2018-09-01: Sipilä: Suurin osa maahanmuuttajista liikkeellä rahan vuoksi

[Roope]

Sipilän taustatiimi väsännyt tällaisen:

Juha Sipilä: Suomalainen maahanmuuttokeskustelu tarvitsee ennen kaikkea malttia

Maahanmuuttajat ovat tärkeä osa Suomen elinvoimaa ja menestystä. Erilaisiin töihin tarvitaan entistä enemmän tekijöitä myös ulkomailta. Moni-ilmeisyys itse kunkin lähiyhteisössä rikastaa kulttuuriamme ja laventaa käsitystämme maailmasta. Se kuitenkin edellyttää, että kykenemme maltilliseen keskusteluun maahanmuuton eri ulottuvuuksista.

Suomella on myös vastuu ja velvollisuus auttaa hädänalaisia. Kolmen vuoden takainen turvapaikkakriisi toi koko Euroopan ja myös meidät aivan uuden tilanteen eteen. Yhtäkkiä Suomeen tuli normaaliin verrattuna kymmenkertainen määrä turvapaikanhakijoita, emmekä olleet tähän kovin hyvin varautuneet. Tosiasia on, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa.

Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuosina 2015 – 2017 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen.Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa.

Suuressa joukossa eri ihmisillä on varmasti erilaisia syitä lähtöön. Sodan ja vainon lisäksi sellainen voi olla myös toive paremmista elämän edellytyksistä jossain muualla, joka on hyvin ymmärrettävää. Mutta turvapaikkajärjestelmän tehtävänä on auttaa ihmisiä, jotka ovat hädänalaisessa asemassa.

Politiikkamme tärkein ja ensimmäinen tavoite onkin hädänalaisten, sotaa ja vainoa pakenevien, auttaminen. Siksi olen esittänyt, että Suomen tulisi nostaa pakolaiskiintiön määrää. Olen myös pitkään pitänyt esillä niin kotimaassa kuin EU-pöydissäkin tarvetta kehittää koko Euroopan laajuista turvapaikkapolitiikkajärjestelmää. Ulkorajat kuntoon ja apua nopeammin heikoimmille. Nyt meidän järjestelmät ruuhkautuivat vuosiksi, ja lopulta heikoimmat ovat vaarassa jäädä ilman apua.

Toiseksi aivan uudenlainen Afrikka-yhteistyö on nostettava keskiöön. Ihmisiä on autettava lähempänä kotiaan ja ilmastonmuutoksen vastaiseen torjuntaan on panostettava enemmän. YK:n pakolaisjärjestön mukaan asuinalueiltaan lähteneitä ihmisiä on maailmassa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ennen. Jotta useampi voisi luottaa elämisen mahdollisuuksiin myös kotiseudullaan, tarvitaan paljon keinoja kehitysyhteistyöstä kriisinhallintaan.

On myös rehellistä nähdä, että Euroopan ja sen lähiympäristön välinen elintasoero on niin suuri, että se ruokkii muuttohalukkuutta. Ilmastonmuutoksen ja konfliktien aiheuttama olosuhteiden vaikeutuminen yhdistettynä Afrikan monissa maissa tapahtuvaan voimakkaaseen väestönkasvuun on Euroopan kannalta suuri kysymys. Emme selviä tästä, mikäli emme pysty auttamaan Afrikkaa ja luomaan siellä tulevaisuuden toivoa.

Kolmanneksi meidän on löydettävä muita keinoja ja kanavia hallittuun tulemiseen niin Eurooppaan kuin Suomeen. Eurooppa ja Suomi tarvitsevat työperäistä maahanmuuttoa. Hallitsemattomana maahantulo kuitenkin heikentää turvallisuudentunnetta ja on omiaan lisäämään muukalaisvastaisuutta. Ihmisten huolet ovat aina aitoja. Moni on kysynyt, että onko tämä asia nyt varmasti hallinnassa. Me emme saa jättää ihmisten huolia ja pelkoja huomioimatta, vaan politiikassa on kyettävä keskustelemaan ratkaisuista ilman, että ajamme ennakkoasenteilla toisten yli.

On selvää, että Suomessa pitää vahvistaa eheyttä ja moni-ilmeisyyden hyväksyntää. Rasismille ei saa antaa tilaa. Tähän kaikkeen tarvitaan johdonmukaista politiikkaa, mutta ennen kaikkea maltillista ja asiallista yhteiskunnallista keskustelua.

Jakamatonta ihmisarvoa ja perusoikeuksia on jaksettava väsymättä puolustaa. Minulle lähimmäisen auttaminen on aina ollut sydämen asia ja on sitä jatkossakin.

Juha Sipilän blogi 3.9.2018

[Uuno83]

Yksikään maahanmuuttaja ei ole täällä sen takia, että tulisi kaikkialla kotimaassaan tapetuksi, koska on niin hyvä tyyppi.
Saattaa olla jotain isis-jamppoja, jotka on niin pahoja, että henki lähtis, jos jäisivät kiinni kotimaassaan. Missään maassa ei ole tällä hetkellä sotaa, joka vaatisi laajamittaisesti naisten ja lasten evakointia.

100% on täällä taloudellisista syistä.

[Java]

Politiikkamme tärkein ja ensimmäinen tavoite onkin hädänalaisten, sotaa ja vainoa pakenevien, auttaminen.
Oikeasti, pääministerin kynästä tälläistä, olen ollut siinä uskossa että politiikan tärkein ja ensimmäinen tavoite on pitää Oy Suomi Ab kunnossa ja turvallisena Ei ihme että tämä maa ajaa karille ja täysillä!!

[Roope]

Politiikkamme tärkein ja ensimmäinen tavoite onkin hädänalaisten, sotaa ja vainoa pakenevien, auttaminen.
Oikeasti, pääministerin kynästä tälläistä, olen ollut siinä uskossa että politiikan tärkein ja ensimmäinen tavoite on pitää Oy Suomi Ab kunnossa ja turvallisena Ei ihme että tämä maa ajaa karille ja täysillä!!

Ja pääministeri sössii sen hädänalaisten ihmisten auttamisenkin lennättämällä tänne Afrikasta ja Lähi-idästä porukkaa hoivakoneiston passattavaksi, kun sotaa ja vainoa pakenevien kannalta olisi vaikutukseltaan sen sata kertaa tehokkaampaa auttaa heitä Euroopan ulkopuolella lähellä lähtöalueita.

Yhden 100 000 hengen pakolaisleirin vuosikustannukset vastaavat karkeasti noin 300 kiintiöpakolaisen elinkaarikustannuksia. Sipilä haluaisi meille pari tuhatta kiintiöpakolaista vuodessa.

[Tulevaisuus]

Tämän tyypin jutuissa on aina joku vedätys taustalla en usko että lesta tekee mitään pyyteettömästi tai rehellisesti. Ehei... Juha nyt on niin että sinä ja kumppanisi tulette vastaamaan teoistanne niitä ei unohdeta tai paineta villaisella.
Nyt arvelen että juhiksen agendalla on persujen nousun estäminen mutta kun se(kään) ei onnistu.   

[pienivalkeapupu]

Kepulaiselle piällysministerille lähimmäisen auttaminen on siis sydämen asia. Kenen sydämeen hän viittaa?

[Roope]

Jälkikirjoitus: Maahanmuuttopuheista hermostunut Juha Sipilä astelee Kreikkaa pelästyneen Jutta Urpilaisen jälkiä?

KULTTUURI

Demarit menivät vuoden 2011 vaalien alla paniikkiin Kreikan tukirahoista ja perussuomalaisten noususta. Nyt keskustajohtaja, pääministeri Juha Sipilä osoittaa samantyyppisiä oireita kuin Jutta Urpilainen aikoinaan sdp:n ohjaksissa.

Sipilä puhui lauantaina Ylen Ykkösaamussa "hallitsemattomasta maahanmuutosta" ja totesi, että "suurin osa" vuosien 2015–16 turvapaikanhakijoista oli liikkeellä taloudellisilla perusteilla eikä vainoa pakenemassa. Kansainväliset tilastot eivät tue väitettä. Muutenkin se oli inhimillisiä kärsimyksiä vähättelevää puhetta, jota ei selitä oikein muu kuin huoli keskustan heikoista kannatusluvuista vaalien lähestyessä.

