2019-02-10 Yle: Vanhustenhoidon iso ongelma - maahanmuutto osaksi ratkaisua

[Java]

^ Jep, minun yksi lapsuuden kaveri hoitajana briteissä, miespuolinen, kertoi jouluna Suomessa käydessään ettei ole aikomustakaan tulla tänne takaisin töihin, täällä palkka ja työmäärä aivan pielessä verrattuna enkkulaan... Minkä lisäksi arvostavat mieshoitajia aivan erityisesti...

[akez]

Vanhustenhoidon iso ongelma: Opiskelijat eivät innostu alasta – ministeriö raottaa maahanmuuttoa osaksi ratkaisua

... opetusministeriön ammattillisesta koulutuksesta vastaavan osaston ylijohtaja Mika Tammilehdon mukaan alan maineen kirkastaminen on viime kohujen takia entistä hankalampaa.
...
– Väistämättä tällä ikäkehityksellä syntyy tarve työperäiselle maahanmuutolle, Tammilehto avaa tulevaisuuden haasteita.

Voi, voi, kun ei tuo maahanmuutto ole ratkaisu mihinkään maan sisäiseen ongelmaa, vaan useimmiten se vaikuttaa täysin päinvastoin, koska se yleensä vain pahentaa ongelmia. Sillä huom. kokonaiskuva! Myös maahanmuuttajat vanhenevat, jolloinko tarvitaan taas lisää maahanmuuttoa ministeriön mielestä? Korjataanko veneen pohjaan tullut reikä tekemällä siitä moottorisahalla vielä isompi, vain tehdäänkö jotakin muuta? Alla esimerkkiä Saksasta:

Kulttuurisensitiivinen vanhustenhoito: Baden-Württemberg valmistautuu vanhempien maahanmuuttajien varalta

Maahanmuuttajataustaisten yli 65-vuotiaiden määrä tulee nousemaan Baden-Württembergissa yli 300.000 henkeen vuoteen 2020 mennessä. Tämän johdosta osavaltio aikoo ryhtyä toimenpiteisiin.

Migazin 8.11.2012 juttu saksaksi

Tieto Saksan vanhenemisesta ei ole uusi. Maahanmuuttajien vanhenemista taas ei tähän mennessä ole juuri ajateltu. Tähän on syynsä. He ovat keskimäärin nuorempia, kuin muu väestö. Kuitenkin Sosiaaliministeriön tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten yli 65-vuotiaiden määrä tulee nousemaan Baden-Württembergissa yli 300.000 henkeen vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 1995 heidän määränsä oli 47.000 henkeä.

Tähän ei ole juurikaan valmistauduttu. Muutos on kuitenkin tulossa. Keskiviikkona pidettiin Hohenheimissa Akademie der Diözese Rottenburg-Stuttgartin ja Integraatioministeriön yhteinen "Kulttuurisensitiivinen vanhustenhoito" -symposiumi. Integraatioministeriön ministerijohtaja Manfred Stehle lausui tervetuliaissanat: "Yhteiskunnalliset ja demografiset käänteet ovat muuttaneet myös maahanmuuttajataustaisten perheiden elämänsuunnitelmia ja rakenteita. Pitkällä tähtäimellä tulevat myös yhä useammat maahanmuuttajataustaiset käyttämään hyväkseen ammattimaisia ja perheen ulkopuolisia hoitopalveluja."

Toisenlaiset tottumukset

Kielen, uskonnon, syömä- ja juomatottumusten takia on olemassa kulttuurisia eroja ja siten erilaisia tarpeita. Ratkaisevaa on lisäksi henkilön oma maahanmuuttobiografia. "Tasa-arvoinen kohtelu ei tässä yhteydessä tarkoita tasa-arvoa tai sosiaalista tasa-arvoa. Sillä saavuttaaksemme vanhustenhoidossa sosiaalisen tasa-arvon, meidän tulee keskittyä maahanmuuttajien erityistarpeisiin", sanoi Stehle. Osavaltion hallituksen mukaan kyse on myös hoidon avaamisesta interkulttuurisuudelle. Ilmeinen tie on houkutella lisää maahanmuuttajia hoitoammatteihin. Mutta myös palvelujen suuntaaminen interkulttuurisesti on tärkeää.

Tätä varten osavaltion hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin. Niiden joukossa on mainos- ja informaatiokampanja hoitoammattien houkuttelevuuden parantamiseksi. Samalla lähestytään kohdistetusti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Sillä vaikka kolmasosa Saksan alle 18-vuotiaista on maahanmuuttajataustaisia, niin maahanmuuttajien osuus vanhustenhoitokouluissa on vain 15%.     

Toimenpiteet

Ministeriön mukaan hoitoalan lisäksi myös islamilaisessa sairaalahoidossa ja onnettomuuksiin liittyvässä uskonnollisessa avussa on suurta patoutunutta tarvetta. Viime kesänä saatiin ensimmäiset koulutuskurssit Rhein-Neckerin pilottialueella menestyksekkäästi päätökseen. Integraatioministeriö tutkii parhaillaan, voisiko se tulevina vuosina tukea osavaltiossa järjestettäviä koulutuksia.

