Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka

[jaakr]

Uskot siis vakaasti ensinnäkin "älykkyys"- termin tieteelliseen validiteettiin?

Ja toiseksi mitätöit esim. kaikki ympäristötekijät ja muut yksilöiden ja yhteisöjen ympärillä olevien tekijöiden vaikutukset erilaisiin monisyisiin realiteettihin jotka vaikuttavat siihen mihin yksilöt joutuvat käyttämään aivokapasiteettinsa?

Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

En ole mitätöinyt yhtään mitään, olen päinvastoin sanonut, että esimerkiksi tietyt ismit suitsivat kyllä, joten älä rakentele olkiukkoja.

Tuolta ketjun alkupäästä löytyi ihan hyvä kommentti tähän kohtaan.

Mensan kuviopäättelytestit eivät mielestäni mittaa matemaattista tai kielellistä älykkyyttä, vaan loogista päättelykykyä ja kykyä löytää säännönmukaisuutta näennäisestä kaaoksesta. Myös kykyä ajatella "laatikon ulkopuolella", eli tietynlaista luovuutta.

Harkintaa, pitkäjänteisyyttä, arvostelukykyä ja malttia ne eivät mittaa. Ominaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä raa'an prosessoritehon kanssa ominaisuuden, jota voidaan kai kutsua viisaudeksi. Toisaalta, tarpeeksi älykäs selviää niistäkin tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Todisteet, ovat edelleen nähtävissä, jos niitä haluaa nähdä.

Voit seuraavaksi jatkaa lukemalla vaikka tätä ketjua ja väitellä vanhojen kommenttien kanssa. Pitempään en sunnuntai-iltaa tähän tuhlaa.

[Vaniljaihminen]

Älykkyys joo mutta jos edes viisaus lisääntyisi.

Onko muuten periaatteessa tärkeintä se, että mitä hyveitä ihmiskunta noudattaa kuin vaan se, että lisäännytään helvetisti? Vai onko "ihmisarvo" tärkeämpää kuin hyveet (joihin viisauskin kuuluu)? Eli kumpi on arvokkaampaa ihmisyydelle, yksi viisas vai satatuhatta idioottia?

[Bordercollide]

En ole mitätöinyt yhtään mitään, olen päinvastoin sanonut, että esimerkiksi tietyt ismit suitsivat kyllä, joten älä rakentele olkiukkoja.

Älykkyyteni ei riitä tämän virkeen asiasisällön ymmärtämiseen joten voisitko kenties selventää mikä sen viesti oikeasti siis on? 

[arijaarnio]

Tuolta ketjun alkupäästä löytyi ihan hyvä kommentti tähän kohtaan.

Mensan kuviopäättelytestit eivät mielestäni mittaa matemaattista tai kielellistä älykkyyttä, vaan loogista päättelykykyä ja kykyä löytää säännönmukaisuutta näennäisestä kaaoksesta. Myös kykyä ajatella "laatikon ulkopuolella", eli tietynlaista luovuutta.

Harkintaa, pitkäjänteisyyttä, arvostelukykyä ja malttia ne eivät mittaa. Ominaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä raa'an prosessoritehon kanssa ominaisuuden, jota voidaan kai kutsua viisaudeksi. Toisaalta, tarpeeksi älykäs selviää niistäkin tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Kyllä ne mittaavat myös harkintaa, pitkäjänteisyyttä ja malttia. Arvostelukyky on moniselitteisempi termi.

Toki yksilötasolla löytyy noissa testeissä pärjänneitä, jotka ovat sekoilleet huolella elämässään.
edit;typo

[Bordercollide]

Tuolta ketjun alkupäästä löytyi ihan hyvä kommentti tähän kohtaan.

Mensan kuviopäättelytestit eivät mielestäni mittaa matemaattista tai kielellistä älykkyyttä, vaan loogista päättelykykyä ja kykyä löytää säännönmukaisuutta näennäisestä kaaoksesta. Myös kykyä ajatella "laatikon ulkopuolella", eli tietynlaista luovuutta.

Harkintaa, pitkäjänteisyyttä, arvostelukykyä ja malttia ne eivät mittaa. Ominaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä raa'an prosessoritehon kanssa ominaisuuden, jota voidaan kai kutsua viisaudeksi. Toisaalta, tarpeeksi älykäs selviää niistäkin tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Kyllä ne mittaavat myös harkintaa, pitkäjänteisyyttä ja malttia. Arvostelukyky on moniselitteisempi termi.

Toki yksilötasolla lyötyy noissa testeissä pärjänneitä, jotka ovat sekoilleet huolella elämässään.

Toki älykkyystestit mittaavat monenlaisia ominaisuuksia. Sitä ei ole kukaan kiistänyt.

Mutta mitä on älykkyys? Sitä ei ole vielä kukaan tyhjentävästi selittänyt.

Mikä on esim. älykkyyden ja lahjakkuuden ero?

[arijaarnio]

Toki älykkyystestit mittaavat monenlaisia ominaisuuksia. Sitä ei ole kukaan kiistänyt.