Aamulehti 3.9.2018

Kuka lie Aamulehden toimittelija tulee kiteyttäneeksi vihervasemmistolaisen kuplan.

Sdp:n silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen käytti maaliskuussa 2010 puolueväelle osoittamassaan puheessa yli vuosi ennen eduskuntavaaleja (PS:n kannatus tuolloin 6-7 prosenttia) ilmaisua "maassa maan tavalla", jonka hän selitti tarkoittavan lakien noudattamista, että "esimerkiksi tyttöjen ympärileikkaukset ja kunniamurhat eivät ole hyväksyttäviä". Urpilainen ei palannut sanontaan eikä muutenkaan maahanmuuttoaiheeseen ennen vaaleja muuten kuin tuomitsemalla kerta kerran jälkeen rasismin ja Perussuomalaiset. Maahanmuutto ei ollut Sdp:lle eduskuntavaaleissa minkäänlainen teema.

Silti puheenjohtaja Urpilainen muistetaan mainita tuolta ajalta epäilyttävänä rasismin kanssa flirttailijana.

Nyt valtamedia rakentaa samaa Sipilän ympärille.

[Leostoa]

Onko pääglobalistimme ottanut kantaa siihen, mitkä olivat Fahad Firasin motiivit? Muistaakseni ne olivat: eat, sleep, fuck ja repeat.

[alussaolisana]

On lähes hauskaa, että tapaus Pennanen-Touko osoitti, tai ainakin perustui siihen, että "turvapaikkapäätökset ovat virheellisiä", mutta nyt "turvapaikkapäätökset osoittavat, että Sipilän puheet ovat virheellisiä".

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Kepulaiselle piällysministerille lähimmäisen auttaminen on siis sydämen asia. Kenen sydämeen hän viittaa?

Puhuessaan elintasopalleroiden auttamisesta sydämen asiana, Sipilä suurpiirteisenä miehenä jätti tarkentamatta että sydämellä hän tarkoittikin oikeastaan tavallisen veronmaksajan povitaskussa sydämen vieressä olevaa lompakkoa.

[Histon]

Taitaa Juhaa vaalit jännittää. Sama Sipilä pari vuotta sitten houkutteli maahan kymmeniä tuhansia irakilaisia lupaamalla heille Kempeleen huvilansa ja nyt ensiksi puhuu elintasopakolaisista ja sitten heti peruuttelee, että kyllä se pakolaisten auttaminen on Suomen tärkein tehtävä. Juha ei ole näköjään vieläkään oppinut, että joka suuntaan ei ole mahdollista kumartaa. Jollekin se karvainen persvako aina vilkkaa.

[MW]

Hmm. Jostain syystä Fahad "eat sleep fuck repeat" Firas ei asukaan pääministerin Kempeleen omakotitalosaa, vaikka on aina ja iankaikkisesti 17 ja voi todistaa sen.

Ei täällä mitään vetotekijöitä ole, turvapaikkashoppailijoille.

[Kni]

Kuplassa eletään tavallaan. Uudestaan ja uudestaan, vaikka silmät ja kokemukset sanoisivat mitä. Kuinkahan monta kertaa tuokin Ambrosiuksen väite on jo kuultu. Ja kaarnaveneitä pukkaa.

Ambrosius
Moni kotiseudullaan vainottu on koulutettu ja keskiluokkainen tulotasoltaan. Heidän elintasonsa turvapaikanhakijana de facto laskee ...
https://www.facebook.com/groups/RASMUSGROUP/permalink/2030057643672116/

[jmk]

Jälkikirjoitus: Maahanmuuttopuheista hermostunut Juha Sipilä astelee Kreikkaa pelästyneen Jutta Urpilaisen jälkiä?
KULTTUURI

Demarit menivät vuoden 2011 vaalien alla paniikkiin Kreikan tukirahoista ja perussuomalaisten noususta. Nyt keskustajohtaja, pääministeri Juha Sipilä osoittaa samantyyppisiä oireita kuin Jutta Urpilainen aikoinaan sdp:n ohjaksissa.

"Kulttuuri"? Mitvit? Onko tämä Aamulehden käsitys kulttuuriuutisesta?

Tämähän on ilmeisesti jonkun kulttuuritoimittelijan mielipidekirjoitus.

[pienivalkeapupu]

Tuula Malin lataa muttei varmista verbaalis literaalisen gatling tykkinsä, vaan painaa liipaisinta:

Sipilän silmät

Maahanmuuttovaalit lähestyvät. Pääministeri Sipilän silmät ovat nekin vihdoin avautuneet hallitsemattoman  maahanmuuton lieveilmiöille Suomessa sekä Euroopassa.

Maahanmuutto on kuumeneva puheenaihe. Veikkaan syntisestä marginaalista yhteiskunnallisen keskustelun pyhää mainstreamia vuodenvaihteeseen mennessä. Perussuomalaiset ja siniset joutuvat tuottamaan tulevalla puolivuotiskaudella entistä jyrkempiä avauksia, mikäli haluavat näkyvyyttä valtapuolueiden maahanmuuttopoliittisten linjausten ja turvapaikkastrategioiden media-aikavaltaukselta.

Perussuomalaiset aloittivat oman vaalirynnäkkönsä Lahdessa lauantaina. Persujen  toimenpidelista on pitkä ja yksityiskohtainen. Mikäli Halla-ahon joukot saisivat päättää, maahanmarssit ja Suomen kansalaisuuden jakelu lopetettaisiin välittömästi. Suomalaiset arvot ja perinteet nostettaisiin jalustalle, kuri ja järjestys keskiöön. Kasvojen peittäminen kiellettäsiin julkisilla paikoilla.

Keskustelun vapautuminen pääministerin ulostulolla on toivottavaa, joskin jälkijättöistä ja tekopyhää. Kansa on kärttänyt avointa puhetta kohta kolme vuotta. Kuunteleminen ei ole innostanut, on katsottu pois, kun olisi pitänyt kulkea kohti. Kansalaisten keskustelutarve on torjuttu kuittaamalla syksyn 2015 tuottamat pelot ja huolet säännönmukaisesti vihapuheeksi. Realismi on nimetty rasismiksi. Suomalaiset muukalaisvihamielisiksi, väkivaltaherkiksi ja monin tavoin  arvaamattomiksi.

Aloitin bloggauksen Iltalehdessä marraskuussa 2015. Enimmäinen postaukseni julkaistiin 2.11.2015. Teksti syntyi vierailtuani hätämajoitusyksiköissä eri puolilla Suomea. Havaintoni olivat toki subjektiivisia, mutta hätää en kohdannut nimeksikään. Olen työskennellyt toimittajana katastrofialueilla, kehitysapukohteissa sekä pakolaisleireillä. Tuolla kokemuksella uskon tunnistavani osapuilleen aidon hädän ja avuntarpeen. Olen kohdannut ihmisiä, jotka ovat mennettäneet kaiken. Lapsia, joille olisin halunnut tarjota turvaa ja vakautta.

Tätä taustaa vasten on ollut hämmentävää kuulostella parempaa tietoa omasta olemisestaan.  Kummallista kuiskuttelua kansallissosialistisista sympatioista ja ääriliikeyhteyksistä. Maahanmuuton epäkohtien havainnointi ja kansan äänen kuuntelu ovat toimittajan perustyötä, ilman piiloagendoja. Maahanmuuttogenreen tarttuminen oli journalistinen ratkaisu, vaikka johtikin jonkin sortin ammatilliseen haaksirikkoon. Umpiperälle, jossa normityötä tekevästä toimittajasta on onnistuttu tuottamaan oman ammattikuntansa sisälle poliittisesti epäluotettava henkilöhahmo.

Ettäkö kannattaisin ääriliikkeitä ja  väkivaltaa?

Päätelmiä tekee jokainen, oikeudenmukaista on kuitenkin lyödä lopputulos lukkoon vasta sen jälkeen, kun kohdehenkilöä itseään on edes yritetty kuulla. Myös toimittajalle on suotava yhdenaikaisen kuulemisen mahdollisuus ja vastineoikeus häntä itseään koskevassa asiassa.