Eräs parantamiskohde on lisäksi monen maahanmuuttajaperheen saksalaista terveys- ja hoitojärjestelmää koskeva informaatiovaje. Maahanmuuttoviraston (Bundesamt für Migration und Flüchtlinge) tutkimuksen mukaan laitos- ja ulkohoidon palvelut ovat huonosti tunnettuja vanhempien maahanmuuttajien keskuudessa. Myös ennaltaehkäiseviä palveluja käytetään vielä liian harvoin.

Lihavoinnit mun.

Juttu murskaa myytin siitä, että mamuja tarvitaan hoitamaan vanhuksiamme. Asia onkin täysin päinvastoin. Tarvitaan lisää mamuja hoitamaan mamuvanhuksia:

- "... Sosiaaliministeriön tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten yli 65-vuotiaiden määrä tulee nousemaan Baden-Württembergissa yli 300.000 henkeen vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 1995 heidän määränsä oli 47.000 henkeä."
- "... vaikka kolmasosa Saksan alle 18-vuotiaista on maahanmuuttajataustaisia, niin maahanmuuttajien osuus vanhustenhoitokouluissa on vain 15%".

2012-11-08 Saksa: Kulttuurisensitiivistä vanhustenhoitoa valmistellaan mamuille

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Matuja voisi käyttää pelotteena. Eiköhän se järki tule 7-kymppisten mummojen päähän vaaliuurnalla, jos uhkana on joutua matujen hoivattavaksi vanhainkotiin. Samoiten omaisten päähän joilla on sukulaisia vanhainkodissa. Vanhustenhoito menee nykyistä enemmän vituralleen ainoastaan ottamalla matuja sinne lisäksi.

[caprifolium]

Yksi ammattitaidoton hoitaja vie ammattitaitoisten hoitajien tehokasta työaikaa seuraamiseen ja virheiden korjailuun. Siitä ei tule muuta kuin sanomista lisää.

Jos esim. Filippiineillä parin kuukauden koulutuksensa saanut on ammattilainen hoitaja Filippiineillä, se ei ole sitä täällä, vaan tarvitsee käydä koko koulutuksen. Moniko heistä mahtaa päästä edes tasokokeesta, mikä uutisoitiin alkavaksi uudestaan, läpi? Ja koulutus maksaa. Ongelma jää entiselleen.

Suomen hoitajareservi on Englannissa: Kun Iiro Viinanen (kok) vähän leikkasi, ja hoitajilta loppui hommat, täältä lähti suuri joukko britteihin, jossa ymmärrettiin että nyt on oikeita kultamunia jaossa: Ammattitaito: Kohdallaan; Motivaatio: Kohdallaan; Koulutus: Pohjoismaista tasoa; Työkokemus: Hankittu eräässä maailman parhaimmista terveydenhoito järjestelmistä; Englannin kielitaito kaikilla; Plussana "kympin tyttöjen" pedanttinen työmoraali, ja vielä osasivat yhteen- ja vähennyslaskun mitä on lääkeiden jakamisessa  jotenkin tärkee taito.

Jamaikan-engelskaa puhuvat pimut saivat jäädä sinne entisiin siirtomaihin sanitääreiksi  hoitamaan paikallisia, kun brittisairaalat kuorivat kermat päältä Suomen keinotekoisella lamalla tehdyn työttömyyden tuottamasta koulutettujen reservistä. Sinne meni minunkin tuttavapiiristä yksi mimmi, jota tais joku lehti käydä briteissä haastattelemassa.

Sitten joku rasismi-kortilla brittipolitiikkaan tyrkyllä oleva "aktivisti" nosti  metakan, kun mustia taas syrjitään: Suomalaiset valkonaamat vie työpaikat. Kohu käytiin brittilehdissä.

Taas nähtiin, kuinka arvostettua on suomalainen koulutus: Brittien itse kouluttamat eivät kelpaa jos finskiä on jonossa. Täällä kotimaassa on päinvastainen meninki. Pian joku ehdottaa, että tuodaan hoitsuiksi entisiä thaikku-baarityttöjä joille ohituskaista yli tasokokeiden ja muun tilpehöörin.

Tuttu oli töissä pk-seudulla hoitolaitoksessa, jonne tyrkätään näitä Afrikan-sarven lahjoja harjoittelemaan osana koulutustaan. Käytiin tämä keskustelu:

• Oppilaitoksen tyyppi vierailulla harjoittelupaikassa, puheena on harjoittelijan suorituksen arviointi: "Tämä henkilö on kaikista harjoittelukohteista saanut hyvät arvioinnit." (Kun selvisi ettei hän nyt sellaista saa.)
• Harjoittelukohteen työntekijä: "Täältä hän ei sellaista saa."
• Kouluttaja (vaativasti, vihaisesti): "Niin miksi ei saa?"
• Työntekijä: "Koska minä en sellaisia kirjoita."

