Kova tekijä - Jordan B. Peterson

[Miniluv]

Okei, selitin vähän epäselvästi. "DOMAIN OF CHAOS" (kiusatut) ja "Domain of order" (tyrannit), mutta ei se tuosta paljoa parane.

Jättäisi nuo kaaoksella ja muilla isoilla sanoilla hulluttelut oois ja puhuisi selvää kieltä, mutta silloinhan keisari jäisi ilman sanoista kudottuja vaatteita.

[Miniluv]

Peterson on toimii porttina kaikkeen maahanmuuttokriittiseen ja fiksuun.

Peterson ei ole portti vaan portinvartija. This far and NO further! Hän ei värvää ketään nationalisteiksi, vaan pillipiiparoi juuri heräämäisillään olevia nuoria takaisin globalismin ja individualismin pilttuuseen.

Tästä syystä hän saa niin paljon happea ja valokeilaa valemedialta. Hän edustaa hyväksyttyä, kuohittua näennäisoppositiota.

Mutta saattaa olla että Yle ei ole "saanut memoa", noista ylemmäs kirjoitetuista päätellen.

[Tavan]

Mutta saattaa olla että Yle ei ole "saanut memoa", noista ylemmäs kirjoitetuista päätellen.

Luultavasti rivitoimittajat oikeasti pöyristyvät Petersonin kaltaisesta klassisesta liberaalista, joka välillä jopa sanoo jotain konservatiivista.

Nukkemestaritasolla kyllä tajutaan, että vasemmisto on menettänyt seksikkyytensä ja kielletyn hedelmän makunsa. Peterson ja muut "intellectual dark web" sankarit ovat ikäänkuin rokote oikeistokapinallisuudelle. Näennäisiä taudinaiheuttajia, joilla ei oikeasti ole hampaita, ja jotka lamaannuttavat aitojen virusten toimintaa.

Ymmärtävät myös, että voitat pelin varmasti, jos olet salaa myös oman itsesi vastustaja. Peterson on pinnallisesti uhka, mutta oikeasti vain hieman eri tavalla käärittyä globalismia ja hegemonian ylläpitoa.

[Vaniljaihminen]

Nukkemestaritasolla kyllä tajutaan, että vasemmisto on menettänyt seksikkyytensä ja kielletyn hedelmän makunsa. Peterson ja muut "intellectual dark web" sankarit ovat ikäänkuin rokote oikeistokapinallisuudelle. Näennäisiä taudinaiheuttajia, joilla ei oikeasti ole hampaita, ja jotka lamaannuttavat aitojen virusten toimintaa.

Vasemmiston koomikot, muun muassa aikoinaan kova marksisti ja Monty Pythonin jäsen Eric Idle, ovatkin jo todenneet että enää ei ole mitään pyhää jota voisi häpäistä. Pythonin histrioonit olivat joskus allekirjoittaneellekin suunnilleen elämän tarkoitus, mutta nyt näiden kulttuuris-historiallista "dekonstruktiota" harrastaneena olen alkanut lähinnä närkästyä niistä. Cleesen jutut toki ovat edelleen hyviä.

Kiellettyjen hedelmien viimeisinä linnakkeina ovat matematiikka ja lapset, mutta jopa näiden ovia ryhdytään kolkuttelemaan kunhan vain rohkaisuryyppy tai joukkovoima kasvavat tarpeeksi suuriksi. Sukupuolet ja kaikki seksuaalijutut alkavat olla menneen talven lumia ja uutta poltettavaa pitäisi tuolle nihilistiselle dadaismille taikka vain "henkiselle pyromanialle" jo pian löytyä. En usko että tuota vulgusta pidättelee lopullisesta tavoitteestaan nytkään enää mikään muu kuin fyysisen rangaistuksen pelko.

[Saturnalia]

Ensimmäiset sata sivua luettu. Niitä hallitsi lähinnä darwinismi. Tästä kohdasta pidin, vaikka tämä ei ole Petersonin tekstiä vaan esipuheesta. Selkeästi ilmaistu:

Postmoderni vasemmisto on tänä päivänä sitä mieltä, että yhden ihmisryhmän moraalikäsitys ei ole mitään muuta kuin sen yritys käyttää valtaa suhteessa johonkin toiseen ryhmään. Kun siis ihminen on ymmärtänyt moraaliarvojensa mielivaltaisuuden, on asianmukaista suhtautua suvaitsevaisesti ihmisiin jotka ajattelevat eri tavalla. Suvaitsevaisuuden vaatimus on niin voimakas, että monien mielestä taipumus arvostelemiseen on yksi pahimpia luonteen heikkouksia. Ja koska emme erota oikeaa ja väärää emmekä tiedä mikä on hyvää, jotakuinkin huonointa mitä aikuinen voi nuorelle tehdä on neuvoa häntä siinä, miten tulee elää. Kokonainen sukupolvi on kasvanut vailla niin sanottua, asiallisesti nimettyä "käytännön viisautta", joka opasti aiempia polvia. Vaikka milleniaaleille sanotaan usein, että he ovat saaneet paremman koulutuksen kuin kukaan muu koskaan, he ovat itse asiassa kärsineet vakavasta älyllisestä ja moraalisesta laiminlyönnistä.

Niin. Alku pätee aika hyvin, paitsi islamia relativistit taitavat pitää poikkeuksena. Islamia ei taideta nähdä ainoastaan vallankäyttömuotona, jostain syystä.
Loppu tiivistää aika hyvin sen, ettei koulutus pelasta yksilöä arvottomuudelta ja sen seurauksilta. Koulutustason jatkuvasta noususta ei ole täyttämään kulttuurista arvotyhjiötä, taitaa nykyään mennä lähinnä päinvastoin, eli koulutustason nousu lisää kulttuurista arvotyhjiötä ja sivistymättömyyttä kun klassisista ja konservatiivisista hyveistä on luovuttu liberaalin relativismin hyväksi.

[Sakari]

^ hyvin todettu. Liberaalirelativismi on taantumusta.

[Miniluv]

Pitääpäs kertoa, miten kävi edellä linkatun Jordanin Genesis-videon kanssa.

JP aloitti viittaamalla Genesiksen alun ja Johanneksen yhtäläisyyteen. Sitten hän sanoi, että Raamattu on kirjoitettu kuin mikä tahansa kirja, kirjailija onnvoinut muuttaa alkua ja loppua sen mukaan mitä tarina vaatii tms.

...HETKINEN...

Ei vaan mene noin. Jopa minä tiedän että Genesiksen ja Ilmestyksen välillä on piiiitkä aika.

Aikaa videolla kului muutama minuutti.

Edit: Jordanetics ei vielä saatavilla Castalia Houselta (suomalainen firma, muuten).

Edit2: tärppi Book Depositorylta,

[Brandis]

Jordanetics-teoksen kohdalla kannattaa pitää mielessä sekin, että kyseessä on ihminen ja kirja, joka saa (kyseenalaista?) mainetta toisen elämäntyöstä virheitä etsimällä. Taidamme jakautua, me ihmiset, innovaattoreihin ja tekijöihin, ja niihin, jotka kritisoivat toisten tekemistä.

