News:

Ihan vaan ystävällisenä vihjeenä väliaikaisia sähköposteja tai muuten keksittyjä osoitteita käyttäville rekisteröityneille, osoitteen pitäisi olla toimiva tai muuten ette saa koskaan tunnustanne auki.

Main Menu

Suuri Yliopisto Kysely

Started by Jaska Pankkaaja, 28.08.2018, 12:33:48

Previous topic - Next topic

Pitäisikö yliopistoilta leikata?

Joo, kaikki vaan kiinni ja opiskelijat ja proffat paskaa pelloille talikoimaan 1. Vihreän Maon oppien mukaan! Tai ainakin 9€/d talkoisiin!
Voisi, ainakin 75% mutta esim. lääketiedettä ja muita luonnontieteitä tarvitaan!
Voisi ainakin 50% mutta valikoiden ja elinkeinoelämää kuunnelen.
Voisi ehkä vähä, 25% tms. naistutkimuksen ja somalian voisi lopettaa ja yhtä sun toista muutakin..
EI, ei mitään! Kaikki Tiede on tärkeintä ja rahaa pitäisi saada lisää, ja POC ja muita kiintiöihmisiä!

Jaska Pankkaaja

Vaihtoehdot ja kysymyksen asettelu oli tietenkin vääriä ja johdattelevia jne. ja lisäksi AP on homo mutta.. :D
Those who make peaceful revolution impossible, make violent revolution inevitable. J.F Kennedy

Micke90

Naistutkimus, feminismi ja muu sukupuolihörhöily pitäisi kieltää, samoin kaikenkarvaiset Vesa Puurosen rasismitutkimukset.

l'uomo normale

Korvataan puolet yliopistoista ammattikorkeakouluilla, varanotaariopistoilla, pappis- ja opettajaseminaareilla ym.
And madness and despair are a force.
Socially distancing.
Riittävällä moraalilla.

Hiilivety

Aioinkin sanoa, että kysymykset ovat johdattelevia, mutta sanoit sen itse ensin.

Mutta puolet pois, ehdottomasti. Ei se laatu parane määrää nostamalla.
"...voimme jatkaa eteenpäin merkittävistä yhteisistä saavutuksista huolimatta." ~ Brandis

P

Quote from: Micke90 on 28.08.2018, 12:36:29
Naistutkimus, feminismi ja muu sukupuolihörhöily pitäisi kieltää, samoin kaikenkarvaiset Vesa Puurosen rasismitutkimukset.

Minä sentään villissä nuoruudessani olen ollut Vesa Puurosen luennolla perehtymässä mm. Jürgen Habermasin teorioihin. Repikääpäs siitä! 😀
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

Faidros.

Kiteytän nyt asian näin. Suomessa on aivan liikaa akateemisia siivoojia, kun kunnollista ammattikoulutusta ei ole hommattu.
Lukiot vetää opiskelijat puoleensa kaiken saaplarin ilmaispaskalla.
Faidroksen kolmevuotinen metallimiehen koulutus on ollut pätevyyttä moneen hommaan, aseseppä, koneistaja, mp-korjaaja, sairaalainstrumentien korjaaja...
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

Golimar

#6
Olen sitä mieltä että järjettömän suuret opiskelijamäärät korkeakouluissa yms. ovat osaltaan aiheuttaneet pöhöttyneen julkisen sektorin koska valmistuneille opiskelijoille ei ole riittänyt mitään järkevää tekemista ja heitä varten on perustettu tyhjäntoimittajan virkoja.

Quotevuonna 1920 korkeakouluissa oli kirjoilla yhteensä 3 600 opiskelijaa ja juuri ennen talvisotaa vuonna 1938 noin 9 000 opiskelijaa

Vuonna 1950 korkeakouluissa oli yhteensä runsaat 14 000 opiskelijaa ja kymmenen vuotta myöhemmin oli ylitetty 20 000 opiskelijan raja.

Todellinen korkeakoulukoulutuksen laajentumisen vuosikymmen oli 1960-luku, jolloin perustettiin useita uusia korkeakouluja. Tuolloin aloittivat toimintansa Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset korkeakoulut sekä Joensuun yliopisto ja Vaasan kauppakorkeakoulu. Yhteiskunnallinen Korkeakoulu muuttui Tampereen yliopistoksi ja Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu Jyväskylän yliopistoksi. Oulun yliopisto aloitti toimintansa 1950-luvun lopulla. Korkeakoululaitoksen uudistukseen ja alueelliseen laajentumiseen liittyi 1970-luvulla toteutettu yksityisten korkeakoulujen valtiollistaminen.