Harjoittelija oli mm. kadonnut työpaikalta aina kun esm. täytyi siirtää hankalaa vanhusta tms. oli vaativa tehtävä. Selityksenä oli opinto-ohjaajan tapaaminen yms., todellisuudessa istuskelu puistossa luuri korvassa.

Opintojen valvoja siis oli yrittänyt painostaa harjoittelupaikan henkilöä kirjoittamaan parempaa arviota, kuin mitä harjoittelija olisi ansainnut. En siis yhtään ihmettele, ettei lähihoitajiksi nyt valmistuvilla ole arvostusta työmailla.

Tiedän myös muutaman tapauksen, missä oppilaitos oli painostanut harjoittelupaikkaa päästämään näytöstä läpi osaamattomia lähihoitajaopiskelijoita, vaikka mm. eräs opiskelija ei osannut Suomea juuri olenkaan, kirjalliset tehtävät oli kopioinut suoraan netistä google-kääntäjällä päin peetä. Näytön vastaanottaja työpaikalla oli kieltäytynyt antamaan hyväksyttyä arvosanaa. Jotenkin kuitenkin opiskelija pääsi läpi ja valmistui lähihoitajaksi. Hänet sitten palkattiin tuohon samaiseen harjoittelupaikkaan eli tämän suuren, A:lla alkavan yrityksen omistamaan muistisairaiden vanhusten hoitokotiin lähihoitajaksi, ja ensimmäisen hätätilanteen tullen huomattiin, ettei tämä henkilö edes osannut eikä kyennyt hätäkeskukseen soittamaan kun ambulanssia tarvittiin.

[ismolento]

Hoivatyö on ulkoistettu osakeyhtiöille, joiden ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Hoitajien palkat on pidettävä matalina, koska se on paras keino säästää kuluissa. Jos sitten joku mummo hieman kärsii hoidon puutteesta, niin eipä yhtiön johto sen vuoksi yöuniaan menetä.

Ratkaisu tähän on siis korvata kotimaiset työntekijät kehitysmaiden halpatyövoimalla. Tosin tässä suunnitelmassa on se ongelma, että meidän kehitysmaalainen aineksemme on tullut tänne mielessään hieman toiset motiivit kuin työnteko orjapalkalla...

Muslimeita ei paljon kiinnosta ryhtyä palvelemaan ja hoitamaan vääräuskoisia; taitaa koraanikin pitää sitä haramina. Sen lisäksi musliminainen ei saa yleensäkään koskettaa vierasta miestä, ei riisua tai pukea, puhumattakaan pestä miehen paljaita ruumiinosia. Muslimimiehiä ei noihin hommiin voi kuvitellakaan.

[n.n.]

Tiedän myös muutaman tapauksen, missä oppilaitos oli painostanut harjoittelupaikkaa päästämään näytöstä läpi osaamattomia...

Tätä tapahtuu säännöllisen epäsäännöllisesti; eli sitä mukaa kuin heikosti pärjääviä opiskelijoita tulee vastaan, sekä näytöistä että harjoitteluista

[Supernuiva]

Hoivatyö on ulkoistettu osakeyhtiöille, joiden ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Hoitajien palkat on pidettävä matalina, koska se on paras keino säästää kuluissa. Jos sitten joku mummo hieman kärsii hoidon puutteesta, niin eipä yhtiön johto sen vuoksi yöuniaan menetä.

Ratkaisu tähän on siis korvata kotimaiset työntekijät kehitysmaiden halpatyövoimalla. Tosin tässä suunnitelmassa on se ongelma, että meidän kehitysmaalainen aineksemme on tullut tänne mielessään hieman toiset motiivit kuin työnteko orjapalkalla...

Muslimeita ei paljon kiinnosta ryhtyä palvelemaan ja hoitamaan vääräuskoisia; taitaa koraanikin pitää sitä haramina. Sen lisäksi musliminainen ei saa yleensäkään koskettaa vierasta miestä, ei riisua tai pukea, puhumattakaan pestä miehen paljaita ruumiinosia. Muslimimiehiä ei noihin hommiin voi kuvitellakaan.

Hmm. Ruotsissa on jo tuomioistuimen päätös, jolla muslimitaustaiselle hoitajalle määrättiin vahingonkorvauksia, koska hän ei saanut peittää itseään suojavarusteilla.

https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/dom-ger-ratt-till-engangsarmar-i-varden

En dom från Stockholms tingsrätt slår fast att det är diskriminerande att förbjuda löstagbara engångsärmar inom vården.

Hoidossa on siis annettava käyttää kertakäyttöisiä suojahihoja. (Itse en ymmärrä miksi tästä on edes noussut juttu, sillä hygieenisempäähän se on noin.)

