2015-04-05 Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen (yhdistetty)

[Lucce]

STTK:n kipparin turinat kuulostavat huolestuttavasti erään tietyn "sosiaalidemokraattisen" puolueen johtajan jutuilta. Muutenkaan ei pysy oikein omalla tontillaan . Onkohan Löfffveenin puhelinnumero pikavalinnassa? Onhan se ymmärrettävää kun on kohta äänestäjistä pulaa niin niitä pitäisi kuskata ulkopuolelta. Ymmärtäkää nyt että tässä asiassa ei voi edetä kertarysäyksellä rynnimällä .
Yritysten varsinkin uusien verotusta pitää keventää alussa ja sopivasti trimmata pitkin matkaa  jotta saadaan bisnes pyörimään KOTIMAISIN ja SOPIVASTI ulkomaisin  voimin . Pitää houkutella sijoittajia ,mutta ei saa pussittaa itseään nopeiden voittojen takia.

Ei ole pelkoa imbiwaarasta .Maailma muuttuu hieman liiankin vilkkaasti nyt . Pitää silti säilyttää tasapaino.

[Uuno Nuivanen]

STTK:n jäsenet; erotkaa, ja kertokaa niille syy.

[Alaric]

Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen unelmoi saatavuusharkinnan poistosta ja kymmenien tuhansien ulkomaalaisten työntekijöiden päästämisestä Suomeen.

Työvoimapula karjuu ilmeisesti edelleen täyttä kurkkua.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/693454-te-henkilovuokrafirman-pomo-vaatii-rajoja-auki-ja-asennemuutosta-kymmenia-tuhansia (10.8.2018)

TE: Henkilövuokrafirman pomo vaatii rajoja auki ja asennemuutosta – "Kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia Suomeen"

Henkilövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistuneen Barona toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen vaatii, että Suomen on avattava rajojaan ulkomaalaisille työntekijöille.

Vanhala-Harmanen sanoo Talouselämälle, että Suomeen tarvitaan kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä ulkomailta.

Vanhala-Harmasen mukaan Suomesta ei työvoimapulaan saada helpotusta, vaikka palkkoja nostettaisiin.

– Paremman palkan tarjoaminen voisi toimia, jos työntekijöitä olisi tarjolla – mutta kun heitä ei ole, Vanhala-Harmanen sanoo TE:lle.

(...)

Vanhala-Harmasen mukaan työvoiman liikkuvuuden helpottaminen byrokratiaa purkamalla ei Suomessa riitä, vaan verorahoista pitää maksaa myös suomen kielen opetus työntekijälle ja tämän perheelle.

– Näin saadaan ihmiset jäämään Suomeen.

Toimitusjohtaja katsoo, että työkavereiden, naapureiden ja julkisissa liikkumisvälineissä matkustavien pitäisi muuttaa asennettaan ja toivottaa uudet tulijat tervetulleiksi.

Ensimmäisenä Suomessa pitäisi luopua työvoiman saatavuusharkinnasta EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta.

[ämpee]

Vanhala-Harmanen haluaa kusta omaan kaivoon kun siitä kerran itselleen voi rahastaa.

...verorahoista pitää maksaa myös suomen kielen opetus työntekijälle ja tämän perheelle.

Työvoimapula tulee yhteiskunnalle halvemmaksi.

[Uuno Nuivanen]

– Paremman palkan tarjoaminen voisi toimia, jos työntekijöitä olisi tarjolla – mutta kun heitä ei ole, Vanhala-Harmanen sanoo TE:lle.

- Siksi emme aio edes kokeilla parempaa palkkausta, vaan mutulla mennään ja halpoja ulkomaalaisia on saatava, hän jatkaa.

[Lucce]

Baronan toimitusjohtaja lähti politikoimaan , ei jatkoon.

[Eisernes Kreuz]

Baronan rajat auki -aktivisti:
– Näin saadaan ihmiset jäämään Suomeen.

Ei se Suomeen jääminen ole koskaan ollut ongelma. Harva tulija täältä pois haluaa, kun on kerran päässyt Kela Goldin piiriin.

Tämä Barona-ihminen edustaa nyt sitä porvarillista mokuttajatyyppiä, joka haluaa aukaista rajat taloudellisen liberalismin nimessä. Hän on liittoutunut vihervasemmistolaisen mokuttajatyypin kanssa, joka puolestaan tahtoo rajat auki ihmisoikeuksien nimissä.

Molemmat tyypit ovat vaarallisia Länsi-Euroopan tulevaisuuden kannalta.