Keskinäinen tarkkailu on lisääntynyt huolestuttavalla tavalla toimittajakunnassa ja toimituksissa. Toverituomioistuinten jälki on rumaa. Ne ovat omiaan tuottamaan ylilyöntejä: vääriä tulkintoja ja virhearvioita. Tilanne on siinä määrin absurdi, että erakoituminen on entistäkin houkuttelevampi elämäntapavaihtoehto.

https://blogit.iltalehti.fi/tuula-malin/2018/09/02/sipilan-silmat/

Kai tällainen vihapuhe jossakin vaiheessa sensuroidaan tuomitaan?

[Roope]

Entinen Maikkarin toimittaja ja viestintätoimisto Ellun Kanojen lobbari Eeva Lehtimäki:

Maahanmuuttokeskustelu on kova ja vaikea laji. Tämän on saanut huomata myös pääministeri Juha Sipilä, joka joutui eilen blogissaan tarkentamaan arviotaan turvapaikanhakijoiden tarkoitusperistä. Vielä syksyllä 2015 Sipilä halusi antaa Kempeleen kotinsa pakolaisille.

MTV: Kommentti: Maahanmuutto on varma vaaliteema, voiko siitä puhua asiallisesti? Sipilä ei pääse vaikeita aiheita karkuun kevein heitoin 4.9.2018

Perusteita ei viranomaisten mukaan ollut, mutta ihmisten motiiveista se ei vielä kerro mitään. Saman sanoi myös Maahanmuuttoviraston (Migri) turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Iltalehdelle.

– Migrin tilastojen perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista ottaa kantaa siihen, kuinka moni hakija on ollut liikkeellä mahdollisten taloudellisten syiden perusteella.

Sipilälle tämä oli taas muistutus, että kiistanalaisissa ja vaikeissa aiheissa pääministeri ei pääse livahtamaan kevein heitoin, vaan näkemykset on pakko perustella paljon tarkemmin kuin oppositiojohtajana tai tuoreena pääministerinä.

Sipilän väite ei ole luonteeltaan sellainen, jota voisi todistaa aukottomasti oikeaksi tai vääräksi, mutta sen voi kyllä perustella paremmin todeksi kuin epätodeksi.

Kannattaa kuitenkin huomata, että yksikään poliitikko tai toimittaja ei ole vaatinut Sipilältä minkäänlaisia perusteluja hänen samassa yhteydessä esittämiinsä väitteisiin, että rajojen sulkeminen ei ole ratkaisu (maahanmuuton luomiin ongelmiin), kun taas pakolaiskiintiön tuplaaminen ja kehitysapumäärärahojen korottaminen olisivat.

Hallituksessa siniset ovat torpanneet myös sen, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta voitaisiin luopua. Pääministeri Sipilä on pitänyt sitä yhtenä keskeisenä kasvun esteenä.

En muista tällaista Sipilän lausuntoa, mutta sehän on kaikilla tasoilla järjetön. Tarveharkinta koskee enää vain muutamia halpatyöaloja, eikä tarveharkinnan poistamisella vaikuteta talouteen edes desimaalin vertaa (vrt. Ruotsin kokemukset), ei ainakaan positiivisesti. Missä perusteluja vaativat toimittajat?

Entä sitten kokoomus? Kokoomuslaisen sisäministerin Kai Mykkäsen johdolla Maahanmuuttoviraston toiminnasta ja palautuslinjasta tehdään riippumaton selvitys. Tämä on tarpeen kovan arvostelun vuoksi.

"Kovan arvostelun", johon ei liity minkäänlaisia kovia perusteluja. Arvostelijat eivät ole saaneet aikaiseksi valituksia esimerkiksi oikeuskanslerille tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella, tai jos ovat, tapaukset on vaiettu rauenneina kuoliaaksi.

Samalla vaalipuheisiin saadaan faktapohjaa.

Faktapohjaa on se, että Maahanmuuttovirastolla on toiminnassaan ja palautuslinjassaan niin hallinto-oikeuksien kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimenkin tuki. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa on aivan toisella tavalla tiukemmat turvapaikkalinjaukset.

Faktapohjan hämärtämiseen viittaa se, että sisäministeri Mykkänen on vihjannut tilaavansa selvityksen UNHCR:ltä tai vastaavalta taholta (Amnesty?), vaikka UNHCR ei ole likimainkaan neutraali toimija turvapaikkapolitiikan suhteen, vaan sillä on oma agendansa, jota se lobbaa ympäri maailmaa. Mykkäsen veto on erittäin outo siltäkin kannalta, että UNHCR:n ääriliberaalit näkemykset ovat pysyvässä ristiriidassa EU:n ja EIT:n linjausten kanssa.

Demareille maahanmuuttokysymykset eivät ole myöskään täysin ongelmaton aihe. Turvapaikka- ja pakolaislinjauksissa oma puoli on helppo valita suhteessa persuihin, mutta entä jos ruvetaan puhumaan tarveharkintaisen maahanmuuton purkamisesta EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta työvoimapulan vuoksi.

Suomessa ei ole sellaista työvoimapulaa, johon tarveharkinnan poistaminen olisi ratkaisu. Ei ollut Ruotsissakaan, eikä tarveharkinnan poistaminen ratkaissut siellä ongelmia vaan vain lisäsi niitä.

Maahanmuutto on tyypillinen aihe, jota ei pidä lakaista maton alle tulevissa eduskuntavaaleissa, jos kansalaisilla on tarvetta käydä asiasta keskustelua. Mutta ei näin kurjilla argumenteilla, joissa vilisee nössöpuolueita, kuulapäitä, viinivihreitä, löyhiä faktoja, kaikki rajat auki - tai kaikki rajat kiinni -heittoja, väärinymmärryksiä tai populismia puoluekentän eri laidoilta.

Toimittajat tyypillisesti vaikenevat maahanmuutosta tai kiskovat keskustelun kaksin käsin sivuraiteille, kuten nyt Sipilän tapauksessa. Suuri uutinen tehtiin yhdestä virkkeestä, kun uutisen pitäisi olla Sipilän hahmotelma EU:n yhteisestä turvapaikka- ja kiintiöpakolaisjärjestelmästä, joka veisi Suomelta päätösvallan turvapaikkapolitiikassa.

Maahanmuutosta saa helposti vaalitenttiin kuuman väittelyn ja vastakkainasettelun kolmessa minuutissa perussuomalaisten Jussi Halla-ahon ja vihreiden Touko Aallon välille, mutta suurta informaatioarvoa sillä ei ole kenellekään.

Halla-aho on tuonut esiin paljon sellaista, jolla on suuri informaatioarvo, koska asioita ei muuten käsitellä julkisuudessa. Aallon informaatioarvo maahanmuuttoasioissa menee miinuksen puolelle. Kuitenkin parin tunnin vaalitentissä Halla-ahon aiheesta saama minuutin tai parin aika pari virkettä kerrallaan välihuutoineen on tosiaan yhtä tyhjän kanssa. Näin on ja tulee olemaan, mutta näin ei tarvitsisi olla.

Ei mennä myöskään trumpilaisille linjalle, jossa maahantulijoista tehdään syntipukkeja peloille, työpaikkojen katoamiselle, muulle pahalle ololle tai maailman muutokselle. Mutta on pystyttävä myös puhumaan palautusten linjasta, palautusmaiden turvallisuustilanteesta, paperittomista, kotimaan turvallisuudesta, radikalisoitumisesta tai maahanmuuton kustannuksista.

On yksi puolue, joka on käsitellyt noita aiheita loogisesti perustellen ja konkreettisesti. Ei ole yhtään valtamedian julkaisua, joka olisi tehnyt saman.

Maahanmuutto liittyy myös isoihin, meitä kaikkia koskettaviin teemoihin, kuten ilmastonmuutokseen, vanhenevaan väestöön tai työvoimapulaan.

Maahanmuutto "liittyy" ilmastonmuutokseen, vanhenevaan väestöön tai työvoimapulaan, mutta lähinnä siinä mielessä, että maahanmuutto esitetään valtamediassa ja poliittisessa liturgiaksi ilmastonmuutoksen seuraukseksi tai ratkaisuksi vanhenevaan väestöön ja työvoimapulaan. Maahanmuutto ei ole mitään noista kuin marginaalisesti.

