Tuntematon sotilas, vielä tuntemattomampi yleisö

[Aukusti Jylhä]

Ja tv-versiossa nyt sitten näkyy naisia rintamalla, selvästi elokuvaa enemmän. Niitä kun kovasti jotkut kaipasivat.

Toivottavasti kelpaa. Vai olisiko naisten pitänyt päästä ihan vihollisia ampumaan? Ei kai nyt sentään.

Edit: Kaikki viisi jaksoa nyt katsottuna.

[Mr.Reese]

En ole lukenut kirjaa, enkä katsonut aikaisempia elokuvia kuin pätkiä, joten eilinen oli katsottu suhtkoht neitseellisin silmin. Jo aiemmin mainittu J.Vatanen loisti, mutta muuten tuli mieleen, että miksi ei lopultakin voisi tehdä ns.luovan ratkaisun ja lopettaa kirjan orjallinen seuraaminen sekä varsinkin unohtaa menneisyyden painolastit eli jo tehdyt elokuvat. Mikä pakottaa vääntämään kopiota, kun voisi tehdä omankin tulkinnan. Itse olisin lyönyt hollywood-vaihteen sisään jo ensimmäisestä kuvasta, eikä jaaritellut kymmentä minuuttia. Vaikkapa siitä kohtaa aloitus, kun tykinammus tussahtaa PPP:hen. Kaikki sitä aiempi vaan kylmästi leikkaamon lattialle tai palaillaan takautumissa, jos jotain pakonomaisen tärkeää kerrottavaa olisi.

[Tavan]

Mikä pakottaa vääntämään kopiota, kun voisi tehdä omankin tulkinnan. Itse olisin lyönyt hollywood-vaihteen sisään jo ensimmäisestä kuvasta, eikä jaaritellut kymmentä minuuttia.

Vaikka uudella Tuntemattomalla on modernin elokuvan puitteet ja tehosteet, sen sielu on sympaattisen Suomi-Filmin sielu. Hollywood edustaa mädätystä. Jos Tuntematon olisi Hollywood elokuva, sen naiset eivät olisi niin puhtaita, virttä ei veisattaisi, suomalaisuus problematisoitaisiin ja ryssä ei olisi ryssä.

[Muuttohaukka]

Katsoin kaikki viisi jaksoa yhteen menoon. Elokuvateatteriin verrattuna vain kaltaiseni Tuntematon- friikkinä kestin sen katsomisen noin.
Taetteriversio on aina teatteriversio. Se ei parane television saati minkään kotidigin välittämänä.

@Lasse Nortunen- minulle myös Vatasen Koskelan hahmo oli hyvin paljon parempi kuin teatteriversiossa. Vatanen kuoli sisäisesti sodan loppua kohden. Rokka jäi minulle taustahamoksi, vaikka kuinka yritin sitä katsella. Ei onnistunut. 

Paljon oli mielenkiintoista ja erilaista kuitenkin, joten katson uudelleen joku päivä.

[Mr.Reese]

Vaikka uudella Tuntemattomalla on modernin elokuvan puitteet ja tehosteet, sen sielu on sympaattisen Suomi-Filmin sielu. Hollywood edustaa mädätystä. Jos Tuntematon olisi Hollywood elokuva, sen naiset eivät olisi niin puhtaita, virttä ei veisattaisi, suomalaisuus problematisoitaisiin ja ryssä ei olisi ryssä.

Kauhean ahdasmielinen tulkinta. Modernissa tuntemattomassa viipaloitaisi ryssiä kuin vietkongeja Rambo 2:ssa, naishahmokin voisi kuolla kesken elokuvan luoden jännitteitä ja virsien veisuu on vaan "bad tv", sama katsoa jumalanpalvelusta. Jos joku kaipaa jotain suomifilmi nostalgiaa, niin miksi ei alkuperäinen Laineen kelpaa? Luulisi ohjaajallakin olevan kunnianhimoa luoda masterpiece, eikä väljähtynyt remake, koska pelkää yleisön lynkkausta. Modernit klassikot ovat aina kärsineet arvostuksen puutteesta ilmestyessään.

[dothefake]

Ja Rokka olisi neekeri.

[Vesa Heimo]

Ja Rokka olisi neekeri.

Miksi niin haluaisit?

Itse leffahan oli edelleen erittäin hyvä suomituotannoksi. Rokka pääosassa.

[dothefake]

No muutenhan se olisi rasistinen elokuva.

[Vesa Heimo]

No muutenhan se olisi rasistinen elokuva.