Minusta olisi äärimmäisen vastenmielistä koskettaa paljalla iholla vierasta ja usein sairasta ihmistä. Ihmettelen sitä, miksi hoitoalalla suojaudutaan ylipäänsä niin vähän kuin mitä siellä tehdään.

[akez]

Iltasanomat (15.2.2019):

Soini: Filippiiniläisistä hoitajista ratkaisu vanhustenhoidon kriisiin – "He ovat työteliäitä, hyvää väkeä"

Uuvattien kunkku on unohtanut, että myös maahanmuuttajat vanhenevat, jolloin tarvitaan lisää maahanmuuttajia, jotta nämäkin vanhukset saadaan hoidettua, ja niin on keksitty ikiliikkuja ja joku tienaa taas hyvin.

Lisäksi jos rekrytointi menee poskelleen, kuten noissa hankkeissa on tapana, niin nämä menevätkin suoraan töihin sossuun, ja tilanne vain pahenee entisestään.

[Uuno83]

Noi lähettää merkittävän osan palkastaan kotimaihinsa pois kierrostamme. Lisäksi säästävät rahaa lomiin kotimaihinsa, jossa käyttävät muutenkin rahansa. Koko talous perustuu siihen että raha kiertää sisämarkkinoilla. Kaikki mikä valuu ulos pitää tienata vientinä takaisin.

Oikeasti mitään merkittävää ei olla tehty, jotta kotimaiset opiskelijat tai työttömät voisi olla duunissa terveydenhoidossa.  Nyt koulutetuilla hoitajilla menee aikaa yksinkertaisissa tehtävissä, jotka kouluttamattomatkin osaisi tehdä. Tehtäviä kuten ruuanjako, siivous, potilaiden siirtely, vieraiden kanssa asiointi ja vastaava. Koulutettu väki voisi keskittyä ainoastaan koulutusta vaativiin tehtäviin.

[rane58]

Iso osa Suomalaisesta hoitohenkilökunnasta on siirtynyt muille aloille... 
Myös ulkomaille esim. Englantiin, Norjaan, Ruotsiin paremman palkan ja kevyempien töiden takia, ei siis joudu yksin tekemään kolmen töitä..... 

[Kheldaurus]

Pakko tulla sanomaan oma mielipide. Työskentelen sosiaali-ja terveysalalla lähihoitajana, joskaan en vanhusten parissa. Toki osa työkavereistani on ollut aiemmin vanhustyössä mukana, eikä heistä yksikään aio sinne palata, johtuen siitä, että työ on varsin rankkaa ja alimiehityksellä tehdään hommia jatkuvasti. Listoilla pyörii useita haamuhoitajia, jotta homma näyttää ulkoisen silmään hyvältä, mutta tosiassa vedetään hurjalla alimiehityksellä kokoajan. Työ vie terveyden ja motivaation, koska haluaisi kuulemma tehdä työnsä hyvin, mutta siihen ei ole työkaluja tai resursseja.
Missään nimessä en näe, että ulkomaisesta työvoimasta on apua tähän tilanteeseen, vaan kunnon koulutuksesta kansaväestön osalta, resurssien lisäämisestä ja kunnon palkasta. Omalla kohdallani peruspalkka on sen 2085€, jonka lisäksi saan työkokemuslisää n. 62€ kuukaudessa. Palkka on huono verrattuna siihen, mitä hoitajan työssä vaaditaan, varsinkin jos asiakaskunta on hyvin haastavaa ja väkivaltaista. Esimerkkinä heitettäköön, että työssäni oli ajanjakso, jossa olin 8 kertaa kahdeksan kuukauden aikana sairaslomalla väkivaltaisen potilaan vuoksi. Sellaista ei jaksa huonolla palkalla, saati että kikyjen ja vastaavien myötä viedään lomarahat.

Vanhustyön suurimpia ongelmia on juuri se, että työ on rankkaa ja palkka varsin vaatimaton. Se, että töihin hankitaan kieltä osaamatonta heikosti kouluttautunutta hiihtäjää kolmannesta maailmasta polkemaan palkkoja, vie ne viimeisetkin potilasita välittävät osaavat hoitajat joko muihin ko. alan tehtäviin, tai pois alalta.

Se on sanomattakin selvää, että Sipilä & kumppanit ovat saaneet aikaan hoitajakadon ja sen uskon jatkuvan vielä rajumpana tulevaisuudessa. Hallitus ei välitä vanhuksista yhtään, heistä jotka ovat tämän hyvinvoinnin luoneet, josta saamme nauttia.. Nykyinen uutisoitu tilanne on tällä alalla ollut tiedossa jo vuosia, asiasta on sanottu, mutta kukaan ei kuuntele. Vaalien lähestyessä asiaa otetaan tapetille, mutta nykyisen menon jatkuessa unohdetaan samantien ja kiristetään työoloja, joka johtaa entistä huonompaan tilanteeseen ja hoitajien vähenemiseen.

