Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Alarik]

...1.5 miljoonaa afrikkalaista Eurooppaan lisäisi EU:n päästöjä korkeintaan 1.5 x 10= 15 Mt, eli noin 0.3%.[/b]
...Eikä Eurooppaan ole koskaan tullut vuodessa 1.5 miljoonaa afrikkalaista, nollapäästöisistä maista.

Oikeasti muuttoliike Saharan eteläpuolelta on ollut alle 0.2 miljoonaa per vuosi...
www.pewglobal.org/2018/03/22/at-least-a-million-sub-saharan-africans-moved-to-europe-since-2010/

...Johtopäätös:
Maahanmuuton vaikutukset maailman CO2-päästöihin ja ilmastonmuutokseen  lienevät vähäisiä.

Jaa-a. Vaikka wikipedian mukaan Afrikan muuttoliike Eurooppaan on isompi, esimerkiksi pelkästään Briteissä tuo 1,5milj ja vaikka Ranskaan riippuen ketkä lasketaan mukaan noin 8milj (sivun alaosassa taulukko "Demograpics" jossa listattuna "Some of the larger populations of immigrants from Africa living in Europe"). Eli kun laskee suurinpiirtein yhteen tuosta niin Afrikasta on tullut pelkästään noihin taulukoituihin maihin maahanmuuttoa tuon mukaan noin 13,5 miljoonaa ja siihen päälle muut maat.
Ehkä PEWillä on tilastoissaan Afrikansarvi kainalossaan?

Tuo määrä tekee kaavallasi sitten 13,5x10 = 135MT eli 3% EUn päästöistä.

Sitten kun vertaa tuota Suomen päästöihin, jotka on noin 1,3-1,5 % koko EUn päästöistä loogisesti:
- Suomen väkiluku 5Milj vs maahanmuutto Afrikasta 13,5Milj
-> päästöt Suomi 1,3% vs Afrikan muutto EUun 3%
Niin tarvitaan täysin sammuttaa ja lopettaa noin kaksi Suomea, jotta voidaan hyvillä mielin kattaa Afrikan maahanmuutto EUhun. Toki se on yksilöllisesti suhteellista, että minkä kukin ajattelee vähänmerkitykselliseksi päästölisäykseksi.

[vastarannan kiiski]

...1.5 miljoonaa afrikkalaista Eurooppaan lisäisi EU:n päästöjä korkeintaan 1.5 x 10= 15 Mt, eli noin 0.3%.[/b]
...Eikä Eurooppaan ole koskaan tullut vuodessa 1.5 miljoonaa afrikkalaista, nollapäästöisistä maista.

Oikeasti muuttoliike Saharan eteläpuolelta on ollut alle 0.2 miljoonaa per vuosi...
www.pewglobal.org/2018/03/22/at-least-a-million-sub-saharan-africans-moved-to-europe-since-2010/

...Johtopäätös:
Maahanmuuton vaikutukset maailman CO2-päästöihin ja ilmastonmuutokseen  lienevät vähäisiä.

Jaa-a. Vaikka wikipedian mukaan Afrikan muuttoliike Eurooppaan on isompi, esimerkiksi pelkästään Briteissä tuo 1,5milj ja vaikka Ranskaan riippuen ketkä lasketaan mukaan noin 8milj (sivun alaosassa taulukko "Demograpics" jossa listattuna "Some of the larger populations of immigrants from Africa living in Europe"). Eli kun laskee suurinpiirtein yhteen tuosta niin Afrikasta on tullut pelkästään noihin taulukoituihin maihin maahanmuuttoa tuon mukaan noin 13,5 miljoonaa ja siihen päälle muut maat.
Ehkä PEWillä on tilastoissaan Afrikansarvi kainalossaan?

Tuo määrä tekee kaavallasi sitten 13,5x10 = 135MT eli 3% EUn päästöistä.

Sitten kun vertaa tuota Suomen päästöihin, jotka on noin 1,3-1,5 % koko EUn päästöistä loogisesti:
- Suomen väkiluku 5Milj vs maahanmuutto Afrikasta 13,5Milj
-> päästöt Suomi 1,3% vs Afrikan muutto EUun 3%
Niin tarvitaan täysin sammuttaa ja lopettaa noin kaksi Suomea, jotta voidaan hyvillä mielin kattaa Afrikan maahanmuutto EUhun. Toki se on yksilöllisesti suhteellista, että minkä kukin ajattelee vähänmerkitykselliseksi päästölisäykseksi.

Ei noissa tilastoissa ole ristiriitaa.

Toinen luku on alle 200.000 vuodessa Saharan eteläpuolelta.

Toinen luku 13.5 miljoonaa on kymmenien vuosien aikana, myös Pohjois-Afrikka, ja sisältää joidenkin maiden tilastoissa myös toista polvea (ainakin Ranskassa, tuon wikipedian mukaan).

Jos laskee että Pohjois-Afrikasta on tullut saman verran kuin Saharan eteläpuolelta, ja muuttoliike on jatkunut esim 40 vuotta,

40 vuotta x 2 x 200.000 = 16 miljoonaa.
Siis sama suuruusluokka, 13.5 tai 16.

Tämä 40 vuoden (tai pitempään) jatkunut muuttoliike olisi siis vaikuttanut EU:n päästöihin max 3%.

Ja tosiaan, EU:ssa on 100 kertaa Suomen väestö, jote EU:n luvut verrattuna Suomen lukuihin ovat sata kertaa isompia.

Jos EU:hun on 40 vuoden aikana muuttanut Afrikasta kaksi Suomea väkeä, sen vaikutus on ollut kaksi Suomea.
Loogista!

Mutta, EU on iso paikka. On monta yksittäistä kaupunkiakin joissa on vähintään puolen Suomen verran väkeä.

Esim Ranskaan muutti arabeja paljon jo silloin kun Algeria jne olivat Ranskan siirtomaita.

Siteeraamasi wikipedia:

The Roman Emperor Septimius Severus was born in North Africa, in what is now modern day Libya. North Africans moved to Britain during Roman rule.[1][2]

Some white British men have a Y chromosome haplogroup originating from Sub-Saharan African males.[3][4][5][6][7]

[Saturnalia]

Nyt olisi erityisen tärkeää, että emme tekisi ilmastomuutoksen takia yhtään mitään. Vihreä faarao on odottanut vuositolkulla, että tulisi oikein kuuma vuosi, jotta voisi sitten kehoittaa ihmisiä parannukseen. Koska seuraava vuosi kuitenkin on täysin erilainen kuin tämä, pakkotoimenpiteillä saataisiin tilanne kuitenkin näyttämään siltä, että ekoteot olisivat pelastaneet maailman.

Veikkaan että ensi kesä on kylmä kuin piru, mutta sehän on vain lisätodiste ilmastonmuutoksesta, koska se on "äärisää".
Sitten jos tulee ihan tavallinen, normaali kesä, niin se on "relapsi". Kaikki kesät ovat todisteita ilmastonmuutoksesta.
Vaikka kuumat kesät vaikuttavat tulevat noin kolmen kesän ryppäissä, kuten vuosikymmenen alussa. Sitten on taas joku kolme kesää kylmää.