[valtakunnanpärkhele]

– Paremman palkan tarjoaminen voisi toimia, jos työntekijöitä olisi tarjolla – mutta kun heitä ei ole, Vanhala-Harmanen sanoo TE:lle.

- Siksi emme aio edes kokeilla parempaa palkkausta, vaan mutulla mennään ja halpoja ulkomaalaisia on saatava, hän jatkaa.

Niin ja koska Buranan työllistämille halpapalkka-aloille ja nollatuntisopimuksilla ei elä, niin iso osa palkanmaksusta on ulkoistettu yhteiskunnan tukiin, jotka kompensoi paskan palkan ja vähäiset tunnit.  Kokoomuslaista markkinataloutta parhaimmillaan.  Voitot omaan taskuun ja kustannukset ja riskit yhteiskunnalle.

[Blanc73]

Suomi tarvitsee maahanmuuttajia turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluja.

...eli ei tarvita ainakaan afrikkalaisia ja lähi-itäläisiä sosiaaliturvasiirtolaisia. Ei autoakaan huolleta sitten että siihen tehdään uusi vika jo olemassa olevan lisäksi.

[guest14935]

Baronan rajat auki -aktivisti:
– Näin saadaan ihmiset jäämään Suomeen.

Ei se Suomeen jääminen ole koskaan ollut ongelma. Harva tulija täältä pois haluaa, kun on kerran päässyt Kela Goldin piiriin.

Tämä Barona-ihminen edustaa nyt sitä porvarillista mokuttajatyyppiä, joka haluaa aukaista rajat taloudellisen liberalismin nimessä. Hän on liittoutunut vihervasemmistolaisen mokuttajatyypin kanssa, joka puolestaan tahtoo rajat auki ihmisoikeuksien nimissä.

Molemmat tyypit ovat vaarallisia Länsi-Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Taitaa olla kansanvaihdossa tehokkaampi tämä porvarillinen, koska suomalainen menettää työnsä kun hänet korvataan muualta tulevalla. Se toinen vain korottaa veroja sekä maksuja, jättäen vähempi rahaa käyttöön, pienemmän asunnon jne., mutta tämän myötä menee koko työ mitä myötä nuorilla ei varaa sitten ole perheitä perustella niilläkään joilla tähän asti on ollut.

[kivimies]

Valittaa myös "ulkomaalaisvastaisuuden kasvusta". VMP.
Tästä lähtien palkkojen polkemisen vastustaminen on myös "ulkomaalaisvastaisuutta"?

Barona on rekrytoinut jo 250 hoito- ja ravintola-alan ihmistä Filippiineiltä

Barona rekrytoi ensimmäiset lähihoitajat Filippiineiltä Suomeen jo kymmenen vuotta sitten.

"Olemme rekrytoineet yhteensä 250 hoito- ja ravintola-alan ihmistä Filippiineiltä sen jälkeen, ja vain alle kymmenen prosenttia on lähtenyt takaisin", Minna Vanhala-Harmanen kertoo. Hän sanoo filippiiniläisten sopeutuneen Suomeen hyvin, oppineen kieltä nopeasti. Moni on myös tuonut perheensä Suomeen.

Mikä on muuttunut kymmenessä vuodessa?

"Asenteet ovat koventuneet. He sanovat, että nykyisin kadulla kohtaa enemmän rasismia kuin silloin. Työyhteisöt sen sijaan ovat ottaneet hienosti vastaan uudet kollegat."

Talouselämä (10.8.2018)

[Pkymppi]

Baronan rajat auki -aktivisti:
– Näin saadaan ihmiset jäämään Suomeen.

Ei se Suomeen jääminen ole koskaan ollut ongelma. Harva tulija täältä pois haluaa, kun on kerran päässyt Kela Goldin piiriin.

Tämä Barona-ihminen edustaa nyt sitä porvarillista mokuttajatyyppiä, joka haluaa aukaista rajat taloudellisen liberalismin nimessä. Hän on liittoutunut vihervasemmistolaisen mokuttajatyypin kanssa, joka puolestaan tahtoo rajat auki ihmisoikeuksien nimissä.

Molemmat tyypit ovat vaarallisia Länsi-Euroopan tulevaisuuden kannalta.

Tässähän on sellainenkin juttu että ulkomailta tai muualta suomesta johonkin työpaikkaan tuleva työperäinenkin ihminen ei itseasiassa vähennä  pääkaupunkiseudun/turun seudun työvoimapulaa, vaan ennenmuuta nimenomaan pahentaa näiden seutujen työvoimapulaa kokonaisuutena tarkasteltuna entisestään.

