Tuntematon sotilas, vielä tuntemattomampi yleisö

[L.N]

Just katsottiin leffa koko perheen voimin. Päälimmäiset ajatukset:

-Alku oli täyttä kuraa, verrattuna aiempiin versioihin.
-Alun taistelukohtauksista välittyvä pelko ja etenkin kuolemanpelko, olivat täyttä timanttia. En muista koska viimeksi olen herkistynyt samaan malliin ja koska joku asia on päässyt tuolla tavalla ihon alle, mutta nyt mentiin ja syvälle!
-Kolmea eri versiota on vaikea ja jokseenkin turha verrata keskenään. Jokainen ohjaaja tuo esiin oman näkemyksensä.
-Vänrikki Koskela, Jussi Vatanen oli aivan käsittämättömän huikea roolissaan!
-Elokuvan äänet olivat huikean hienot 5.1 kotistudion kajareilla.
-Ehkä joskus kirjoitan syvällisemmän analyysin, ehkä en.

[Ernst]

Rokan uupumisen kuvaaminen pienin ja välillä vähän isomminkin signaalein teki vaikutuksen.  Rokka tietysti kesti, mutta monet kalvoi loppuun vv. 1939-1944 sotatyöt ja krooninen huoli kotiin jääneistä.

Jos aiheen historia kiinnostaa, niin vallan pätevää ja hyvin taustoitettua tietoa löytyy Ville Kivimäen kirjasta Murtuneet mielet. Ansiotta hän ei saanut Tieto-Finlandiaa 2013. Psykiatriaosuus on erityisen vaivan kautta tehty ja antaa sodan aikana sovelletusta sotilaslääketieteestä hienon kokonaiskuvan.

Varoitus: ei ole kaunokirjallisuutta, varautukaa kahlaamaan ja palaamaan, kahlaamaan ja palaamaan.

Vittuilu: Historia kaiketi luetaan humanistisiin tieteisiin, joita Homman tolloimmat ovat kokonaan lopettelemassa. Jos, huomatkaa, jos luette tämän tai Kivimäen kirjan alusta loppuun (epäilen vahvasti) ja olette sen jälkeen edelleen samaa mieltä, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan.

[AcastusKolya]

Kivimäen ongelma on kyllä se, että hänen lausuntonsa julkisuudessa mamuasioissa ovat kellä olleet liki äärisuvaitsevia.

[Ernst]

Kivimäen ongelma on kyllä se, että hänen lausuntonsa julkisuudessa mamuasioissa ovat kellä olleet liki äärisuvaitsevia.

En ole niitä suuremmin seurannut, mutta jos suvakki tekee hyvää tiedettä vaivojansa säästelemättä, niin pitää muistaa mainita se puoli hänen hyväkseen.

E: Näin aamuyöstä tulee helposti vittuiltua suuntaan jos toiseenkin. Voihan nimittäin Ville Kivimäkikin toipua suvakkiudestaan, kun tutkii historiaa lisää ja tulee pois sieltä Tampereelta sivistysseuduille. Toipuihan sentään suuri osa pitkän sotatyön tehneistäkin ihan ihmisten kirjoihin. Viittaan Kivimäen itsensä kirjoittamaan.

[newspeak]

Rokan uupumisen kuvaaminen pienin ja välillä vähän isomminkin signaalein teki vaikutuksen.  Rokka tietysti kesti, mutta monet kalvoi loppuun vv. 1939-1944 sotatyöt ja krooninen huoli kotiin jääneistä.

Jos aiheen historia kiinnostaa, niin vallan pätevää ja hyvin taustoitettua tietoa löytyy Ville Kivimäen kirjasta Murtuneet mielet. Ansiotta hän ei saanut Tieto-Finlandiaa 2013. Psykiatriaosuus on erityisen vaivan kautta tehty ja antaa sodan aikana sovelletusta sotilaslääketieteestä hienon kokonaiskuvan.

Varoitus: ei ole kaunokirjallisuutta, varautukaa kahlaamaan ja palaamaan, kahlaamaan ja palaamaan.

Vittuilu: Historia kaiketi luetaan humanistisiin tieteisiin, joita Homman tolloimmat ovat kokonaan lopettelemassa. Jos, huomatkaa, jos luette tämän tai Kivimäen kirjan alusta loppuun (epäilen vahvasti) ja olette sen jälkeen edelleen samaa mieltä, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan.

Ehdottomasti lukemisen arvoinen opus, jos on kiinnostunut sotahistoriasta, historiasta ylipäätään tai sosiaalisista tai mielenterveysasioista. Mieleltään järkkyneisiin sotilaisiin törmää tuon tuosta kirjallisuudesta ja viihteessä (Rambo?), joten Murtuneet mielet antaa hyvin kontekstia tälle ilmiölle, joka ei välttämättä ole suurimmalle osalle kovinkaan tuttu. Ruumiillinen vammautuminen ja kuoleminen sodassa on varmaankin ulkopuoliselle helpommin ymmärrettävissä ja tutumpaa kuin henkiset ongelmat, vaikka nykyään psykologiset kysymykset ovatkin paljon esillä. Mutta kuten kirjassa mainitaan, suurin osa suomalaisista sotilaista selvisi koettelemuksistaan ehyinä.