[vastarannan kiiski]

. (Poistettu)

[ikuturso]

Iltalehdessä on kiinnostava artikkeli, jossa muutamia huomionarvoisia seikkoja:

Vakkilainen ihmettelee sitä, että joissain kommenteissa on vaadittu, että Suomen pitäisi sitoutua vähentämään hiilidioksidipäästöjään jopa 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Sitä on vaatinut mm. Suomen ilmastopaneeli.

– Silloin se ensimmäinen kysymys kuuluu, että Rautaruukin Raahen yksikkö tuottaa yksinään 3,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästä vuodessa ja koko metalliteollisuus yksinään 5,5 miljoonaa tonnia.

– Sanotaan, että jotain pitäisi tälle tehdä, mutta ei se ole oikein meidän hanskassa, kun metalliteollisuus kilpailee Intian ja Kiinan kanssa.

...

Aamuteeveessä oli eilen tai toissapäivänä kaksi naista, joista toinen täysin jalat irti maasta kertoi, että Intiaa kritisoidaan, mutta suomalaisen hiilijalanjälki on 10 tonnia, kun intialaisen vain tonnin. Pelkästään tähän faktaan nojautuen hän perusteli, että suomalaisenkin pitäisi päästä pariin tonniin.

Jos Suomea pystyssä pitävä metalliteollisuus tuottaa pelkästään tonnin per nuppi, epäilen että toinen kivijalkamme eli puunjalostus- ja paperiteollisuus tuottavat toisen mokoman. Niinpä voisimme muuttaa asumaan pahvilaatikoihin syömään heinää. Olisi toki mukavaa, jos nämä ilmastounelma-anelmat ymmärtäisivät jostain jotain ennen kuin huutavat vaatimuksiaan.

-i-

[mannym]

Vihreiden vaikuttaja Soininvaara haluaa pieniä ydinvoimaloita lähelle kaupunkeja - käytettäisiin asuntojen lämmittämiseen

Vihreiden ydinvoimakannat ovat Osmo Soininvaaran mukaan löystyneet ilmastonmuutoksen uhan edessä.

Ongelmat ilmastonmuutoksen suhteen ovat niin suuria, että vihreiden pääideologi Osmo Soininvaara haluaisi lisää ydinvoimaloita. Ydinvoimaloiden tulisi olla nykyisiä pienempiä ja sijaita kaupunkien lähellä, jotta niiden tuottamaa lämpöä voitaisiin käyttää asuntojen lämmitykseen.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/6bfd1115-c670-4c65-9f4f-da5485e50334_pi.shtml

Järkevää puhetta Soininvaaralta.

Itse näkisin että myös perussuomalaisten olisi syytä tarkastella omia "ilmastonäkemyksiään". Ja nyt en viittaa ydinvoimaan vaan perussuomalaisten keskuudessa melko yleiseksi käyneeseen ilmaston muutoksen kieltämiseen joka tuntuu olevan ideologista. Vaikka faktat ja järki sanoisi mitä niin pakko on olla eri mieltä kuin poliittinen vastapuoli (mm. vihreät).

Kriisin edessä mielipidettä on kuitenkin syytä muuttaa.

Itse näkisin että monen kirjoittajan tulisi tarkastella omia näkemyksiään ja älyllistä rehellisyyttään. Ilmaston muutoksen kieltäjiä on hyvin vaikea löytää. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäjiä taasen ei. Ensimmäinen on kiistaton tosiasia ollut jo 4.5 miljardia vuotta. Jälkimmäinen on poliittinen todistamaton väite.

Joten Perussuomalaisten ollessa erimieltä kuin vihreät ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Perussuomalaiset osoittavat olevansa järjen ja faktojen puolella, ideologista paasausta vastaan.

Mikä kriisi nyt on meneillään ilmaston suhteen? Kohtalon vuosikymmen? Jonka jälkeen ei enää voida tehdä mitään asialle? Mutta vuosikymmenen päästä kuitenkin on taas 10 vuotta lisää aikaa tehdä jotain?

[Faidros.]

Ranskan hiilidioksidipäästöt on 74 grammaa kilowattituntia kohden, Saksassa 489 grammaa. Luvut viimevuodelta. Tästä voidaan kiittää vihreiden ajamaa politiikkaa, joka ajoi Saksan ydinvoimavastaiseksi.
Ei menesty vihreät siellä enää.

Kukaan ei kiistä ilmaston muuttumista jatkuvasti, mutta ihmisen aiheuttamana... 

[ämpee]

IPCC on alkanut ottaa kummallista kantaa omiin tuotoksiinsa, niitä ei saisi lainata eikä niihin viitata.
https://roskasaitti.wordpress.com/2018/10/10/ipcc-raportin-uutisointia/comment-page-1/#comment-4515

Koittaako julkisrahoitteinen IPCC kivuta Jumalan asemaan, vai onkohan kritiikin ristituli tullut ylivoimaiseksi kestää ??
Niin tai näin, on aika kummallista jos kaikille tarkoitettu ja kaikkien maksama tieto onkin jonkun toisen omaisuutta kuin maksajan.

[Faidros.]

Suomi on maailman metsäisin maa 70% metsäpinta-alallaan(lue hiilinielu). Miksi sitten suomalaisia pelotellaan IPCC:n huru-ukkojen raporteilla? Arvasitte oikein, vaalit on tulossa niin täytyy keksiä globaali ongelma, joka on mahdollisimman kaukana maahanmuutosta ja kansallismielisyydestä.

[Faidros.]

On kansakunnan harhauttamista, kun toitotetaan autokannan uusimisen puolesta, koska auton valmistaminen luo paljon päästöjä ja varsinkin sähköautojen.

https://katternodigital.fi/fi/article/sahkoautot-lisaavat-hiilidioksidipaastoja/

Olisikin järkevämpää muuttaa jo käytössä oleva autokanta kaasukäyttöiseksi. Harmi ettei artikkelin vertailussa ole kaasuautoja.

[jahve]

15 suurinta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon typpi- ja rikkipäästöjä kuin kaikki maailman autot yhteensä – eivätkä ilmastosopimukset koske alaa

https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/15-suurinta-rahtilaivaa-tuottaa-yhta-paljon-typpi-ja-rikkipaastoja-kuin-kaikki-maailman-autot-yhteensa-eivatka-ilmastosopimukset-koske-alaa/7108302#gs.mCDnMAY

[mannym]

Wuwtin kuvaus läpyskästä on hieno. Vastarannankiiski, sauron ja mitä teitä nyt oli.

"With more than 6,000 scientific references cited and the dedicated contribution of thousands of expert and government reviewers worldwide, this important report testifies to the breadth and policy relevance of the IPCC," said Hoesung Lee, Chair of the IPCC.