[Supernuiva]

Hallitus ei välitä vanhuksista yhtään, heistä jotka ovat tämän hyvinvoinnin, josta saamme nauttia, pätkääkään.

Sitä ei pidä unohtaa, että nyt elämme julkistaloudessa lainanoton varassa. Lainat on maksettava joskus takaisin - korkoineen. Vielä nyt korot ovat alhaiset, mutta eiköhän Soroksella ja kumppaneilla ole keinoja käytettävissään, joiden avulla myös euromääräiset korot nousevat useisiin prosentteihin.

Jossain vaiheessa tämä tarkoittaa sitä, että veroja joudutaan korottamaan ja palveluja leikkaamaan, vaikka lainojen nettopääomat eivät lyhene yhtään.

Enkä nyt oikein tiedä, että onko oikein korostaa aiempien sukupolvien työn tuloksia nykyisessä hyvin/pahoinvoinnissa. Sukupolvet elävät kuitenkin päällekkäin, eikä työn tuottavuus ollut vielä 1960- ja 1970-luvuilla niin huimaa kuin nykyään. Monet työllä ansaitut "hedelmät" ovat jo hapantuneet pilalle.

Mietitään esimerkiksi vaikka toisen maailmansodan jälkeista pellonraivausta, joka todettiin kansantaloudellisesti tuottamattomaksi jo alle 20 vuoden kuluttua aloituksesta. (Mokutusta on nyt kestänyt pian 30 vuotta, eikä sitä ole vielä havaittu julkisessa keskustelussa yleisesti kansantaloudelle tappiolliseksi. Nuivien puheita ei lasketa, koska ne eivät ole vielä johtaneet toimenpiteisiin.)

[Kheldaurus]

Hallitus ei välitä vanhuksista yhtään, heistä jotka ovat tämän hyvinvoinnin, josta saamme nauttia, pätkääkään.

Enkä nyt oikein tiedä, että onko oikein korostaa aiempien sukupolvien työn tuloksia nykyisessä hyvin/pahoinvoinnissa. Sukupolvet elävät kuitenkin päällekkäin, eikä työn tuottavuus ollut vielä 1960- ja 1970-luvuilla niin huimaa kuin nykyään. Monet työllä ansaitut "hedelmät" ovat jo hapantuneet pilalle.

Toki tietynlainen vanhusten glorifiointi on mennyt yli, mutta toisaalta jos ajattelee, että ne vanhainkodissa makaavat 80+ ikäiset henkilöt, jotka ovat hävettävän huonolla hoidolla eivät olisi tehneet sitä työtä, mitä tekivät, vaan raapineet persettään ja harrastaneet heimosotia, niin yksikään meistä ei välttämättä nauttisi kunnallisesta terveydenhuollosta (oli taso mikä hyvänsä), tai vaikka "ilmaisesta" koulutuksesta. Tavallaan ovat antaneet sen jatkuvuuden työn arvolle ja sille verojen maksamisen halukkuudelle samalla.

[Ari-Lee]

Iltasanomat (15.2.2019):

Soini: Filippiiniläisistä hoitajista ratkaisu vanhustenhoidon kriisiin – "He ovat työteliäitä, hyvää väkeä"

Uuvattien Mestari näyttää keskaria kaikille hoitoalan ammattilaisille. Jos olisin sellainen kyllä mieleni pahoittaisin. Vai ei suomalainen hoitaja ole työteliästä hyvää väkeä? Seuraavan kerran kun T Soini joutuu sairaalaan jättäköön hoitamatta. Kaatukoon ja maatukoon käytävälle. Kyllä työteliäs hyvä väki siivoaa sotkun laattialta.

[acc]

Tässä linkki videoon, jossa entinen lähihoitaja kertoo, miksi vaihtoi alaa.

MIKSI LÄHDIN HOITOALALTA? SAIRASTUMINEN, VÄKIVALTA, LÄÄKEVARKAUDET
https://www.youtube.com/watch?v=GUZjpj-xz4s

[n.n.]

Toki tietynlainen vanhusten glorifiointi on mennyt yli, mutta toisaalta jos ajattelee, että ne vanhainkodissa makaavat 80+ ikäiset henkilöt, jotka ovat hävettävän huonolla hoidolla eivät olisi tehneet sitä työtä, mitä tekivät, vaan raapineet persettään ja harrastaneet heimosotia, niin yksikään meistä ei välttämättä nauttisi kunnallisesta terveydenhuollosta (oli taso mikä hyvänsä), tai vaikka "ilmaisesta" koulutuksesta. Tavallaan ovat antaneet sen jatkuvuuden työn arvolle ja sille verojen maksamisen halukkuudelle samalla.

Irvokkainta tässä lienee se, että paljon puhuttu jakamaton ihmisarvo toteutuu toisten kohdalla ja toisten ei.

