Suomi on turvallinen ja vauras maa – miksi nuoria tp-hakijoita palautetaan?

[Roope]

Kirjallinen kysymys KK 209/2018 vp

Li Andersson vas

Kirjallinen kysymys Maahanmuuttoviraston muuttuneesta käytännöstä alaikäisille myönnettävissä oleskeluluvissa

Eduskunnan puhemiehelle

Julkisuudessa olleiden ja muun muassa useiden järjestöjen vahvistamien tietojen mukaan Maahanmuuttoviraston päätöskäytäntö, joka koskee yksin Suomeen saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden oleskelulupia, on merkittävästi muuttunut parin viime vuoden aikana. Maahanmuuttovirasto vaikuttaa siirtyneen käytäntöön, jossa se on myöntänyt vain yhden vuoden mittaisia jatkolupia niille alaikäisille, joille on myönnetty ulkomaalaislain 52 §:n mukainen oleskelulupa yksilöllisistä inhimillisistä syistä, vaikka kyse on jatkuvaluonteisesta niin sanotusta A-luvasta. Aikaisempana käytäntönä on yleisesti ollut, että jatkoluvat ovat olleet 3—4 vuoden mittaisia.

Joissain tapauksissa alaikäisinä Suomeen tulleet ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ovat täysi-ikäistyttyään saaneet jatkolupahakemukseen kielteisen päätöksen ja karkottamispäätöksen. Maahanmuuttovirasto näyttää nykyisin pidättäytyvän myöntämästä pitkäkestoisia oleskelulupia yksin alaikäisinä ilman huoltajaa tulleille turvapaikanhakijoille. Sen sijaan linjana vaikuttaa olevan odottaa, että nuoret täyttävät 18 vuotta, minkä jälkeen kielteinen oleskelulupapäätös annetaan sillä perusteella, ettei nuorella ole Maahanmuuttoviraston mukaan enää yksilöllistä inhimillistä perustetta oleskelulle. 

Useat yksin alaikäisinä maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden parissa toimivat asiantuntijat pitävät tapahtunutta merkittävää linjanmuutosta perusteettomana ja lapsen edun vastaisena. Maahanmuuttoviraston käytännössä tapahtunut selkeä muutos ei perustu lainmuutoksiin. Yksin saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille linjanmuutos aiheuttaa muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa lisääntyvää turvattomuutta, ahdistusta ja näköalattomuutta. 

Suomen vastaanottojärjestelmässä yksin tulleille nuorille on tarjottu kotoutumiskoulutusta heti alusta alkaen. Kyseessä olevat nuoret ovat usein oleskelleet Suomessa jo usean vuoden ajan, minkä aikana heidän kotoutumiseensa on investoitu. Monet nuorista ovat juurtuneet suomalaiseen yhteiskuntaan, oppineet kielen, saaneet opiskelupaikan ja luoneet ystävyyssuhteita. Epätietoisuus tulevaisuudesta, mahdollinen kielteinen päätös ja pahimmassa tapauksessa karkottaminen aiheuttavat mielenterveysongelmia yksin tulleille nuorille, joiden usein traumaattinen tausta jo entuudestaan kuormittaa nuorten hyvinvointia.

Suomea velvoittavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikissa viranomaisten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Muun muassa Unicefin tuoreen tutkimuksen mukaan lapsen edun arvioinnissa ja lapsen oikeuksien toteutumisessa on Suomen turvapaikkaprosessissa merkittäviä puutteita.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin perustuu Maahanmuuttoviraston linjanmuutos yksin tulleiden alaikäisten oleskelulupien myöntämisessä?

Helsingissä 24.5.2018
Li  Andersson vas

Eduskunta

Olisi hienoa, jos Maahanmuuttovirasto toimisi Li Anderssonin kuvaamalla tavalla. Kysehän on turvapaikkahuijareista, jotka ovat saaneet oleskeluluvan vain alaikäisyytensä perusteella. Valitettavasti Anderssonin kuvaus ei pidä paikkaansa.

Jatkolupa yksintulleille alaikäisille myönnetään tällä hetkellä yleensä 2 vuodeksi

Alaikäiset, yksin Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa oleva ryhmä, johon Maahanmuuttovirasto kiinnittää erityistä huomiota.

Lapsi- ja perhejärjestöt ovat ottaneet kantaa 4.4. turvapaikanhakijana tulleiden nuorten jatkolupakäytäntöihin.

Jos kansainvälistä suojelua ei voida myöntää, voidaan hakijalle myöntää oleskelulupa yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. Päätöksenteossa otetaan huomioon erityisesti hakijan haavoittuva asema ja olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan.

Vuonna 2015 Suomesta haki turvapaikkaa yhteensä 3 022 yksin maahan saapunutta alaikäistä, kun edellisvuonna hakijoita oli yhteensä 196.

Vuosina 2016–2017 suurin osa oleskeluluvista yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella on myönnetty alaikäisille yksintulleille, afganistanilaisille turvapaikanhakijoille.

Lähtökohta lainsäädännössä on, että ensimmäinen oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä myönnetään vuodeksi.