No minusta toi ei ollut yhtään rasistinen elokuva. Hassua miten eri ihmiset näkee asian eri tavalla.

[jka]

Eniten tuossa häiritsee että yli 30-vuotiaat raavaat "äijät" puhuu kuin 18-vuotiaat amisviikset. "Pillu hihihii". Todellisuudessahan porukka oli tuota amisviiksiporukkaa joka puhuu nykypäivänkin noin. Väinö Linna oli itsekin 21-vuotias kun jatkosota alkoi. Mutta 35-vuotiaat äijät on lähinnä lapsellisen säälittäviä kun yrittää tuota Linnan dialogia esittää. Ainoa mikä toimii on Vatasen Koskela. Sama vikahan on toki kaikissa Tuntemattomissa mutta tässä se iskee jostain syystä vielä pahemmin.

[Mr.Reese]

Ja Rokka olisi neekeri.

Elokuvan pitää viihdyttää, ei muumittaa. Toki vaihtamalla kaikki näyttelijät somalitaustaisiksi luotaisiin tahatonta komediaa, joka ei kuitenkaan huvittaisi minuuttia pidempään.

En mutiloisi Linnan tekstiä neekerikomediaksi, jos sellainen aikaisemmista viesteistä välittyi, mutta kertoisin tarinan tiiviinä viihdepakettina. Max 2 tuntia tehokasta kerrontaa, jona aikana ei katsoja kelloa vilkuilisi.

[dothefake]

No muutenhan se olisi rasistinen elokuva.

No minusta toi ei ollut yhtään rasistinen elokuva. Hassua miten eri ihmiset näkee asian eri tavalla.

Onko sellainen juttu kuin konditionaali tuttu? Minähän otin osaa Mr. Reesen fantasiointiin, enkä tuohon elokuvaan. Puhuimme vielä tekemättömästä elokuvasta. Kyll mää nii kauhiast  ihmettele, jos tuo asia on nii vaikea ymmärtää.

[Vesa Heimo]

Onko sellainen juttu kuin konditionaali tuttu? Minähän otin osaa Mr. Reesen fantasiointiin, enkä tuohon elokuvaan. Puhuimme vielä tekemättömästä elokuvasta. Kyll mää nii kauhiast  ihmettele, jos tuo asia on nii vaikea ymmärtää.

Tottakai on. Mutta sinä ja Reese siis fantasioitte sellaisesta elokuvasta? Vai pahoititte mielenne että sellaista ei ole tehty?

En oikein aina pääse kärryille miksi pitää keksiä itse mielensäpahoittamisskenaario sun muu kuvitteellinen tilanne johonkin asiaan jota nyt ei ole tapahtunut.

Tässä nyt otsikon puolesta kuitenkin on kyse Louhimiehen versiosta Linnan kirjasta.

[Rantasalmen Sulttaani]

Atrappisana sai taas vieteriukon pomppaamaan ulos laatikosta 

[Vaniljaihminen]

Kertokaapa, mihin päivämäärään kuvittelette tuossa yle-areean Tuntemattomassa olevan osan 1. osan kohta 25:00 sijoittuvan (kohtaus jossa solttupojat makoilevat öisessä metsässä ja pohtivat evoluutiota) sijoittuvan. Perustelkaa.

Jaa-a. Kyseinen kohtaus on sijoitettu myöhäisempään kohtaan kuin esimerkiksi Laineen versiossa. Sotaa ehkä on käyty viikko, ja olisikohan se ollut joku heinäkuun 10. päivä kun Karjalan armeija aloitti yleishyökkäyksensä. Mikäli perusteena pitää käyttää tähtitaivaan kuulautta tai jotain erikoista, silloin en osaa sanoa mitään. Rokka tuli mukaan ensimmäisen kerran Lunkulansaaren taisteluissa, mikä tapahtui Laatokan pohjoisrannalla. Ajankohtaa en muista, mutta "evoluutiokeskustelu" on jo tapahtunut jo kauan ennen tuota.

Tässä kohtaa huomasin myös virheen, sillä Rokka puhui jo tuolloin Petroskoista, määränpää ei ehkä ollut selvää mosurille tuossa vaiheessa. Olisihan se voinut aivan hyvin olla Syvärikin.

Loukkaantuisivatkohan veläläiset jos 4. versio Tuntemattomasta olisi sovitettu neuvostoarmeijalle.
Stalinin syntymäpäivät olisivat armotonta menoa. Punasoturit kourisivat kauhuissaaan sammalta, kun suomen tykistö ampuu. "Njyt mje olemmekin rjosvoretkellä", kun Suomen raja ylitetään.