Ihan kaikille kirja ei välttämättä sovi aiheensa ja sisältönsä johdosta.

Opuksen tunnistaa Tuntematonta sotilasta jäljittelevästä kansikuvasta, jos joku on kiinnostunut ja kirja tulee kaupassa vastaan.

[ISO]

Uusin Tuntematon oli Suomalaiseksi elokuvaksi loistava, realistinen koskettava kuvaus sotilaan, ja siviiliväestönkin, elämästä sodassa.

En ihmettele, että vihervasemmistolaiset tyhjäntoimittajataiteilijat on pahalla päällä. Ymmärtävät itsekin etteivät ikimaailmassa tule kykenemään mihinkään vastaavaan, eivät edes lähelle.

[IDA]

Pointti rautalangasta; Sillä ei ole mitään merkitystä onko kiusaaja, nimittelijä, mielensäpahoittaja jne. yksityinen henkilö sanailemassa keskustelupalstalla julkisesti vai lehdistö- muuta kuin pienenä sävyerona. Sivistys on sivistystä esson baarissa sekä seiskassa. Äbläwäblä on yhtälailla äbläwäblää hesarissa kun Hommallakin. Molemmat ovat yhteiskunnan peilikuvia ja vastuu on aina kirjoittajan.

Sillä on aika helvetisti eroa puhutaanko mediasta joka on laittanut niemensä alle tähän

Päätoimittajien kannanotto: Luotettavan median puolesta

vai puhutaanko nimettömästä yksityishenkilöstä nettipalstalla. Tuossahan nimenomaan irtisanoudutaan kaikesta äbläwäblästä. Seiska-lehden kanssa ero alkaa jo kaventua ja MV-lehden kanssa aletaan olla jo samoilla leveleillä mutta näiden allekirjoitusta ei tuolla listalla näykään.

Tuolla listalla nimenomaan asetutaan ylemmäksi äbläwäblästä. Kokonaan toinen asia sitten on että onko tuolle katetta. Totuus alkaa olemaan että ei ole katetta, mutta se on eria asia kuin että nämä olisivat automaattisesti samalla levelillä anonyymin nettikirjoittajan kanssa. Ainakin alkuperäinen tarkoitus oli jotain ihan muuta.

Lisäksi on huomattava se, että perinteisessä mediassa kirjoittaja ei ole vastuussa tekstistään. Päätoimittaja on se joka vastaa lehden sisällöstä niin median omistajille, moraalisesti lukijoille, kuin myös lain edessä.

Täysin moraalittomat henkilöiden mustamaalaamiset ovat ainakin Suomessa julkisen sanan neuvoston ohjeisiin sitoutuneen lehdistön arkipäiväistä puuhaa eikä niistä joudu kukaan vastuuseen. Joku nettiin kännipäissään kirjoittanut taas saattaa joutuakin.

[Vaniljaihminen]

Muuta muuten,

mitä mieltä olette elokuvan konepistoolin äänestä? Suoraan sanottuna en tunnistanut siitä Suomi-kp:n ominaista "prrrr..!" -ääntä. Aivan kuin se kuulosti enemmän neukkunakuttimelta (joku PPD-40?) tai Thompsonilta.

Big deal!

[Perttu Ahonen]

Kyllä se ihan oikealta kuulosti, mitä minä muistan kun sillä sain intissä ampua vuonna 1990. On ja oli muuten hyvä peli.

http://www.reservilainen.fi/uutiset/suomi-konepistooli_ja_tuntemattoman_rokka

[AcastusKolya]

Yksi asia pisti silmään. Lopussa oli se taistelukohtaus, jossa kk oli rinteessä asemissa ja tietä pitkin etenevät panssarit. Puolustaja lähti karkuun täysin hölmösti. Maasto näet oli sellainen, että panssarit eivätolisi päässeet etenemään rinteessä olevaa jalkaväkeä päin. Kylmähermoinen puolustaja olisi antanut vaunujen edetä pitkin tietä ja suolannut sitten hyvästä puolustusasemastaan käsin seuraavan jalkaväen. Ilman saattojalkaväkeä etenevät vaunut olisi ollut kohtuullisen helppo tuhota myöhemmin. Ts. puolustajien taktinen osaaminen oli bantuheimotasoa (hirwittäwää ääntä pitäwät sotamasiinat säikäyttiwät karkuun).

[AcastusKolya]

Tuntemattoman suurin heikkous on sen musiikki. Jo elokuvaa viikonloppuna katsoessa kiinnitin asiaan huomiota. Nyt olen tässä juuri kuunnellut ko. musiikinn cd-julkaisulta. Taustalla on Sinfonia Lahti, hyvin arvostettu sinfoniaorkesteri. Silti musiikki on hyvin yksitotista ja hyvin minimalistista. Sontaa!