Perustelu:  ulkomailta tai muualta suomesta tuleva tarvitsee  yllätys yllätys... asunnon ja yllättäen myös infrastruktuurin asuntoon.  Hän tarvitsee terveydenhoitoa ja lapsilleen koulun sekä päiväkotipaikan, hoitajan jne.
  Nämä tarpeet työllistää, työllistää eri alojen ihmisiä, akkitehdista roskakuskiin.
 
  Tuskimpa vuokratyöfirman pomo tätä on tullut ajatelluksi, mutta jospa hän on, niin ymmärrän hyvin että juuri vuokratyöfirman kannattaa olla tuota mieltä koska muuttoliikkeen seurauksena työvoimapula ja siitä versova vuokratyövoiman tarve kasvaa loputtomasti.


   
   

[Golimar]

.................................Eduskunta keskusteli keskiviikkona työaikalain muutoksista. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa joustavat työaikajärjestelyt erilaisten yritysten ja työnantajayhteisöjen tarpeisiin sekä toisaalta helpottamaan työntekijöiden työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

– Nämä muutokset ovat sinällään positiivisia, mutta työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan enemmän, kansanedustaja Joakim Strand (r.) vaatii tiedotteessaan.

Kansanedustaja on tyytyväinen siihen, että Suomi on saavuttamassa hallitusohjelmaan kirjatun 72 prosentin työllisyysasteen.

– Pidemmän päälle tavoitteena tulee kuitenkin olla 80 prosenttia. On panostettava koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä vietävä läpi välttämättömiä uudistuksia. Nämä ovat muun muassa paikallisen sopimuksen edistäminen sekä ulkomaisen työvoiman tarvehankinnan poistaminen.

– Uskon että kaikki saavat palautetta yrityksiltä siitä, että kasvuhaluja on, kunhan vain saisi palkattua lisää porukkaa, sanoo Strand tiedotteessaan.

https://www.verkkouutiset.fi/rkpn-joakim-strand-tyollisyystavoite-asetettava-80-prosenttiin/

[Roope]

Kansanedustaja on tyytyväinen siihen, että Suomi on saavuttamassa hallitusohjelmaan kirjatun 72 prosentin työllisyysasteen.

– Pidemmän päälle tavoitteena tulee kuitenkin olla 80 prosenttia. On panostettava koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä vietävä läpi välttämättömiä uudistuksia. Nämä ovat muun muassa paikallisen sopimuksen edistäminen sekä ulkomaisen työvoiman tarvehankinnan poistaminen.

Vinkatkaapa, jos näette jossain perustelut, miten matalapalkka-alojen kouluttamattoman työvoiman tarveharkinnan poistaminen nostaisi Suomen 80 prosentin työllisyysasteeseen.

[Alaric]

Nyt demarit lupailevat, että saatavuusharkintaa ei poisteta, mikäli SDP on mukana hallituksessa. Silti haaveilevat toki ulkomaisesta työvoimasta, johon liittyvää byrokratiaa pitäisi kuulemma helpottaa.

https://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/myos-tulevan-hallituksen-voi-olla-vaikea-loytaa-yksimielisyytta-saatavuusharkinnasta-gallupkarki-sdp-ei-halua-luopua-siita-1.2782853 (3.11.2018)

Myös tulevan hallituksen voi olla vaikea löytää yksimielisyyttä saatavuusharkinnasta – gallupkärki sdp ei halua luopua siitä

Työvoiman saatavuusharkinta on käytössä myös seuraavalla hallituskaudella, jos gallupkärki sdp on mukana kokoonpanossa.

– Emme ole valmiita sitä poistamaan, sanoo sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne Lännen Medialle.

Rinteen mukaan saatavuusharkinta on tarpeen säilyttää työkalupakissa, koska sen avulla voidaan varmistaa, että suomalainen osaava työvoima saa työpaikkoja suhdanteiden muuttuessa.

Saatavuusharkinnassa arvioidaan, olisiko avoinna olevaan työpaikkaan mahdollista kohtuullisessa ajassa saada työvoimaa Suomesta tai muualta Euroopan talousalueelta. Vasta sen jälkeen tehdään päätös, saako tämän alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä oleskeluluvan.

"Hemmetin" byrokraattista

Rinteen mukaan Suomi tarvitsee lisää työvoimaa myös ulkomailta. Työvoiman tuloa ja saantia pitää kuitenkin joustavoittaa byrokratian purulla, ei saatavuusharkinnan poistolla.