1960-luvun lopussa korkeakouluopiskelijoita oli jo lähes 60 000 eli määrä lähes kolminkertaistui vuosikymmenen aikana. Sadantuhannen opiskelijan raja ylittyi vuonna 1988. 1990-luvulla yliopistojen opiskelijamäärä lisääntyi jälleen nopeasti ja 150 000 opiskelijan raja ylitettiin vuosikymmenen lopulla. Vuonna 2006 yliopisto-opiskelijoita oli lähes 180 000.

Uutena korkeakoulusektorin osana aloittivat vuonna 1991 väliaikaiset ammattikorkeakoulut, joista viimeiset vakinaistettiin 2000-luvun alussa. Nykyisin ammattikorkeakouluissa opiskelee noin 130 000 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulukoulutus on korvannut ammatillisen opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen.

https://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html

Micke90

Quote from: P on 28.08.2018, 12:40:09
Minä sentään villissä nuoruudessani olen ollut Vesa Puurosen luennolla perehtymässä mm. Jürgen Habermasin teorioihin. Repikääpäs siitä! 😀

Happea!  :o

Oliko hän niin huono luennoitsija kuin täällä ajatellaan?  :(

Nuivinator

#8
Ylilipastosta pitäisi kyllä leikata. Mutta jotenkin näin:

Luonnontieteet (esimerkiksi biologia, maantiede, matematiikka, geologia, fysiikka, kemia, lääketiede jne) näistä ei leikata.
Kielijutut: Näistä voisi leikata ihan vähän. Jos nyt välttämättä halutaan opiskella esimerkiksi somaliaa, niin somaliassa kait on hyviä yliopistoja sen opiskeluun?
Historia: Tästä nyt ei kannata leikata. On sanottu että se joka ei tunne historiaa on tuomittu toistamaan sitä.
Taidejutut: Yliopistoon voisi kyllä jättää taidehistorian, mutta muut taidejutut sitten AMK:hon
Pedagogiset jutu: Oikea osoite on AMK. Vai tarvitseeko teidän mielestä jonkun luokanopettajan ymmärtää tieteellisen tutkimuksen päälle jotta hän voisi opettaa kertotaulua kakkosluokkalaiselle? Mitä etua on kuhnilaisen tieteenfilosofian periaatteista pluslaskuissa?
Teologia: Teologian historia kyllä yliopistoon, mutta esimerkiksi pappisvirkaa varten AMK.
Naistutkimus, sukupuolitutkimus yms: Näitä ei minnekkään.
Tekniset alat: Nää on vähän niinkuin luonnontieteitä ja näitä oikeasti tarvitaan jossain. Eli ei leikata.

Lisäksi vaadin, että suomalaisissa yliopistoissa opetus järjestettäisiin pääosin suomeksi. Åbo akademissa (jossa joskus väittelin C++:sta 1) voitaisiin järjestää edelleen ruotsiksi opetusta, ehkä Vaasan ylpistössä myös. Mutta ei muualla, ei edes Hesassa. Suomalaisissa yliopistoissa ei tarvisisi järjestää englanniksi opetusta lainkaan. On tyhmää haaskata vähiä voimavaroja ulkomaalaisten opettamiseen.

Ps. Tässä vähän kärjistyksiä.


1: En siis väitellyt tohtoriksi, vaan väittelin eräässä C++17-konfferenssissa muiden osallistujien kanssa kääntäjien paremmuudesta. Mielestäni LLVM on parempi kuin g++ ja g++ on huikeasti parempi kuin MS VS.
Nimitys paperiton laittomasta maassaolijasta on kuin kutsuisi huumediileriä paperittomaksi farmaseutiksi tai myymälävarasta kuitittomaksi asiakkaaksi.

stefani

Mua kiinnostaisi tietää, selviäisikö Syksy Räsäsen kaltaiset hörhähtäneet tapaukset tukalista ohjelmointitehtävistä, vai elävätkö nuo ihan vain filosofisten kaavojen maailmassa, jossa kaavojen toimivuus ei koskaan joudu testattavaksi? Vastaus tähän kysymykseen vaikuttaisi sitten myös mielipiteeseeni siitä, miten rahoitusta voitaisiin leikellä.