[Vaniljaihminen]

Kyllä se ihan oikealta kuulosti, mitä minä muistan kun sillä sain intissä ampua vuonna 1990. On ja oli muuten hyvä peli.

http://www.reservilainen.fi/uutiset/suomi-konepistooli_ja_tuntemattoman_rokka

Erilaiselta se kuulosti kuin muissa elokuvissa, en tiedä oliko korvissani vikaa, enkä tältä istumalta pääse asiaa tarkastamaankaan.

Tuntemattoman suurin heikkous on sen musiikki. Jo elokuvaa viikonloppuna katsoessa kiinnitin asiaan huomiota. Nyt olen tässä juuri kuunnellut ko. musiikinn cd-julkaisulta. Taustalla on Sinfonia Lahti, hyvin arvostettu sinfoniaorkesteri. Silti musiikki on hyvin yksitotista ja hyvin minimalistista. Sontaa!

Tuo soundtrack ei säväyttänyt minuakaan. Sotaelokuvat kuulostavat ja näyttävät nykyään turhankin samanlaisilta.

[Lasse]

Kyllä se ihan oikealta kuulosti, mitä minä muistan kun sillä sain intissä ampua vuonna 1990. On ja oli muuten hyvä peli.

Suunnilleen samoihin aikoihin tuli kokeiltua. Vaikea sanoa. A-tarvike oli vuodelta -39, joten aika paljon niitä on ollut varastossa. Stenin lipastaminen on muuten aika /c:stä...

[AcastusKolya]

Miksi muuten BD-julkaisun kummallakaan levyllä ei ole tekstityksiä englanniksi?

[törö]

Tuo soundtrack ei säväyttänyt minuakaan. Sotaelokuvat kuulostavat ja näyttävät nykyään turhankin samanlaisilta.

Laineen raidassa hyödynnettiin Sibeliuksen ja Sostakovitsin parhaita pätkiä, niin että olisi aika kohtuutonta odottaa, että joku tavissäveltäjä pääsisi lyhyessä ajassa samalle tasolle.

[Dick Ursby]

Vaikka Laineen Tuntematon onkin 50-lukulaisittain kökkönäytelty suomifilmi, niin ei kyllä ole historiassa komeampaa ja koskettavampaa introa. Pimeys. Hiljaisuus. Sitten: Finlandia. Miesten saappaat suossa, Ukkola kannossa. Väsyneitä, tuimia kasvoja. Ukkola peitellään turvepaakuilla, joku laittaa näreen merkiksi, ja perääntyminen jatkuu.

Koskettaa joka kerta.

[Vaniljaihminen]

Laineen tuntemattomassa suurin vika on lähinnä se, että sitä on näytetty niin usein ja se on tullut arkipäiväiseksi. Lisäksi se on se pääsyy miksi Linnan romaanista on tullut kanonisin jatkosotakertomus. En tiedä onko facebookissa vielä se ryhmä, jossa suitsittiin huonoa kieltä. Sinne kuuluisi ehdottomasti kirjoittaa kiellettävien ilmaisujen joukkoon "joka ikinen repliikki Laineen tuntemattomasta".

"suomifilmien" (siis Laineen elokuvahan oli Suomen Filmiteollisuuden, ei Suomi-Filmin) "kökkönäytteleminen" on mielestäni silti parempaa kuin se, että pissikset möngertävät joka ilta puoli kahdeksalta sorakiviä suussaan ja Esko Kovero riehuu koko ajan hysteerisenä milloin mistäkin. Kovero tosin artikuloi selvästi ja on sääli että hän on tuollaisen ohjelman vankina.

[newspeak]

Miksi muuten BD-julkaisun kummallakaan levyllä ei ole tekstityksiä englanniksi?

Johtuisiko levityssopimuksista? Suomi-ruotsi-tanska-norja-akseli on melko yleinen suomalaisissa julkaisuissa.

[Vaniljaihminen]

Rauni Mollbergin vuoden 1985 versio on myös julkaistu restauroituna versiona. Kyseinen elokuva jos mikä ansaitsi restauroinnin, sillä kaupoissa aiemmin ollut DVD oli laadultaan kehnohko.

Kuten jo varmaan on sanottukin aiemmin, Mollen versio pyrki riisumaan kaiken gloorian Laineen versiolta ja valitettavasti se on koko teoksen suurin saavutuskin. Läpinäkyvä paatos ei ole mukavaa katseltavaa. Vaikka elokuva on varsinkin restauroituna versiona visuaalisesti kaunein versio, itse sotiminen esitetään jatkuvana päänhakkaamisena juuri siihen Karjalan mäntyyn: mokut kävelevät viisi metriä näyttämön reunaa kohden jä siihen sitten kuolevat. Seuraavaksi kamera rientää paikalle jököttämään ja viipyy kauhistelemassa kaatuneen viimeistä ilmettä. Mollen versio painottaa tappioita ja epäonnistumisia, sekä maksimoi Väinö Linnan omaa paatosta - kaiken muun kustannuksella. Elokuva alkaa miehen nännistä ja päättyy samanlaiseen, mikä valitettavasti kertoo enemmän elokuvasta kuin sen tarinasta.