Onneksi Vox Day itsekin huomioi tämän asian ja laittaa merkille myös ne ansiot ainakin joiltakin osin.

@Bona Jungilaisuuteen liittyvästä asiantuntijuudesta kirjoitin eilen pitkästi, mutta kadotin tekstin ennen lähettämistä jonnekin, pahus. Nyt lyhyemmin; jungilainen koulukunta ei ole mikään suosittu akateemisten piirien keskuudessa ylipäätään (muuallakaan kuin USA:ssa), akateemiset piirit ja hänen loppuaikojensa mielenkiinto parapsykologiaan ovat huono yhdistelmä. Silti hän on ollut merkittävä tekijä esimerkiksi psykoanalyysin alkuvaiheiden osalta, vaikuttaen ajattelullaan freudilaisuuteen. Herrat Freud ja Jung tekivät tiivistä yhteistyötä vuosina 1907-1913.

Viittasit asiantuntemuksen merkityksettömyyteen tällä saralla ja että kuka vain voi tulkita tätä asiaa sen ollessa 'peruskoulutasolla'. Kaikki kunnia maamme yläkoululaisille, etenkin, jos heidän mielenkiintoaan ja tietotaitoaan tähän suuntaan yhtään ruokittaisiin, mutta koetko sinä, että jungilainen koulukunta on pääpiirteissään peruskoulutasoa? Persoonallisuustutkimukset (ego-varjo-persoona), synkroniteetti, kompleksit, arkkityypit ja kollektiivinen alitajunta tai hänen vaikutuksensa ja erimielisyytensä suhteessa psykoanalyysin syntyprosessiin eivät ole peruskoulutasoa, kaukana siitä.

harmillista on, jos eurooppalaisillekin jungilaisuuden voi myydä uudessa kääreessä ilman, että kukaan huomaa mitään.

Peterson siis yhdistää perusjungilaisia käsitteitä evoluutioteoriaan ja muodostaa näin päivitetyn, mutta perustaltaan jungilaisen ja siksi ei-niin-kovin-omaperäisen ajatuskehikon.

Oliko etenkin alempi lainaus omaa ajatteluasi? Ja, jos se oli, niin tahtoisitko nyt omin sanoin selittää ja avata asiaa hieman pidemmälle. Peterson käyttää jungilaista tulkintaa kautta linjan, ei yksin suhteessa evoluutioteoriaan. Koskeeko kritiikkisi kauttaaltaan hänen jungilaista tulkintaansa?

Mitä tarkoitat sillä, että jungilaisuutta myydään nyt 'uudessa kääreessä'?

Penäsit myös pitkällisen kirjoituksen verran häneltä lähteiden merkitsemistä ja lähteisiin viittaamista, ihmettelit miksi ei akateeminen maailma älähdä lähteisiin viittaamattomuudesta ja toisten teorioiden omimisesta. Peterson on painottanut useaan otteeseen asioiden syvällistä ymmärtämistä, ei ajatusten esittämistä ominaan vaan kunnian kuulumista oikealle taholle. Esimerkiksi tästä (kohdasta 21:55 alkaen). Ko. haastattelu on muutenkin mielenkiintoinen, käsitellen laajalti kritiikkiä.

Nostit kirjoituksessasi esiin evoluutioteorian ja luomiskertomuksen, oletko tutustunut muilta osin hänen Raamattu-sarjaansa? Se käsittää yli 10 à 2½ h luentoa. En kyllä olettanutkaan, että hän viittasi aihepiiriin tutustumisellaan muinaiskirjoitusten tulkintaan tai olisi koskaan väittänytkään olevansa niiden suhteen mikään asiantuntija, käsittääkseni muinaiskieliä osaa tulkita aniharva ihminen maailmassa (ja heidänkin tulkinnastaan kai on olemassa kyseenalaistuksia, tulkinnanvaraisuutta, historiallisia sidonnaisuuksia..).

e: pois toistoa.

[IDA]

Alan itse huolestua Petersonista sitä syvemmin, mitä enemmän asiaan tutustun. Jännittävä ilmiö tuo gnostilaisuus, miten se aina putkahtaa milloin mistäkin.

Karkeasti sanoen se onkin kaikkilla missä kirkon puhdas oppi ei vallitse.

Esimerkiksi protestanttisuudesta löytää helposti gnostilaisuuden, koska se usein pohtii Jumalaa pelkkänä abstraktina ideana, jolla ei ole mitään vuorovaikutteista suhdetta luomakuntaan. Rajasta tuonpuoleiseen on tehty harmaa seinä, jonka läpi ei saa edes yrittää: Taivaassa ei ole kirkkoa, tai jos on, niin he eivät ainakaan kuule meitä, eikä pyhiltä saa pyytää esirukouksia; ihminen ja luomakunta on täysin turmeltuneita ja pahoja; jne.

Tuollaista ilmiötä selvästi on protestantismin piirissä vaikka ei juuri koskaan äärimmillään. Tästä huolimatta esimerkiksi luterilaisuus on selkeästi tie Jumalaa kohti ja sillä on vahva potentiaali jalostua katolisuudeksi. Vitsi vitsinä

Itse en asettaisi Petersonille kovia vaatimuksia, koska hän ei ole kristitty ja heti ensimmäisen luentonsa aluksi kertoo, että hän itsekin luentojen aikana vasta opiskelee luennoimiaan asioita toivoen keskuslelua yleisön kanssa. Hän ei väitä esittävänsä mitään totuutta. Totta kyllä on, että lipsuminen dualismiin, jossa kaikki materiaalinen on pahaa ja vain hengellinen hyvää, vaikuttaa olevan suurena vaarana, jos noita luentoja seuraa enemmän. Nykymaailmassa on kuitenkin aika iso juttu, jos saa ihmiset kiinnostumaan Raamatusta. Sen verran luottoa ihmisiin pitää olla, että he itse ryhtyvät sitä lukemaan, asioita pohtimaan ja tietojaan syventämään, jos kiinnostus on yhtään pysyvää laatua eivät jää pelkästään Petersonin pohdintojen varaan.

Monet teologitkin muuten käyttävät alkukielten käsitteitä osaamatta varsinaisesti alkukieltä. Tämä on ihan ymmärrettävää, koska alkukielten yksittäisistä käsitteistä ja niiden merkityksestä löytyy paljon tutkimusta kaikkilla kielillä joilla teologiaa on harjoitettu.

[Miniluv]

Jordanetics-teoksen kohdalla kannattaa pitää mielessä sekin, että kyseessä on ihminen ja kirja, joka saa (kyseenalaista?) mainetta toisen elämäntyöstä virheitä etsimällä. Taidamme jakautua, me ihmiset, innovaattoreihin ja tekijöihin, ja niihin, jotka kritisoivat toisten tekemistä.