Maahanmuuttopolitiikka on tyypillinen politiikan laji, jossa helpoin vastaus on, että jospa joku muu hoitaa ja ottaa vastuun. Muulla Euroopassa, rajoilla, Afrikassa.

Pitäisi varmaan ensin määrittää se vastuu. Suomella ja Euroopalla ei ole minkäänlaista vastuuta ottaa vastaan maahanmuuttajia, jotka ovat sille haitallisia. Esimerkiksi YK:n pakolaissopimuksen velvoitteet voidaan hoitaa toisinkin, kaikkien osapuolten kannalta fiksummin.

Maahanmuutto on myös aihe, jossa testataan pystyvätkö puolueet kunnon keskusteluun, ilman tahallisia väärinymmärryksiä. Se on juuri se teema, jolla testataan demokraattisen järjestelmän, median ja puolueiden kypsyys.

Miksi nyt olisi toisin kuin tähän asti (vrt. ketjun aiheen käsittely somessa ja valtamediassa)? Eivät pysty, koska eivät halua, koska kokevat olennaiseen keskittyvän maahanmuuttokeskustelun uhkaksi.

[Kokoliha]

Myös kaiken maailman Erna Bodströmit, Tiina Sotkasiirat ym. turvapaikka-aktivistit ja mokuttajat ovat Sipilän kimpussa

(Pahoitelen, jos tämä US:n asiaa koskeva niin sanottu uutisointi oli jo täällä)
Usari, tuo vastuullisen ja lähdekritiikkiä arvostavan neutraalin median eräs kotimainen ilmentymämme, löi löylyä kiukaalle:
Juha Sipilän heitto maahanmuuttajista suututtaa – Tutkija: "Onko sinulla näyttöä ruman väitteesi tueksi?

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) maahanmuuttoa koskevat kommentit suututtavat ja myös ihmetyttävät.

Sipilä totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina muun muassa, että suurin osa maahanmuuttajista "on liikkeellä taloudellisten syiden takia".

"Nythän tämän tilanteen teki vaikeaksi se, että suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli taloudellisten syiden takia. Ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa", pääministeri sanoi.

Helsingin yliopiston maahanmuuttotutkija Erna Bodström ihmettelee, mihin Sipilän väite perustuu. ....

Artikkeliinsa US on lainannut seuraavien alan a sian tuntijoiden / tutkijoiden / toimittelijoiden (= mädättäjien) twiittauksia aiheesta:
Tapio Laakso, Erna Bodström, Martin Scheinin, Eero Mäntymaa, Veronika Honkasalo, Tiina Sotkasiira

On Tutkijoita ja on Tutkijoita. Maistellaanpa:  Tutkija. Tuutkija. Tuuuutkija. Pikku hiljaa koko sana alkaa jo vit muumittamaan.

Maahanmuuttopolitiikassamme on kaksi ongelmaa:
1) kotimainen, maatamme tuhoava viides kolonna, jota yllä listatut edustavat
2) em. kolonnalle kyseenalaistamatona tulitukea antava asenteellinen media.

Ongelma nro 2) on kuitenkin pahin. Jos se saataisiin neutralisoitua, viides kolonna olisi nopeasti aseeton ja PS maamme suurin puolue varovasti arvioiden 35% kannatuksella ja sen myötä mamupolitiikkaan järkeä.

[Roope]

Kun muualta ei löytynyt tarvittavaa tukea agendalle, valtamedia on kaivanut esiin twiittejä aktivisti Erna Bodströmiltä, joka esitellään tutkijana.

Etenkin maahanmuuttoon perehtynyt väitöskirjatutkija Erna Bodström kritisoi Sipilää vääränlaisen kuvan antamisesta.

Erityistä huomiota Sipilän blogissa on herättänyt osuus, jossa Sipilä viittaa myönteisiin turvapaikkapäätöksiin vuosina 2015–2017. Sipilän mukaan noin 44 prosenttia Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista sai myönteisen päätöksen näinä vuosina.

Bodström havaitsi Sipilän verranneen myönnettyjen turvapaikkojen määrää kaikkiin tehtyihin päätöksiin, joista kuitenkin Sipilän tarkasteluvälillä vuosina 2015–2017 noin 27 prosenttia oli rauenneita tai tutkimatta jätettyjä päätöksiä.

"Tästä syystä niille ei ole tehty turvapaikka-arviointia. Niiden osalta siis ei voi väittää, että turvapaikkakriteerit eivät täyttyneet, koska kriteerejä ei ole tutkittu", Bodström kritisoi Twitterissä.

"Turvapaikkakriteerien täyttymistä ei muutenkaan pidä sellaisenaan käyttää arvioimaan ihmisten motiiveja. Kaikki pelkoa pakenevat eivät saa turvapaikkaa."

Uusi Suomi: Turvapaikanhakijat: Nyt löytyi selitys Juha Sipilän 44 prosentille

Forskaren Erna Bodström ställer sig ändå frågande till såväl Sipiläs tolkning som den europeiska statistik han hänvisade till. Sipilä sade att 30 procent av dem som sökte asyl har fått det. Men Bodström påpekar att 25 procent av ansökningarna aldrig undersöktes eller förföll. Hon säger att man inte kan utgå från att de personerna inte skulle ha haft rätt till asyl. Det har Bodström rätt i.

Hbl: Pääkirjoitus: Sipiläs svartvita statistik

Eli aktivisti Bodström yrittää kääntää turvapaikkatilastoja mieleisekseen karsimalla sellaiset tapaukset, joissa prosessi on jäänyt kesken, eikä päätöstä ole annettu. Bodströmin mukaan "Niiden osalta siis ei voi väittää, että turvapaikkakriteerit eivät täyttyneet, koska kriteerejä ei ole tutkittu". Tämä on jo saivartelun mestariluokkaa.

Kun turvapaikkaa hakeva jättää prosessin omasta tahdostaan kesken palatakseen kotiinsa (kuten tuhannet irakilaiset tekivät alkuvuodesta 2016), ryhtyäkseen laittomaksi siirtolaiseksi (turvapaikanhaku keino estää käännytys) tai siirtyäkseen toiseen maahan, on kyse määritelmällisesti turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjästä. Voidaan turvallisesti olettaa, että tällaisten tapausten taustalla tuskin on päteviä syitä kuin aivan poikkeustapauksissa.

Bodströmin mielestä "erityisen tärkeää tässä yhteydessä on tarkastella myös Sipilän hallituksen tekemiä turvapaikkapolitiikan kiristyksiä ja niiden vaikutuksia turvapaikan myöntöprosentteihin". Hän listaa väitteidensä tueksi lukuja nimenomaan irakilaisista, joita Suomeen on tullut paljon. Hänen mukaansa vuonna 2015 Suomi myönsi suojelua 83 prosentille irakilaisista, kun EU-keskiarvo oli 89 prosenttia.

"Vuonna 2016 Suomen keskiarvo putosi 31 %:iin. Alimmillaan se oli heinä-syyskuussa 16 %. Vuonna 2017 se vakiintui 40 % tuntumaan. EU:n keskiarvo oli 55 %, eli edelleen Suomea korkeampi", Bodström toteaa.

Mitkä Sipilän hallituksen tekemät turvapaikkapolitiikan kiristykset ovat vaikuttaneet prosentteihin? Ei tule mieleen kuin humanitaarisen suojelun kategorian poistaminen, jonka vaikutuksen voi olettaa ehkä prosentin suuruusluokkaan jos siihenkään. Siinäpä ne hallituksen turvapaikkapäätöksiin vaikuttavat lakimuutokset sitten olivatkin. Suurin vaikutus on ollut Maahanmuuttoviraston linjanvedolla ryhtyä noudattamaan tarkemmin jo olemassaolevaa lakia (vrt. somalien hyväksymisprosentti 100) muun muassa ottamalla käyttöön vuosia muiden maiden jälkeen ns. sisäisen paon mahdollisuuden selvittäminen.

