Suuri Yliopisto Kysely

[Nuivinator]

Kun pohditaan noita yliopistojen rahoituksia, niin on syytä muistaa nämä kaksi Turun yliopiston tempausta:

1) Maaliskuussa 2018 jaettiin opintopisteitä sellaisille taideopiskelijoille, jotka osallistuivat yliopiston kurssin puitteissa Helsingissä Stop Deportations -mielenosoitukseen.
2) Juhlaseminaari Turun yliopistossa, 11.9.2018 klo 18-20, Mikaelin seurakuntakoti, Puistokatu 13

Tervetuloa Turun yliopiston järjestämään juhlaseminaariin Turku monikulttuurisena rauhankaupunkina. Seminaari järjestetään dosentti, prof. emeritus Reijo E. Heinosen kunniaksi. Seminaarissa etsitään vastauksia siihen, miten monikulttuurisuudesta voi tulla, erilaiset ja yhteiset arvot huomioimalla ja dialogitaitoa kehittämällä, inhimillisen turvallisuuden voimavara Turussa.

Ohjelma:
Prof. Erkki Sutinen, Turun yliopisto – Tilaisuuden avaus

Kansanedustaja Ville Niinistö – Kulttuurien vuorovaikutuksesta Turun voimavara

Dosentti, prof. emeritus Reijo E. Heinonen, Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto – Dialogitaidon monikulttuurinen arvopohja

Kahvitarjoilu

Prof. Timo Honkela, Helsingin yliopisto – Tekoälystä tukea ihmisten dialogiin, rauhoittumiseen ja järjestäytymiseen

FM, opettaja, Samran Khezri, Turun normaalikoulu – Maahanmuuttajan näkökulma

https://tech.utu.fi/en/rauha/

[stefani]

Itse en lähtökohtaisesti luota johonkin ohjelmoitsijoihin tieteellisen laadun takaajana tai arvioitsijana.

Juu, henkilöt, ketkä ovat erikoistuneet vain koodaamiseen, eivät tyypillisesti tiedä paljoakaan matematiikasta ja luonnontieteistä. Mun pointti oli, että tukalat ohjelmointitehtävät toimivat kuitenkin edelleen omanlaisina älykkyys- ja persoonallisuustesteinä, ja olisi johdonmukaista vaatia, että filosofisemmillekin aloilla erikoistuneet kuitenkin periaatteessa kykenisivät selviytymään sellaisista testeistä.

Sitten vasta ihan graduvaiheessa voi olla aika tehdä vähän jotain hörhömpää, että voi osoittaa osaavansa muutakin, kuin "vain pyöritellä muutamia kaavoja" ulkomuistista.

Paitsi voi se olla niinkin, että se touhu on päätöntä kaavojen pyörittelyä myös graduvaiheen jälkeen.

[foobar]

Korvataan puolet yliopistoista ammattikorkeakouluilla, varanotaariopistoilla, pappis- ja opettajaseminaareilla ym.

Onko varanotaariopisto sellainen laitos jossa luetaan eetteripyörteiden teoriaa edesmenneen Kauko Niemisen julkaisusarjasta?

Toisinaan tuntuu kyllä etteivät poc-intersektionaalisuudet ole tieteelliseltä todistusvoimaltaan kovinkaan kaukana Kaukon Aika ja aine -jutuista. Erona on lähinnä se ettei eetteripyörteiden ympärille muodostunut mitään joukkopsykoosia jossa tiedostavat kansanjoukot olisivat uskoneet olevansa jonkin suuren totuuden äärellä...

Varanotaariopistosta valmistuisi kahdessa vuodessa, sitten koulusta ulos rutiininomaisia lakiasioita konttoriin pyörittelemään. Jos oikein lukumäärä voisi oikeustieteitä harjoittaa vähän työelämää nähtyään. Ei kävisi niinkuin Kauko Niemiselle: parikymppisenä yliopistoon, kolmekymppisenä alemmat paperit ulos, nelikymppisenä suuren teorian löytäminen ja loppuelämä niiden parissa. Vaikuttaakohan Kauko Nieminen enää?

Kauko on edesmennyt, kuoli muutamia vuosia sitten. Jos tarkkaan katsoo, Wikipedian mukaan 2010.

[Brandis]

Yliopistokoulutuksen rinnalla on hyvä olla ja ylläpitää sen kaltaista käytännön osaamista, jolla saa aikaan jotakin konkreettista. Yksinomaan älyllinen suhtautuminen maailmaan (tai mihinkään yhteisön kannalta oleelliseen tai yksilölle antoisaan työhön) on nurinkurista, mutta akateeminen tieto yhdistettynä tuottavaan työhön on yhdistelmänä hyvä.