Onneksi Vox Day itsekin huomioi tämän asian ja laittaa merkille myös ne ansiot ainakin joiltakin osin.

Et kai vaan tarkoita, että virheiden etsiminen tiedemiehen, PROFESSORIN ajatuksista olisi jotenkin epäsuotavaa? Että hän ehkä ei tätä itse hyväksyisi? Jos "tavis" tai "pelkkä kriitikko" löytäisi "innovaattorin" pahan virheen, sitä huonompihan on asia sen innovaattorin kannalta!

Innovaattori on tietysti määrittelykysymys, mutta tässä Vox Dayn meriittejä: pitkä kolumji kansallisesti julkaistussa lehdessä, pelisuunnittelija, kustantaja/kustannustoimittaja (ainakin Castalia Housen alullepanijoita) ja omia teoksia useilta eri aloilta.

[Tavan]

Innovaattori on tietysti määrittelykysymys, mutta tässä Vox Dayn meriittejä: pitkä kolumji kansallisesti julkaistussa lehdessä, pelisuunnittelija, kustantaja/kustannustoimittaja (ainakin Castalia Housen alullepanijoita) ja omia teoksia useilta eri aloilta.

Lisäksi Vox on ollut top listoille yltävä muusikko, sekä yhteiskuntafilosofi, jonka ajatuksia ja havaintoja ovat monet establishment-tieteilijätkin kopioineet.

Merkittävänä esimerkkinä Voxin suorittama ja julkaisema tilastollinen tutkimus, joka todisti, että uskonnon ja sodan välillä ei olekaan sitä linkkiä, mitä pitkään väitettiin.

Vox oli myös olennainen vaikuttaja Rabid Puppiesin ja GamerGaten kaltaisissa oikeistolaisen kulttuurisodankäynnin menestystarinoissa.

Nykyään hän myös julkaisee ja kirjoittaa supersankari-sarjakuvia, jotka kilpailevat Marvelin ja DC:n mädätyssarjisten kanssa.

[Saturnalia]

Kirja luettu. Jos ette jaksa/viitsi lukea kokonaan, niin lukekaa luku 11. Siinä on periaatteessa suurin osa kulttuurimarxismikritiikistä.
Semmoinen lievästi arvokonservatiivinen self-help kirjahan se on. Välillä hyvinkin pitkästyttävä, välillä mielenkiintoinen. En nyt mitenkään valaistunut, mutta ihan luettava suurin osin. Kontraa ihan kivasti nykyisen liberaalin ajan hengen kanssa. Semmoinen tämän ajan Sarasvuo. Jordanille on nyt tilaus.

[J. Lannan haamu]

Nuo ovat kaikki mielenkiintoisia tulkintoja joita kannattaa lähestyä avoimesti. Mutta toisaalta ei liian positiivisesti tai mystifioiden. Ehkä suhtautumiseni on alusta alkaen ollut hyvin erilainen kuin useiden kriitikoiden, siksi en oikein saa kiiinni useasta pohdinnasta. Mutta jos välillä tiivistää, niin suhtautumiseni Petersonin sisältöihin ja ajamiinsa asioihin ei jotenkaan muutu tai pikemminkin mullistu, jos en allekirjoita tai tiedosta tarpeeksi hänen tulkintojensa taustoja. Erityisesti tuo raamatuntulkinta, siinä tärkeintä on kuinka hän tulkitsi näkyjä. Jo se on paljon mullistavampaa kuin 99% raamatuntulkitsijat pohtii .

Sama asia Jungista, ne asiayhteydet jossa hän Jungiin viittaa, niin ovat mielestäni hyvin oleellisia ja aiheeseen sopivia. Luenko tai kuuntelenko sitten tietyllä korvalla, mutta mielestäni siinä nivoutuu yhteen hyvin juuri se yksilön tapa olla maailmassa, kasvu ja kehittyminen, vanhempien rooli, metafysiikka, seksuaalisuus ja monet muut. Tämän jälkeen vielä se, kuinka hän tuo massan tietoisuuteen feminismin ja kulttuurimarxismin epäloogisuudet.

Vaikka kuinka alkaisin etsiä epäloogisuuksia, ne aiheet tai se tapa on jotenkin niin kaukana omasta käsityksestäni tai kiinnostuksistani enkä millään näe niiden vaikutusta niin suurena mitä kriitikot heijastaavat henkilöön. On siinä muutama asia joka vaikuttaa uskottavuuteen, ne ovat nimeomaan identiteettipolitiikka ja se, ettei hän suostunut keskustelemaan tiettyjen henkilöiden läsnä tai perustelemaan näkemyksiään. Siinä on taustalla motiivi, joka on mahdollisesti tuntematon. Mutta juuri tuo tuntemattomuus ja viitteet muurareihin ja 'gnostilaisuuteen' tekevät henkilöstä kiinnostavan, monen muun seikan ohella.

Seuraan mieluusti palautetta ja kritiikkiä, jospa jossain kohtaa tulee vastaan jotain jolla on omaan näkemykseeni merkityksellistä. Sitä ennen tosin pohdin ja ammennan niistä diipeistä pointeista mitä esiintyy paaaljon etenkin ennen 12 Rules for Lifea.

[Miniluv]

Vaikka kuinka alkaisin etsiä epäloogisuuksia, ne aiheet tai se tapa on jotenkin niin kaukana omasta käsityksestäni tai kiinnostuksistani enkä millään näe niiden vaikutusta niin suurena mitä kriitikot heijastaavat henkilöön.

Luit varmaan yltä kokemukseni Petersonin videoluennon ensiminuuteista. Eli että jätkä selittää,pokkana asiasta jota ei tunne.

Olenkk väärässä kun katson että tämä(kin) vaikuttaa JP:n uskottavuuteen?

[mökkihöperö]

Alan itse huolestua Petersonista sitä syvemmin, mitä enemmän asiaan tutustun. Jännittävä ilmiö tuo gnostilaisuus, miten se aina putkahtaa milloin mistäkin.

Karkeasti sanoen se onkin kaikkilla missä kirkon puhdas oppi ei vallitse.

Esimerkiksi protestanttisuudesta löytää helposti gnostilaisuuden, koska se usein pohtii Jumalaa pelkkänä abstraktina ideana, jolla ei ole mitään vuorovaikutteista suhdetta luomakuntaan. Rajasta tuonpuoleiseen on tehty harmaa seinä, jonka läpi ei saa edes yrittää: Taivaassa ei ole kirkkoa, tai jos on, niin he eivät ainakaan kuule meitä, eikä pyhiltä saa pyytää esirukouksia; ihminen ja luomakunta on täysin turmeltuneita ja pahoja; jne.

