   Tarkoitukseni ei ole antaa minkäänlaista tukea moniavioisuudelle tai yhteisön "profeetalle", mutta yhteisön voimaa artikkeli valaisee jonkin verran. Yksiavioiset konservatiiviset mormoniyhteisöt ovat tunnettuja selvästi muita valkoisia amerikkalaisia paremmasta taloudellisesta menestyksestään. Syynä ei ole mormoniyksilöiden parempi business tms. osaaminen, vaan yhteisön luomat yhteisöedut tuotannossa ja liiketoiminnassa (katsokaa myös vasemmassa reunassa olevat kuvagallerian kuvat).

   http://ngm.nationalgeographic.com/2010/02/polygamists/anderson-text/1

Lisäys: Kun omakotitalon valmistumiseen, jonka rakentamista seurasin, lisätään alun pohjanrakennustyöt, pihan laatoitus, valaistus ja muut pihatyöt, talon viimeistely, talon lopullinen maalaus jne., koko projekti venyy todennäköisesti n. yhteen ja puoleen vuoteen.

[Valkea]

Uhkana on, että jos rakenteellisiin ongelmiin ei puututa, Suomen valtio alkaa ongelmien kasaantuessa toimimaan samalla tavalla kuin Obaman hallinnon suunnitelmassa kuvataan:

http://boortz.com/more/newsletter/011410_retirement.html

[Simo Hankaniemi]

Suomella on valtavasti varaa - nimittäin leikkauksiin. Ensimmäinen asia olisi tukkia rahan vuotaminen ulkomaille täysin joutaviin projekteihin ja avustuksiin. Ei ole mitään järkeä siinä, että viisimiljoonainen heimo "tukee" maita, joiden väkiluku lasketaan sadoissa miljoonissa ja jopa yli miljardissa. Jos nämä eivät pärjää ilman Suomen tukea, niiden pitää antaa sortua. Rahan syytäminen fiktiivisten image-syiden vuoksi olisi totaalisesti lopetettava.

Suomen sisällä on viimeisten 30 vuoden aikana rakennettu aivan sairas ja turha kankkulan kaivojen verkosto, josta on varaa leikata loputtomasti. Pitkin korpia perustetut naistutkimus-yliopistot voi poistaa muonavahvuudesta. Kinttupolkujen ja kärryteiden kestopäällystämisen voi lopettaa. Rakentamisen standardeja voi leikata, jotta kerskarakentamiselle tulee vaihtoehto. Kaksikielisyys pois, kuten joku jo ehdottikin, turvapaikkateollisuus pitäisi ajaa alas. Loputon urheiluhallien pykääminen saisi loppua, jalkapalloa ei tarvitse pelata talvella eikä hiihtomahdollisuuksia tarvita kesällä. Kansanedustajien määrä pitäisi puolittaa ja kaikenlaisia etuja lopettaa tai kutistaa. Taiteilijat saisivat pärjätä omine kykyineen ilman 15-vuotisia apurahoja. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka. 

[mannym]

Ikäsidonnaisen menojen kasvu rokottaa ennen muuta kuntia ja työeläkerahastoja. Nykyisillä etuuspäätöksillä menokasvu vastaa kunnallisveron 7 ja työeläkemaksun 4 prosenttiyksikön korotuksia vuoteen 2030 mennessä.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=24111:julkinen-talous-yhae-heikommassa-hapessa&catid=1:politiikka&Itemid=3

että tälläst tänään