Tummennettu on se mitä te toitotatte, viitaten tiedeyhteisön mielipiteeseen. Tuhansiin tiedemiehiin yms. Mutta jätätte autuaasti tunnustamatta seuraavan.

Ninety-one authors and review editors from 40 countries prepared the IPCC report in response to an invitation from the United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) when it adopted the Paris Agreement in 2015.

IPCC:n raportin on siis koonnut 91 sitä varta vasten kutsuttua henkilöä. Ei tuhannet tiedemiehet, tai tiedeyhteisön valtava enemmistö. 91 kirjoittajaa jotka eivät välttämättä ole edes tiedemiehiä. Kun näiden tittelikin on author, review editor.

Siinäpä sitä.

[ämpee]

Lämpötilojakin editoidaan kaiken aikaa, ja nyt editoidaan myös tiedemiehiä.
Poliittisesti korrektilla asenteella mikään vilppi ei ole liian suuri "Hyvän Asian" edistämiseksi.

Tiede ja todellisuus polvistuvat ideologian edessä.

[vastarannan kiiski]

Wuwtin kuvaus läpyskästä on hieno. Vastarannankiiski, sauron ja mitä teitä nyt oli.

"With more than 6,000 scientific references cited and the dedicated contribution of thousands of expert and government reviewers worldwide, this important report testifies to the breadth and policy relevance of the IPCC," said Hoesung Lee, Chair of the IPCC.

Tummennettu on se mitä te toitotatte, viitaten tiedeyhteisön mielipiteeseen. Tuhansiin tiedemiehiin yms. Mutta jätätte autuaasti tunnustamatta seuraavan.

Ninety-one authors and review editors from 40 countries prepared the IPCC report in response to an invitation from the United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC) when it adopted the Paris Agreement in 2015.

IPCC:n raportin on siis koonnut 91 sitä varta vasten kutsuttua henkilöä. Ei tuhannet tiedemiehet, tai tiedeyhteisön valtava enemmistö. 91 kirjoittajaa jotka eivät välttämättä ole edes tiedemiehiä. Kun näiden tittelikin on author, review editor.

Siinäpä sitä.

En minä ainakaan jätä tuota tunnustamatta?

Tiedän kyllä kuinka tuollaisia kokoomaraportteja tehdään.
Joskus kauan sitten ollut vähän itsekin mukana vastaavassa. Eri alan tutkimusta tosin, mutta metodi on sama.

Ja kyllä me ainakin oltiin rehellisiä, jopa sen verran että rahoittajat ei oikein tykänneet kaikista johtopäätöksistä 

[ämpee]

Vaihteeksi(?) ollaan editoitu puiden vuosilustojen kertomaa.
https://wattsupwiththat.com/2018/10/11/mcintyre-a-reductio-ad-absurdum-of-tree-ring-chronologies-as-useful-temperature-proxies/

Lustosarjoista, joita oli tarjolla 63, vain 4 havaittiin ideologisesti oikeanlaatuiseksi jolloin ne pääsivät edustamaan kaikkien puolesta menneitä lämpötiloja.
Nyt lustosarjatkin polvistuvat ideologian edessä, totuuden ollessa jälleen kahvitauolla.

Siinä sivussa kolmesta järvisedimenttitutkimuksesta valittiin vain se jonka tuloksiin oletettavasti vaikutti padon rakentaminen kyseisen järven laskujokeen vuonna 1885, sillä niihin kahteen muuhun ei rakennettu joten niitä ei kelpuutettu IPCC:n loppuraporttia häiritsemään.

[ämpee]

Ja kyllä me ainakin oltiin rehellisiä,...

Tokihan me tuon uskomme, varsinkin kun itse sen sanot.

[Fiftari]

Miten tämän nyt sitten ottaa...

Jurakausi:

Maapallolla vallitsi jurakaudella lämmin ilmasto. Jäätiköitä ei ollut missään. Kauden alkupuolella oli jonkun verran triaskautta viileämpää ja kosteampaa. Ilmasto lämpeni kauden loppua kohti. Kauden keskivaiheille oli selvästi nykyistä lämpimämpää. Kaudella jatkui se tilanne, jossa päiväntasaajaseuduilla oli aavikoita, mutta hajoavan Pangean itäosissa oli jurakauden alkupuolella jo laajoja trooppisia metsiä. Aavikkovyöhykkeen reunalla oli joko kesä- tai talvisateiden alueita. Kauden lopulla viileänlauhkeaa oli vain 50 leveysasteesta pohjoiseen olevien mantereiden sisäosissa. Noin 190 miljoonaa vuotta sitten jurakauden alkupuolella Maan ilmakehässä oli happea noin 15 %. Jurakaudella ilmakehän happipitoisuus nousi pitkästä aikaa. Noin 180 miljoonaa vuotta sitten happea oli 22 % ja hiilidioksidia noin 0,35 %. Noin 165 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli nykyiseen verrattuna nelinkertainen määrä, mikä putosi myöhemmin hieman, ja 150 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna.

Wiki


Jääkausi:

Maan ilmasto vaihtelee eri pituisilla jaksoilla eri syistä. Satojen ja kymmenien miljoonien vuosien pituiset vaihtelut ovat ensisijaisesti mannerliikuntojen aiheuttamia. Toinen mahdollinen aiheuttaja on vuoristojen ja niihin liittyvien jäätikköjen synty ja häviäminen. Jääkausien mittakaavassa eli kymmenen ja sadan tuhannen vuoden välein tapahtuvat muutokset liittyvät maapallon kiertoradan jaksollisiin muutoksiin.

Syitä Maan ilmaston muuttumiseen jääkaudella oli monia. Perussyyt ovat Maan radan ja akselikallistuman muutokset ja mannerliikuntojen aiheuttamat merivirtamuutokset. Siihen, että pleistoseenikaudella jääkausia on esiintynyt toistuvasti, on ilmeisesti suurelta osin vaikuttanut tertiäärikauden lopulla tapahtuneet laajat vuorenpoimutukset. Tällöin meri vetäytyi pois laajoilta matalilta rannikkoalueilta, ja lämpötila alenee, koska maa heijastaa takaisin avaruuteen suuremman osan auringonsäteilystä kuin vesi. Lisäksi vuoristoissa ilmanlämpötila on yleensäkin alempi kuin merenpinnan tasolla. Samaan tapaan olivat aikaisemmin kivihiilikauden vuorenpoimuttumisia seurannut permikauden laajat jäätiköitymiset.

Pohjoisen pallonpuoliskon ilmastonmuutosten on selitetty johtuvan Maan radan soikeuden ja akselin suunnan jaksollisista muutoksista, niin sanotuista Milankovićin jaksoista. Maan radan ja akselikallistuman jaksolliset muutokset johtuvat muiden taivaankappaleiden aiheuttamista häiriöistä. Ne eivät tosin vaikuta Maan saaman auringonsäteilyn kokonaismäärään, ainoastaan sen jakautumiseen Maan eri alueiden kesken, mutta voivat silti johtaa pohjoisilla seuduilla kesien huomattavaan kylmenemiseen ja sitä kautta jäätiköitymisiin.