Tuollaista ilmiötä selvästi on protestantismin piirissä vaikka ei juuri koskaan äärimmillään. Tästä huolimatta esimerkiksi luterilaisuus on selkeästi tie Jumalaa kohti ja sillä on vahva potentiaali jalostua katolisuudeksi. Vitsi vitsinä

Itse en asettaisi Petersonille kovia vaatimuksia, koska hän ei ole kristitty ja heti ensimmäisen luentonsa aluksi kertoo, että hän itsekin luentojen aikana vasta opiskelee luennoimiaan asioita toivoen keskuslelua yleisön kanssa. Hän ei väitä esittävänsä mitään totuutta. Totta kyllä on, että lipsuminen dualismiin, jossa kaikki materiaalinen on pahaa ja vain hengellinen hyvää, vaikuttaa olevan suurena vaarana, jos noita luentoja seuraa enemmän. Nykymaailmassa on kuitenkin aika iso juttu, jos saa ihmiset kiinnostumaan Raamatusta. Sen verran luottoa ihmisiin pitää olla, että he itse ryhtyvät sitä lukemaan, asioita pohtimaan ja tietojaan syventämään, jos kiinnostus on yhtään pysyvää laatua eivät jää pelkästään Petersonin pohdintojen varaan.

Monet teologitkin muuten käyttävät alkukielten käsitteitä osaamatta varsinaisesti alkukieltä. Tämä on ihan ymmärrettävää, koska alkukielten yksittäisistä käsitteistä ja niiden merkityksestä löytyy paljon tutkimusta kaikkilla kielillä joilla teologiaa on harjoitettu.

Gnostilaisuudessahan on ajatus, että kaikki materiaalinen on pahaa, ja vain hengellinen hyvää

Esimerkiksi feministinen ajatus jonka mukaan sukupuoli on sosiaalinen konstruktio, on ihan täyttä gnostilaisuutta. Biologinen ja materiaalinen ruumis on paha ja epätodellinen, kun taas henkinen kokemus sukupuolesta on todellista ja hyvää

Gnostilaiset nimenomaan yrittävät irtautua maallisesta/materiaalisesta pelkkään hengellisyyden

Noi luterilaisuuden yhteydet gnostilaisuuteen on kaukaa haettuja, mutta liketin kommenttia silti koska oli muuten niin hyvä.

En ole kuullutkaan että luomakunta olisi luterilaisuudessa täysin paha. Jumala on myös jatkuvassa vuorovaikutuksessa luomakunnan kanssa. Täydellinen turmeltuneisuus on syntiinlankeemuksesta johtuvaa, se ei tee ihmisestä sinänsä pahaa. Ihminen on luotu hyväksi ja kuitenkin joutunut eroon Jumalasta. Eikös katolinen oppi asiasta ole sama? Ihminen syntiinlankeemuksesta johtuen on kaikilta osin epätäydellinen (syntinen), eikä sellaisenaan kelpaa täydelliselle Jumalalle ilman sovitusta

En myöskään tunnustuksellisena luterilaisena väitä, ettei taivaassa ole kirkkoa, enkä edes ettei porukka siellä kuule meitä. Väitän että pyhien rukoilemiseen ei ole käskyä, kehoitusta eikä tarvetta koska Jumala itse on uhrannut itsensä suoraan syntisten ihmisten puolesta eikä Kristuksen lisäksi tarvita muita välimiehiä

[J. Lannan haamu]

En sanoisi että olet lainkaan väärässä tuossa kohtaa. Jos Peterson esimerkiksi soveltaisi 5 personallisuustyyppiä niin sanotusti päin helvettiä, se herättäisi huomion. Saati Jung tai metafysiikka. Se vaikuttaisi monella tavalla. Mutta en koe kuinka päin hel.....hän on tulkinnut sitä mikä esim. kriitikoita mättää, tässä kohtaa tai ylipäätään.

Toinen asia on vielä se, että mikä merkitys tällä ko. asialla, minkä kukin näkee ristiriitaiseksi ja sitä kautta kokevat henkilön epäaidoksi, illuminatiksi tai suovelhoksi, on itse kokonaisuuteen. Koen oleelliseksi esimerkiksi ne asiat jotka aiemmin mainitsin, sekä sen ohella mitkä laajemmat kulttuurilliset ja evoluutiobiologiset asiat vaikuttavat tähän tilaan. Se yhteys, että on persoona ja psykologia, sitten taustalla vaikuttamassa evoluutio, biologian ja kulttuurin yhtymä, ja kolmantena tasona vielä se 'unknown' - metafysiikka. Näiden vaikutuksia ja balanssia.

Edit. Pohdin tuossa kuukausia sitten että yksi syy mikä Petersonin jutuissa on mielenkiintoista, niin niissä on jotain samankaltaista henkeä mitä Carlos Castanedassa. Siinä ei kuitenkaan CC ole se subjekti, vaan se maailma mitä hän kuvaa. Samalla tavalla ajatellen, en juuri edes lukenut ensimmäisen kirjan 'akateemista' osiota, joka ei ilmeisesti tukenut jotain kulttuuriantropologista methodologia. Mielestäni on aivan oikein kritisoida häntä siitä, mutta sen merkitys siinä maailmankatsomuksessa, joka kirjoista välittyy, ei tavoita niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä.

[Brandis]

Jordanetics-teoksen kohdalla kannattaa pitää mielessä sekin, että kyseessä on ihminen ja kirja, joka saa (kyseenalaista?) mainetta toisen elämäntyöstä virheitä etsimällä. Taidamme jakautua, me ihmiset, innovaattoreihin ja tekijöihin, ja niihin, jotka kritisoivat toisten tekemistä.

Onneksi Vox Day itsekin huomioi tämän asian ja laittaa merkille myös ne ansiot ainakin joiltakin osin.

Et kai vaan tarkoita, että virheiden etsiminen tiedemiehen, PROFESSORIN ajatuksista olisi jotenkin epäsuotavaa? Että hän ehkä ei tätä itse hyväksyisi? Jos "tavis" tai "pelkkä kriitikko" löytäisi "innovaattorin" pahan virheen, sitä huonompihan on asia sen innovaattorin kannalta

En tarkoita sitä, on tarpeen suhtautua terveellä kriittisyydellä ja osoittaa ajattelun virheellisyyksiä, jos aidosti tarvetta sille ilmenee. Akateemisen maailman tulee kestää kritiikkiä. Tarkoitan sitä, että myös kritiikin esittäjän ajatuksiin tulee suhtautua yhtä lailla kriittisesti, eikä suinkaan pelkkä kritiikin osoittaminen (kuka tekee sen tykimmin!) saa olla mikään itseistarkoitus. Suhtaudun penseästi sen kaltaisiin ihmisiin, jotka pyrkivät pätemään jonkun toisen kustannuksella - lähtökohtaisesti. Lupaan tutustua Vox Dayn ajatuksiin silti vielä.

(Henkilön meriittilistaus ei tietenkään ole mikään osoitus siitä, että hän on Petersonin suhteen huomioissaan oikeassa.) Ennen kuin on vaarana, että alan kuulostamaan fanityttökerholaiselta, lepuutan asiani hetkeksi ja palaan jälleen myöhemmin asiaan  .

[Miniluv]

IDA taisi viitata tällaiseen käsitteeseen?