Jatkolupa myönnetään 1–4 vuodeksi. Osa syksyllä 2015 yksin alaikäisinä tulleista on saanut kahden vuoden jatkoluvan, osa yhden. Yksittäistapauksissa jatkolupa voidaan myöntää vuodeksi esimerkiksi silloin, jos nuori ei ole esimerkiksi osallistunut opiskeluun tai opiskelut ovat vasta alkaneet, eikä niiden edistymistä voi vielä varmistaa.

Alaikäiselle ja täysi-ikäistyneelle myönnetään jatkolupa, jos edellytykset täyttyvät

Jos hakija hakee jatkolupaa yksilöllisestä inhimillisestä syystä ja on edelleen alaikäinen, lähtökohtana on jatkoluvan myöntäminen, jos hän ei ole tehnyt esimerkiksi vakavia tai toistuvia rikoksia.

Jos hakija on täysi-ikäistynyt jatkoluvan hakemiseen mennessä, se ei ole syy tehdä kielteistä päätöstä jatkolupahakemukseen, jos perusteet luvan saamiselle ovat edelleen voimassa. Hakemuksessa ei voi kuitenkaan vedota enää alaikäisyyteen. Jos hakijan kotoutuminen ja esimerkiksi opinnot jatkuvat, ei luvan epäämiselle ole syytä. Suurin osa hakijoista on tällaisia.

Vuosina 2016–2017 alaikäisistä myönteisen päätöksen jatkolupahakemukseen yksilöllisestä inhimillisestä syystä on saanut 389 hakijaa, kielteisiä päätöksiä ei ole tehty lainkaan. Täysi-ikäisille myönteisiä päätöksiä on tehty 456, kielteisen päätöksen on saanut 31 hakijaa.

Maahanmuuttovirasto on tehnyt jatkolupapäätökset vuoden 2017 alusta lähtien. Aikaisemmin päätöksen teki poliisi. Poliisi myönsi enimmäkseen neljän vuoden jatkolupia, mutta siirtymässä käytäntöjä yhtenäistettiin. Hakijaryhmä oli myös hyvin erilainen: alaikäiset tai juuri täysi-ikäistyneet hakivat jatkolupaa yksilöllisestä inhimillisestä syystä vain muutamia kertoja vuodessa ikäänsä vedoten.

Hallinto-oikeudet ovat tähän mennessä vahvistaneet Maahanmuuttoviraston päätöskäytännön poikkeuksetta. Oikeusasteissa on katsottu, että virasto voi ja sen on myös syytä arvioida ja yhdenmukaistaa päätöskäytäntöä, kun päätöksenteko jatkolupien osalta siirtyi poliisilta Maahanmuuttovirastolle. Oikeusasteet ovat katsoneet myös, että jatkolupa voidaan myöntää lyhyemmäksi kuin 4 vuodeksi, eikä tämä ole ristiriidassa lapsen edun kanssa.

Jatkolupaa voi hakea myös muilla perusteilla kuin ensimmäistä lupaa. Lupa voidaan myöntää esimerkiksi työnteon tai opiskelun perusteella.

Jatkolupaharkinnassa selvitetään esimerkiksi kotoutumista

Kun jatkolupaa haetaan yksilöllisestä inhimillisestä syystä, harkinnassa kiinnitetään huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin:
-   Onko hakija osallistunut säännöllisesti esimerkiksi koulutukseen?
-   Onko hakija syyllistynyt rikoksiin? Rikokset voivat olla este uuden määräaikaisen luvan myöntämiselle ja merkki siitä, että motivaatiota kotoutumiseen ei ole.
-   Onko hakija käynyt lähtömaassaan ja pitänyt yhteyttä siellä asuviin omaisiinsa? Jos hakijalla on todistetusti kotimaassaan toimiva turvaverkko, perusteita oleskeluluvan jatkamiselle yksilöllisestä inhimillisestä syystä ei välttämättä enää ole. Harkinnassa kiinnitetään kuitenkin huomiota mm. kotimaan matkan syyhyn.
-    Lähtömaata koskevat ajantasaiset Maahanmuuttoviraston tilannekatsaukset sekä muu maatieto.

FAKTA: Lupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä
-   Lupa voidaan myöntää esimerkiksi silloin, jos kielteinen päätös olisi ilmeisen kohtuuton hakijan terveydentilan vuoksi.
-   Päätöksenteossa otetaan huomioon erityisesti hakijan haavoittuva asema ja olosuhteet, joihin hän joutuisi kotimaassaan.
-   Esimerkiksi päätöksentekohetkellä alaikäiset, yksin Suomeen tulleet hakijat ja lapsiperheet ovat hakijoina haavoittuvassa asemassa.

Maahanmuuttovirasto 5.4.2018

[Uuno Nuivanen]

Ryppyiset alaikäiset nauravat pitkään partaansa hölmöläisille. Vetotekijät kuntoon!   

[Eisernes Kreuz]

Huomaa selvästi tuonkin kysymyksen muotoilusta, että siellä on taustalla Pakolaisneuvonnan yms. tahojen juristit.

[acc]

- poistin tämän

[Peltipaita]

Turvapaikan peruste ei ole se kunka vauras/hyvinvoiva/turvallinen/ihana/what ever kohdemaa on. Kysymys on siitä, voiko kyseinen turvapaikanhakija elää lähtömaassaan.

[Mr.Reese]

Adnan "the nuori".