Ansioitakin elokuvassa on, muutama rooli on paras valkokankankaalla nähty tulkinta ja tässä erikoispitkässä versiossa (lähes neljä tuntia) on myös joitain kohtauksia pidennetty tai peräti lisätty. Valitettavasti jotkut hämärässä otetut kohtaukset eivät paljoa parannu, sillä ne oli alun perinkin jo heikosti kuvattu. Kannattaa katsoa kuitenkin, mikäli muutenkin harrastelee tätä laija.

[anatall]

Noniin, vihdoin ja viimein koko leffa tänään katsottu. Dvd on ollut hyllyssä ilmestymispäivästä lähtien, joten odotukset oli kovat.

Plussat:
-Ensinnäkin volume: puheäänet vs. taustamusiikki ja efektit kohdillaan, tämä on todella harvinaista suomalaisissa leffoissa.
-Eero Aho Rokkana aivan loistava.
-Muutkin näyttelijät ja roolitukset.
-Paula Vesalan ennakolta pelkäämääni pienempi rooli ja vuorosanat. (+ihan kivat tissit)
-Kahta edellistään laajempi "juoni".

Miinukset:
-Ehkä hieman väkisin romantisoitu ja siten venytetty.
-Muutama aika "tönkkö" puherooli.
-Ne puhtaat lumipuvut.  Oma lumipuku oli paljon mustempi kahden vuorokauden leirin jälkeen kuin näiden ja Talvisota-elokuvassa esiintyneiden.

Mutta olihan se todella hyvä. 5/5

[Herbert]

Ylen massiivinen hyökkäys Aku Louhimiestä vastaan on paljastumassa NARRAtiiviksi  ja Yle taas kerran valemediaksi.

Aku Louhimies Yleisradion maalitauluna

Yleisradion uutisoinnin myötä Aku Louhimieheen kohdistuneita syytöksiä tutkittaessa on käynyt ilmi, että Ylen artikkelissa on lukuisia väitteitä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Dokumenttimateriaali ja elokuvanteossa paikalla olleiden henkilöiden lausunnot todistavat Ylen uutisointia vastaan.

Yle on kieltäytynyt korjaamasta virheitä. Miksi? Tiedonvälityksen ja uutisoinnin pitäisi perustua tosiasioihin epämääräisten muistikuvien, mielipiteiden ja oletusten sijaan.
...

Toimittaja Rigatelli on sivuuttanut toiseen suuntaan osoittavat todisteet eikä ole ottanut yhteyttä paikalla olleisiin näyttelijöihin ja henkilökuntaan, joiden sanat eivät tue Ylen artikkelissa kerrottuja asioita.

Rigatellin tekstissä esiin nostettujen elokuvien käsikirjoitukset, kuvasuunnitelmat ja kuvattu materiaali sekä useiden paikalla olleiden henkilöiden lausunnot puhuvat naisnäyttelijöiden kertomuksia vastaan, mutta se ei ole Rigatellia haitannut eikä hän ole suostunut korjaamaan tietoja pyynnöistä huolimatta.

Kokonaisuudesta syntyy mielikuva, jonka mukaan Rigatellilla on ollut päämäärä, jonka saavuttamista tosiasiat eivät saa estää.

Louhimies joutui lynkkausmentaliteetin kohteeksi. Hänet sidottiin julkiseen häpeäpaaluun ja hänen päälleen sälytettiin alistavan ja ahdistavan ohjaajan maine. Millaista vastuuta Yleisradio ja Rigatelli kantavat artikkelista, jonka seurauksena Louhimiehen ura on vaakalaudalla puhumattakaan taloudellisista menetyksistä?

Painotan, että edellä kerrotut asiat eivät perustu mielipiteisiini, olettamuksiini tai väitteisiini vaan taustamateriaaliin, joka on todennäköisesti vuotanut Yleisradion sisältä useille tahoille. Vuotanut materiaali sisältää ohjaajan ja hänen edustajiensa kommentteja eikä sitä ole  tarkoitettu julkaistavaksi.

Vuotaneessa materiaalissa esiintyvät kommentit perustuvat kartoitukseen, jossa on perehdytty laajasti eri elokuvien saatavilla olevaan materiaaliin. Lisäksi useat elokuvien tekoon liittyvät henkilöt (näyttelijät, muu henkilökunta) ovat antaneet omasta halustaan lausuntoja, jotka puhuvat Ylessä kerrottuja asioita vastaan.

Heikki Porkka esittää jutussaan 14 esimerkkiä virheellisistä tiedoista Sara Rigatellin Ylelle kehittämästä NARRAtiivista.

Koko juttu:

http://www.oikeamedia.com/o1-67924

[Alaric]

Tuohon ylläolevaan liittyen Ylen päätoimittajan puolustelua:

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005688391.html (20.5.2018)

Yleisradio vastaa Aku Louhimiehen uusiin syytöksiin asiavirheistä – "Emme löytäneet mitään oikaistavaa", sanoo Jouko Jokinen HS:lle

Ohjaaja Aku Louhimies sanoi Ilta-Sanomille, että Yleisradio syyllistyi "erittäin suureen määrään asiavirheitä" ja toimitti jo huhtikuussa Ylelle oikaisuvaatimuslistan, joka on myös HS:n tiedossa. Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen jatkaa keskustelua HS:n haastattelussa ja Ilta-Sanomille lähtevässä vastineessa.