Näille aktivisteille on myrkkyä todeta, miten suuri tekijä prosenttien putoamisessa oli hakijoiden tason romahtaminen, minkä todistaa sekin, kuinka monet tuhannet turvapaikanhakijat palasivat Suomesta kotiinsa kesken prosessin alun odottamatta edes ensimmäistä kuulustelua.

Bodström viittaa mielellään EU-keskiarvoon, joka taas heijastelee lähinnä Saksan korkeaa hyväksymisprosenttia, sillä kaksi kolmesta irakilaisesta on tullut Saksaan. Suomen hyväksymisprosentti lienee Saksan takia myös tänä vuonna EU-keskiarvon alapuolella, vaikka se (51 %, ei Bodströmin "vakiintui 40 % tuntumaan") on yli puolet suurempi kuin Ruotsilla ja moninkertainen Tanskaan verrattuna.

"On hyvin luultavaa, että Suomen alhainen turvapaikkojen myöntöprosentti liittyy ainakin osittain Juha Siplän hallituksen tekemiin turvapaikkapolitiikan kiristyksiin. Suomi myönsi vuosina 2016–2017 turvapaikan 38 %:lle hakijoista, kun EU:n keskiarvo oli Eurostatin mukaan 54 %."

Paremminkin aika epätodennäköistä, kun täsmälleen samojen lakien aikana irakilaisten hyväksymisprosentti on noussut viimeisen kahden vuoden aikana kolminkertaiseksi (16 % => 51 %)

Kekomäen mukaan yhtä oikeaa totuutta Sipilän esiin nostamista luvuista ei ole saatavissa.

"Siihen ei kyllä taatusti ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta", Kekomäki sanoo Uudelle Suomelle.

"Tämä on ihan loputon suo."

Näinhän se on, ja juuri se mahdollistaa Bodströmin kerrankin siteerata tilastoja, joiden merkityksen hän voi satuilla mieleisekseen.

Pääministerin erityisavustaja Markus Lahtinen ei osaa suorilta käsin sanoa, mistä johtuvat Bodströmin esiin nostamat erot Suomen turvapaikkamyöntöprosenteissa verrattuna EU-keskiarvoon, jonka perusteella Suomen linja näyttäytyy verrattain tiukkana.

Mysteeri selviää yhdellä vilkaisulla Eurostatin tilastoihin, joista ilmenee, että suurin osa irakilaisista hankkiutuu sellaisiin maihin, joissa on poikkeuksellisen korkea hyväksymisprosentti (Saksa, Ranska, Italia). Siksi Suomi jää keskiarvosta, vaikka Suomen hyväksymisprosentti on korkeampi kuin useimmissa EU-maissa Ruotsi ja Tanska mukaan lukien.

Lahtisen mukaan Sipilän hallitus on pyrkinyt yhtenäiseen linjaan muun Euroopan kanssa, eikä Suomen haluta näyttäytyvän maana, jossa turvapaikka olisi helpompi saada kuin muualla. Maahanmuuttovirasto on kertonut yhdenmukaistaneensa päätöskäytäntöjä erityisesti Ruotsin kanssa loppuvuodesta 2015 tehdyn kansainvälisen vertailun perusteella.
...
Vuorion mukaan Euroopan maahanmuuttopolitiikassa pyritään koko ajan yhteiseen linjaan ja järjestelmään. Suomi on pyrkinyt yhtenäistämään linjaansa erityisesti Ruotsin kanssa, jotta naapurimaat näyttäytyisivät mahdollisimman samanlaisina.

Todellisuus on sitten toista. Yksi silmäys irakilaisten ja afganistanilaisten hyväksymisprosentteihin riittää osoittamaan, että Suomen linja on hälyttävän paljon löysempi kuin punaviherhallituksen johtaman Ruotsin. Tanskasta nyt puhumattakaan.

Puheet Euroopan yhteisestä ja yhtenäisestä linjasta ovat vielä suurempi vitsi.

Vuorion mielestä Sipilän lausunnot eivät ole menneet pieleen. Hän huomauttaa, että eräässä vaiheessa Keski-Välimeren reitillä suurin osa todellakin oli niin sanottuja elintasopakolaisia. Länsi-Afrikasta tuli paljon ihmisiä Italiaan, eikä turvapaikkaa Vuorion mukaan myönnetty kuin pienelle murto-osalle. Tulijavirtojen profiili kuitenkin vaihtelee.

Keski-Välimeren reitillä Italian kautta ylivoimaisesti suurin osa on ja on ollut afrikkalaisia elintasopakolaisia, kuten jo UNHCR:n kansallisuustilastotkin kertovat. Tässä profiilissa ei ole tapahtunut vuosiin mainittavaa muutosta.

Ja kun jotkut pitävät myönnettyä oleskelulupaa osoituksena motiivin aitoudesta, niin Italia on myöntänyt oleskelulupia ilman turvapaikkatutkintaa muun muassa kymmenilletuhansille tunisialaisille elintasopakolaisille, jotta he jatkaisivat matkaa rajan yli Ranskaan.

Vuorio muistuttaa, että Suomeen vuonna 2015 tulleista peräti 5000 henkilöä lähti heti pois ilman ensimmäistäkään viranomaispäätöstä. Hänen mielestään tämä osoittaa, että moni oli alkujaan lähtenyt salakuljettajien houkuttelemana paremman elintason perään.

Mutta aktivisti Bodström siis tästä jyrkästi eri mieltä.

Enligt Juha Sipilä har drygt 40 procent av asylansökningarna i hela EU lett till positiva beslut. Bodström ifrågasätter också den siffran. Enligt officiella Eurostat-siffror är det över hälften som har beviljats asyl på EU-nivå.

Jos katsotaan vuosien 2016-2017-Eurostat-tilastoja, niin yli puolelle turvapaikanhakijoista on kyllä myönnetty oleskelulupa, mutta alle puolelle on myönnetty oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella. Etenkin Italia on jaellut humanitaarisia oleskelulupia ilman holttia päästäkseen tulijoista eroon.

Lisäksi Eurostatin päätöstilastoissa unohdetaan sopivasti se valtava joukko, joka on jossain vaiheessa rekisteröitynyt turvapaikanhakijaksi, mutta ei ole syystä tai toisesta jäänyt odottamaan turvapaikkaprosessin loppuun asti. Mitäpä muutakaan keinoa laittomalla siirtolaiselle olisi laillistaa oleskeluaan EU-alueella.

[Kni]

Tämä uutinen sopisi paremmin rikastetut alueet -ketjuun, mutta laitan hyvän kuvatekstin tähän:

Irakissa syntynyt 19-vuotias Lark Jakob asui perheensä kanssa Kreikassa ennen muuttoa Hakunilaan.

Noin vain päätti muuttaa turvallisesta euromaasta Kreikasta Suomeen. Varmaan kotoisan ilmaston takia.

Koko juttu:
IL selvitti: Näille asuinalueille maahanmuuttajat kasautuvat Suomessa - katso oman naapurustosi tilanne

[Roope]

Kun muualta ei löytynyt tarvittavaa tukea agendalle, valtamedia on kaivanut esiin twiittejä aktivisti Erna Bodströmiltä, joka esitellään tutkijana.

[tweet]1037204136209600512[/tweet]

Ykkösaamu: Unto Hämäläinen: Pääministeri Sipilä hakee maahanmuutto-ongelmaan ratkaisua 70-luvulta

Pääministeri Juha Sipilän maahanmuuttoa koskevat lausunnot lauantaina Yle TV1:n Ykkösaamussa ovat herättäneet huomiota. Hän puhui vuosina 2015-2016 Eurooppaan kohdistuneesta maahanmuutosta, jota hän kutsui hallitsemattomaksi. Hänen mukaansa tulijoista suurin osa oli liikkeellä taloudellisten syiden takia - ei siksi, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Pääministerin mukaan Suomi voisi nostaa pakolaiskiintiötä ja kehitysapua tulisi lisätä. Pääministeri lisää vielä blogissaan eilen, että suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista ei täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa. Hän käyttää lähteenään Maahanmuuttoviraston tilastoja. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuosina 2015-2017 Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista noin kolmannes sai myönteisen turvapaikkapäätöksen. Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista vastaavasti noin 44 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eli suurimmalla osalla ei ollut perusteita saada turvapaikkaa Euroopassa. Asiaa ruotivat maahanmuuttoon perehtynyt väitöskirjatutkija Erna Bodström Helsingin yliopistosta sekä politiikan toimittajat Unto Hämäläinen, Antonia Berg ja Susanna Ginman.