Demlan it-tuki

#10
Quote from: stefani on 28.08.2018, 15:08:56
Mua kiinnostaisi tietää, selviäisikö Syksy Räsäsen kaltaiset hörhähtäneet tapaukset tukalista ohjelmointitehtävistä, vai elävätkö nuo ihan vain filosofisten kaavojen maailmassa, jossa kaavojen toimivuus ei koskaan joudu testattavaksi? Vastaus tähän kysymykseen vaikuttaisi sitten myös mielipiteeseeni siitä, miten rahoitusta voitaisiin leikellä.

tuollahan noita herran artikkeleja olisi listattuna

https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/persons/syksy-rasanen(9c5044eb-150a-4869-8329-8e3a0592b2a7).html

ei kait siinä kun niitä perkaamaan.

uusin artikkeli "Higgs inflation at the hilltop" on näköjään vertaisarvioituna Journal of Cosmology and Astroparticle Physicsissä niin uskoisin sen olevan ihan ok kamaa.

stefani

En lähtökohtaisesti luota kansainväliseen tiedeyhteisöön jonkinlaisena laaduntakaajana. Myös ulkomailla tutkijat voivat elää filosofisten kaavojen maailmassa, jossa kaavojen toimivuus ei koskaan joudu testattavaksi.

Demlan it-tuki

joten siitä vaan sitte itse tarkistamaan onko bosonit laskettu oikein

FadeAway

Luin viime viikolla Sveitsin oppisopimusmallista. Lyhyesti 4v oppisopimuskoulutusta mestari-kisällipohjalla ja siitä voi jatkaa vaikka tohtoriksi, mutta käytännön yrityksen tarvitsema osaaminen on jo 20v hallussa
On paljon vaikeampi purkaa syntynyttä ongelmaa, kuin ennaltaehkäistä se.

Hiilivety

Quote from: Demlan it-tuki on 28.08.2018, 16:11:24
joten siitä vaan sitte itse tarkistamaan onko bosonit laskettu oikein

Sopii. Luotan muinaisen Egyptin hieroglyfeihin enemmän kuin nykyajan tieteellisiin julkaisuihin.
"...voimme jatkaa eteenpäin merkittävistä yhteisistä saavutuksista huolimatta." ~ Brandis

no future

Itse en lähtökohtaisesti luota johonkin ohjelmoitsijoihin tieteellisen laadun takaajana tai arvioitsijana.

Demlan it-tuki

Quote from: Hiilivety on 28.08.2018, 16:14:54
Quote from: Demlan it-tuki on 28.08.2018, 16:11:24
joten siitä vaan sitte itse tarkistamaan onko bosonit laskettu oikein

Sopii. Luotan muinaisen Egyptin hieroglyfeihin enemmän kuin nykyajan tieteellisiin julkaisuihin.

onko tämä sitten se pohja jolta lähdetään suvereenisti ja objektiivisesti arvioimaan eri tieteenaloja?

Eino P. Keravalta

#17
Luin, että väestö on tyhmenemään päin.

Eikö silloin olisi loogista vähentää korkeakoulutusta, koska kouluttautunut tampio tekee vahinkoa 50 tavallisen tollon edestä?

Koulutus on vaarallista eikä se laajemmassa mittakaavassa sovi kuin muutamalle prosentille kansasta. Siitä riittää päivittäin esimerkkejä politiikassa ja muussa uutisvirrassa.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

stefani

Älkää turhaan kirjoitelko liioitellun tyhmiä kommentteja retorisessa tarkoituksessa.

Tosiasia on, että ihmiskunnan teknologiset saavutukset eivät ainakaan vielä riipu kosmologien bosoni-jutuista, ja se tarkoittaa sitä, että ne teoriat eivät ole vielä joutuneet kovinkaan kovaan testiin.

Mulle muodostui oman vaatimattoman yliopistouran jälkeen mielikuva, että noille aloille on mahdollista erikoistua ja päästä sisään pelkästään sillä, että oppii pyörittelemään suhteellisen vähäistä määrää kaavoja vain oikealla tyylillä. Kun alaa, joka ei ole kytköksissä käytännön sovelluksiin, tutkitaan ja tutkitaan vuosikymmeniä putkeen, kyllä se tuo mukanaan riskin sen alan yhteisön korruptoitumisesta.