YLEISRADION päätoimittaja Jouko Jokinen vastaa ohjaaja Aku Louhimiehen uusiin syytöksiin "erittäin suuresta määrästä asiavirheitä" kertomalla HS:lle, että kyseisestä Yleisradion artikkelista ei löydy "mitään oikaistavaa".

Louhimies kritisoi lauantain Ilta-Sanomien haastattelussa laajasti Ylen maaliskuista kirjoitusta, jossa Pamela Tola, Jessica Grabowsky, Matleena Kuusniemi, Pihla Viitala, Lotta Lehtikari, Saija Lentonen, Rebecca Viitala ja Manuela Bosco kertoivat kovasta kohtelusta kuvauksissa ja Ylen mukaan kieltäytyivät tekemästä enää töitä Louhimiehen kanssa.

Ylen maaliskuinen kirjoitus löytyy tämän linkin takaa.

"Meiltä lähtee laajahko vastine IS:lle, jossa käymme Louhimiehen väitteet tarkkaan läpi. Toivottavasti se julkaistaan huomisessa lehdessä", Jokinen kertoi HS:lle sunnuntaina iltapäivällä.

Ilta-Sanomat julkaisi Ylen vastineen verkkosivuillaan sunnuntai-iltana. Sen voi lukea täältä.

OHJAAJA Louhimiehen syytösten kohde IS-haastattelussa on Yleisradio, eivät naispuoliset näyttelijät.

"Heidän tunteensa vuosien takaa ovat varmasti aitoja, sitä en kiistä ja sitä olen pyytänyt anteeksi. Sen anteeksipyynnön takana seison edelleen", ohjaaja tähdentää.

YLEISRADIO saa Louhimieheltä erittäin kovaa kritiikkiä. Louhimies kertoo, että hän on yhteistyökumppaneineen tutkinut työvuorolistoja, käsikirjoituksia, valokuvia ja filmimateriaalia ja katsoo todistaneensa useat Ylen artikkelin väitteistä vääriksi.

"Tätä lähdemateriaalia ei Ylen jutussa ollut käytetty ollenkaan ja artikkeli perustuu pitkälti muistoihin. Ylen jutussa on erittäin suuri määrä asiavirheitä, jotka olisi voinut korjata. Faktojen pitäisi olla kohdallaan", Louhimies sanoo IS:n haastattelussa.

Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen vetoaa Yle-artikkelia varten tehtyyn laajaan haastattelukierrokseen.

"Jutussa on mainittu noin 20 lähdettä. Heidän lisäkseen on kuultu kymmeniä lähteitä, jotka ovat kertoneet Louhimiehen työtavoista. Lähteet ovat toisistaan riippumattomia. Lähteitten motiiveja on mietitty tarkkaan", Jokinen muistuttaa.

"Louhimiehen työskentelytapa on dokumentoidusti improvisoivaa ja hetkessä muuttuvaa niin kuin useimpien hyvien ohjaajien työtapa on. Call sheetien, työvuorolistojen, käsikirjoitusten ja vastaavien todistusvoima ei välttämättä ole kovin suuri, kun pohdimme Louhimiehen varsinaisia työskentelytapoja", hän jatkaa.

LOUHIMIES ON JO aikaisemmin torjunut väitteet, joiden mukaan hän olisi väittänyt lapselle tämän vanhemman kuolleen saadakseen lapsen itkemään elokuvan kohtauksessa. Hän perustelee väitteen virheellisyyttä pitkään ja tässä asiassa häntä tukevat ohjaajan entinen puoliso Laura Malmivaara, assistentti Oskari Sipola ja leikkaaja Benjamin Mercer.

"Faktat olisi tässäkin voitu tarkistaa. Vallankäyttöä on vaientaa vastakkaiset muistot ja mielipiteet", Louhimies syyttää Yleisradiota.

(...)

Louhimies puolestaan kirjoitti saaneensa Yle-artikkelin kommentoitavakseen Yhdysvaltain länsirannikolle vajaa viikko ennen sen julkaisua, eikä hänellä ollut aikaeron ja etäisyyden vuoksi mahdollisuutta tarkistaa ja oikaista jutussa olevia syytöksiä annetussa ajassa.

"Jutun laajuuden vuoksi väitteiden kattava läpikäynti ja todisteiden hankkiminen toimittajan esittämien väitteiden kumoamiseksi olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa kuin minulle annettiin", hän syyttää.

Lisäksi Louhimies syyttää Yleisradiota siitä, että haastatellut henkilöt ja tahot, joilla oli valitulle näkökulmalle vastakkaisia tietoja tai näkemyksiä, jäivät ilman ääntä.

"Korostan vielä, että Louhimies sai jutunteon aikana ja heti julkaisemisen jälkeen poikkeuksellisen perusteellisen mahdollisuuden kommentoida toimittajan tiedonhankinnassaan saamia tietoja ja näkemyksiä", Ylen päätoimittaja Jokinen huomauttaa.