– Työvoima pääsee tulemaan Suomeen tarveharkintajärjestelmän puitteissa kohtalaisen helposti. Ongelma on se, että työlupakäsittelyssä on liian vähän voimavaroja ja se prosessi on hemmetin byrokraattinen.

– Kun yritys tarvitsisi työntekijää muutaman viikon tai kuukauden varoajalla, työluvan saanti kestää pahimmillaan vuoden verran, Rinne jatkaa.

Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan työperäisen oleskeluluvan käsittely kestää nyt keskimäärin 176 päivää (LM 1.11).

Rinne muistuttaa, että saatavuusharkinnan vuonna 2008 poistaneessa Ruotsissa pohditaan sen palauttamista. Suomessa ay-liike on tuonut esille, kuinka muutos on tuonut mukanaan länsinaapuriin rikollisuutta ja työlupien kaupittelua. Lisäksi ulkomaisia työntekijöitä sanotaan tulleen matalapalkka-aloille, joissa on jo valmiiksi työvoiman ylitarjontaa.

(...)

[idiot_narcissist]

Miksi SDP ajaa helpotuksia ulkomaisen työvoiman saatavuuteen? Tai paremminkin, miksi helvetissä suomalaiset työntekijät äänestävät tälläisen puolesta?

[kivimies]

Luin juuri äsken Suomen Perustan raportin saatavuusharkinnasta ja siinä kysyttiin Uudenmaan TE-toimistolta, kuinka paljon saatavuusharkinta hidastaa työlupaprosessia, vastaus oli, kaksi viikkoa.

Ne pidemmät käsittelyajat johtuvat muista asioista kuin saatavuusharkinnasta, esimerkiksi TE-toimiston aliresurssoinnista ja siitä, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden työlupahakemukset käsitellään aina ensin.

Työntekijän oleskelulupaa varten tarvittavaan TE-toimiston osapäätökseen liittyy muitakin vaiheita kuin saatavuusharkinta: työsuhteen ehtojen ja työnantajan ja työntekijän edellytyksen arviointi, ilman näitä vaiheita väärinkäytökset olisivat nykyisiä yleisempiä.

Raportissa myös mainitttiin, että Suomessa on lyhyemmät käsittelyajat työluville kuin Ruotsissa, koska siellä on jouduttu lisäämään sitä "byrokratiaa" väärinkäytöksien vuoksi ja koska sielläkin turvapaikkaturistit kuormittavat työlupajärjestelmää.

Rinne mainitsi ansiokkaasti, että käsittelyssä ei ole tarpeeksi resursseja, hän ei tosin viitsinyt mainita turvapaikkaturistien aiheuttamaa järjestelmän kuormitusta.

Pahin ruuhka on Uudellamaalla, jossa selvitetään marraskuussa 2017 saapuneita hakemuksia.

[...]

Uudenmaan TE-toimistossa yli kahta tuhatta jonossa olevaa hakemusta käsittelee vain 13 työntekijää.

– Tämä on tärkein syy siihen, että käsittelyajat ovat pidentyneet, Hautamäki toteaa.

Viivästyksiin vaikuttavat myös puutteellisesti täytetyt hakemukset ja kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden valituksiin vastaaminen.

Työlupapalveluihin on tulossa pian kolme uutta työntekijää sisäisten järjestelyjen ansiosta. Hautamäen mukaan sen pitäisi helpottaa pahinta ruuhkahuippua.

[...]

Käytännössä työpaikka laitetaan vähäksi aikaa avoimeen hakuun. Jos tekijää ei löydy, paikka voidaan antaa kolmannesta maasta tulevalle työnhakijalle. Hautamäen mukaan saatavuusharkinta pidentää työlupahakemuksen käsittelyä yleensä parilla viikolla.

[...]

Jos työpaikan Suomesta saanut on kotoisin esimerkiksi Yhdysvalloista, hakemusprosessia pitkittää entisestään se, että Migri käsittelee työlupaa hakeneiden turvapaikanhakijoiden hakemukset ennen kaikkia muita.

Migri on toivonut myös TE-toimistojen tekevän samoin, mutta sillä ei ole valtaa antaa TE-toimistoille määräyksiä. Ainakin Uudenmaan TE-toimistossa noudatetaan Migrin toivetta.