Hiilivety

Quote from: Demlan it-tuki on 28.08.2018, 16:23:06
Quote from: Hiilivety on 28.08.2018, 16:14:54
Quote from: Demlan it-tuki on 28.08.2018, 16:11:24
joten siitä vaan sitte itse tarkistamaan onko bosonit laskettu oikein

Sopii. Luotan muinaisen Egyptin hieroglyfeihin enemmän kuin nykyajan tieteellisiin julkaisuihin.

onko tämä sitten se pohja jolta lähdetään suvereenisti ja objektiivisesti arvioimaan eri tieteenaloja?

He pystyivät rakentamaan rakennuksen, joka oli maailman korkein 3 500 vuoden  ajan. Siihen ei ole viime aikoina pystytty.
"...voimme jatkaa eteenpäin merkittävistä yhteisistä saavutuksista huolimatta." ~ Brandis

MW

Suuri Yliopisto Kysely:

Quote from: YLE
Helsingin yliopistoa piinaa sitkeä huijauskampanja, yli 300 ihmistä antanut tietonsa ulkopuolisille: "Emme ole nähneet moneen vuoteen mitään tällaista"

https://yle.fi/uutiset/3-10372439

endorphine

Tieteestä ja opetuksesta ei tarvitse leikata senttiäkään, koska ne ovat näillä raukoilla rajoilla ainot asiat, joilla pärjäämme. Yliopistoissa on paljon pielessä, mutta asiaa ei ratkaista niiden alasajolla, vaan asioihin pitää vaikuttaa muilla tavoilla. Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheuttavat melko nopealla aikataululla peruuttamattomia muutoksia suomalaisten osaamistasossa. Tämähän näkyy nyt jo ammatillisessa koulutuksessa.

Juuri tällaiset säätötoimenpiteet palauttavat Suomen lopulta sellaiseen tilanteeseen, jossa rikkaat opiskelevat ja köyhät pyyhkivät heidän takapuolensa yhdessä maahanmuuttajien kanssa.

P

#22
Quote from: Micke90 on 28.08.2018, 13:55:06
Quote from: P on 28.08.2018, 12:40:09
Minä sentään villissä nuoruudessani olen ollut Vesa Puurosen luennolla perehtymässä mm. Jürgen Habermasin teorioihin. Repikääpäs siitä! 😀

Happea!  :o

Oliko hän niin huono luennoitsija kuin täällä ajatellaan?  :(

On huonompiakin nähty. Vähän "puhuva pää"-koulukuntaa, mutta käytti muistaakseni kalvosulkeisissa innovatiivista valmista rullakalvoa, joka veivattiin kammella piirtoheittimen rullalta toiselle? Siis irtokalvojen sijaan.

Ja oli siinä opetuksessa keskusteleviakin vuorovaikutteisia osuuksia. Jokunen.

:)
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

foobar

Quote from: l'uomo normale on 28.08.2018, 12:37:57
Korvataan puolet yliopistoista ammattikorkeakouluilla, varanotaariopistoilla, pappis- ja opettajaseminaareilla ym.

Onko varanotaariopisto sellainen laitos jossa luetaan eetteripyörteiden teoriaa edesmenneen Kauko Niemisen julkaisusarjasta?

Toisinaan tuntuu kyllä etteivät poc-intersektionaalisuudet ole tieteelliseltä todistusvoimaltaan kovinkaan kaukana Kaukon Aika ja aine -jutuista. Erona on lähinnä se ettei eetteripyörteiden ympärille muodostunut mitään joukkopsykoosia jossa tiedostavat kansanjoukot olisivat uskoneet olevansa jonkin suuren totuuden äärellä...
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

Ernst

Quote from: endorphine on 28.08.2018, 17:42:26
Tieteestä ja opetuksesta ei tarvitse leikata senttiäkään, koska ne ovat näillä raukoilla rajoilla ainot asiat, joilla pärjäämme. Yliopistoissa on paljon pielessä, mutta asiaa ei ratkaista niiden alasajolla, vaan asioihin pitää vaikuttaa muilla tavoilla. Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheuttavat melko nopealla aikataululla peruuttamattomia muutoksia suomalaisten osaamistasossa. Tämähän näkyy nyt jo ammatillisessa koulutuksessa.

