2010-01-20 Nelonen: Ammattikoulutus jää maahanmuuttajilta helposti kesken

[juge]

Ammattikoulutus jää maahanmuuttajanuorilta helposti kesken. Mitä vähemmän aikaa opiskelija on asunut Suomessa, sitä vaikeampi hänen on suoriutua ammatillisista opinnoista, ilmenee tuoreesta selvityksestä.

Keskeyttämisriskiä lisää se, jos nuoren kotoutuminen Suomeen on kesken. Opintojen keskeytymisen vaara kasvaa myös, jos nuori on käynyt vain vähän kouluja entisessä kotimaassaan.

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden mielestä opintojen keskeyttämistä voi parhaiten ehkäistä osaava opettaja.

Maahanmuuttajien ammattikoulutuksen keskeytymisen syitä selvitti Opetushallituksen toimeksiannosta Turun ammatti-instituutin kehitysyksikkö.

http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/ammattikoulutus-j%C3%A4%C3%A4-maahanmuuttajilta-helposti-kesken

(Toivottavasti Brax ei lähetä minua linnaan koska linkitin tähän ilmeisen rasistiseen uutiseen.)

[skrabb]

HS - Kotimaa - 22.1.2010 - 2144 merkkiä - 1. painos

Jo tuhannet vieraskieliset saavat vuosittain ammatin
Erityisesti koulutus oppisopimuksella vetää ulkomaalaisia.

MARJUKKA LIITEN HS

Jo tuhansia vieraskielisiä nuoria valmistuu ammattiin Suomessa joka vuosi, käy ilmi Opetushallituksen torstaina julkistamasta tilastoraportista. Noin 4000 vieraskielistä opiskelijaa suoritti vuonna 2007 toisen asteen eli lukion tai ammattikoulun tutkinnon. Enemmistö heistä, yli 3000 valmistui ammattiin.

Kaikkiaan vieraskielisten opiskelijoitten osuus ammatillisessa koulutuksessa oli nelisen prosenttia. Yhteensä heitä oli noin 11600.

Vieraskielisten osuus on noussut vuodesta 2005 vuoteen 2008 lähes neljänneksen. Erityisesti oppisopimuskoulutus on vetänyt ulkomaalaisia.


Ammattiopintojen keskeyttämisriski on erityisen suuri sellaisilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden ja joilla on vähäinen koulutausta kotimaastaan.

Maahanmuuttajien opintojen keskeyttämismäärissä on suuria alueellisia eroja. Kaikissa oppilaitoksissa niitä ei edes seurata, kävi ilmi Turun ammatti-instituutin kehitysyksikön Opetushallitukselle tekemästä selvityksestä.

Tilastokeskuksen mukaan opintojen keskeyttämisprosentti oli vieraskielisillä ja ulkomaalaisilla 14-15, kun kantaväestöllä se oli noin 10.


Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on kasvanut myös peruskoulussa ja korkeakoulussa.

Peruskoulussa vieraskielisiä oppilaita oli toissa vuonna noin 17000. Heidän määränsä on lisääntynyt kolmessa vuodessa noin yhdeksän prosenttia. Silti heitä oli vasta kolme prosenttia kaikista peruskoululaisista.

Lukiolaisista vieraskielisiä oli alle kolme prosenttia eli noin 3300. Kasvua lukiossa ei juuri ollut.

Yliopistoihin haki lukuvuonna 2008-2009 noin 9000 vieraskielistä opiskelijaa, kun määrä kolme vuotta aiemmin oli 5400. Myös hyväksyttyjen ja opiskelupaikan vastaanottaneiden ulkomaalaisten määrät ovat kasvaneet, joskaan eivät yhtä paljon.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Jo+tuhannet+vieraskieliset++saavat+vuosittain+ammatin/HS20100122SI1YO057y0?free=Vieraskielisiä&date=20091224&advancedSearch=&;

[Veli Karimies]

Ihmettelen miten tämä on niin vaikeata. Meillä oli lukiossa vietnamilaisia, venäläisiä sekä saksalaisia vaihto-oppilaita. He opiskelivat matkailualaa sekä lukion normaaleja kursseja samanaikaisesti. Venäläiset ja saksalaiset oppivat suomen hyvin nopeasti, koska he ystävystyivät suomalaisten kanssa ja viettivät vapaa-aikansa meidän kanssa. Vietnamilaiset taas olivat sulkeutuneempaa sakkia ja pysyivät omissa piireissään, mutta SIITÄKIN huolimatta yllätykseni oli suuri kun he jutellessa puhuivat erittäin hyvää suomea. :O

Nyt kaikki tuntemani on töissä ympäri Suomea hotelleissa sekä ravintoloissa ja osa jatkoi ulkomaille matkailualan töihin..

[Hamsteri]

Oikea otsikko olisi: "Ammattikoulutus jää helposti kesken turvapaikkasysteemin kautta maahan tulleilta."

[Kelpo Hääppönen]

Niin tätä taas...

Keskeyttämisriskiä lisää se, jos nuoren kotoutuminen Suomeen on kesken.

Kotoutuminen kesken on se sopivan pyöreä perustelu, joka voi tarkoittaa sitten aina tarpeesta riippuen mitä vain. Eikä viittaustakaan siihen että sekin on mahdollista ettei kotoutuminen koskaan päätykään.

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden mielestä opintojen keskeyttämistä voi parhaiten ehkäistä osaava opettaja.

Ei suomalaisista opettajista taida enää paljon tämän enempää irrota - ei Pisan mukaan ainakaan peruskoulun opettajista. Mutta tokihan maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on jotain muutakin lääkettä mietittynä?


Huhhuh, eli toimittaja oli taas kirjannut sanasta sanaan mamujen ruikutukset ja eikun oksennus edelleen niiden silmille, jotka ovat sen ansainneet...

[Bellerofon]

Yksi syy on varmasti se, että peruskouluissa maahanmuuttajilta ei vaadita mitään. Peruskoulussa rahaa maksetaan joustavan opetuksen oppilaasta muistaakseni kolme viikkotuntia, kun taas normaalioppilaasta maksetaan jotain 1,5 pintaan. Eli kouluille maahanmuuttajat ovat "helppoa" rahaa, koska heihin ei kuitenkaan panosteta samassa suhteessa resursseja. Kaikkia opetetaan samalla tavalla, koska yhdelläkään tuntemallani opettajalla ei ole motivaatiota opettaa luku- ja kirjoitustaidottomalle maahanmuuttajalle esimerkiksi yhdeksännen luokan kemiaa tai fysiikkaa. Maahanmuuttajille laitetaan omat kokeet koepäivänä, johon voi sitten piirrellä veneenteko-ohjeita ja vitonen napsahtaa automaattisesti ja päästötodistus kouraan. Tästä on se hyvä puoli, että rahaa tuovien oppilaiden avulla voidaan pienentää oppilasryhmiä ja sitä myöten parantaa opetusta.
Jotenkin vaan on jää tunne, että jätetään pommi seuraavalle asteelle, kuten uutisesta voidaan todeta. Näissäkin tapauksissa puhutaan yleensä varsinaisista, sillä usein maahanmuuttajat ovat hyvin ahkeria, kouluttautuneita, hallitsevat matematiikan ja fysiikan perusteet sekä hyvin nopeasti oppivat suomen kielen, mutta heistä ei yleensä puhuta maahanmuuttajien yhteydessä.