Yle (4.7.2018)

[Outo olio]

TP-hakijoille ei pitäisi myöntää mitään työlupia koska he voivat saada hylsyn ja sitten kaikkien aikaa ja vaivaa menee hukkaan kun vastaperehdytetty työntekijä saa lähtöpassit koko maasta. Jos on saanut turvapaikan tai muun oleskeluluvan niin sitten pitäisi myöntää työlupia samoilla perusteilla kuin muillekin työluvan tarvitseville, eli kaikki samaan jonoon vaan, mutta jos on vasta hakija niin ei mitään lupia. Tämä(kin) on täysin hölmöläisten hommaa.

[kivimies]

^
Turvapaikanhakija voi työskennellä ilman työlupaa koko hakuprosessin ajan (myös valituksen käsittelyaikana). Työlupia hakevat hylsyn saaneet, jotka eivät halua poistua maasta.

[Uuno Nuivanen]

^^  Tuossa on takana se kun kyseisiä läpsyjä ei kuitenkaan saada mitenkään ulos, niin annetaan muka työlupa eli todellisuudessa Kela Gold.

[Dangr]

Työluvan myöntäminen: Katsotaan että firman tiedot kunnossa, hakevan firman paperi jossa vakuutetaan olevan tarve kyseisen koulutuksen henkilölle ja kotimaasta ei löydy sekä vakuutus sille että henkilö saa kuukausipalkkaa yli 4000e/kk, hän ja hänen perhe ei tule kuormittamaan sosiaaliturvaa tai maksutonta terveydenhuoltoa ja tulevat poistumaan maasta työn loputtua.

Ja myöntöleima paperiin.

Helppoa.

[kivimies]

Työntekijän oleskelulupaa varten tarvittavaan TE-toimiston osapäätökseen liittyy muitakin vaiheita kuin saatavuusharkinta: työsuhteen ehtojen ja työnantajan ja työntekijän edellytyksen arviointi, ilman näitä vaiheita väärinkäytökset olisivat nykyisiä yleisempiä.

Raportissa myös mainitttiin, että Suomessa on lyhyemmät käsittelyajat työluville kuin Ruotsissa, koska siellä on jouduttu lisäämään sitä "byrokratiaa" väärinkäytöksien vuoksi ja koska sielläkin turvapaikkaturistit kuormittavat työlupajärjestelmää.

Juuri kun ehdin mainita tämän, niin saatavuusharkinnan poistamisen kannattajat ovat siirtyneet kannattamaan myös työsuhteen ehtojen ja työnantajan ja työntekijän edellytysten arvioinnin poistamista. 

[tweet]1059433992422899712[/tweet]

Vartiainen linkkasi artikkeliin, jossa Baronan tj. Minna Vanhala-Harmanen, joka haaveili äskettäin kymmenien tuhansien halpatyöntekijöiden tuonnista valitti Mikael Jungnerille, kuinka työntekijän oleskeluluvissa on liikaa byrokratiaa. Hän vaatii, että työehtoja ei enää tarkastettaisi etukäteen, vaan kaikki jäisi aluehallintaviraston tarkastuksien ja palkkakuittien varaan. Tämä kasvattaisi jo nyt yleisiä ulkomaisen työvoiman väärinkäytöksiä eksponentiaalisesti.

EK:n puheenjohtaja Häkämies ei vaadi tätä, vaan vaatii, että työlupaprosessi siirrettäisiin yhden ministeriön alaisuuteen, kun se on nykyään kahden alaisuudessa.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio puuttui keskusteluun sanomalla, että puolet hakemuksista jätetään puutteellisina.

Ja kuten mainitsin aiemmin, työlupien käsittelyajat ovat nyt erityisen pitkiä aliresurssoinnin ja turvapaikkaturistien aiheuttaman kuormituksen vuoksi. Nämä asiat voidaan korjata, mutta prosessin vaiheita, jotka estävät väärinkäytöksiä, ei saa poistaa sillä verukkeella, että käsittely on ruuhkautunut.

Tässä on Vartiaisen linkkaama artikkeli:

Toimitusjohtaja purkautui Mikael Jungnerille "käytännön elämästä": Näin vaikeaa on saada filippiiniläinen kokki Suomeen töihin ilman saatavuusharkintaa

Kahdeksansivuinen työntekijän oleskelulupahakemus ja sen liitteiksi passi, kopio passin henkilötietosivusta, selvitys laillisesta oleskelusta valtiossa jossa hakemus jätetään, TEM-lomake 0.54, todistus verojen maksamisesta ja verovelkatodistus, selvitys vakuutusyhtiöiden lakisääteisistä vakuutusmaksuista, selvitys yrityksen henkilöstömäärästä, selvitys työvoiman rekrytoinnista Suomen ja EU/ETA-alueen työmarkkinoilla sekä salmonellatodistus.