Toisaalta jääkaudet vaativat tietyillä tavoin kulkevia merivirtoja ja sopivanlaista termohaliinikiertoa. Maassa on lämmintä silloin, kun merivirrat kuljettavat lämmintä vettä päiväntasaajalta korkeammille leveysasteille. Myös mannerliikunnot vaikuttavat merivirtoihin ja jäätikköjen muodostumiseen. Panaman kannaksen on ajateltu ollen merkittävässä roolissa edellisen jäätiköitymisen alkamisessa.

Vuonna 2015 esitettiin ajatus, jonka mukaan Maan radan muutokset ehkä vaikuttavat tulivuoritoimintaan. Tämä vaikuttaisi kasvihuonekaasuihin ja Maan lämpötilaan 100 000 vuoden jaksoissa.

Muutosta vahvistavat ja hidastavat tekijät
Kun ilmasto on alkanut kylmetä, muutosta vahvistavat erilaiset ilmastojärjestelmän palauteilmiöt. Kun jään ja lumen peittämä valkoinen pinta maapallolla laajenee, yhä suurempi osa auringon säteilystä heijastuu pois ja pienempi osa jää maapalloa lämmittämään. Tämä palaute toimii erityisen tehokkaasti kaikkein kylmimpinä aikoina, oska silloin jäätiköt ovat laajentuneet myös alueille, joille auringon säteilyä saadaan runsaasti myös muulloin kuin kesällä.

Ilmakehän kasvihuonekaasujen kuten hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ovat jääkausien aikana olleet vähäiset ja leutoina välikausina suuremmat. Kylmimpien vaiheiden aikana hiilidioksidia on ollut ilmassa vähimmillään noin 180 ppm ja väliaikoina enimmillään 280 ppm. Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vaihtelut johtuvat kaksisuuntaisesta vuorovaikutuksesta lämpötilojen kanssa. Jääkauden aikana kylmät meret ilmeisesti pystyvät sitomaan ilmakehästä hiilidioksidia nykyistä tehokkaammin, mikä kylmentää ilmastoa entisestään. Ilmaston jälleen lämmetessä hiilidioksidin ja metaanin määrä taas on kasvanut, mikä on voimistanut lämpenemistä.

Jäätiköt kasvavat melko hitaasti, sillä jäätikkö voi paksuuntua korkeintaan vuotuisen sademäärän verran. Jäätiköt voivat sulaa paljon sitä nopeammin.

Kun jäätikön laki on noussut usean kilometrin korkeuteen, kosteutta tuovat tuulet ja pilvet jäävät sen alapuolelle. Niiden yläpuolella on jatkuvasti aurinkoista, jolloin jäätikön kasvu hidastuu. Siperiassa ilmasto oli viime jääkauden aikaan niin kuiva, ettei sinne muodostunut jäätikköä vaan ikirouta.

Wiki

On se ilmasto heitellyt koko planeetan historian ajan. Tiedä sitten että voiko ihminen paskoa kokonaisen planeetan ilmaston niin täydellisesti että tästä tulee joku helleplaneetta.

[vastarannan kiiski]

On se ilmasto heitellyt koko planeetan historian ajan. Tiedä sitten että voiko ihminen paskoa kokonaisen planeetan ilmaston niin täydellisesti että tästä tulee joku helleplaneetta.

Siitä juuri jotkut on huolissaan, voiko ihminen paskoa kokonaisen planeetan ilmaston ...

Onhan noita helleplaneettajaksoja tosiaan ollut ennenkin, silloin vaan sitten merenpinnan taso on ollut +100 metriä nykyiseen, jne.

Nythän on ollut taas muutaman miljoonaa vuotta viileämpää, siis ihmislaji ei ole helleplaneetan aikaa nähnyt.

[vastarannan kiiski]

Ja kyllä me ainakin oltiin rehellisiä,...

Tokihan me tuon uskomme, varsinkin kun itse sen sanot.

Joskus joutuu tekemään rehellisiä vaikka joidenkin mielestä ikäviä johtopäätöksiä kuten vaikkapa että jos Ignalinan ydinvoimalaitos Liettuassa suljetaan, päästöt kasvavat merkittävästi Baltian maiden sähköntuotantojärjestelmässä (ja myös koko Pohjoismaiden jos otetaan kokonaisuutena)

Olin selvittämässä tuota jo 1990-luvulla. Silloin oli vielä Tsernobyl tuoreemmassa muistissa ja ydinvoimavastaisuus aika vahvaa. Laitosta ei kuitenkaan suljettu ennen kuin vasta 2009.

Wikipedia:

Voimala tuotti noin 70 prosenttia Liettuan sähköenergiantarpeesta. Sulkemisen jälkeen maasta tuli riippuvainen fossiilisista polttoaineista, joista puolet joudutaan tuomaan Venäjältä.[3]

Edit:
Kiinnostuinkin tuosta wikipedian kommentista, sehän taitaakin olla höpöjuttua, ainakin osittain - Liettuasta taitaa olla nykyään merikaapelit Ruotsiin ja tuovat sähköä sieltä, ja myös Puolasta. Ja onhan Virosta Suomeen myös kaapelit.
Siis Ignalina ajettiin loppuun, kunnes se saatiin korvattua Ruotsista tuotavalla vesi- ja ydinsähköllä. Järkevää!

[Lasse]

Siitä juuri jotkut on huolissaan, voiko ihminen paskoa kokonaisen planeetan ilmaston ...

Onhan noita helleplaneettajaksoja tosiaan ollut ennenkin, silloin vaan sitten merenpinnan taso on ollut +100 metriä nykyiseen, jne.

Nythän on ollut taas muutaman miljoonaa vuotta viileämpää, siis ihmislaji ei ole helleplaneetan aikaa nähnyt.

Niin, CO₂ -tasot ja lämpötilat ovat heiluneet, ennen ihmistäkin:

500 Million Years of Unrelatedness between Atmospheric CO2 and Temperature
http://www.co2science.org/articles/V21/oct/a6.php

Paper Reviewed
Davis, W.J. 2017. The relationship between atmospheric carbon dioxide concentration and global temperature for the last 425 million years. Climate 5: 76; doi: 10.3390/cli5040076.

Writing by way of introduction to his work, Davis (2017) notes that "a central question for contemporary climate policy is how much of the observed global warming is attributable to the accumulation of atmospheric CO2 and other trace greenhouse gases emitted by human activities." If you talk to a climate alarmist, the answer you receive from such an inquiry will likely be "almost all." A climate skeptic, on the other hand, will likely respond that the answer is "likely none."

Hoping to provide some crucial information on this topic, Davis analyzed the relationship between historic temperature and atmospheric CO2 using the most comprehensive assemblage of empirical databases of these two variables available for the Phanerozoic period (522 to 0 million years before present; Mybp). In all, 6680 proxy temperature and 831 proxy CO2 measurements were utilized, enabling what Davis described as "the most accurate quantitative empirical evaluation to date of the relationship between atmospheric CO2 concentration and temperature." Multiple statistical procedures and analyses were applied to the proxy records and the resultant relationship is depicted in the figure below.