Juuri tällaiset säätötoimenpiteet palauttavat Suomen lopulta sellaiseen tilanteeseen, jossa rikkaat opiskelevat ja köyhät pyyhkivät heidän takapuolensa yhdessä maahanmuuttajien kanssa.

Näinhän se on. Köyhistä oloista lähteneenä kamppailin tieni yliopistoon ja tutkinnon kanssa ulos. Pärjäämistä yksilötasolla, mutta mainitsemasi koulutus- ja tutkimusleikkaukset eivät paljon plussaa tuota viimeisen viivan alle.

Muoti- ja puhtaasti ideologispohjaisopit (vrt. somalin ja islamin opetus) voisivat tapahtua ihan voluntaaripohjalta IMHO.

Muuhun tieteenalojen väliseen skabaan (eli toisten alojen mollaamiseen) en viitsi osallistua. Se on sivistymätöntä puuhaa ja julkimasturbointia; noin lievästi ilmaistuna. Valaisen vähän. Me klopit, päässä lujasti kusta,  innostuimme lukiossa haastamaan matematiikan opettajamme, joka opetti meille jotakin, jota emme oikein ikätasollamme vielä ymmärtäneet. Hän vastasi tyynesti kysymykseen, mitä hyötyä tästä on käytännössä. Vastaus kuului:
-Luultavasti ei mitään, jos ette halua oppia ajattelemista.
Det humana saknas helt hos Sannfinländarna.
Ihmisyys puuttuu kokonaan perussuomalaisilta.
-Anna-Maja Henriksson (r.)

foobar

Quote from: stefani on 28.08.2018, 15:08:56
Mua kiinnostaisi tietää, selviäisikö Syksy Räsäsen kaltaiset hörhähtäneet tapaukset tukalista ohjelmointitehtävistä, vai elävätkö nuo ihan vain filosofisten kaavojen maailmassa, jossa kaavojen toimivuus ei koskaan joudu testattavaksi? Vastaus tähän kysymykseen vaikuttaisi sitten myös mielipiteeseeni siitä, miten rahoitusta voitaisiin leikellä.

Teoreettinen fysiikka on ihmeellistä. Yhtenä toistuvasti vastaan tulevana esimerkkinä ovat anti-de Sitter -avaruudet, joiden pitäminen reaalitodellisuuden aika-avaruuden ja kosmologian pohjana on yleisesti ottaen epärealistista. AdS on kuitenkin konformaalisten kenttäteorioiden, erityisesti korkeaulotteisten supersäieteorioiden kannalta hyödyllinen "malli", vaikkei sillä käytännön sovelluksia tai edes nähtävissä olevaa vastaavuutta vallitsevan todellisuuden kanssa olisikaan.

Teoreettinen fysiikka - standardimallista kosmologiaan - on usein lähempänä puhdasta matematiikkaa kuin sovellettua tiedettä. Toisaalta siinä minkä se menettää sovellettavuudessaan se usein kompensoi matemaattisessa kurinalaisuudessaan, joka on asia jota "pehmeiden tieteiden" puolella edes mietitä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita että teoreettisen hiukkasfysiikan tai kosmologian tohtorinhattu, tutkijuus tai professuuri pätevöittäisi ketään muita enemmän kertomaan poliittisessa debatissa suuria poliittisia faktoja muille. Fiksummat teoreettiset fyysikot osaavat tehdä eron tieteellisen uskottavuuden ja poliittisen persoonansa välille eivätkä sotke niitä keskenään. Vähemmän suuret kuvittelevat että hiukkasteoriat ja niiden tuntemus luo luontaisen tuen auktoriteetille esim. ulkomaalaispolitiikasta debatoitaessa...
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

svobo

Quote from: stefani on 28.08.2018, 16:41:00
Tosiasia on, että ihmiskunnan teknologiset saavutukset eivät ainakaan vielä riipu kosmologien bosoni-jutuista, ja se tarkoittaa sitä, että ne teoriat eivät ole vielä joutuneet kovinkaan kovaan testiin.

No ei ne käytännön testiin ikinä joudukaan, ellei ensin ole jonkinlainen teoreettinen näkemys, että miten niitä voisi soveltaa. Ei Maxwell 1800-luvulla filosofisia kaavoja kirjoittaessaan voinut koskaan aavistaa, mikä vaikutus niillä on tulevaisuudessa. Ilman niitä ei olisi sitä tietokonettakaan, millä koodata vaikkei Maxwell sitä sovellusta silmällä pitäen kaavojaan luonut.