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Total_depravity

[Miniluv]

eikä suinkaan pelkkä kritiikin osoittaminen (kuka tekee sen tykimmin!) saa olla mikään itseistarkoitus.

Kyllä se kritikin osoittaminen vaan on tieteessä suunnilleen itsetarkoitus. On vaikea todistaa matematiikan ulkopuolella asioita, mutta tavallaan helppoa kumota ne. Sanot että kritisoida saa, muttei sitten oikein kuitenkaan, jos tekee väärällä tyylillä...

Ei ole sen vika joka osoittaa virhettä. Vika on sen, joka esiintyy luennoitsijana asiassa, jonka perusteissa hänellä on tykillä ammutun kokoisia aukkoja.

Niin, en ole vielä tohtinut katsoa JP-videota 3 minuuttia pitemmälle...

Toinen asia on vielä se, että mikä merkitys tällä ko. asialla, minkä kukin näkee ristiriitaiseksi ja sitä kautta kokevat henkilön epäaidoksi, illuminatiksi tai suovelhoksi, on itse kokonaisuuteen.

Eli vikoja on, mutta ne eivät vaan haittaa sinua? 

Niin. Kerro ihan omin sanoin mikä merkitys jonkun henkilön teoksen x tulkinnalle olisi, jos hänellä ei olisi hajuakaan teoksen x kronologiasta (eikä sitä myöten sen sidoksista aikansa historiaan)?

[Miniluv]

(Henkilön meriittilistaus ei tietenkään ole mikään osoitus siitä, että hän on Petersonin suhteen huomioissaan oikeassa.)

Ja sitähän ei kukaan olekaan väittänyt. Sanoin, että innovaattori on määrittelykysymys, mutta Vox ei ole ihan tavallinen tallianenkaan, ansioita on.

[IDA]

IDA taisi viitata tällaiseen käsitteeseen?

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Total_depravity

Joo. Enkä siis varsinaisesti tarkoittanut luterilaisuutta, joka ei ota tuossa turmeltuneisuudessa kaikkein jyrkintä kantaa. Itse asiassa pidän luterilaisesta teologista ja katselen paljon innokkaammin STI:n kuin Jordan Petersonin videoita.

Noista Petersonin raamattuluennoista jankutan sen verran, että vaikka hän tekisi alussa virheen, niin aivan alussa hän muistaakseni nimenomaan sanoo, että ei ole mikään asiantuntija. Alan kohta katselemaan noita Petersonin videoita kokonaan

[J. Lannan haamu]

Eli vikoja on, mutta ne eivät vaan haittaa sinua? 

Niin. Kerro ihan omin sanoin mikä merkitys jonkun henkilön teoksen x tulkinnalle olisi, jos hänellä ei olisi hajuakaan teoksen x kronologiasta (eikä sitä myöten sen sidoksista aikansa historiaan)?

Enhän minä ole missään vaiheessa sanonut, että Petersonin persoonassa, käsittelemissään aiheissa tai tulkinnoissa ei olisi vikoja. Minua ei vaan haittaa yhtään pätkää se, kuinka Peterson tulkitsee raamattua. Vaikka hänellä on laaja-aiheinen konsepti Biblical series, en ole siihen vielä edes perehtynyt ja tuskin tulenkaan. Sen sijaan olen parikin kertaa maininnut, että minua häiritsee se, ettei Peterson lähde kunnolla identiteettipolitiikkaan. Sillä noin älykkään miehen tulisi tietää että amerikan Alt-Right on luonnollinen tulema siinä vaiheessa kun henkilön identiteettiä, traditiota jne. häpäistään tähän tyyliin mitä tehdään.

Olen tätä yrittänyt jankuttamiseen saakka tuoda esiin, näköjään hyvin heikolla menestyksellä, että JBP:n anti on yksilön voimaantumisesta ja selviämisestä maailmasta. Yksilöiden erot sukupuolessa sekä ylipäänsä yksilön toiminta. Toisena vahvuutena Petersonilla on tietyt yhteiskunnalliset ilmiöt, kulttuurimarksismi, kulttuurievoluutio, postmodernismi sekä tietyt yhteiskunnalliset liikkeet. Kolmantena tulee sitten metafysiikka, Jungin teoriat jne.

Kuinka minun tulisi reagoida, jos omasta mielestäni Petersonin jossain tulkinnassa olisi mielestäni aukkoja tai virheitä? Tarkoittaako se sitä, että hän ei ole ansiokkaasti tuonut esiin ja taistellut esim. psykologian puolesta, yksilön sukupuolierojen puolelsta, kulttuurimarksismia ja postmodernismia vastaan jne?

Petersonia ovat tähän asti kritisoineet kaksi eri ryhmää: Etnonationalistit sekä jonkun sortin uskovaiset. Olisi kiva tietää, että kumpaanko tämän ketjun kriitikot kuuluvat vai tuleeko joku kolmas ryhmä?

Minusta se perspektiivi on tässä hieman hukassa, myös Vox Daylla.

Edit. @Miniluv , kerrotko vielä että mitä ansioita Vox Daylla on analysoida Jordan Petersonia? Siis tarkoitan nyt ns. kenen tahansa tavan tallaajan lisäksi? Tiedän, että hän on suunnitellut videopelejä, mutta mikä tekee hänestä ns. kovemman luokan kriitikon suhteessa vaikka Richard Spenceriin tai johonkin toiseen Alt-Right figuuriin?

[Miniluv]

Ansioita kritisoida? Perustason virheiden ja ristiriitaisuuksien paljastamiseen riittäisi perusluokan ansiot. Vox on älykäs ihminen (mensatasoa), pitäisi riittää.

Miten uskovaisuus tms. kumoaisi tuossa viestissä,366 esittämäni kritiikin? Varo vaan heittelemästä argumentaatiovihreitä, katson vielä toiset kolme minuuttia Jorskan esitelmää...! 

[J. Lannan haamu]

Ai nyt se on jo Jorska...ennen se oli jätkä 

Luin tuon aiemman siten, että sillä olisi jollain tavalla enemmän merkitystä jos ja kun Vox Day kritisoi Petersonia. Mielestäni tähän pätee erittäin hyvin se Alt-Right tai identiteettipolitiikan puute, eli Vox Daylla on eräänlaista uskottavuutta kritisoida tätä identiteettipolitiikan puutetta. Mutta se, että Vox Day kuvaa Petersonia mentaalisti epätasapainoiseksi ja tai hörhöksi ja antaa olettaa että tällä olisi merkitystä Petersonin sisältöihin, se ei oikein riitä. Ja mitä kaikkea hän onkaan löytänyt kritisoitavaksi, täytyy jossain vaiheessa käydä läpi oikein kunnolla.

Uskovaisuus ei suinkaan kumoa kritiikkiä, olenko näin sanonut tai antanut olettaa? Minä totesin, että Petersonin persoonaa tai sisältöjä tuntuvat kritisoivan kaksi tahoa, Alt-Right tyypit sekä uskonnolliset ihmiset. Tämä ei ole ongelma, mutta siinä voi olla dilemma, jos kummatkaan eivät halua tai kykene näkemään ns. kokonaiskuvaa. Eli tavallaan hurahtavat siihen omaan kritiikkiin siten, että antavat sen vaikuttaa ja mennä (muiden) oleellisten asioiden edelle.