Yle Areena 4.9.2018

Edit:

9:00
Antonia Berg
Mun mielestä ne [Sipilän] puheet on aika vastuuttomia, että käytetään tällaisia sanoja. Puhutaan ihmisistä tällä tavalla, että on ikään kuin roistoja tulossa tänne.

9:40
Unto Hämäläinen
Yhtenä keinonahan meillä on jatkuvasti esitetty sitä, mitä Sipiläkin nosti nyt taas esille, että pitää auttaa ihmisiä siellä, missä he asuvat tai lähempänä, jotta he eivät tulisi tänne tavallaan turhaan matkojen päähän. Mutta sehän edellyttäisi sitten sitä, että meidän kehitysapupanos nousisi ihan merkittävästi! Ja olisi jännä kuulla esimerkiksi Jussi Halla-ahon mielipide tästä, että okei, lähdetäänkö tälle linjalle, että ruvetaan esimerkiksi Afrikkaan auttamaan ihmisiä. Se ei vaan oikeasti tapahdu ilman rahaa!

Toimittaja
Ja toimiessaanhan se olisi vielä kustannustehokkaampaa. Siitä on tutkimuksia, että euro siellä toimii paremmin...

Susanna Ginman [keskeyttää]
Ehkäpä, mutta, mutta siis, niin kuin Unto sanoi, se edellyttää todella paljon suurempia satsauksia!

Ei edellytä yhtään enemmän rahaa, mutta kylläkin merkittäviä muutoksia nykyisten rahojen käyttöön. Kehitysapumäärärahat voidaan edelleen vaikka puolittaa, kun saman budjetin sisällä humanitaarisen avun määrärahat voidaan vaikka moninkertaistaa nykyisestä. Pakolaisia autetaan nimenomaan humanitaarisen avun kautta (osuus alle 10 prosenttia Suomen kehitysyhteistyöstä). Esimerkiksi Suomen apu lähialueille jääneille Syyrian pakolaisille on vain pikku murusia kaikista kehitysyhteistyömäärärahoista, vaikka kehitysyhteistyö esitetään julkisuudessa pakolaisten auttamisena.

Yksi asiaan liittyvä tärkeä seikka on sekin, että tutkimusten mukaan kehitysapu ei vähennä vaan lisää liikkuvuutta. Ei siis ole mahdollista pienentää Eurooppaan tulevien määrää pelkillä pehmeillä keinoilla kuten satsaamalla yhä enemmän rahaa kehitysapuun, kuten monet luulevat. Sen sijaan on hyvinkin mahdollista parantaa pakolaisten elinoloja kohtuulliselle tasolle lähialueiden leireillä ja kaupungeissa. Nykyisin pakolaisten auttamiseen tarkotetut kehitysapurahat menevät enimmäkseen ihan muualle.

[Uuno Nuivanen]

Pääministeri Sipilä hakee maahanmuutto-ongelmaan ratkaisua 70-luvulta

Erinomainen ajatus, silloinhan mitään sosiaaliturvapaikanhakijaongelmaa ei ollut. R.I.P. Eila Kännö (pbuh).   

[Pullervo]

^^ Sivuhuomiona: Tuo Riikka Theresa Innanen (Twitterin @PippiTannenbaum) on ytimessä tuolla Stop deportations -porukoissa mm. näiden kannsa: Erna Bodström, Outi Popp (Ahola), Harri Simolin ja Ambrosius Wollstén.

e: lisätty toissapäiväinen twiitti eli nämä verkostot toimivat myös rajojen yli.

[tweet]1036522528859140096[/tweet]

[DuPont]

Kai Mykkäsen tulisi luottaa viranomaisiin, ovathan he hänen alaisiaan?

[ikuturso]

Jos haluatte kääntää maailmankuvanne syrjälleen, niin katsokaa maikkarin Katsomosta tämän aamun 6.9 Pöllöraati.

Ivan Puopolo juontaa ja penkillä mm. Timo Haapala.

Kaikki ovat yhtäkkiä sitä mieltä, että turvisten joukossa oli elintasosurffareita. Ja mistä Slunga-Poutsaloa syytettiin pari vuotta sitten, onkin migrin tilastojen mukaan faktaa. Yksi penkillä sanoo, että ei tullutkaan syyrialaisia hädänalaisia vaan 20000 irakilaista ja Irakissa ei ollut tilanne mitenkään oleellisesti muuttunut. Ei tänne tulla ilmaston eikä Helsingin kulttuuritarjonnan vuoksi vaanjonkun muun...

Tästä asennemuutoksesta kiitos SD:n nousseelle kannatukselle ja persujen pelolle. Myös sana vihervasemmisto mainittu useampaan kertaan.

Mistäs nyt tuulee? Viihdyttävä tuokio. Todella viihdyttävä.

-i-

[migri]

"Datajournalisti" heittää lusikkansa soppaan... 

Kommentti: Turvapaikanhakijat päätyivät vaaliaseeksi – motiiveja ei tilastoista löydy
https://www.is.fi/politiikka/art-2000005816982.html

Pääministerin keskustelunavauksesta huolimatta turvapaikanhakijoiden motiiveja ei tilastoista löydy, kirjoittaa datajournalisti Lauri Nuoska.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) käynnisti rajun sanasodan viikonloppuna sanomalla että enemmistö vuosina 2015–2016 Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista saapui Eurooppaan taloudellisista syistä.

Maalaisjärjellä ajatellen on selvää, ettei tilastojen perusteella voi ottaa kantaa siihen, mitkä syyt turvapaikanhakijoita ovat Eurooppaan tai Suomeen tuoneet.  Mutta tilastoihin Sipilä kuitenkin vetosi. Hän tarkensi lausuntoaan maanantaina ja perusteli lausuntoaan sillä, ettei suurin osa vuonna 2015 ja kriisin aikana saapuneista täyttänyt turvapaikan saamisen kriteereitä Suomessa. Väite toki sinällään pitää numeroiden valossa vähintään Suomen osalta paikkansa.

Sipilä viittasi blogitekstissään Maahanmuuttoviraston vuosien 2015–17 tilastoihin. Niiden mukaan turvapaikkapäätöksiä tehtiin 45 089 kappaletta, joista todellakin vain 13 403 oli myönteisiä. Eli alle 30 prosenttia.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että loput olisivat Suomessa saaneet kielteisen päätöksen. Kielteisiä päätöksiä annettiin samassa ajassa nimittäin 19 500 kappaletta, eli noin 43 prosenttia hakemuksista. Loppu, noin 27 prosenttia hakemuksista raukesi tai niitä ei käsitelty.

Tämä ei myöskään tarkoita sitä, että tilanne olisi sama koko Euroopassa. Sipilän mukaan Eurooppaan tulleista turvapaikanhakijoista noin 44 prosenttia sai myönteisen turvapaikkapäätöksen.

Tätä lukua ei ole ihan helppo tarkistaa, koska Sipilä ei kerro, mihin tilasto pohjautuu. Lisäksi asiaa sotkevat erilaiset aikajaksot. Ensin Sipilä puhui vuosista 2015–16, sitten kirjoitti vuosista 2015–17. Joka tapauksessa Eurostatin tilastojen mukaan Euroopassa on tehty huomattavasti Suomea enemmän myönteisiä turvapaikkapäätöksiä. Laskentatavasta riippumatta päätöksiä on tehty noin 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomessa. Eli noin puolet hakemuksista. Suomen tiukempaa linjaa saattaa selittää se, että Suomeen on tullut paljon turvapaikanhakijoita Irakista, kun muualle Eurooppaan on saattanut virrata enemmän syyrialaisia.

Vaikkei kaikkien turvapaikanhakijoiden motiiveja varmasti pystytäkään selvittämään, vaaliaseena maahanmuuttoteemat tuntuvat alkaneen keskustelun perusteella kelpaavan hyvin ainakin vihreille ja vasemmistoliittolaisille.