Mutta mitä on älykkyys? Sitä ei ole vielä kukaan tyhjentävästi selittänyt.

Mikä on esim. älykkyyden ja lahjakkuuden ero?

Tätä sinun pitää kysyä joltain, joka on poikkeuksellisen lahjakas tai älykäs. 

[Bordercollide]

Toki älykkyystestit mittaavat monenlaisia ominaisuuksia. Sitä ei ole kukaan kiistänyt.

Mutta mitä on älykkyys? Sitä ei ole vielä kukaan tyhjentävästi selittänyt.

Mikä on esim. älykkyyden ja lahjakkuuden ero?

Tätä sinun pitää kysyä joltain, joka on poikkeuksellisen lahjakas tai älykäs. 

Eli kuka?

[KTM]

Näyttää siltä että suvakit haluavat määritellä oikean älykkyyden uudelleen.

Aidosti älykkäitä ihmisiä yhdistää kolme piirrettä – eikä niillä ole mitään tekemistä ÄO:n kanssa

https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005559314.html

En tiedä ovatko suvakit uteliaita, mutta ainakin he pyrkivät luomaan epäjärjestystä tuomalla tänne matuja. Tunneälykkyys on suvakkien juonia että älykkäiksi voitaisiin määritellä vain ne jotka rakastaa matuja, muut ovat tunnekylmiä ja siksi tyhmiä.

[arijaarnio]

Tuolta ketjun alkupäästä löytyi ihan hyvä kommentti tähän kohtaan.

Mensan kuviopäättelytestit eivät mielestäni mittaa matemaattista tai kielellistä älykkyyttä, vaan loogista päättelykykyä ja kykyä löytää säännönmukaisuutta näennäisestä kaaoksesta. Myös kykyä ajatella "laatikon ulkopuolella", eli tietynlaista luovuutta.

Harkintaa, pitkäjänteisyyttä, arvostelukykyä ja malttia ne eivät mittaa. Ominaisuuksia, jotka muodostavat yhdessä raa'an prosessoritehon kanssa ominaisuuden, jota voidaan kai kutsua viisaudeksi. Toisaalta, tarpeeksi älykäs selviää niistäkin tilanteista, joihin viisas ei edes joudu.

Kyllä ne mittaavat myös harkintaa, pitkäjänteisyyttä ja malttia. Arvostelukyky on moniselitteisempi termi.

Haluaisitko avata vähän miten kuviopäättelytestit mielestäsi mittaavat harkintaa, pitkäjänteisyyttä ja malttia?

Kaikkihan nuo voidaan laittaa termin "keskittymiskyky" alle (tässä yhteydessä). Sitähän tuollaisissa testeissä tarvitaan myös.

[Ernst]

Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

Sinulla lienee vahvat perustelut ja pätevyys lausua mainittujen menetelmien tieteellisyydestä? Epäilen, että ei ole, kun pikuisen ärsyyntyneenä taannut dikotomioihin kuten oikea oikea-väärä ja halveksit toisen tieteenalan suurimpia tutkijoita ja heidän tiimiensä vuosikymmenien työtä.

Poika kuule! Jos epäilet kuppaa, voit mennä lääkärille ja hän voi sen todeta vallan helpolla tavalla, sanoisinko validisti, jota sanaa näit hyväksi käyttää, jopa reliaabelisti. Vastaus on melko varmasti kyllä tai ei. Tekee sinulle ns. kuppatestin. Toki lääkärit mieluummin puhuvat tutkimisesta, oli kyseessä yksittäinen potilas tai laaja ilmiö.

Jos älykkkyydestä meinasit tieteellisesti luennoida, aloita niistä alkeista. Perehtyminen nimittäin.

[Bwana]

Helsingistä löytyi kymmenisen vuotta sitten pommituksilta turvaan viety odottavien äitien terveyskortisto 1920-luvulta. Sen perusteella voitiin päätelllä että odottavan äidin terveydentila korreloi jälkeläisien terveydentilan kanssa vielä ainakin toiseen polveen.

Asimerkiksi Afrikassa odottavat äidit ja kasvuikäiset lapset ovat vuosisatoja syöneet vähä-proteiinista ruokaa. Joku voi tietysti sanoa että esim. maississa on proteiineja. On on, mutta ihmiskunnasta noita protskuja pystyy käyttämään muistaakseni viitisen pinnaa väestöstä. Me tiedämme, että kasvava nuori tarvitsee aivojensa kehittymiseen foolihappoja sun muita. Esimerkiksi Ugandassa WHO arvioi kolmasosan mukuloista jäävän pelkästään huonon sapuskan vuoksi ns. vajaaälyisiksi/heidän älyllinen potentiaalinsa jää saavuttamatta.

Tähän kun vielä yhdistetään afrikkalaisten kulttuurien taipumus suosia lisääntymisessään aggressiivisiä & maskuliinisiä yksilöitä (yläasteen tupakkanurkka-vertaus. Perinteiset eliniän odotteet pistävät kiirehtimään jne. Ketkä olivat siellä yläkoulussa niitä, jotka yleensä ensimmäisinä pääsivät "kärkeä kastamaan"...)