Jos henkilö ei tunne osaa ilmiöstä A, niin vaikuttaako se hänen uskottavuuteen ilmiön B tai C tai D kanssa, tai jopa johonkin muuhun osaan A:ssa.

No, tämä varmaan riittää tästä. En kuitenkaan muuta mielipidettäni sen suhteen, että JBP on erittäin merkityksellinen henkilö nykyajan yhteiskunnallisessa toiminnassa. Sekä paljon paljon muuta.

[mökkihöperö]

Itse asiassa pidän luterilaisesta teologista ja katselen paljon innokkaammin STI:n kuin Jordan Petersonin videoita.

Niin minäkin

Peterson itse ei edes sano uskovansa Jumalaan ja luulen ettei kaverilla välttämättä ole edes yritystä tulkita Raamattua siten kuin se on oikeasti tarkoitettu ymmärrettäväksi

Petersonilta kysyttiin hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan. Peterson vastasi toteamalla, että ihmiset kysyvät häneltä usein, uskooko hän Jumalaan, eikä hän pidä kysymyksestä. "Se on yritys lokeroida minut", Peterson totesi. "En myöskään tiedä, mitä kysyjä tarkoittaa uskomisella tai Jumalalla, ja he luulevat tietävänsä. Ja todennäköisyys, että he hahmottavat uskomisen ja Jumalan samalla tavalla kuin minä, on käytännössä nolla." Pian Peterson kuitenkin jatkoi: "Toimin kuin Jumala olisi olemassa. Voit itse määritellä, tarkoittaako se, että uskon häneen."

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kanadalainen-psykologian-professori-vuokrasi-teatterin-ja-pitaa-siella-omalaatuisia-raamattu-luentoja

Tummennus meikän. No, kukin tyylillään.

Jos henkilö ei tunne osaa ilmiöstä A, niin vaikuttaako se hänen uskottavuuteen ilmiön B tai C tai D kanssa, tai jopa johonkin muuhun osaan A:ssa.

Jos henkilö ei tunne Raamattua niin kyllä se vähän vaikuttaa uskottavuutensa kun kuitenkin luennoi Raamatusta

Ihan pätevä psykologi varmaan, ei siinä

[Brandis]

Petersonilta kysyttiin hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan. Peterson vastasi toteamalla, että ihmiset kysyvät häneltä usein, uskooko hän Jumalaan, eikä hän pidä kysymyksestä. "Se on yritys lokeroida minut", Peterson totesi. "En myöskään tiedä, mitä kysyjä tarkoittaa uskomisella tai Jumalalla, ja he luulevat tietävänsä. Ja todennäköisyys, että he hahmottavat uskomisen ja Jumalan samalla tavalla kuin minä, on käytännössä nolla." Pian Peterson kuitenkin jatkoi: "Toimin kuin Jumala olisi olemassa. Voit itse määritellä, tarkoittaako se, että uskon häneen."

Ymmärrän tavallaan mitä Peterson tuolla tarkoittaa, koen, että hänellä on samanaikaisesti sekä omapäinen että älyllinen suhtautuminen jumalauskoon. Otin lainauksesta pois tekemäsi vahvistuksen ja vahvistin uudelleen hänen sanoistaan ne kohdat, joita pidän ko. lainauksesta sen tulkinnan kannalta olennaisempina.

[mökkihöperö]

Petersonilta kysyttiin hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan. Peterson vastasi toteamalla, että ihmiset kysyvät häneltä usein, uskooko hän Jumalaan, eikä hän pidä kysymyksestä. "Se on yritys lokeroida minut", Peterson totesi. "En myöskään tiedä, mitä kysyjä tarkoittaa uskomisella tai Jumalalla, ja he luulevat tietävänsä. Ja todennäköisyys, että he hahmottavat uskomisen ja Jumalan samalla tavalla kuin minä, on käytännössä nolla." Pian Peterson kuitenkin jatkoi: "Toimin kuin Jumala olisi olemassa. Voit itse määritellä, tarkoittaako se, että uskon häneen."

Ymmärrän tavallaan mitä Peterson tuolla tarkoittaa, koen, että hänellä on samanaikaisesti sekä omapäinen että älyllinen suhtautuminen jumalauskoon. Otin lainauksesta pois tekemäsi vahvistuksen ja vahvistin uudelleen hänen sanoistaan ne kohdat, joita pidän ko. lainauksesta sen tulkinnan kannalta olennaisempina.

Niin, Petersonhan voisi kyllä määritellä, mitä hän sitten uskomisella ja Jumalalla tarkoittaa ja sen jälkeen kertoa uskooko vaiko ei.

Jos usko ei käsitteenä sisällä totena pitämistä ja/tai Jumala ei tarkoita persoonallista Luojaa niin minun määritelmässäni silloin ei uskota Jumalaan. Näin jumalauskon varmaan suurin osa muistakin ihmisistä käsittää

Lähes kaikki ihmiset toimivat jossain määrin niinkuin Jumala olisi olemassa koska ihmisillä on sisäänrakennettu vaisto siitä että maailma on järjestetty loogisesti, elämällä on tarkoitus, ihminen on vastuussa teoistaan, on olemassa objektiivisia moraaliarvoja jne

Peterson varmaan halusi vastauksellaan vain säilyttää sekä kristillisen että sekulaarin yleisönsä

Tai noin minä sen luen kunnes toisin todistetaan

[Mindy]

Petersonilta kysyttiin hänen uskonnollisesta vakaumuksestaan. Peterson vastasi toteamalla, että ihmiset kysyvät häneltä usein, uskooko hän Jumalaan, eikä hän pidä kysymyksestä. "Se on yritys lokeroida minut", Peterson totesi. "En myöskään tiedä, mitä kysyjä tarkoittaa uskomisella tai Jumalalla, ja he luulevat tietävänsä. Ja todennäköisyys, että he hahmottavat uskomisen ja Jumalan samalla tavalla kuin minä, on käytännössä nolla." Pian Peterson kuitenkin jatkoi: "Toimin kuin Jumala olisi olemassa. Voit itse määritellä, tarkoittaako se, että uskon häneen."

Ymmärrän tavallaan mitä Peterson tuolla tarkoittaa, koen, että hänellä on samanaikaisesti sekä omapäinen että erittäin älyllinen suhtautuminen jumalauskoon. Otin lainauksesta pois tekemäsi vahvistuksen ja vahvistin uudelleen hänen sanoistaan ne kohdat, joita pidän ko. lainauksesta sen tulkinnan kannalta olennaisempina.