As noted by the author, the most striking observation from the visual comparison is the "apparent dissociation and even an antiphasic relationship" among the two variables. For example, Davis reports that, (1) "a CO2 concentration peak near 415 My occurs near a temperature trough at 445 My," (2) "similarly, CO2 concentration peaks around 285 Mybp coincide with a temperature trough at about 280 My and also with the Permo-Carboniferous glacial period (labeled 2 in [the] Figure)," (3) "the atmospheric CO2 concentration peak near 200 My occurs during a cooling climate, as does another, smaller CO2 concentration peak at approximately 37 My," (4) "the shorter cooling periods of the Phanerozoic, labeled 1-10 in [the] Figure, do not appear qualitatively, at least, to bear any definitive relationship with fluctuations in the atmospheric concentration of CO2" (emphasis added), (5) "regression of linearly-detrended temperature proxies against atmospheric CO2 concentration proxy data reveals a weak but discernible negative correlation between CO2 concentration and temperature," and (6) "the percent of variance in temperature that can be explained by variance in atmospheric CO2 concentration, or conversely, R2 × 100, is 3.6%, [indicating that] more than 95% of the variance in temperature is explained by unidentified variables other than the atmospheric concentration of CO2."

In light of these several important findings (or lack thereof), Davis concludes that his analysis "demonstrates that changes in atmospheric CO2 concentration did not cause temperature change in the ancient climate," which findings, he adds, "corroborate the earlier conclusion based on study of the Paleozoic climate that 'global climate may be independent of variations in atmospheric carbon dioxide concentration" (Came et al., 2007).

One final gem from Davis' work is a pronouncement that follows a discussion on the lack of correlation between CO2 and temperature across the historical record, where he aptly reminds us that "correlation does not imply causality, but the absence of correlation proves conclusively the absence of causality." Consequently, there should be no more doubt regarding the ineffectiveness of atmospheric CO2 to control or drive climate change. It is simply nothing more than a bit player, whose influence has been continually overestimated by climate alarmists. The big question now is whether or not 500 million years of these data will convince them otherwise!

[ikuturso]

Heitänpä lusikkani soppaan. Haluaisin haastaa kaikki ilmastohörhöt keskusteluun arvoista.

-Onko sinulla kuivausrumpu? Vaatteet kuivuvat narulla. Miksi niitä tulisi kuivattaa sähköenergialla?
-Onko sinulla perhettä? Käyttekö yhdessä saunassa? Suihkussa vuorottelu ja yhdessä saunominen säästää energiaa.
-Kauanko ja kuinka usein suihkuttelet?
-Huuhteletko pöntön joka lirun jälkeen vai käytkö peräti kusella pihalla?
-Syöttekö perheen kanssa yhdessä? Ruoan valmistus monelle ihmiselle yhdellä kertaa on energiatehokkaampaa kuin monelle erikseen tai annoksen lämmittäminen useaan otteeseen.
-Montako asuinneliötä lämmitätte ihmistä kohden? Neljä ihmistä 120 neliössä on parempi kuin yksi ihminen 65 neliössä?

Konservatiivi, ydinperheeseen uskova ihminen ja perheen yhteisiä ruoka- ja saunahetkiä harrastava ihminen on hiilijalanjäljeltään huomattavasti citysinkkua tai yh:ta taloudellisempi. Omakotitalo tai maatila, jonka pihalle voi kuseksia voi olla vedenkulutuksen kannalta cityasumista parempi ratkaisu.

En dissaa sinkkuja tai yh:ita, mutta toin näkökulman.

-i-

[ikuturso]

Itse näkisin että monen kirjoittajan tulisi tarkastella omia näkemyksiään ja älyllistä rehellisyyttään. Ilmaston muutoksen kieltäjiä on hyvin vaikea löytää. Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäjiä taasen ei. Ensimmäinen on kiistaton tosiasia ollut jo 4.5 miljardia vuotta. Jälkimmäinen on poliittinen todistamaton väite.

Joten Perussuomalaisten ollessa erimieltä kuin vihreät ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Perussuomalaiset osoittavat olevansa järjen ja faktojen puolella, ideologista paasausta vastaan.

Mikä kriisi nyt on meneillään ilmaston suhteen? Kohtalon vuosikymmen? Jonka jälkeen ei enää voida tehdä mitään asialle? Mutta vuosikymmenen päästä kuitenkin on taas 10 vuotta lisää aikaa tehdä jotain?

En usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen ainakaan siinä määrin mitä kauhukuvat esittävät.

Uskon myös, että ihmisen vaikutus parine asteineen on isossa tuhansien vuosien ilmastosyklissä peanuts.

Silti olen sitä mieltä, että uusiutumattomia fossiilisia polttoaineita ei kannattaisi polttaa. Kannatan tästä syystä ydinvoimaa. Sähköautot ovat markkinaehtoisesti OK, samoin pienipäästöiset autot. Pakkoa vastaan olen, samoin kuin polttoaine- ja autoveroja.

Mielestäni perussuomalaisten tulisi aktiivisesti pyrkiä eroon kivihiilen ja öljyn poltosta energiantuotannossa, sekä liputtaa juurikin hajautettua ydinvoimaa. Mikäli tämä lisäisi luontaisesti sähköautojen määrää, se olisi pakokaasujen ja melun suhteen pelkästään hyvä asia etenkin kaupungeissa, missä ajomatkat ovat lyhyitä. Pitkillä matkoilla energiankulutus vs. energian tankkausaika vielä suosisi fossiilisia tai sitten biodieseliä tai -etanolia.

Itse haluaisin ajaa etanoliautolla, jonka etanoli olisi tuotettu jätteestä tai sellun sivutuotteista ydinvoimasta energiansa saavalla prosessilla.

-i-

[Lasse]

Laitoin kirjoituksen, ei sen takia, että siinä olisi jotain merkittävää, vaan juuri sen takia, ettei siinä ole:

Aivan jokaisen meistä täytyy pienentää omaa hiilijalanjälkeään
http://lindajuliabrandt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262354-aivan-jokaisen-meista-taytyy-pienentaa-omaa-hiilijalanjalkeaan

IPCC:n ilmastoraportin johtopäätös on se, että 1,5–2 asteen lämmön nousu johtaa peruuttamattomiin muutoksiin mannerjäätikössä. Mitä suurempaa on lämpeneminen, sitä enemmän ihmisiä kärsii tulevaisuudessa veden puutteesta. Uhkana ovat terveydelle haitalliset hellejaksot, merenpinnan nousu ja herkkien ekosysteemien vaarantuminen. Ilmaston lämpeneminen uhkaa myös esimerkiksi saimaannorpan selviytymistä. Kyse on lastemme tulevaisuudesta ja mahdollisuuksista hyvään elämään. Hyväksytyt ilmastotavoitteet eivät enää riitä.