Yksi hakemus ja yksitoista todistusta, selvitystä ja kopiota liitteeksi. Tässä lista lomakkeista ja todistuksista, joita työnvälitysyhtiö Barona joutuu toimittamaan, kun se rekrytoi Filippiineiltä kokkeja. Kokit eivät kuulu niin sanotun saatavuusharkinnan piiriin, eli heidän töihinsä ei ensisijaisesti tarvitse etsiä suomalaisia työntekijöitä.

Luparumba kestää tällä hetkellä filippiiniläiskokkien kohdalla noin vuoden, sanoo Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

"Työlupahakemus voidaan jättää vasta helmikuussa, jonka jälkeen alkaa te-toimiston käsittely, joka kestää 6-7 kuukautta, jonka jälkeen odotetaan Migrin päätöstä kaksi kuukautta", Vanhala-Harmanen sanoo.

Syy miksi työlupahakemuksen voi panna vireille vasta helmikuussa, on että Suomen kunniakonsulaatissa Filippiinien Manilassa ei toistaiseksi voi jättää hakemukseen liitettävää biometrista tunnistetta. Sen vuoksi Barona lennättää hakijat Malesian Kuala-Lumpuriin Suomen suurlähetystöön. Valtavan ruuhkan vuoksi seuraavat vapaat ajat ovat vasta kolmen kuukauden päässä helmikuussa.

[...]

Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka hallituksessa Vanhala-Harmanenkin istuu, vastaanotti viime viikolla viestintäkonsultti Mikael Jungnerin laatiman raportin Suomen vetovoimatekijöistä. 31 ehdotuksen listalta löytyi tasa-arvon edistämistä, markkinointiviestintää, ilta- ja viikonloppuaukioloaikojen parantamista sekä tarveharkinnasta luopuminen.

Tilaisuudessa Vanhala-Harmanen nousi ylös ja kiitti ehdotusten kuvastavan kyllä "sellaista Suomea, jossa itsekin haluaisin asua ja jonne haluaisin maksaa veroja". Sitten hän latasi Jungnerille "muutaman sanan käytännön elämästä". Tikunnokkaan Vanhala-Harmanen nosti juuri filippiiniläiskokit ja katsoi, että tärkeintä olisi saada perusasiat kuntoon.

[...]

Sisäministeriön ylijohtaja Jorma Vuorio puuttui keskusteluun Twitterissä huomauttaen, että tällä hetkellä "yli puolet työntekijän oleskelulupahakemuksista jätetään puutteellisina ja niihin pyydetään täydennyksiä".

[...]

Baronan Vanhala-Harmanen vaatii kuitenkin enemmän. Hänen mukaansa prosessi on yksi esimerkki "tehottomasta etukäteisvalvonnasta", jonka hän mieluusti lakkauttaisi kokonaan.

"Meillä kaikkia muitakin työsuhteiden ehtoja valvotaan jälkikäteen aveissa [aluehallintovirastoissa]. Työlupa kuitenkin annetaan vain vuodeksi ensin. Palkkakuiteista pystyisi valvomaan tilannetta jälkikäteen", Vanhala-Harmanen toteaa.

"Mutta totta kai pitää tietää, ketä tänne tulee ja tarkastaa, että henkilö on se, kuka hän väittää olevansa. Samoin pitää tarkastaa, että työn tarjoava yritys on oikeasti olemassa", hän täsmentää.

EK:n Häkämies kertoo, että työantajaleiri haluaisi seuraavan hallituksen ohjelmaan kohdan, että nykyisin sisäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloilla oleva lupaprosessi olisi jatkossa vain yhden ministeriön alla.

"Me esitämmekin tulevissa hallitusohjelmatavoitteissa, että tämä pitäisi keskittää työ- ja elinkeinoministeriölle. Nythän tätä prosessia on jaettu ja on työlupaa ja oleskelulupaa. Pitäisi olla yksi prosessi", Häkämies sanoo.

Uusi Suomi (5.11.2018)

[Kari Kinnunen]

Itku, että noi orjafirmojen itkut aina jotenkin kismittää. Luulenpa, että sitä kokkivoimaa löytyy ihan kotimaastakin kunhan palkat on kohdallaan.

Tottaka vuokraukkofirman pomoa pännii. On se helpompi myydä aasialainen kuin kotimainen. Katsos aasian ihmeen kohdalla vuokrakioskin kate alkaa olla kohdallaan.

Mulla kun on sellainen käsitys, että noi vuokrakioskit on työnantajina sieltä kohtalaisen hanurista. Asenteella, että duunarin pitäisi maksaa heille työnteon ilosta ja viidensekunnin irtisanomisajasta.