Peterson on ENTP ja siten älyllinen rehellisyys ja loogisuus on hänelle erittäin tärkeää. Itsekin (myös ENTP) kamppailen kristinuskon kanssa samantapaisten ongelmien kanssa kuin Peterson. En voi rehellisesti sanoa uskovani Jumalaan, koska en oikeastaan tiedä, mitä se tarkoittaa. En tiedä, miten ihmiset uskovat johonkin, mitä he eivät ole ajattelun kautta oppineet. Koko uskomisen käsite ja miten ihmiset tulevat uskoon on minulle täyttä hepreaa. Samalla olen vuosi vuodelta varsinkin viimeiset 5-10 vuotta ajautunut taas lähemmäs kristinuskoa, sillä elämäntapana, kulttuurin perusrakenteena ja filosofiana se toimii. Minulle teorian tärkein evaluointikriteeri on: toimiiko se käytännössä? Siksi voin sanoa rehellisesti uskovani kristinuskoon hyödyllisenä kulttuuri-innovaationa ja kannustaa ihmisiä kristinuskon pariin. Sanon monesti kristinuskon olevan edistynein kulttuurillinen teknologia, minkä ihmiskunta ikinä on kehittänyt. En vain usko aina kirkkoihin, sillä ne ovat myös suuressa määrin poliittisia organisaatioita, enkä myöskään pidä siitä, että ihmisille sanellaan ylhäältä päin, miten heidän pitää elää elämäänsä. Mutta haluan tarjota heille hyvänä vaihtoehtona kristillistä elämäntapaa, koska sen on vuosisatojen aikana todistettu toimivan hyvin ja tuottavan vakaita, rauhallisia, kehittyneitä ja vapaita yhteiskuntia, joissa yksilöillä on aika hyvä olla. Valinta heidän tulee tehdä aivan itse ilman painostusta.

Pidän itseäni kai lähinnä luterilaisena agnostikkona, koska olen kulttuurillisesti ja arvoiltani luterilainen, mutten voi rehellisesti sanoa uskovani kaikkien koulussa uskonnon tunneilla ja rippikoulussa opetettujen tarinoiden olevan täyttä totta. En voi myöskään varmuudella tietää, onko Jumala olemassa vai ei, ja odottaako meitä kuoleman jälkeen taivas tai helvetti. Kukaan ei ole koskaan tullut kertomaan varmuudella, mitä meille kuoleman jälkeen tapahtuu. Tykkään kuitenkin kuvitella, että rakkaat isovanhempani kliseisesti istuvat jossain pilven reunalla ja katselevat minua. Siten voin kuvitella heidän olevan jollakin tavalla mukana elämäni tärkeissä hetkissä, jolloin heidän poissaolonsa tekisi muuten liian kipeää ja saattaisi saada minut itkemään, mitä inhoan. Varsinkin toisten ihmisten nähden.

Anyway, Petersonin Raamattu-luennot ovat minun mielestäni ehdottomasti huippukamaa, koska hän tuo tarinoille useita uusia ulottuvuuksia. En pysty uskomaan Raamattuun "Herran Sanana", joka on täyttä totta, koska siinä on monta niin poskettoman epäuskottavaa tarinaa.  5 leipää ja 2 kalaa muka ruokkisi koko hääväen. Mutta jos ne ovat vertauskuvia jostain tai heijastavat jotain arkkityyppejä, ja niiden tarinoiden taustamerkitys selitetään evoluutiopsykologian kautta kuten Peterson tekee, niin ne muuttuvat silloin järkeenkäyviksi. Siten minun ei tarvitse olla älyllisesti epärehellinen voidakseni omaksua kristillisyyden.

Petersonin avulla olen järkeilemässä itseäni "oikeasti" kristityksi (sen sijaan että olen nyt lähinnä vain nimellisesti kristitty), mutta olen vasta polkuni alkupuolella. Koska toiseksi vahvin kognitiivinen funktioni on introvertti ajattelu (introverted Thinking, Ti), minun pitää löytää pragmaattiset selitykset epäloogisille asioille uskomuksissa, jotta voin omaksua kyseiset uskomukset. En voi vain omaksua uskomusta tuosta noin vain, ellei se ole a) empiirisesti todistettua objektiivista faktaa, jonka voi tarkistaa eri lähteistä tai b) ei välttämättä oikea selitys, mutta selittää ilmiötä sen verran hyvin, että sen mukaisesti käyttäytyminen auttaa pärjäämään käytännössä. Siksi minulle Petersonin Raamattu-luennot olivat erittäin tärkeä väylä kohti Raamatun lukemista. En ollut avannut Raamattua rippikoulun jälkeen, mutta Petersonin Raamattu-luennot inspiroivat minua ostamaan oman Raamatun ja alkamaan lukea sitä silloin tällöin.

Jos et pidä Petersonista, syy saattaa olla siinä, että käytät kognitivista funktiota introvertti tunne (introverted Feeling, Fi). Fi pyrkii luomaan sisäisesti koherentin arvojärjestelmän ja tunteet, siinä missä Ti pyrkii ajattelun loogiseen koherenttiuteen. Ti-käyttäjät ovat paremmin tietoisia toisten tunteista kuin omistaan, ja reagoivat ympäristön tunnetiloihin, sen sijaan että pysyisivät tiukasti kiinni omissa tunteissaan. Johtuu siitä, että Ti menee käsi kädessä ekstrovertin tunteen (extroverted Feeling, Fe) kanssa, siinä missä Fi menee käsi kädessä ekstrovertin ajattelun (extroverted Thinking, Te) kanssa. Ti-Fe-tyyppien tunneilmaisu vaihtelee porukan mukaan jonkin verran, joten he näyttävät Fi-Te-tyyppien mielestä tunteiltaan häilyviltä ja siksi epäluotettavilta lauman mukana juoksijoilta. Fi-Te- tyypit taas näyttävät Ti-Fe-tyyppien mielestä monesti kykenemättömiltä itsenäiseen ja loogisesti koherenttiin ajatteluun, ja siten laumasieluilta. Esim. Milo on ENFP, eli hän on Fi-Te-tyyppi. Olen tullut siihen tulokseen, että Milon kritiikki Petersonia kohtaan johtuu pitkälti juuri tuosta ENTP vs. ENFP erosta. Intuitiivisia ja erittäin älykkäitä ja sivistyneitä trolleja kumpikin, tosin Petersonin trollaus on hienovaraisempaa. Itse tykkään paljon molemmista herroista ja on harmi, ettei Milo tajua heidän olevan samalla puolella. Vox Dayn kognitiivisia funktioita en lähde arvailemaan, sillä en ole tutustunut kyseiseen herrasmieheen tarpeeksi voidakseni sanoa jotain järkevää hänen persoonallisuustyypistään.