Tampereen yliopiston kasvatustieteen professorin Veli-Matti Värrin mukaan siirrämme ympäristöä kuormittavan elämäntapamme sukupolvelta toiselle. Hänen mukaansa koulutusjärjestelmää tulee muuttaa merkittävästi, jotta lapset oppisivat luomaan uudenlaisen suhteen kulutukseen, kasveihin ja eläimiin. Tutkimusten mukaan lapsena syntynyt luontosuhde tukee aikuisen ympäristöarvoja. Luontosuhteen rakentuminen tulisi lähteä lapsen kotoa siitä, että vanhemmat vievät lastaan luontopoluille ja kertovat esimerkiksi kierrätyksestä ja ruoan alkuperästä.

Ruoka aiheuttaa noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Konkreettinen jokapäiväinen asia on vähentää merkittävästi lihansyöntiä ja suosia lähituotteita tuonnin päästöjen minimoimiseksi. Ruoantuotannon päästöjen vähentämisessä on saatava huomattavasti nopeampaa edistystä. Paitsi ekologista, kasvisruokavalio on terveellistä.

Verotuksen elementit ovat keskeisiä ohjauskeinoja. Mikä estää siirtymistä Norjan malliin; täyssähköautojen vero nollaksi ja arvonlisävero pois? Saastuttavan kulutuksen tulee maksaa enemmän. Haittaverot antavat vapauden valita, mutta ohjaavat kulutusta. Valtioiden ja yritysten on aika tehdä toimintatapojen kokonaisvaltainen muutos, joka korostaa ympäristövastuuta. Myös aivan jokaisen meistä tulee pienentää hiilijalanjälkeään. Ilmastonmuutoksen torjunta lähtee yksilötasolta; meillä on velvollisuus huomioida se jokapäiväisessä elämässämme. Ollaan itse se muutos, jonka maailmassa haluamme nähdä!

(Kirjoitus julkaistu ensimmäiseksi Etelä-Saimaassa 11.10.2018)

Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton, onhan kommenteissa mm. Veikko Hintsasen ansiokaat kontribuutiot:

Veikko Hintsanen
11.10.2018 11:03
Niko , nappaan kiinni tuosta puhumastasi metsäteollisuuden kuljetuspäästöistä.

En tahdo toimia niin että päästöjen takia lopetettaisiin suomen sellu ja paperivientiä tonniakaan.

Mutta , miten olisi jos otettaisiin samantien keskusteluun myös Sellun kotimaassa tarvittava vientilogistiikka ja liikenne sekä metsäraaka aineitten tuonti sellutehtaille ja niiden aihettamat päästöt vs mahdollisuus päästöjen pienentämisiin.

Aluksi toistan oman aksioomani: Sellu ja paperi ovat Suomen hyvinvoinnan perusta. Ja sekä raaka aineet että tuotteet tulee voida toimittaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla asiakkaille ja tehtaille

En kuitenkaan pidä metsäteollisuuden lobbaamasta ja sen saavuttamasta hiljaisesta monopoli asemasta Suomen liikenteen päästökeskusteluissa,jossa he eivät tarvitse olla äänessä, koska poliitikot, virkamiehet ja valtiovalta toimivat kaikki kuin yhdestä opuusta veistäen ja juuri kuten metsäteollisuus on halunnut ja he ovat lobanneet. Jopa EU sopimuksia vastoin. Ja media myötäilee Eduskunnasta puhumattakaan.

Mielestäni kaikesta huolimatta tätäkään teollisuuden osa aluetta : metsäteollisuuden maantiekuljetuksiin (noin 80% ) tukeutuvaa logistiikkaa ja sen kehittämistä liikenneinfran, liikennemoodisiirtojen ja tukimenettelyjen avulla sovittujen ilmastotavoitteiden mukaisesti ei pitäisi jättää ulkopuolelle yleisen ja erityisesti analyyttisen ilmasto keskustelun. Nyt se osa alue on valitettavasti ulkona 100% päätöstason keskusteluista ja LVM:n tuottamista tutkimuksista ja analyyseistä.

Eli tässä tämä logistiikka /liikenne osuus tähän sellu -ilmasto keskusteluun.
Mielestäni Suomessa metsätalouden tutkimus, analyysit ja keskustelut mediassa metsän kasvusta ja hakkuista liittyen ilmastokysymyksiin ovat monipuolisesti ja laajasti käsitellyt. Samoin metsäteollisuuden tuotannon päästöt.

Tutkimusten ja keskustelun ulkopuolella on kuitenkin selkeästi ja tietoisesti jätetty koko metsäsektorin logistiikan(raaka aine hankinta ja tuotteiden vienti asiakkaille) aiheuttamat päästöt ja erityisesti se että onko niissä aihetta ja/tai mahdollisuutta ilmastoa säästävään toimintaan.

Pari esimerkkiä.

Äänekoski ja Kuopio. Tehty biosellutehdas Äänekoskelle ja tuleva Kuopioon.

Lähtöhta.

Suomi oli koko 2000 luvun ensimmäisen vuosikymmenen mukana suunnittelemassa liikenteen (osana logistista kokonaisuutta) ilmastopäästöstrategiaa EU:ssa .
tätä valmistellen jo vuonna 2007 kun suunniteltiin liikenne strategiaa vuodelle 2030 (LVM 3/2010) , raportissa todettiin, että em siirrot maanteiltä vesiliikenteeseen edellyttävät mm raideliikenteen ja vesiliikenteen yhteisiä toimia, mutta kaikki vesiliikenne toimet olivat kuitenkin jätetyt pois taustamateriaaleista joilla perusteltiin raporttia joilla tätä tavoitetta lähdettiin toteuttamaan.

Tuloksena on, että maahan saatettiin vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko, jossa oli vuoden 2011 EU liikennestrategia jätetty omaan arvoonsa em vesiliikenteen osalta.

Kun EU strategiassa edellytettiin raskaan maantieliikenne volyymien siirtoja mm. vesiliikenteeseen.

https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2...

niin Suomen liikennepoliittisessa Selonteossa jätettiin jopa EU:ssa sovittu sisävesiliikennemoodi ilman omaa strategiaansa ja hallintaa, maalle tehtiin ainoastaan maantie-,lentoliikenne-,raide- ja meriliikenne strategiat.

Ja sen mukaan on menty. Ja yhä mennään.

Käytännössä em suunta on merkinnyt mm Äänekosken tapauksessa sen, että vaikka vuoden 2010 Keitele Päijänne raportissa todettiin vesiliikenne tehokkuus niin noin 3 miljoonan vuosikuution suuruisissa hankinnoissa (Jyväskylän energialle ) 30 miljoonan euron vesiväylä infran korjausta ei katsottu olevan taloudellisesti valtiolle (huom raportissa poikkeuksellinen 5 vuoden aikajänne ) kannattava liikenneinfra investointi.