IS:n reilu tunti sitten julkaisema juttu:

https://www.is.fi/viihde/art-2000005688477.html (20.5.2018)

Aku Louhimies alistuskohun jälkeen IS:n erikoishaastattelussa: "Toipuminen on kestänyt hetken"

Ohjaaja Aku Louhimies joutui kohun keskelle maaliskuussa, kun useat naisnäyttelijät kertoivat Yleisradion artikkelissa ohjaajan alistaneen heitä elokuvien kuvauksissa. Mistä on kyse? On aika kuulla Louhimiestä itseään.

(...)

– Toki elokuvani ovat julkisia, ja niitä sopii arvostella ja olla mitä mieltä tahansa. Muuten en avaa yksityis­elämääni, kerro perheestäni tai tunnelmistani. Nyt minusta tuli julkinen henkilö tahtomattani ja se oli todella iso asia ja muutos.

Louhimies ei mennyt kohua piiloon, kuten moni tekee. Hän esiintyi artikkelin julkaisuiltana Ylen A-Studiossa. Istui studion kirkkaissa valoissa ja katsoi Matleena Kuusniemeä silmiin.

– Sinne ei ollut helppoa mennä. Olin ollut työmatkalla Yhdysvalloissa ja tulin paikalle suoraan lentokentältä. Ei ollut maailman helpoin tilanne. Halusin silti käydä keskustelua kasvokkain.

Kun Louhimieheltä kysyy, miltä tuntui istua syytettyjen penkillä, mies miettii pitkään. Huokaa.

– Tilanne oli hyvin hämmentävä. Toipuminen on kestänyt hetken, vasta nyt pystyn vastaamaan syytöksiin yksityiskohtaisemmin.

(...)

– Olen tämän kriisin aikana käynyt syvällisiä keskusteluja monien ihmisten kanssa, jotka ovat auttaneet minua katsomaan tätä kokonaisuutta monesta eri perspektiivistä, hän sanoo itse.

– Heille olen kiitollinen siitä, että he ovat halunneet nähdä minut kokonaisena ihmisenä ja tulevaisuuden valossa.

Ohjaaja kertoo käyneensä Yleisradion artikkelin läpi tarkkaan. Hän osoittaa sieltä useita kohtia, joiden tulkinnasta on eri mieltä.

Louhimiehellä ja Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistossa on tallessa valtava määrä materiaalia elokuvista, jotka hän on ohjannut. Kuvausnauhoja, työvuorolistoja, käsikirjoituksia ja valokuvia.

– Tätä lähdemateriaalia ei Ylen jutussa ollut käytetty ollenkaan ja artikkeli perustuu pitkälti muistoihin. Ylen jutussa on erittäin suuri määrä asiavirheitä, jotka olisi voinut korjata. Faktojen pitäisi olla kohdallaan.

– En silti – ja tämä on tärkeää – väheksy julkisuudessa puhuneita näyttelijöitä. Heidän tunteensa vuosien takaa ovat varmasti aitoja, sitä en kiistä ja sitä olen pyytänyt anteeksi. Sen anteeksipyynnön takana seison edelleen.

Mutta esimerkiksi ne torakat. Ylen jutussa kerrottiin, että Käsky-elokuvassa (2008) Pihla Viitalan iholle laitettiin torakan toukkia. Koska vuonna 1918 punavankien selleissä vilisi torakoita, niitä piti vilistä myös Viitalan vaatteissa ja hiuksissa.

– Ne olivat ihan suunniteltu ja tilattu. Elokuvassa oli mukana hyönteisvastaava, eivätkä ne edes olleet torakoita, eikä niitä laitettu iholle. Niiden oli tarkoitus näkyä kuvissa, Louhimies korjaa Viitalan tarinaa.

(...)

Kaksi muuta Käskyn työryhmän jäsentä kertoi artikkelissa nimettöminä, että ohjaaja esitti vanhemman kuoleman usealle lapselle täytenä totena.

– Olen itse neljän lapsen isä. Tiedät, että tuollaiset syytökset osuvat pahasti. Jos haluaa pilata jonkun maineen, lapset ovat oikea tapa. Sillä pääsee oikein kunnolla ihon alle, Louhimies toteaa.

– Ylen jutussa jätettiin haastattelematta henkilöitä, jotka muistavat tilanteen toisin. Käskyssä on yksi varsinainen lapsinäyttelijä, poikani Eemeli, joka on sanonut elokuvasta jääneen vain hyviä muistoja, Louhimies kertoo.

(...)

Laura Malmivaara kertoo, että Louhimies käyttää elokuvissaan mielellään lapsia, jotka tuntee.

– Lasten kanssa kuvaamiseen täytyy keskittyä, sitä pitää harjoitella ja heihin pitää tutustua, ja näin Aku toimii. Jos jossain kohtauksessa on merkityksellistä surra, on se kirjoitettu käsikirjoitukseen ja kaikki kuvausryhmässä osaavat antaa tilaa ja rauhaa. Eemelillä oli Käskyssä isoin lapsirooli, muut lapset olivat vain avustajia.