Tai sitten on niin, että molempien kohdalla toteutuu jakamaton välinearvo, mutta nuoret, hyväkuntoiset läpsyt eivät kärsi itse fyysesti rahastusvälineenä olosta, toisin kuin itsestään huolehtimaan kykenemättömät vanhukset.

[Outo olio]

Tummennukset lisätty.

Ulkomaalaisille työntekijöille lämmin vastaanotto palvelutalossa: "Ikäihmisten arvostaminen näkyy huikealla tavalla heidän kulttuurissaan"

Thaimaalainen Amnuay Jalonen kasvoi kulttuurissa, jossa vanhempia kunnioitetaan ja heistä pidetään huolta.

vanhustenhoito 19.2.2019 klo 19:06

Päivi Meritähti

Hymy ei hyydy hetkeksikään Amnuay Jalosen kasvoilta. Hän sanoo, että vaikka sisällä kiehuisi, on hymyn pysyttävä kasvoilla. Kaikkia on kohdeltava ystävällisesti – aina. Siihen hänet on pienestä pitäen opetettu.

Hymy tarttuu herkästi. Huittislaisen Palvelukeskus Annalan tiloissa nauretaan paljon. Vaikka Jaloselle hymy on osin opittua, on hänen helppo hymyillä luonnollisesti, kun muutkin ovat ympärillä iloisia.

Jalosen esimies, osastonhoitaja Tiina Nurminen kertoo, että koko työyhteisö on oppinut uuden asenteen ulkomaanvahvistukseltaan.

– Naisvaltaisella alalla syntyy helposti kyräilyä. Amnuayn ympärillä tällaista ei kuitenkaan ole. Hän on muuttanut koko talon ilmapiiriä.

"Hoitaja hullumpi kuin asukkaat"

Kahvipöydän ääreen kerääntyneet ikäihmiset vaihtavat mielellään sanan jos toisenkin iloisen lähihoitajan kanssa. Amnuay Jalonen pitää huolen siitä, että kiireenkin keskellä löytyy hetki aikaa kuunnella.

– Me olemme täällä heitä varten. Ajattelen asiaa niin, että olemme tulleet heidän kotiinsa. Me olemme heidän työntekijöitään. Heidän toiveitaan pitää kuunnella.

Jalonen on ollut Suomessa pian kymmenen vuotta. Hän puhuu suomea, mutta sanavalinnat ovat välillä hassuja ja tottumaton joutuu hetken kuulostelemaan, mitä hän yrittää sanoa. Palvelukeskus Annalan asukkaat ovat näihin erikoisiin sanankäänteisiin jo tottuneet.

– Asukkaat ovat sanoneet, että pitää varoa, kun hoitaja on heitäkin hullumpi. Me puhumme paljon höpöhöpö-juttuja ja nauramme. Ei täällä tarvitse stressata, Jalonen kertoo.

Kaikki eivät sovi alalle

Palvelukeskus Annalan asukkaista iso osa on muistisairaita. Jotkut tarvitsevat apua vain arkisissa asioissa, toiset eivät pärjää lainkaan omillaan.

Noin kolmenkymmenen asukkaan tehostetun palveluasumisen yksikössä työskentelee kolmessa vuorossa parikymmentä lähihoitajaa.

Kodinomaisen tunnelman säilyttäminen palvelukodissa ei ole itsestäänselvyys. Työntekijöiden valinnassa on oltava tarkkana. Virheitäkin on sattunut.

– Yksittäisiä rekrytointeja olen joutunut katumaan. Aina välillä vastaan tulee ihmisiä, jotka eivät kerta kaikkiaan sovi ikäihmisten hoitajiksi. Heillä ei ole vuorovaikutustaitoja, eivätkä he osaa kohdata ikäihmisiä oikealla tavalla, Tiina Nurminen harmittelee.

Nurminen toivoo, että ihmisten soveltuvuus alalle testattaisiin jo siinä vaiheessa, kun he hakeutuvat opiskelemaan. Kaikille vanhustenhoito ei vain sovi.

Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että työnantajilla ei ole aina varaa valita. Lähihoitajan paikkojen täyttäminen on paikoin hyvin vaikeaa.

– Kun omasta maasta ei saada tekijöitä, en näkisi pahana ollenkaan, että heitä rekrytoitaisiin lisää ulkomailta, Nurminen toteaa.

Amnuay Jalosen kanssa työskentely on opettanut Nurmiselle ainakin aasialaista mentaliteettia.

– Ikäihmisten arvostaminen näkyy huikealla tavalla heidän kulttuurissaan.

Lapset kasvavat huolehtimaan ikäihmisistä

Eivät ulkomaalaisetkaan automaattisesti ole hyviä työntekijäitä, mutta moni kulttuuri tarjoaa erityisesti lähihoitajan ammattiin paremmat lähtökohdat. Esimerkiksi Thaimaassa ikäihmiset hoidetaan lähtökohtaisesti kotona. Lapset kasvavat huolehtien isovanhemmistaan.