TV-version 1. osa oli ihan hyvä. Samaa tunnelmaa oli kuin romaanissakin.
Saksalaisvastaisuus, lottien asema, miehistön jatkuva purnaaminen, ryssiä ei haukuta, Suur-Suomi -teeman korostus.
Minun mielestäni on jotenkin vasemmistolainen ilmapiiri tuossa Linnan kirjassa.

Sellainen venäläinen sarja kuin Shtrafbat tehtiin vuonna 2004. Päähahmona toiminut luutnantti Tverdohlebov oli hyvin koskelamainen, suorastaan ihanteellinen upseeri enemmän tai vähemmän vaihtelevan jalkaväkijoukkonsa kärjessä.

Tuo "toiset sitä vaan turvallisuuttaan varjelevat kun rajoja siirtelevät" on aika irkkaava kohta koko teoksessa - Suomi itsekin noudatti "Kolmen kannaksen politiikkaa" aivan samoin perustein. Kyllä, se on aika vahvasti punapaatoksellinen teos kun vaan ne rivien välit lukee. Linna kuvaa teloituskohtauksessa selvästi uhmakkaita punakaartilaisia eikä hermoraunioita jatkosodan taistelijoita. Paljon muutakin pientä, lotat ovat yksiselitteisesti "kenttähuoria" ja päähahmojen "pentikulmalaisuus" näkyy läpi.

[Tavan]

Kyllä, se on aika vahvasti punapaatoksellinen teos kun vaan ne rivien välit lukee.

Olen ymmärtänyt, että tästä syystä etenkin sodankäynyt upseeristo osoitti laajaa närkästystä Linnan teosta kohtaan. Heidän kokemuksensa mukaan suomalainen sotilas ei todellisuudessa ollut sellainen purnaaja ja kyyninen gonapetteri, kuin kirja antaa ymmärtää.

Saksalaisten esittäminen penseässä valossa on myös punaista revisionismia. Todellisuudessa suhtautuminen oli useimmiten hyvin lämmin ja ystävällinen.

[hamppari]

Kyllä, se on aika vahvasti punapaatoksellinen teos kun vaan ne rivien välit lukee.

Olen ymmärtänyt, että tästä syystä etenkin sodankäynyt upseeristo osoitti laajaa närkästystä Linnan teosta kohtaan. Heidän kokemuksensa mukaan suomalainen sotilas ei todellisuudessa ollut sellainen purnaaja ja kyyninen gonapetteri, kuin kirja antaa ymmärtää.

Saksalaisten esittäminen penseässä valossa on myös punaista revisionismia. Todellisuudessa suhtautuminen oli useimmiten hyvin lämmin ja ystävällinen.

Kun lukee muut Linnan romaanit, niin kyllä se rivienvälistä punapaatos selviää paremmin kuin Tuntemattomasta. Tästä nykyvarsiosta - ensimmäisen osan jälkeen voi sanoa, että roolitukseen olisi voinut panostaa enemmän.  Esim Kaarna, voi kele. Tiedän, että toisti "hakkaa päälle", mutta kuulin vain "apuva, apuva, aaaapuva". Ei voi valita tuollaista koko kansan pelleä noin vakavaan rooliin. Uskottavampi olisi ollut joku Säyhteen eläkeläisten näytelmäkerhon tuntematon ukko.

[Veikko]

--

Tuo "toiset sitä vaan turvallisuuttaan varjelevat kun rajoja siirtelevät" on aika irkkaava kohta koko teoksessa - Suomi itsekin noudatti "Kolmen kannaksen politiikkaa" aivan samoin perustein. Kyllä, se on aika vahvasti punapaatoksellinen teos kun vaan ne rivien välit lukee. Linna kuvaa teloituskohtauksessa selvästi uhmakkaita punakaartilaisia eikä hermoraunioita jatkosodan taistelijoita. Paljon muutakin pientä, lotat ovat yksiselitteisesti "kenttähuoria" ja päähahmojen "pentikulmalaisuus" näkyy läpi.

Kun kirjasta on siis kyse, niin kyllä se varsin punapaatoksellinen on. Puna ja varsinkin paatoksellinen, kuten koko Linnan tuotanto.  "(J)a varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn." Toisaalta tämä varmaan oli - ainakin suurelta osin - vilpitöntä Linnalta. Hän kuvasi oman varsin punaisen ympäristönsä tuntoja - vaikkakin liian jumalallisen ylhäältäkatsovasti, mutta eeppinen mahtailu ja paatos olivat siis hänen helmasyntejään. Mutta olihan sotakirjallisuudessa sitä valkoistakin paatosta harrastettu varsin estottomasti. Mitenkään todella hyvä sotaromaani se ei mielestäni ole, vaikka siitä monin tavoin pidänkin. Parempaa ei vain ole kai kirjoitettu täällä ankeiden ja paatoksellisten veisujen maassa.