Tämä toki stetson mielipide. Itse kun olen järjestelmällisesti kieltäytynyt noitten firmojen hommista. Pari kertaa tyrkytetty.

[Timo Rainela]

Jussi Halla-aho kommentoi uutista:

Elinkeinoelämällä on nyt kova kiima päällä. Jo se, että vaatimukset saatavuusharkinnan poistamisesta perustuvat yksiselitteiseen valehteluun, on paljonpuhuvaa.

"Saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu, joka lisäisi maamme houkuttelevuutta ulkomaalaisten osaajien silmissä."

Saatavuusharkinta ei koske osaajia. Osaajat saavat jo nyt tulla Suomeen ilman saatavuusharkintaa. Saatavuusharkinta koskee kouluttamatonta työvoimaa, jota halutaan hanttihommiin, esimerkiksi siivoojiksi, kokeiksi ja tarjoilijoiksi.

Halpatyöläiset himottavat elinkeinoelämää, koska he eivät vaadi kunnollista palkkaa tai työehtoja. Heillehän pääsy länsimaihin on tärkein syy ottaa työ vastaan.

Ruotsi on ainoa länsimaa, joka on luopunut saatavuusharkinnasta. Vain reilu 10% tuontityövoimasta päätyy sellaisille aloille, jotka kärsivät työvoimapulasta. Sen sijaan suurin osa hakee ennemmin tai myöhemmin turvapaikkaa. Ei ole mitään syytä, miksi sama ei toistuisi Suomessa.

Tavallista on myös työpaikkojen myyminen. Suomessa asuva pizza-Mehmed tilaa serkkunsa Ahmedin töihin pizzeriaan. Vaikka Ahmed saisi käypää palkkaa, hän maksaa osan siitä takaisin Mehmedille. Mitä vaihtoehtoja hänellä on? Lähteä takaisin?

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola:

"Saatavuusharkinta on byrokraattinen ja turha prosessi, sillä yritykset tietävät viranomaisia paremmin osaamistarpeet, joita yrityksissä eri puolilla maata on."

Sipola tarkoittaa "osaamistarpeilla", että yritykset tarvitsevat nöyrää ja halpaa työvoimaa. Ongelma on, että veronmaksaja kustantaa halpatyöläisten ja heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan. Kun yritykset ottavat vastatakseen halpatyöläisten kokonaistoimeentulosta, vastuu maahanmuutosta voidaan jättää yrityksille.
https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/1998717883581729

[Roope]

Keskuskauppakamarin mukaan saatavuusharkinnasta luopuminen olisi Suomelle kilpailuetu.

Ketjun alun linkistä voi käydä tutustumassa, millainen "kilpailuetu" saatavuusharkinnasta luopuminen on tutkimuksen mukaan ollut Ruotsille, ja päätellä, miksi mikään muu maa ei ole seurannut perässä.

Nykyisin saatavuusharkinnan poistamisen suurin vaikutus taitaa olla Ruotsissa se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet turvapaikanhakijat voivat laillistaa oleskelunsa (tarvittaessa velaksi ostetuilla feikkityöpaikoilla), eikä heitä saada enää koskaan pois maasta. Tämä houkuttelee maahan lisää parempaa elämää etsiviä turvapaikanhakijoita, jotka ovat valmiita maksamaan rikollisille työluvasta.

Niin sanottu saatavuusharkinta koskee EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Viranomaisten on nykykäytännön mukaan selvitettävä ennen luvan myöntämistä, onko Suomessa tai EU:n alueella saatavilla sopivaa työvoimaa tiettyyn tehtävään. Tämä pidentää lupaprosesseja huomattavasti.

Saatavuusharkinnan osuus lupaprosessin pituudessa on pieni, ja sitäkin on tarvittaessa mahdollista lyhentää erilaisin järjestelyin. Ongelma on prosessin muissa osissa ja (tarkoituksellisessa?) resurssien puutteessa.

– Puhutaan halpatyövoimasta ja pelotellaan kahden kerroksen työmarkkinoiden syntymisellä. En ymmärrä, miten nämä väitteet liittyvät saatavuusharkinnan poistamiseen, Johanna Sipola toteaa.