[mökkihöperö]

En voi vain omaksua uskomusta tuosta noin vain, ellei se ole a) empiirisesti todistettua objektiivista faktaa, jonka voi tarkistaa eri lähteistä tai b) ei välttämättä oikea selitys, mutta selittää ilmiötä sen verran hyvin, että sen mukaisesti käyttäytyminen auttaa pärjäämään käytännössä

Empiirisesti todistettuja objektiivisia faktoja ei ole olemassa. Jos esimerkiksi voit nähdä ja tuntea jonkun asian et kuitenkaan voi empiirisesti todistaa että ihmisen aistihavainnot ovat luotettavia. Kohta b on paremmin muotoiltu mutta viimekädessähän on kysymys siitä miten ihminen tuntee asioiden olevan. Siihen on luotettava. Jos uskomme että näköaistimme (kokemus) antaa meille luotettavaa tietoa todellisuudesta ilman että asia vaatii perusteita, miksemme uskoisi että luonnollinen kokemus elämän tarkoituksenmukaisuudesta ja ihmisen tahdonvapaudesta (johon mm Suomen laki uskoo jakaessaan rikollisia syyntakeettomiin ja syyntakeellisiin) antaa meille luotettavaa tietoa siitä että elämällä on tarkoitus ja objektiivisia moraalitotuuksia ja vapaa tahto ovat olemassa. Elämme kuitenkin näiden luontaisten vaistojen mukaan, aivan niinkuin elämme näköaistimmekin mukaan mutta varmaa empiiristä todistetta emme voi kummankaan kokemuksen luotettavuudesta saada

Jos et pidä Petersonista, syy saattaa olla siinä, että käytät kognitivista funktiota introvertti tunne (introverted Feeling, Fi). Fi pyrkii luomaan sisäisesti koherentin arvojärjestelmän ja tunteet, siinä missä Ti pyrkii ajattelun loogiseen koherenttiuteen.

Mielenkiintoista  En nyt ole ihan varma mitä tarkoitat, mutta kyllä minulle on merkitystä sekä maailmankuvan loogisella koherinttiudella, (empirialla) että myös maailmankuvan sisäisellä loogisuudella ja sillä antaako maailmankuva sijaa ihmisen arkikokemukselle ja elämänarvoille joita ilman ei käytännössä voi elää hetkeäkään. Nämä yhdessä todistavat minulle siitä, kuinka lähellä maailmankatsomus x on totuutta

Viiden leivän ja kahden kalan riittäminen viidelle tuhannelle ei nähdäkseni ole looginen ongelma kummaltakaan katsantokannalta. Jos Jumala kykenee luomaan tyhjästä, hän kykenee myös ylittämään luonnonlait luomakunnassaan jos tahtoo. Ateismi taas olettaa samanlaista ihmettä paitsi että poistaa Jumalan ja uskoo maailmankaikkeuden luoneen itse itsensä tyhjästä ilman syytä ennen kuin se oli olemassa. Jos taas tämä uskomus (asioita voi tapahtua itsestään ilman mitään syytä) otettaisiin vakavasti ja uskottaisiin myös arkielämässä, eikä vain maailmansyntyteorioissa, koko järjellinen yhteiskunta ja elämänmuoto sekä tieteen tekeminen loppuisivat siihen paikkaan

[Saturnalia]

Itse ajattelen kristinuskosta niin, että se kuin tarina pojasta ja sudesta, jota kerrot lapselle. Tarinalla on moraalinen opetus, ja se on sen tarinan pointti.
Me sitten alamme miettiä, oliko poikaa ja sutta oikeasti olemassa. Kuinka suuri merkitys sillä, olivatko he oikeasti olemassa, on kerrottaessa tarinaa?
Mindyltä hieno kirjoitus. Kysymys on vertauskuvallisesta tarinasta, johon kuuluu uskoa totena tietäen sen olevan vertauskuvallinen osittain, kuten tarina pojasta ja sudesta. Mikä ei tietenkään väitä, etteikö tarinalla voisi olla myös totuuspohjaa alunperin. Ihan mahdollista, että joskus jonkunlainen poika ja susi oli. Samoin pidän täysin mahdollisena, että joskus jonkinlainen kapinallinen puuseppä Jerusalemissa oli, joka heitti sellaista juttua että porukka alkoi kirjoitella niitä ylös. Kaveri sai seuraajia, faneja, jotka sitten interaktiivisesti kehittivät tarinaa tähden jo kuoltua. Legenda syntyi.

Tarina on hyvin todennäköisesti saanut alkusysäyksensä joistain tositapahtumista. Siihen ovat fanit sitten luoneet kaikenlaista legendaa, jonka idea on antaa opetus edesmenneen tähden hengessä, ei olla faktuaalisesti totta. Tarina, jonka idea on saada ihmiset lisääntymään, haluamaan toisiaan tietynlaisen kurinalaisuuden kautta. Tarina esittää havainnon, että seksuaalikuri lisää syntyvyyttä, muun muassa. Sen kirjoittajat eivät mitään tyhmiä miehiä olleet vaan ikään kuin sosiologeja. Kielletty hedelmä alkaa vetää puoleensa valtavalla voimalla. Sallittu hedelmä menettää arvonsa. Vähän kuin markkinatalouden logiikkaa. Rajattu tuotanto ja markkina nostaa tuotteen arvoa. Massatuotettu muuttuu krääsäksi jota ovat kaatopaikat täynnä. Avoimet rajat vie kaikelta arvon.

Pohjimmiltaan suhteeni kristinuskoon on hyvin inhorealistinen. Se on kuin armeija. Jos se lähtee, niin tilan valtaa vieras armeija. Maa ilman puolustusvoimia on hyvin harvinainen. Meidän luonteessamme on aina jyrätä sellainen, joka ei puolusta itseään. Kristinusko on kuin demokratia, vähiten huono vaihtoehto. Protestantismissa on puolensa ja puolensa, se on taloudellisen vaurauden usko, luo sellaisen ihmisen. Pohjimmiltaan siksi, että siinä usko on yksityisasia, ei tule maallisen toiminnan tielle. Protestatismi tekee selvän eron uskon ja maallisen toiminnan välille. On henkilökohtainen suhde yläkertaan, ja sitten business.

Katoliset ja ortodoksit taas näkevät enemmän että kaikki on yleistä ja yhtä, usko on jaettava, kaikkialle ulottuva asia, ei privaatti. Tästä syystä olemme vähän jäykkiä esiintyjiä olleet muun muassa. Meidän on vaikea astua privaatin ulkopuolelle, yleiseen ja yhteiseen, se sotii oppia vastaan. Tästä syystä karjalainen on puhelias. Usko luo kansanpiirteet. Olemme tyhjiä tauluja jotka usko maalaa, ylösrakentaa apinasta joksikin. Mitään jaloa villiä ei ole. Ensin mentiin pitkä tovi kaikensorttisilla kansanuskoilla, sitten tuli kristinusko. Tämä sama logiikka saa minut vastustamaan islamia. Uskonnon eivät ole missään nimessä samalla viivalla, yhtä kimppua, vaan jokainen niistä luo omanlaisensa ihmisen. Tietysti geenit myös sitten jonkin verran vaikuttavat niin, että jokainen ihminen, kansa on jossain määrin yksilö. Epärationaalisuus luo moraalin, ja on samalla riski. Moraalilla on hinta, kuten kaikella. Kaikesta on maksettava.