Oskari Sipola toimi ohjaajan assistenttina Käskyssä. Hän jakaa Louhimiehen ja Malmivaaran näkemyksen lasten kohtelusta: lasten itkettämistä ei elokuvaa tehtäessä tapahtunut. Samaa sanoo Käskyn ja useamman muunkin Louhimiehen elokuvan leikannut Benjamin Mercer.

(...)

Useamman tätä artikkelia varten haastatellun mukaan Ylen jutussa sorruttiin paikoin liioitteluun. Jutussa kuvaillaan esimerkiksi Eero Ahon kiirastulta. Hänen kerrottiin joutuneen Tuntemattoman sotilaan kuvauksissa "kantamaan sotilasta virtaavan joen yli 30 tuntia, yhteensä kolme kuvauspäivää".

Mercer tarkisti IS:n pyynnöstä, kuinka kauan jokikohtausta kuvattiin.

– Materiaalia, joka on kuvattu niin, että kamera on ollut veden alla ja Eero Aho vedessä, on 18 minuuttia. Sitten on materiaalia, jossa Aho kantaa joen yli sotamies Sutta. Kun lasketaan sekä vedenalaiset otot, että vedenpäälliset otot, Aho on vedessä 35 minuuttia.

Eero Aho kertoo IS:lle, ettei ole missään vaiheessa sanonut Ylelle viettäneensä kolmea päivää vedessä.

– Jossain radiohaastattelussa olemme Akun kanssa kyllä vitsailleet, että vedessä meni päiviä. Oisko se sieltä napattu? Aho naurahtaa.

(...)

[törö]

Ketään sormella osoittelematta, mun mielestä tässä olennaisinta tuntuisi olevan se, että vuoden paras leffa saatiin syrjäytettyä ja sen tilalle tuli b-tyypin ohjaama raina, joka ei ole hirveästi kiinnostanut katsojiakaan.

Sen syntytarinahan on sellainen, että siitä piti tulla Louhimiehen leffa, mutta Louhimies päättikin keskittyä Tuntemattoman tuunaamiseen, ja sen takia sen ohjasikin joku, jolla ei ollut parempaa tekemistä.

Mä en ehkä kuitenkaan epäile niinkään ohjaajaa kuin rahamiehiä, joita tällaisen flopin saaminen on varmaan vituttanut. Louhimies olisi tehnyt sen paremmin ja sitten se olisi menestynytkin paremmin, joten motiivi kostoon on olemassa ja sen päälle vielä mahdollisuus yrittää korjata floppaaminen suhmuroimalla palkinnot uudelleen.

Näyttelijän uran jatkumisen kannalta tällainen salaliitto olisi sen verran ratkaiseva tekijä, että kunniasta sekaantua siihen ei välttämättä uskaltaisi kieltäytyä.

[Saturnalia]

Tämä änkyräfeministien ja Louhimiehen julkinen sota on jotain niin vastenmielistä, että menee viimeinenkin halu nähdä suomalaisia elokuvia. Tuntemattoman DVD on silti tulossa, että kai se täytyy katsoa vaikka jo Eero Ahon näkeminen on vastenmielistä. Herra tulee välillä myös kadulla vastaan. Louhimiehen synti tässä lienee että hän teki menestyvän kansallismielisen elokuvan. Kulttuurimarxisteja vituttaa. Sitten toki se sen toisen leffan diilin kääntäminen alas varmaan on myös taustalla. Tämä sota on vain niin helvetin rumaa. Pelkkää pahaa tahtoa. Kai nämä ovat niitä Rooman lopun oireita, goottien täytyy demonstroida julkisesti roomalaisille että valta on heillä, eikä enää sikanatsivasistikulttuurilla, eli suomalaisella miehellä. Hyi helvetti, aikuiset ihmiset.

[Activeman]

Hesarissa on tänään Ylen Jokisen selittelypuheenvuoto. Luen sitä näköislehdestä, joten linkkiä ei pysty laittamaan.

Tämä keisi on malliesimerkki siitä, mitä journalismi ei ole.

Louhimies on tehnyt perusteellista faktantarkistustyötä (käynyt läpi kaikki olemassaolevat dokumentit, kuvauslistat, käyttämättömät kuvausmateriaalit, haastatellut kaikki relevantit henkilöt) ja tehnyt sen perusteella korjauspyynnön Hesarille 17.4, jossa on yksilöity ne virheet, joita Ylen artikkelissa oli - perustuen todennettavissa oleviin lähteisiin tai todistajiin.

Siinä kun kumottu faktapohjaisesti mm. seuraavat Ylen artikkelissa olleet yksilöidyt väitteet:
* Lasten kiusausväite
* Oksennuksen pakkosyöttöväite
* Torakoiden holtiton käyttö

Itse asiassa Louhimiehen faktantarkistus käytännössä kumoaa kaikki Ylen väitteet niitä  lukuunottamatta että eräät naisnäyttelijät ovat kymmenen vuoden yhteistyön jälkeen ja useiden elokuvaprojektien jälkeen huomanneet, että heillä oli paha olo joissain kuvauksissa.