[Tavan]

Nyt olisi aika jonkun kirjoittaa runebergilainen jylhän romantisoitu romaaniversio jatkosodasta. Elokuvaan tuskin saisi rahoitusta, mutta kirjan voi rustata ilmankin. (Etno)nationalistit ostavat kyllä.

Uudesta filmiversiosta totean vielä, että tämän uuden version korostetun halventava näkemys lotista riepoo minua. Sarjan alussa kuvittelin, että kerrankin suomalainen nainen kuvattaisiin kauniina ja hyvänä. Ei ilmeisesti taaskaan.

[Mäntsälän Kapina]

Katsoin Yleltä tuon pidemmän version, kaikki 5 osaa putkeen.
Oli ihan tajuttomat ennakkoasenteet, lähinnä tämän ketjun takia.

Ajattelin että tämä on joku SJW - versio, jossa harjoitellaan soijamaidon sekoittamista karamellilatteen kriisiolosuhteissa, ja Rokka taluttaa Tassun sukupuolen"korjaus"silpomiseen tms.

Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt:
Tarina oli Rokka-painoitteinen, mutta Rokkahan on tietysti keskeinen ukkeli tarinassa.
Rokan näyttelijä veti todella hyvin ja antaumuksella.
Tunnalle ihan oikein, että joutui näyttelemään Honkajokea.

Itseäni ei nuo värisuodatushifistelyt kiinnosta, vaan se miten hyvin tuossa kerrottiin jatkosodan tarina.
Koska oma isoisä osallistui Tali-Ihantalan suurtaisteluun, ainut asia minkä muuttaisin, olisi se taistelun loppu:
Ei sellainen rääpivä, siinä ja siinä selviytyminen, vaan torjuntavoitto.
Mutta jos Linna sen noin koki, niin sitä pitää kunnioittaa. Eihän se mitään riemuvoittoa tosiaan ollut.
Maa jäi kuitenkin miehittämättä, joten omassa kirjanpidossa se on voitto.

Ketjusta huolimatta, mielenkiintoni heräsi, kun #metoo vinkujat alkoivat valittamaan kuvaustaukojen lattekahvin epätasaisesta lämpötilasta, jostain matojensyönnistä ja mudasta...
Oh please... Jos minä olisin ollut ohjaajana, niin ennen kuin kuvauskalustoa olisi edes kaivettu esiin, olisi vuorosanoja opeteltu korsussa asuen pari viikkoa. Talvella, autenttisella muonalla ja muulla huollolla.
Sittenpähän olisivat olleet lähempänä autenttista tunnelmaa ja ulkonäköä.

Ne Lotat sitten tosiaan: Taisivat enimmiltään seurustella upseerien kanssa, mikä selittäisi rivimiesten "misogynian".

[John Johnson]

Missä osassa ne Vesalan kannut näkyy? 

[Roope]

Tunnalle ihan oikein, että joutui näyttelemään Honkajokea.

Kieltämättä samasta puusta veistettyjä ovat Milonoffit, mutta Juho.

[Rantasalmen Sulttaani]

Teatteriversiota en ole katsonut, ja tästä televisioversiostakin vasta ensimmäisen jakson nyt kahteen kertaan. Katsoin ensimmäisen jakson televisiosta laitteen omalla äänentoistolla ja harmitti kun ajoittain dialogista ei tahtonut saada kunnolla selvää. Uusi yritys kuulokkeiden kanssa reilulla volumella, mutta silti välillä täytyi oikein pinnistellä että puheesta sai selvää. Vuorosanojen lausuminen ja äänittäminen vaikuttaa käsittämättömän huonosti tehdyltä. Toinen asia mikä jäi harmittamaan oli joidenkin näyttelijöiden vaisu eläytyminen rooliinsa, esimerkiksi luutnantti Lammio ja etenkin Peteliuksen esittämä kapteeni Kaarna olivat kyllä jäätäviä pettymyksiä. Elokuva näyttää hyvältä ja siltä osin se on täyttänyt ennakko-odotukseni. Mielenkiinnolla paneudun muihinkin osiin, hienoa että tämä on areenassa nyt vapaasti katseltavana.