Sipola teeskentelee tyhmää, vaikka yhteys on ilmeinen. Saatavuusharkinta koskee enää vain sellaisia matalapalkka-aloja, joilla ei tarvita korkeaa osaamista. Viittaamani ruotsalaisen tutkimuksen mukaan saatavuusharkinnan poistamisen kautta työluvan saaneiden keskipalkka oli suurimmassa ammattiryhmässä eli hotelli- ja ravintola-alalla "selvästi alle sovellettavan työehtosopimuksen". Sitä on halpatyö.

Reilun tuhannen euron kuukausituloilla ei elätetä pääkaupunkiseudulla itseä saati perhettä, joten saatavuusharkinnan poisto tarkoittaa yhteiskunnan tukia käyttävien nettosaajien maahanmuuttoa, mikä on Sipolan perusteluna käyttämän "hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamisen" vastakohta.

– Suomessa on erittäin säännellyt työmarkkinat. Mahdollisiin lieveilmiöihin on myös aina mahdollista puuttua jälkivalvonnalla, siirtämällä resursseja ennakkoselvityksistä jälkikäteen tehtävään seurantaan.

Jälkivalvonta ei toimi nytkään, eikä se ole toiminut Ruotsissakaan.

Saatavuusharkinnan poistaminen tarkoittaa käytännössä haittamaahanmuuton kasvun ohella yritysten (tehotonta) subventointia veronmaksajien rahoilla. Olisiko ihan liikaa vaadittu, että edes joku toimittaja joskus nostaisi nämä sipolat seinälle valehtelustaan?

[Uuno Nuivanen]

Saatavuusharkinta koskee kouluttamatonta työvoimaa, jota halutaan hanttihommiin, esimerkiksi siivoojiksi, kokeiksi ja tarjoilijoiksi.

Jussin pitäisi vähän varoa sanojaan, jos noilta ammattiryhmiltä ääniä haluaa. Nuo ovat kaikki tuiki tarpeellisia töitä. Joku voisi pitää muinaiskirkkoslaavin tutkimusta hanttihommana.

[turjake]

Töiden arvostuksen puutteesta ei liene kyse, vaan siitä että voittojaan maksimoivat puljut etenkin haluavat käyttää mahdollisimman halpaa työvoimaa eikä työn laatu heitä juurikaan kiinnosta, kuten ei aina myöskään lakisääteisten maksujen ja velvoitteiden hoitaminen. Oikeasti ammattitaitoinen siivooja tai kokki on alaa opiskellut ja tekee työnsä ylpeydellä, hanttihommiin tulevat alipalkatut satunnaiset henkilöt tekevät mitä sattuu jälkeä eikä heidän palkkaansa tai oikeuksia kukaan valvo. Näitä hommia voi tehdä hyvin tai sitten vähän vasemmalla kädellä (anteeksi vasenkätiset) joten on tuo hanttihomma-termi sinänsä oikeutettu vaikka voihan senkin tahallaan väärinymmärtää.

[Uuno Nuivanen]

Itse en ymmärtänyt väärin, mutta syvät rivit voivat hyvinkin. Siksi toivoin harkintaa termien käytössä.

[turjake]

Itse en ymmärtänyt väärin, mutta syvät rivit voivat hyvinkin. Siksi toivoin harkintaa termien käytössä.

En sinua tarkoittanutkaan, mutta odotetaanpa vaan kun joku hiekkapöksy tosiaan tuohon sanaan tarttuu...

[Kulttuurirealisti]

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan noin 60 000 työpaikkaa jäi viime vuonna täyttämättä tai syntymättä työvoimapulan vuoksi. Sipola kehottaa ottamaan käyttöön kaikki keinot työvoiman saatavuuden kasvattamiseksi, jotta talouskasvu ei pysähtyisi osaajapulaan.

Harmi, että Sipolalta vaikuttaa jääneen noteeraamatta se, että hyysäyssektori ja -toimenpiteet ovat Suomessa jo nyt melkoiset. Olleet jo hyvän aikaa. Aikaansaannokset kohderyhmien suhteen ovat heikot, suorastaan surkeat. Sen näkee vilkaisemalla esim. työllistymistilastoja ja toimeentulotukiasiakkaiden määriä.

Voisiko vaikka joku tutkija selvittää ja kertoa, millaisia työpaikkoja ja millaisissa tilanteissa jäi syntymättä ns. työvoimapulan vuoksi?

Keskuskauppakamariltakin voisi odottaa vähän mietintää siitä, miten kustannukset ihan-kenen-tahansa kuskaamisesta Suomeen osaajan tittelillä jakautuvat? Siis paljonko se tulee veronmaksajille maksamaan? Mutta ilmeisesti tällaista ei kannata odottaa, koska omat jäsenet ovat hyötymäpuolella enimmäkseen.