Quote
Mulle muodostui oman vaatimattoman yliopistouran jälkeen mielikuva, että noille aloille on mahdollista erikoistua ja päästä sisään pelkästään sillä, että oppii pyörittelemään suhteellisen vähäistä määrää kaavoja vain oikealla tyylillä. Kun alaa, joka ei ole kytköksissä käytännön sovelluksiin, tutkitaan ja tutkitaan vuosikymmeniä putkeen, kyllä se tuo mukanaan riskin sen alan yhteisön korruptoitumisesta.

Normaali yliopistosta opiskelupaikan saanut joutuu pyörittelemään aineopintojen loppuun asti ihan juuri niitä tunnettuja kaavoja, joita tarvitaan teollisuuden prosessien ja modernin maailman pyörittämisessä. Sitten vasta ihan graduvaiheessa voi olla aika tehdä vähän jotain hörhömpää, että voi osoittaa osaavansa muutakin, kuin "vain pyöritellä muutamia kaavoja" ulkomuistista. Periaatteessa luonnontieteilijä opiskelee aineopintojensa loppuun asti aivan kuin insinööri, siis pänttää päähänsä tunnettua tietoa, ja sitten suorittaa erikoistumisopinnot ja tekee lopputyönsä jostain aiheesta, joka ei ole ihan ennalta tunnettu pienintä yksityiskohtaa myöten.
"Eilen paluumatkalle Irakiin lähteneillä mieli muuttunut kun olivat nähneet Helsingin. Aikovat palata Saarijärvelle päästäkseen Helsinkiin."
Jani Ilola (@i_lo_la) December 10, 2015

idiot_narcissist

Feministit ja muut pihalle, huministisista voidaan leikata tarpeen mukaan. Sijoitukset koviin tieteisiin ja ammattikouluihin. Täysin järjetöntä, kuinka ei-akateemisilta nuorilta (pääasiallisesti miehiltä) viedään mahdollisuus kunnolliseen ammattikoulutukseen ja sitten itketään, ettei löydy ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa. Hmm... osaisikohan humanistikin päätellä tuon kuvion?

l'uomo normale

#28
Quote from: foobar on 28.08.2018, 18:44:34
Quote from: l'uomo normale on 28.08.2018, 12:37:57
Korvataan puolet yliopistoista ammattikorkeakouluilla, varanotaariopistoilla, pappis- ja opettajaseminaareilla ym.

Onko varanotaariopisto sellainen laitos jossa luetaan eetteripyörteiden teoriaa edesmenneen Kauko Niemisen julkaisusarjasta?

Toisinaan tuntuu kyllä etteivät poc-intersektionaalisuudet ole tieteelliseltä todistusvoimaltaan kovinkaan kaukana Kaukon Aika ja aine -jutuista. Erona on lähinnä se ettei eetteripyörteiden ympärille muodostunut mitään joukkopsykoosia jossa tiedostavat kansanjoukot olisivat uskoneet olevansa jonkin suuren totuuden äärellä...

Varanotaariopistosta valmistuisi kahdessa vuodessa, sitten koulusta ulos rutiininomaisia lakiasioita konttoriin pyörittelemään. Jos oikein lukupäätä, niin voisi oikeustieteitä harjoittaa vähän työelämää nähtyään. Ei kävisi niinkuin Kauko Niemiselle: parikymppisenä yliopistoon, kolmekymppisenä alemmat paperit ulos, nelikymppisenä suuren teorian löytäminen ja loppuelämä niiden parissa. Vaikuttaakohan Kauko Nieminen enää?
And madness and despair are a force.
Socially distancing.
Riittävällä moraalilla.

ApuaHommmaan

Yliopistot on tahallisesti pelattu täysin sivuraiteille ja täydellisen vääränlaisiksi toteuttamaan niille laissa asetettuja tehtäviä.  Tehty tahallisesti suuressa roolissa professorien aseman massiivinen ylikorostaminen. Totuuden ollessa se,  että useimmat professorit ovat ensinnäkin jo jäöhdyttelijöitä ja toisekseen soveltuvat huonosti itsestäänselvyyksien opettamiseen,  josta vaiheesta päästään eroon aikaisintaan maisterivaiheen lopussa.

Nykymuotoisena yliopistot ovat turhakkeita.
Lisää rahaa kotouttamiseeni.