[Vaniljaihminen]

Kun kirjasta on siis kyse, niin kyllä se varsin punapaatoksellinen on. Puna ja varsinkin paatoksellinen, kuten koko Linnan tuotanto.  "(J)a varjele noita Suomen herroja, etteivät toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn." Toisaalta tämä varmaan oli - ainakin suurelta osin - vilpitöntä Linnalta. Hän kuvasi oman varsin punaisen ympäristönsä tuntoja - vaikkakin liian jumalallisen ylhäältäkatsovasti, mutta eeppinen mahtailu ja paatos olivat siis hänen helmasyntejään. Mutta olihan sotakirjallisuudessa sitä valkoistakin paatosta harrastettu varsin estottomasti. Mitenkään todella hyvä sotaromaani se ei mielestäni ole, vaikka siitä monin tavoin pidänkin. Parempaa ei vain ole kai kirjoitettu täällä ankeiden ja paatoksellisten veisujen maassa.

No Linnan puolustukseksi voi kyllä sanoa, että ennen häntä kukaan vakavasti otettava henkilö ei ollut päässytkään kertomaan punaista näkökulmaa, mikä nyt ennemmin tai myöhemmin olisi kuitenkin pitänyt kertoa. Nykyään tämä on mennyt liioitteluksi, kun toissa vuonna käsiteltiin jo Suomen "oikeaa" itsenäistymispäivääkin sun muuta.

Esim Kaarna, voi kele. Tiedän, että toisti "hakkaa päälle", mutta kuulin vain "apuva, apuva, aaaapuva". Ei voi valita tuollaista koko kansan pelleä noin vakavaan rooliin. Uskottavampi olisi ollut joku Säyhteen eläkeläisten näytelmäkerhon tuntematon ukko.

Nyt kyllä olet kuullut omiasi, taitaa olla Mandela-efektistä kysymys. Vaikka kyllähän minäkin odotin purskahtavani nauruun kun hän lausuu "mennäänpäs tuon suon yli niin että heilahtaa".

[Vesa Heimo]

Esim Kaarna, voi kele. Tiedän, että toisti "hakkaa päälle", mutta kuulin vain "apuva, apuva, aaaapuva". Ei voi valita tuollaista koko kansan pelleä noin vakavaan rooliin. Uskottavampi olisi ollut joku Säyhteen eläkeläisten näytelmäkerhon tuntematon ukko.

Petelius näytteli Hietasta muuten -85 versiossa.

[korpisoturi]

Seuraava Tuntematon kun filmataan, niin ehdottomasti rooleihin myös naisia. Sattaisi löytyä enemmän särmää kuin noilta latteilta tyypeiltä.
Tulta munille komentokin - saisi enemmän säpinää aikaan. Nais-Rahikaisen jutut olis rattosaa kuultavaa.

[Vaniljaihminen]

Seuraava Tuntematon kun filmataan, niin ehdottomasti rooleihin myös naisia. Sattaisi löytyä enemmän särmää kuin noilta latteilta tyypeiltä.
Tulta munille komentokin - saisi enemmän säpinää aikaan. Nais-Rahikaisen jutut olis rattosaa kuultavaa.

Neljättä versiota ei saa kuvata. Inte. Turhaa apoteoosiaa jo tämäkin oli, vaikka paljon hyvää sinänsä sisälsikin.

[l'uomo normale]

Sotakirjallisuutta on kirjoitettu Suomessa hyllymetreittäin. Siinä riittäisi filmattavaa, varsinkin kun digiaika alentaa elokuvanteon kustannuksia.

[törö]

^ Lapin sodasta saisi hyvän leffan, koska siinä voisi käsitellä turpaan saamista. Puolen vaihtaminen pakon edessä ei ole kunniakasta, mutta sillä pääsee paljon vähemmällä ja saa oman paikan voittajien juhlallisuuksissa.

Ajopuuteoriassa kusee se, ettei Suomea saada kunnolla ajautumaan sinne asti, mutta todellisiin tapahtumiin perustuvassa leffassa se ei olisi ongelma.

[Beef Supreme]

Sotakirjallisuutta on kirjoitettu Suomessa hyllymetreittäin. Siinä riittäisi filmattavaa, varsinkin kun digiaika alentaa elokuvanteon kustannuksia.

Ja vapaaehtoisia ilmaisiksi statisteiksi löytyisi tuhansittain. Miksei vaikka Raatteen tietä ole tehty elokuvaksi? Star Wreck / Iron Sky - tiimi, @anyone?