Sen sijaan raportin tekijät edellyttivät, että mikäli vuoden 2015 jälkeen tapahtuu alueen liikennevolyymeissä-teollisuudessa muutoksia, niin uusi tutkimus liikennemoodeista ja väylistä on tehtävä.

Tästäkin poikettiin ja maantie ja raideliikenne infraan annettiin jopa 180 miljoonaa euroa niin että maantie ja raide ja meriliikenne yhteyksiä ja infraa rakennettiin ilman sisävesiliikenne tutkimuksia tai analyysiä kuinka paljon voitaisiin maantieliikennettä kokonaisuudessaan siirtää vesille kotimaan liikenne osuudella.

Kuopio taas sai Äänekosken tapaan ympäristöluvan ilman että EU liikennestrategian mukaista maantieliikenne volyymi (noin 80% ) kaikista kuljetuksista olisi otettu mukaan ympäristälupa arvioihin.

Tein näistä EU liikenne stragian mukaiset päästöpienentämis laskelmat jotka löytyvät sivustolta http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/...

ja yleistietoa em. sisävesiliikennemahdollisuuksista mikä käytännössä tarkoittaa EU ilmasto muutostorjunnan liikennestrategian toteuttamisen vastustamisesta suomessa www.sisävesi.fi

35.

Veikko Hintsanen
11.10.2018 18:10 Vastaus kommenttiin #74
Niko

Olen ollut metsäteollisuuden kannasta valitettavasti tietoinen jo lähes parinkymmenen vuoden ajan . Sen ensimmäinen voimannäyte oli Vuosaaren rakentaminen ,ja samaan aikaan kymi -mäntyharju sisävesiväylien laittaminen jäihin...

Mielenkiitoista tässä on kuitenkin katsoa se, miten pitkään viranomaiset voivat tuottaa puutteellista tietoa poliittisesti valittuun EU liikennestrategian vastaiseen liikenne verkon ja liikennemoodien kehittämis ja toteuttamistapaan, ennen kuin se "räjähtää" omaan mahdottomuuteensa. nyt kuten sanoin se on kestänyt jo parikymmentä vuotta. Seuraava sukupolvi jatkaa....

Ja miten pitkään puutteellista -siten virheellistä tietoa.. mikä enimmäkseen tulee siten että toimeksi annossa rajoitetaan tutkimuksen kohde.... siitä taas hyvä esimerkki on hallitukselle liikenteen kehittämisen taustamateriaaliksi vuonna 2015 tehty PTT:n Ruotsi Suomi liikennevertailu josta jätettiin vertailematta sisävesiliikenne täysin kun tiedettiin Ruotsin panostaneen siihen EU tavoitteiden mukaisesti ja Suomi ei siihen halunnut mennä.

http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-jul...

Media taas on mukana sen takia että Liikenne on osana viestintäministeriön päätöksiä ja niiden arvosteleminen tarkoittaa yksinkertaisesti lehdistötuen menettämistä.

Median johto säätää ja valitsee liikenteestä kirjoittajiksi vain haluamansa toimittajat....

erittäin hyvänä ja ajankohtaisena esimerkkinä median käytöstä halutun mielipiteen esiintuomiseen on eilisen ja tämän päivän valtameriliikennepäästöistä otsikointi ja media kirjoittelu ks alla kommentti nrot:37 viimeinen kappale , vastaus em nro 44 ja 45

Saimaannorpalle lisää skruudattavaa:

A CO2-Induced Stimulation of Shallow Lake Ecosystems
http://www.co2science.org/articles/V21/oct/a6.php

Paper Reviewed
Hamdan, M., Byström, P., Hotchkiss, E.R., Al-Haidarey, M., Ask, J. and Karlsson, J. 2018. Carbon dioxide stimulates lake primary production. Scientific Reports 8: 10878, DOI:10.1038/s41598-018-29166-3.

Writing as background for their study, Hamdan et al. (2018) state that "the rate at which primary producers fix inorganic carbon controls the supply of organic matter to food webs and influences the biogeochemistry of aquatic ecosystems." Thus, ecosystems with greater gross primary production (GPP) generally sustain larger and higher-order trophic food webs.

The role of temperature, light and/or nutrient supply in driving and sustaining GPP has been extensively studied in aquatic ecosystems. However, much less is known about the role of CO2 on GPP, especially in shallow lake ecosystems. Thus, it was the goal of Hamdan et al. to estimate whole-ecosystem GPP at a series of ponds located at the Umeå University Experimental Ecosystem Facility in northern Sweden over a one-month period during the spring of 2016. The ponds there are home to natural food webs that include "basal producers (algae and bacteria), consumers (insect larvae and zooplankton) and a reproducing top-consumer population (nine-spine Sticklebacks), where benthic GPP constitutes approximately 50% of whole-ecosystem GPP." A novel approach was utilized to alter the CO2 concentration of half of the pond ecosystems by removing a portion of their ice cover (10 and then 50% removal) to decrease their pCO2 while having a limited impact on light, temperature and other key environmental factors. Whole-ecosystem GPP was then estimated from dissolved oxygen time series data.

In reporting their findings, Hamdan et al. say there was "a positive correlation between GPP and CO2 concentration in both control and treatment ponds," which results, they say, "show that the CO2 concentration was a key controlling factor for GPP," while adding that "no other abiotic or biotic factors explain the patterns in GPP over time and between treatments." Indeed, there was no difference in nutrient concentrations, photosynthetically active radiation or water temperature among the control and treatment ponds.

In commenting on their work, the researchers write that "CO2 stimulation of GPP is a common but often overlooked phenomenon" that "needs to be taken into account in food web models for lakes." And this overlooked phenomenon is really quite amazing; it suggests that as the air's CO2 concentration continues to rise, so too will the GPP of the world's aquatic ecosystems, which will enhance the biomass production of lake food webs to support and sustain even greater masses of life.

Posted 10 October 2018

[Faidros.]

Sähköautolla ajetaan Saksassa kivihiilellä!
https://tekniikanmaailma.fi/volkswagenin-paajohtaja-pitaa-siirtymista-sahkoautoihin-mielettomana-totuus-on-emme-siirry-sahkoon-vaan-hiilikayttoon/?shared=908319-5ac05fe1-500
Helsinkiläiset ajaa sähköautoillaan myös kivihiilellä!

[Lasse]

.

[Mika_N]

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005854151.html

Tiede on ajautunut vakavaan kriisiin

Kireä kilpailu rahoituksesta on rapauttanut tutkimuksen laadun. Tutkijoiden on pakko julkaista paljon ja nopeasti.
Tieteen perusidea on yksinkertaisuudessaan upea: esitä kysymys, tutki kysymääsi asiaa objektiivisesti ja löydä vastaus. Sen jälkeen toista tutkimus.

Nykyisin tieteessä toimitaan enää harvoin tämän ihanteen mukaisesti. Pääosa huomiosta on siirtynyt siihen, kuinka paljon tutkimusrahoitusta on onnistuttu hankkimaan, kuinka monta tieteellistä artikkelia on julkaistu ja kuinka hyvin tulokset näkyvät julkisuudessa.