Lauri Nuoska

[Archaeopteryx]

Ei edellytä yhtään enemmän rahaa, mutta kylläkin merkittäviä muutoksia nykyisten rahojen käyttöön. Kehitysapumäärärahat voidaan edelleen vaikka puolittaa, kun saman budjetin sisällä humanitaarisen avun määrärahat voidaan vaikka moninkertaistaa nykyisestä. Pakolaisia autetaan nimenomaan humanitaarisen avun kautta (osuus alle 10 prosenttia Suomen kehitysyhteistyöstä). Esimerkiksi Suomen apu lähialueille jääneille Syyrian pakolaisille on vain pikku murusia kaikista kehitysyhteistyömäärärahoista, vaikka kehitysyhteistyö esitetään julkisuudessa pakolaisten auttamisena.

Yksi asiaan liittyvä tärkeä seikka on sekin, että tutkimusten mukaan kehitysapu ei vähennä vaan lisää liikkuvuutta. Ei siis ole mahdollista pienentää Eurooppaan tulevien määrää pelkillä pehmeillä keinoilla kuten satsaamalla yhä enemmän rahaa kehitysapuun, kuten monet luulevat. Sen sijaan on hyvinkin mahdollista parantaa pakolaisten elinoloja kohtuulliselle tasolle lähialueiden leireillä ja kaupungeissa. Nykyisin pakolaisten auttamiseen tarkotetut kehitysapurahat menevät enimmäkseen ihan muualle.

Suvaitsevaisto käyttää asiassa vähän samantasoista käsitesekoitusta kuin "rajat kiinni" tarkoittaisi hermeettisesti suljettua kuplaa, jonka läpi ei liiku mitään eikä ketään, järkevä maahanmuuttopolitiikka tarkoittaisi ihan jokaisen ulkomaalaisten maahantulon kieltämistä ja vihaamista, tai vaikkapa pakkoruotsia vastustava vihaisi suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä tai epäloogisesti ruotsalaisia.

Kehitysapu ja katastrofi-/hätäapu pitäisi eritellä todellakin kaikkinensa erilleen. Molemmilla on paikkansa, mutta hyvin tarkasti rajattuina. Kehitysavussa pitää ehdottomasti päästä eroon kaikennäköisistä projekteista, joissa raha virtaa pääsääntöisesti avustusjärjestöjen palkkoihin tai kohdemaan virkamiehistön ja johtajiston eli gebardisuikkatason lahjuksiin. En tiedä mitä sellainen voisi olla, mutta käsittääkseni erilaiset mikrolainat ja koulutusvienti toimivat kohtuudella. Loputon ruoan, vaatteiden yms. suora lahjoittaminen on vain pahentanut tilannetta, kun paikallinen yrittäjyys on kuihtunut ilmaistarjonnan kuristuksessa.

Henkilökohtainen luotto erilaisiin järjestöjen katastrofiapuihin on mennyt mm. SPR:n lahjoitusvarojen ohjaamisessa sijoituksiin hätäavun sijaan Aasian tsunamin tapauksessa ja Haitin satojen miljardien puhallukset. Enpä ole tutustunut hätäapumenetelmiinkään, mutta voisin kuvitella että ilmaisena lahjoitetut teltat yms. eivät ole niin hyvä vaihtoehto kuin "rakenna telttasi näin" -kurssi perheille.

Yleensäkin kaikenlainen passivoiva hyysääminen tulisi lopettaa.

[Roope]

Suvaitsevaisto käyttää asiassa vähän samantasoista käsitesekoitusta kuin "rajat kiinni" tarkoittaisi hermeettisesti suljettua kuplaa, jonka läpi ei liiku mitään eikä ketään, järkevä maahanmuuttopolitiikka tarkoittaisi ihan jokaisen ulkomaalaisten maahantulon kieltämistä ja vihaamista, tai vaikkapa pakkoruotsia vastustava vihaisi suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä tai epäloogisesti ruotsalaisia.

Some on parhaillaan täynnä älyllisesti epärehellistä itkua Sdp:n puheenjohtaja Rinteeseen viitaten, että eihän kukaan ole halunnut rajoja täysin auki ja toivottanut kaikkia tervetulleiksi.

[tweet]1037299691485122560[/tweet]

[tweet]1037374167149146113[/tweet]

[tweet]1037557160752766976[/tweet]

Vihreiden ja Vasemmistoliiton saivarrellessa sanojen merkityksestä ja niiden hyväksyttävyydestä niiden taustalla vahvasti vaikuttava No Borders -jengi tosiaankin ajaa Euroopan rajojen avaamista. Vaikka tätä ei sanota missään ääneen, esimerkiksi Vihreiden turvapaikkapoliittisen linjapaperin toteuttaminen tarkoittaisi kymmenille miljoonille ihmisille suoraa vapaata pääsyä Suomeen (humanitaarinen viisumi vaarallisista maista) ja tänne jäämistä (pakkopalautusten lopettaminen, automaattinen oleskelulupa paluusta kieltäytyville).

Mitä muuta tämä on Suomen ja Euroopan kannalta kuin "rajat auki"-politiikkaa, vaikka ei toki toivotetakaan ihan kaikkia (Trump ja Putin tulee mieleen) tervetulleiksi?

[Roope]

Tässäpä malliesimerkki kuplassa elämisestä. Olen luultavasti nähnyt ne samat some-viestit ja kirjoitukset, joiden varaan kirjoittaja on rakentanut koko huteran maahanmuuttonäkemyksensä.

On havaittu, että globaalisti siirtolaisuus vähentää terrorismia ja lisää hyvinvointia vastaanottavissa maissa, Elina Hirvonen kirjoittaa.

Maailman Kuvalehti 4.9.2018

Pääministeri Juha Sipilä esitti syyskuun alussa Ylen Ykkösaamun haastattelussa, turvapaikanhakijoina saapuneiden, "oikeasti" taloudellisten siirtolaisten aiheuttaneen epäjärjestyksen Euroopassa. Hän oli väärässä. Tilastojen mukaan suurin osa Eurooppaan viime vuosina tulleista turvapaikanhakijoista on saapunut kansainvälisen suojelun, ei taloudellisten syiden takia.

Tilastot eivät suoraan kerro, mistä syistä Eurooppaan on tultu, mutta Eurostatin tilastojen perusteella alle puolet turvapaikkaa hakeneista on saanut EU-maista oleskeluluvan suojeluntarpeen vuoksi. Lisäksi Eurooppaan saati siihen varsinaiseen turvapaikanhakumaahan ei useinkaan tultu turvattoman maan kautta, joten Eurooppaan ja vielä tiettyyn Euroopan maahan hakeutumisessa voi olettaa olleen taustalla muut syyt kuin välitön vaino, etenkin kun matkasta on maksettu ihmissalakuljettajille tuhansia euroja.

Sipilä oli väärässä myös toisella tavalla: useiden taloustieteilijöiden mukaan taloudellisen siirtolaisuuden helpottamisesta koituisi valtavasti hyvää sekä maailmanlaajuisesti, että vastaanottaville maille. Jos ihmiset saisivat liikkua työn perässä nykyistä vapaammin maasta toiseen, maailma olisi heidän mukaansa kaksi kertaa vauraampi ja monin tavoin parempi kuin nyt. Michael Clemens, yhdysvaltalaisen, Center for Global Development -ajatushautomon ekonomisti on verrannut rajojen avaamisen vaikutuksia biljoonan dollarin seteliin, joka lojuu kadulla, mutta kukaan ei poimi sitä.

Heh. Toisaalla Elina Hirvosen vertaisyhteisö paukuttaa kilpaa twiittejä, että eihän kukaan halua rajoja täysin auki, ja sitten Hirvonen nostaa jalustalle kaiffarin, jonka mukaan rajat pitää avata kehitysmaalaisille, koska se loisi meille ennennäkemätöntä vaurautta.