– Me emme vain pidä heille seuraa vaan opimme pienestä asti, miten ikäihmisiä hoidetaan. Siitä on ollut paljon apua lähihoitajan ammatissa, Amnuay Jalonen kertoo.

Miehensä perässä Suomeen muuttanut Jalonen kokee huonoa omaatuntoa siitä, että ei ole synnyinmaassaan huolehtimassa sukunsa ikäihmisistä. Häntä harmittaa, että Suomessa vastaavaa kulttuuria ei ole.

– Suomessa niin moni ikäihminen asuu laitoksissa. Vain harvaa hoidetaan kotona. Se tuntuu surulliselta.

"Työtä tehtävä sydämellä"

Omaatuntoaan paikatakseen Amnuay Jalonen päätti kouluttautua lähihoitajaksi.

Hän on oppinut ymmärtämään, että joillekin vanhuksista elämä laitoksessa on parempaa kuin kotona. Työssäkäyvillä lapsilla on omat kiireensä, eivätkä he ehdi huolehtia vanhemmistaan ympäri vuorokauden.

Silloin vastuu heistä siirtyy lähihoitajille. Heidän tehtävänsä on tarjota ikäihmisille hyvä elämä.

– Tärkein kulttuuristani saatu oppi on mielestäni, että jokaista ihmistä pitää arvostaa. Jokainen ansaitsee rakkautta. Siksi lähihoitajien on tehtävä työtä sydämellä, ei vain rahan takia.

https://yle.fi/uutiset/3-10652669

[td]

Tummennukset lisätty.

Ulkomaalaisille työntekijöille lämmin vastaanotto palvelutalossa: "Ikäihmisten arvostaminen näkyy huikealla tavalla heidän kulttuurissaan"

Thaimaalainen Amnuay Jalonen kasvoi kulttuurissa, jossa vanhempia kunnioitetaan ja heistä pidetään huolta.

....

https://yle.fi/uutiset/3-10652669

Eikös se Suuri Johtajakin (soini) nyt muutama päivä sitten kääntynyt thaimaalaisten puoleen pyllynsä putsaamisessa ihan viime metreillä Irakkien/Afganien sijasta? Taitaa pelätä että vaimokin karkaa fiksumpien mukaan ja pyllyn pyyhintä jää sitten valtion toimeksi jonka hoitaisi sitten tilaamansa vekkulit typistämällä yläpäästä joitakin kymmeniä senttejä.

[caprifolium]

Iltasanomat (15.2.2019):

Soini: Filippiiniläisistä hoitajista ratkaisu vanhustenhoidon kriisiin – "He ovat työteliäitä, hyvää väkeä"

Uuvattien kunkku on unohtanut, että myös maahanmuuttajat vanhenevat, jolloin tarvitaan lisää maahanmuuttajia, jotta nämäkin vanhukset saadaan hoidettua, ja niin on keksitty ikiliikkuja ja joku tienaa taas hyvin.

Lisäksi jos rekrytointi menee poskelleen, kuten noissa hankkeissa on tapana, niin nämä menevätkin suoraan töihin sossuun, ja tilanne vain pahenee entisestään.

Esim. Attendo käyttää näitä filippiiniläisiä lähihoitajia vanhusten hoitokodeissa. Tiedän pari tapausta, joissa hoitajan kielitaito oli niin heikko, ettei hätäkeskukseen pystytty soittamaan kun tarvittiin vanhukselle pikaisesti oikeaa apua. Voinette kuvitella, miten turvallista tuollaisessa paikassa vanhuksella on.

Miksi alalla työskenteleviä ei kuunnella kun puhuvat näistä kieliongelmista?

[Nuivanlinna]

Iltasanomat (15.2.2019):

Soini: Filippiiniläisistä hoitajista ratkaisu vanhustenhoidon kriisiin – "He ovat työteliäitä, hyvää väkeä"

Uuvattien kunkku on unohtanut, että myös maahanmuuttajat vanhenevat, jolloin tarvitaan lisää maahanmuuttajia, jotta nämäkin vanhukset saadaan hoidettua, ja niin on keksitty ikiliikkuja ja joku tienaa taas hyvin.

Lisäksi jos rekrytointi menee poskelleen, kuten noissa hankkeissa on tapana, niin nämä menevätkin suoraan töihin sossuun, ja tilanne vain pahenee entisestään.

Mitähän onkaan sanonut Tehy vuonna 2012?