Yle ei ollut reagoinut korjauspyyntöön mitenkään (miksi olisikaan).

Nyt, kun faktat ovat tulleet julkisuudeen päätoimittaja sanoo, että kyllä - Louhimies kyllä kumoaa artikkelimme faktoja, mutta ei siinä kuitenkaan ole mitään muutettavaa. Sen jälkeen hän laittaa syytä Louhimiehen päälle: oli kuulemma annettu vastinemahdollisuus, oli kuulemma annettu mahdollisuus kommentoida ennen julkaisua ym.

[Alarik]

Hesarissa on tänään Ylen Jokisen selittelypuheenvuoto...

Yle ei ollut reagoinut korjauspyyntöön mitenkään (miksi olisikaan).

Nyt, kun faktat ovat tulleet julkisuudeen päätoimittaja sanoo, että kyllä - Louhimies kyllä kumoaa artikkelimme faktoja, mutta ei siinä kuitenkaan ole mitään muutettavaa. Sen jälkeen hän laittaa syytä Louhimiehen päälle: oli kuulemma annettu vastinemahdollisuus, oli kuulemma annettu mahdollisuus kommentoida ennen julkaisua ym.

Selvähän se. Tätä se sitten on. Kun Ylen käyttämä internetti on niin pieni, ettei sinne mahdu kuin yksi näkökulma.

Ja Ylen 500 miljoonan budjetti on niin pieni, ettei sillä pysty tekemään "vastuullista journalismia".

[Nuivinator]

No, tuota. Itsehän olen nähnyt tuosta uudesta Tuntemattomasta Potilaasta (tjsp) alusta ehkä noin 50%. Mutta mutta; en pysty mistään tarkistamaan ns. päivämääriä, mutta siinä alussa on kohtaus jonka pitäisi sijoittua elokuuhun, ja josta kuuluu hyvin voimakas käen kukkuminen.

[Melba]

Jäsen törö on minusta täsmälleen oikeassa - lisäksi yli miljoona katsojaa ei voi olla väärässä!!

Päättyneen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi nimenomaan tämä hieno elokuva olisi ansainnut vähän muutakin kuin vain kaksi jussia ja miituu-loiskiehunnan. Koko vuosi tuputettiin kaikenmaailman palefacet ja koodaribussit ja uudenvuoden juhlakonsertit, jossa eturivissä seistä tönötti tämä maahantunkeutujien viides kolonna. Koko vuoden myös onnistuttiin tallomaan idulleen noussut arvostus kaikkia uhrauksia kohtaan, joita itsenäisyytemme on vaatinut. Ja koko vuoden myös juhlinnan eturivissä on jatkuvasti seisonut porukka, joka on kaikkensa tehnyt, ettei näitä juhlia olisi tarvinnut viettää.

Tämä miituu-liike syyllistää miespuolisia johtavassa asemassa olevia miehiä naisten urakehityksen torppaamisesta, mutta tässä tapauksessahan Yle ja Rigatelli ja nämä aktivistit tekivät saman Louhimiehelle ja varsin kyseenalaisin todistein. Rigatelli on niin vahvasti asenteellinen, että saisi lähteä katselemaan muita hommia ja lopettaa minunkin veroillani toimivassa Ylessä! Mutta näin helppoa leipäpuuta ei taida hänenlaisilleen löytyä muualta.

[SmallFish]

Hesarissa on tänään Ylen Jokisen selittelypuheenvuoto. Luen sitä näköislehdestä, joten linkkiä ei pysty laittamaan.

Tämä keisi on malliesimerkki siitä, mitä journalismi ei ole.

Tuosta Jokisesta on erittäin nopeasti kuoriutunut täysiverinen idiootti.

[duc]

Erityisesti Hesarin ja Ylen harjoittama tarkoituksellinen valhejournalismi on synnyttänyt nk. vaihtoehtomedian, jota mm. oikeamedia.com edustaa. Media taistelee nyt lukijoiden mielistä, ja propaganda näyttelee siinä keskeistä roolia. Tämä on mielestäni erittäin ongelmallista.

Media on politisoitunut kauttaaltaan, eikä esim. Hesaria ole enää aikoihin erottanut luonteeltaan poliittisen puolueen lehdestä. Se on hyvin ansainnut nimensä: Pravda. Erityisesti somen tähden valtamedian propagandan voima ei enää tehoa niin kuin ennen internet-aikaa. Kansa on saanut tarpeekseen huonosta lehdistöstä ja tekee heidän työnsä OTO talkoovoimin estääkseen aivopesun edes jossain määrin.

Kansa politisoituu, ja se on mielestäni hyvä asia, tosin melko epäsuomalainen kuitenkin. Käsittääkseni suomalaiset tahtovat lähinnä elää rauhassa omaa elämäänsä sen kummemin kiihkoilematta suuntaan tai toiseen. Härski propaganda saanee nyt tässä asenteessa muutoksen aikaan ja kansa polarisoituu. Polarisoituminen on välttämätöntä propagandan kukistamiseksi, vaikka se saattaa saada aikaan myös huonoja seurauksia, kuten levottomuuden lisääntymistä yhteiskunnassa.