No, Michael Clemens on johtopäätöksissään totaalisen hakoteillä, koska luulee kaavojensa mekaanisen soveltamisen osoittaman bruttokansantuotteen kasvun tarkoittavan yleistä elintason kasvua, eikä sitten muuta, vaikka satojen miljoonien ihmisten massamaahanmuutto johtaisi ennen kaikkea länsimaisten yhteiskuntarakenteiden romahtamiseen. Hups.

Clementin lisäksi myös muut taloustieteilijät ovat arvioineet, miten paljon maailmanlaajuista hyvää seuraisi taloudellisen siirtolaisuuden helpottamisesta. "Työ on maailman arvokkain hyödyke, mutta siirtolaisuuden tiukan rajoittamisen vuoksi suurin osa siitä menee hukkaan", kirjoittavat yhdysvaltalaiset taloustieteilijät Bryan Kaplan ja Vipul Naik teoksessaan Radical Case for Open Borders.

Kirjoittaessaan rajojen avaamisesta Clement, Kaplan ja Naik eivät kirjoita rajoista, kansallisvaltiosta tai edes viisumeista luopumisesta. He kirjoittavat maailmasta, jossa ihmiset olisivat nykyistä vapaampia liikkumaan maasta toiseen työn perässä. Heidän mukaansa sellaisessa maailmassa olisi paitsi vähemmän köyhyyttä ja eriarvoisuutta, myös enemmän verotuloja, hitaampi väestönkasvu ja vähemmän terrorismia.

Käytännössä Clemens kirjoittaa rajojen poistamisesta, kansallisvaltioiden romuttamisesta ja myös viisumeista luopumisesta, sillä mitään muuta kautta ei päädytä Clemensin hehkuttamaan ideaaliin, jossa puolet kehitysmaiden ihmisistä olisi siirtynyt länsimaihin.

Suomeen saa jo nyt hakea töihin mistä tahansa maailman kolkasta käytännössä kaikkiin ammatteihin, joissa työntekijöistä on pulaa. Ongelmana on sekä kysyntä että tarjonta, ei laiskuus poimia biljoonan dollarin seteleitä. Kehitysmaista tulevilla on työehtoja noudattaen vain harvoin kilpailukykyä täällä odottaviin töihin, eikä täällä ole juurikaan töitä, jotka sopisivat kehitysmaista tulevien osaamiselle. Vuoden 2015 tulijat olivat koko maailmaan verraten suunnilleen eliittiä, eikä heillekään ole tarjolla feikkityöpaikkojen lisäksi juuri muuta kuin etnospesifisiä veronmaksajien kustantamia työpaikkoja. Sanalla sanoen, tätä porukkaa ei tarvita täällä.

Siirtolaisuutta koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että globaalisti siirtolaisuus vähentää terrorismia, siirtolaiseksi lähteminen pienentää perheiden lapsilukua ja siirtolaisia vastaanottavissa maissa hyvinvointi lisääntyy.

Jos nostaa nenän hetkeksi tutkimuksista, on helppo havaita, että Euroopassa haittamaahanmuutto on lisännyt terrorismia ja vähentänyt hyvinvointia.

Suurten ihmisjoukkojen liikkumiseen liittyy myös haasteita ja avoimia kysymyksiä, mutta mikään niistä ei ole hyötyihin nähden mahdoton ratkaista.

Mitä hyötyjä massamaahanmuutolla on? Nähdäkseni haittamaahanmuuton ongelmat ovat luonteeltaan kumuloituvia ja nimenomaan mahdottomia ratkaista. Ne voidaan korkeintaan selittää pois tai jättää huomiotta, mutta missään niille ei ole keksitty muuta tehokasta ratkaisua kuin maahanmuuton rajoittaminen.

Elina Hirvonen

Elina Hirvonen on suomalainen kirjailija, toimittaja ja dokumenttielokuvien tekijä. Hirvosen esikoisromaani Että hän muistaisi saman (2005) oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Vuonna 2017 Hirvonen ohjasi dokumentin Kiehumispiste, jossa hän käsitteli Suomen kahtiajakautumista ja muukalaisvihaa.

[alussaolisana]

^^

Tuo on hauska argumentti tuo "eihän kukaan halua rajoja täysin auki". Todellisuudessa Suomi on noudattanut jo pitkään rajat auki -politiikkaa ja sitä ajaa ylivoimainen enemmistö maamme (toistaiseksi vielä meidän) politiikoista. Nimittäin jos tilanne on se, että turvapaikkapolitiikassa hyväksytään rajaton määrä turvapaikanhakijoita, kuten sekä käytännössä että sisäministeriön visioissa tapahtuu, niin se, että jokin prosentti palautetaan, ei muuta politiikkaa rajoitetuksi. Mikä tahansa prosentti äärettömästä, eli rajattomasta on edelleen ääretön, eli rajaton. Lisäksi kaikki yritykset estää kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten poistaminen maasta on myös tätä rajat täydellisesti auki -politiikkaa. Varsinkin tällaiset "yritän estää minulle täysin tuntemattoman tapauksen poiston maasta" -kiihkoilut ovat sitä mitä suurimmassa määrin.

Mäntymaa on siis kaivanut esiin (ei itse keksimänsä) äärimmäisen lapsellisen klisheen ja yrittää olla nokkela typerysten laumassa. Tällä hän yrittää luoda illuusion, että kaltaisensa tuhontekijät olisivatkin jotenkin vastuullisia ja suunnitelmallisia. Itse asiassa hän yrittää luoda illuusion, että kansanvaihtajat ovatkin vain "maltillisia nuivia" eroten siten ääriaineksesta kuitenkin tiedostaen maahanmuuton ongelmat. Hän siis pyrkii omimaan ajattelijan viitan ajattelijoilta tehden itsestään entistäkin typerämmän.

Hänen jaarituksensa on kuin yrittäisi selittää vuotavassa laivassa, jossa vedenpinta ruumassa nousee kohti seuraavaa kantta, että "Vedentulo on hillittyä, olemmehan vielä pinnalla. Ei se haittaa, että vähän vuotaa. Katsokaa, tuossa seinä on ehjä!" jne.

[pienivalkeapupu]

^^

Tuo on hauska argumentti tuo "eihän kukaan halua rajoja täysin auki". Todellisuudessa Suomi on noudattanut jo pitkään rajat auki -politiikkaa ja sitä ajaa ylivoimainen enemmistö maamme (toistaiseksi vielä meidän) politiikoista. Nimittäin jos tilanne on se, että turvapaikkapolitiikassa hyväksytään rajaton määrä turvapaikanhakijoita, kuten sekä käytännössä että sisäministeriön visioissa tapahtuu, niin se, että jokin prosentti palautetaan, ei muuta politiikkaa rajoitetuksi. Mikä tahansa prosentti äärettömästä, eli rajattomasta on edelleen ääretön, eli rajaton. Lisäksi kaikki yritykset estää kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten poistaminen maasta on myös tätä rajat täydellisesti auki -politiikkaa. Varsinkin tällaiset "yritän estää minulle täysin tuntemattoman tapauksen poiston maasta" -kiihkoilut ovat sitä mitä suurimmassa määrin.

Mäntymaa on siis kaivanut esiin (ei itse keksimänsä) äärimmäisen lapsellisen klisheen ja yrittää olla nokkela typerysten laumassa. Tällä hän yrittää luoda illuusion, että kaltaisensa tuhontekijät olisivatkin jotenkin vastuullisia ja suunnitelmallisia. Itse asiassa hän yrittää luoda illuusion, että kansanvaihtajat ovatkin vain "maltillisia nuivia" eroten siten ääriaineksesta kuitenkin tiedostaen maahanmuuton ongelmat. Hän siis pyrkii omimaan ajattelijan viitan ajattelijoilta tehden itsestään entistäkin typerämmän.

Hänen jaarituksensa on kuin yrittäisi selittää vuotavassa laivassa, jossa vedenpinta ruumassa nousee kohti seuraavaa kantta, että "Vedentulo on hillittyä, olemmehan vielä pinnalla. Ei se haittaa, että vähän vuotaa. Katsokaa, tuossa seinä on ehjä!" jne.

Kommentit sekä EM:n että EP:n liverryksiin ovat myös suositeltavaa luettavaa, kovin on nuivaa retoriikkaa (tai ainakin suvakkiuden haastavaa).