Maailmassa on noin 30 000 tieteellistä julkaisusarjaa, jotka syytävät ulos erilaisia tutkimustuloksia. Laatu ei ole pysynyt määrän kintereillä. Puhutaan tieteen kriisistä, joka näkyy monissa yksityiskohdissa.

Tutkimus on usein huonosti suunniteltua. Kysymykset ovat itsestäänselvyyksiä ja menetelmät ongelmaan sopimattomia. Kontrolli- ja verrokkiryhmät puuttuvat.


.......

Kannattaa lukaista Atte korholan mielipide, vaikka se pravdan sivuilla onkin.....

[mannym]

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005854151.html

Tiede on ajautunut vakavaan kriisiin

Kireä kilpailu rahoituksesta on rapauttanut tutkimuksen laadun. Tutkijoiden on pakko julkaista paljon ja nopeasti.
Tieteen perusidea on yksinkertaisuudessaan upea: esitä kysymys, tutki kysymääsi asiaa objektiivisesti ja löydä vastaus. Sen jälkeen toista tutkimus.

Nykyisin tieteessä toimitaan enää harvoin tämän ihanteen mukaisesti. Pääosa huomiosta on siirtynyt siihen, kuinka paljon tutkimusrahoitusta on onnistuttu hankkimaan, kuinka monta tieteellistä artikkelia on julkaistu ja kuinka hyvin tulokset näkyvät julkisuudessa.

Maailmassa on noin 30 000 tieteellistä julkaisusarjaa, jotka syytävät ulos erilaisia tutkimustuloksia. Laatu ei ole pysynyt määrän kintereillä. Puhutaan tieteen kriisistä, joka näkyy monissa yksityiskohdissa.

Tutkimus on usein huonosti suunniteltua. Kysymykset ovat itsestäänselvyyksiä ja menetelmät ongelmaan sopimattomia. Kontrolli- ja verrokkiryhmät puuttuvat.


.......

Kannattaa lukaista Atte korholan mielipide, vaikka se pravdan sivuilla onkin.....

Kalevan mielipide on sinällään ihan validi että "tieteellinen" tutkimus ja paperit ovat nykyisin pääsääntöisesti roskaa. Tällaisia joskus postailin. https://www.jove.com/blog/editors-notes/studies-show-only-10-of-published-science-articles-are-reproducible-what-is-happening/

Studies Show Only 10% of Published Science Articles are Reproducible. What is Happening?
Studies show a very low reproducibility for articles published in scientific journals, often as low as 10-30%. Here is a partial list:

The biotech company Amgen had a team of about 100 scientists trying to reproduce the findings of 53 "landmark" articles in cancer research published by reputable labs in top journals.
Only 6 of the 53 studies were reproduced (about 10%).
Scientists at the pharmaceutical company, Bayer, examined 67 target-validation projects in oncology, women's health, and cardiovascular medicine.  Published results were reproduced in only
14 out of 67 projects (about 21%).
The project, PsychFileDrawer, dedicated to replication of published articles in experimental psychology, shows a
replication rate 3 out of 9 (33%) so far.

Tilanne on sen verran iso jo että siitä on oma wikipedia sivunsakin, jossa on isosti asiaa. https://en.wikipedia.org/wiki/Replication_crisis

Kun tuo ongelma on suuri ja se ei näytä vähenemisen merkkejä, niin sitä voi heittäytyä uskoon tiedemiesten erehtymättömyyteen, mm, ilmastonmuutoksessa, tai sitten suhtautua "tiedemiesten" ja tiedemiesten papereihin kuin tiedemies, skeptisesti varmentaen. Ilmastotieteessä peer review on tosin ollut jo pitkään pal review, jossa skeptikoiden papereita yritetään torpata viimeiseen asti.

"Science is the belief in the ignorance of the experts" – Richard Feynman

[Nikolas]

Jos halutaan päästä hiilidioksidipäästöjen nettovähennykseen, siihen ei voi edetä matematiikkaa ja päättelyä vältellen, kirkasotsaisesti ideologia edellä. Nöyrästi pitää puurtaa yhtälöt auki ja ottaa laskimet eteen.

• Tommila, Esa: Uusiutuva ei ole automaattinen vastaus ilmastohuoliin - ratkaisu löytyy nettoviisaudesta Tekniikka & Talous, 2018-10-12.

Jutussa ei ole sanallakaan mainittu ydinenergiaa. Kyseessä saattaa olla psykologinen kikka: Lukija jää kaipaamaan sitä vaihtoehtoa, joka kaikista näkyvimmin huutaa poissaolollaan.

[mannym]

Facebookin puolella mainitsin jo asiasta, voin sen mainita täälläkin UNFCC:n sopparin mukaan ensimmäisen aikavälin aikana kehittyviltä mailta kuten kiina, ei odoteta päästövähennyksiä. Ne jäävät siten kehittyneiden maiden harteille. Eli vuoteen 2030 mennessä, pitäisi vähentää totaali CO² päästöistä 45% vuoden 2010 tasosta. Kehittyneiden maiden osuus noista päästöistä oli vuonna 2010, 37%.

Seuraa seuraavanlainen yhtälö, CO² päästöjä pitäisi vähentää 45%, maiden toimesta jotka tuottivat 37% päästöistä. Joka tarkoittaa sitä että kehittyneiden maiden tulisi vähentää päästöjään tasolle, joka on mahdoton. Maat kuten Suomi, sulkevat tehtaansa, pysäyttävät liikenteensä, ihmiset lakkaavat hengittämästä, eikä silti päästä IPCC:n tavoitteeseen.

Vastarannankiiski, sauron ja kumppanit, jotka luotatte IPCC:n raportteihin ja luette niitä kuin raamattua, onko maailman pelastaminen jälkipolville joita ei tule kun leikkaamme päästöjä, sen arvoista?

[ämpee]

YLE: Edessä poikkeuksellinen viikonloppu – jopa satavuotiaat sääennätykset uusiksi

Lähes satavuotiaita lokakuun lämpöennätyksiä

Lappeenranta lentokenttä 2.10. 1901, 18,5 astetta

Oulu lentokenttä 4.10. 1907, 17 astetta

Heinola 6.10. 1919, 18 astetta

Jyväskylä lentokenttä 3.10. 1924, 16,6 astetta

Ähtäri 3.10. 1924, 16,8 astetta

Eihän tämä nyt näin pitänyt mennä !!
Vastahan meille on kerrottu itse itseään lietsovasta alati kiihtyvästä lämmön noususta, ja nyt tullaan kertomaan, että satavuotiaat ennätykset voivat mennä uusiksi !

Vielä kun muistetaan, että tietokonemallien mukaan suurin lämpeneminen alkaa korkeilta leveysasteilta, niin pitää oikein ihmetellä minkälaisia katumaastureita ihmisillä oli jo viime vuosisadan alkupuolella.