Mediatiedote 23.03.2012 - 00:00
Tehy: Suomessa käyttämättä tuhansien koulutettujen hoitajien reservi
https://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/tehy-suomessa-kayttamatta-tuhansien-koulutettujen-hoitajien-reservi
Suomeen on jo muutamien vuosien ajan rekrytoitu ulkomaista työvoimaa hoitoalalle. Uusimpia hankkeita ovat Satakunta ja Kymenlaakso, jotka rekrytoivat hoitajia Espanjasta. Kymenlaaksossa aiotaan kehittää jopa valtakunnallinen malli hoitajien ulkomailta rekrytoimiseksi.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ei vastusta työperäistä maahanmuuttoa ja hoitajien rekrytointia ulkomailta, mutta muistuttaa että Suomessa on käyttämättä 30 000 koulutetun hoitajan työvoimareservi. Tämä luku koostuu koulutetuista sairaanhoitajista ja lähihoitajista, jotka ovat vaihtaneet alaa.

Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesolan mielestä näitä alalta poistuneita ei ole vielä yritetty tarpeeksi pontevasti houkutella takaisin alan tehtäviin. Hän kummeksuukin, että miksi työnantajat eivät ulkomailta rekrytoinnin lisäksi järjestä kampanjoita, joiden avulla nämä hoitajat saataisiin takaisin alan töihin.

-  Tulisi todella työnantajille edullisemmaksi jos tästä työvoimareservistä saataisiin edes osa takaisin alan tehtäviin. Nämä hoitajat ovat saaneet koulutuksen Suomessa ja heillä on riittävä kielitaito jo valmiina. Myös jo Suomessa olevia maahanmuuttajia voitaisiin kouluttaa enemmän sosiaali- ja terveysalan tehtäviin.

Ja hupsista seitsemän vuotta myöhemmin onkin käynyt näin:

19.2.2019 10:00
"Suomen valtio teki hoitajapulan ihan itse" – 72 000 ihmisen reservi nousi esiin Ylellä
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/272396-suomen-valtio-teki-hoitajapulan-ihan-itse-72-000-ihmisen-reservi-nousi-esiin-ylella
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja hoitoalan ammattiliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola ovat sitä mieltä, että opetuspaikkojen lisääminen ei ratkaise työvoimapulaa hoitoalalla. Rytkönen ja Paavola keskustelivat aiheesta Ylen Ykkösaamussa.
Rytkönen nosti esiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen hoitoalan henkilöstöstä. Sieltä paljastuu, että 72 000 hoitoalan koulutuksen saanutta on muilla aloilla töissä.

"THL:n tilastojen mukaan meillä on sote-koulutuksen saaneita Suomessa 330 000, joista 72 000 työskentelee tällä hetkellä eri aloilla. 72 000 ihmistä reservissä. Joten kyllä sieltä löytyy tällä hetkellä työvoimaa, jos niin halutaan", Rytkönen sanoi.

Ei varmaankaan ihme kun kaiken maailman SOTE-veivaamisella lietsotaan epävarmuutta työpaikoille vuosikausia. Ehkäpä perinteisesti vakaaseen alaan tullut sellaiset pätkätyötunnelmat.

[Nuivanlinna]

"THL:n tilastojen mukaan meillä on sote-koulutuksen saaneita Suomessa 330 000, joista 72 000 työskentelee tällä hetkellä eri aloilla. 72 000 ihmistä reservissä. Joten kyllä sieltä löytyy tällä hetkellä työvoimaa, jos niin halutaan", Rytkönen sanoi.

Pientä laskelmaa.
Jos noista 72000:sta hoitajasta houkuteltaisiin 26000 hoitajaa takaisin alalle, mikä lisäyksenä olisi 10% koko hoitajamäärään maassamme. Ja jos yhden hoitajan palkkakulut ovat vaikkapa 50000e vuodessa, niin hoitajapula olisi ratkaistu 1,3 miljardilla, halpaa kuin saippua verrattuna kalliiseen vokki-infraan. Jos vielä alan houkuttelevuutta lisättäisiin 100e/kk palkankorotuksella, olisi hoitajapulan ongelmat ratkaistu 1,7 miljardin vuosittaisella kulujen kasvulla.

[Lahti-Saloranta]

Tuo otsikkohan on ihan oikein, maahanmuutto todellakin voi ratkaista vanhusten hoito-ongelman.
Jos lopetetaan humanitäärinen maahanmuutto, karkotetaan negan saaneet turvapaikkaturistit, lopetetaan hyödyttömät kotoutushankkeet niin siitä syntyy valtavat säästöt joilla voidaan rahoittaa vanhuksille kunnollinen hoito.

[Outo olio]

Jos muuten Suomeen houkutellaan ulkomaalaisia hoitajia, ja joku sitten paljastuu virherekrytoinniksi, niin miten toimitaan? Saako filippiiniläisen karkottaa takaisin, jos tämä ei suostukaan lähtemään vapaaehtoisesti? Vai onko tässäkin asiassa tasa-arvo, eli kaikkia mamuja kohdellaan yhtä lepsusti.

Feministejä ja mokuttajia joskus kritisoidaan siitä että he eivät pidä aasialaisista naisista, tässä olisi heille hyvä sauma osoittaa kriitikot vääriksi, eli varmasti joku tähänkin tarttuisi.