Sitä on monenlaisia syitä siihen, että afrikkalaiset noin keskimäärin ovat pienemmällä älyllisellä kapasiteelilla varustettuja kuin monet muut rodut. Ja muistetaan nyt taas, että rotujen sisältä löytyy sitä vaihtelua isommin kuin rotujen väliltä.

[Skeptikko]

Helsingistä löytyi kymmenisen vuotta sitten pommituksilta turvaan viety odottavien äitien terveyskortisto 1920-luvulta. Sen perusteella voitiin päätelllä että odottavan äidin terveydentila korreloi jälkeläisien terveydentilan kanssa vielä ainakin toiseen polveen.

Tästä aiheesta kiinnostuneiden kannattaa googlata sanaa epigenetiikka (epigenetics) tai epigeneettinen:

Transgenerational epigenetic inheritance
https://en.wikipedia.org/wiki/Transgenerational_epigenetic_inheritance

Asimerkiksi Afrikassa odottavat äidit ja kasvuikäiset lapset ovat vuosisatoja syöneet vähä-proteiinista ruokaa. Joku voi tietysti sanoa että esim. maississa on proteiineja. On on, mutta ihmiskunnasta noita protskuja pystyy käyttämään muistaakseni viitisen pinnaa väestöstä. Me tiedämme, että kasvava nuori tarvitsee aivojensa kehittymiseen foolihappoja sun muita. Esimerkiksi Ugandassa WHO arvioi kolmasosan mukuloista jäävän pelkästään huonon sapuskan vuoksi ns. vajaaälyisiksi/heidän älyllinen potentiaalinsa jää saavuttamatta.

Ja tosiaan erilaisia puuttuvia aineita on monia muitakin. Esimerkiksi jodi on yksi tunnettu esimerkki älykkyydelle olennaisista aineista. Ja ilmeisesti Afrikassa yleisesti syöty manioki sisältää syanidia, joka voi mahdollisesti aiheuttaa jodinpuutosta:

Cassava's link to iodine deficiency requires further study
https://www.modernghana.com/news/198981/1/cassavas-link-to-iodine-deficiency-requires-furthe.html

But cassava roots also contain varying amounts of cyanide, a potent poison. Most of the toxins can be eliminated though proper processing, but "whichever method of detoxification is used, it is difficult to remove the last traces of cyanide from the cassava root, especially from the bitter, high cyanide varieties," Stephanie Gallat, a post-harvest management officer at the FAO's Rural Infrastructure and Agro-Industries Division, told MediaGlobal. The body is able to detoxify the remaining traces of cyanide during digestion, but as they break down, a goitrogenic compound called thiocyanate is produced. This compound is known to limit the thyroid gland's ability to store and process iodine.

Without iodine, the thyroid is unable to regulate important metabolic processes in adults and trigger key stages of fetal and infant development. Children born to even moderately iodine-deficient mothers risk irreversible brain damage and physical stunting. One study found that the mean IQ of iodine deficient communities was a full 13.5 points lower than that of their iodine-sufficient neighbors.

Tähän kun vielä yhdistetään afrikkalaisten kulttuurien taipumus suosia lisääntymisessään aggressiivisiä & maskuliinisiä yksilöitä (yläasteen tupakkanurkka-vertaus. Perinteiset eliniän odotteet pistävät kiirehtimään jne. Ketkä olivat siellä yläkoulussa niitä, jotka yleensä ensimmäisinä pääsivät "kärkeä kastamaan"...)

Muslimimaailmassa puolestaan ongelmana on sisäsiittoisuus serkusavioliittojen yleisyyden vuoksi, mikä aiheuttaa kehitysvammaisten lasten ja perinnöllisten sairauksien riskin kasvamisen lisäksi myös muuten tilastollisella tasolla alhaisempaa älykkyyttä. Tämän takia serkusavioliitot voisi olla perusteltua kieltää - syntyvien lasten edun nimissä.

Effects of inbreeding on cognitive performance
Joseph Bashi, 3.31.1977, Nature, http://dx.doi.org/10.1038/266440a0

I show here that offspring of unrelated parents performed better than offspring of first-cousin marriages in intelligence and achievement tests administered at grades 4 and 6. The lowest level of performance and a higher variance were found for offspring of double-cousin marriages. The inbreeding depression found in this study is consistent and cannot be explained by the effects of socioeconomic status.

Inbreeding depression and intelligence quotient among north Indian children | SpringerLink
Badaruddoza & Afzal, M. Behav Genet (1993) 23: 343. https://doi.org/10.1007/BF01067435

This study presents the assessment of inbreeding depression on the intelligence quotient among north Indian Muslim Children of school age. The Weschler Intelligence Scale for Children (WISC-R)-74 was given to the children in both groups (50 each non-inbred and inbred of the first-cousin status), aged 6 to 11 years and from the same socio-economic status. The change of the mean follows genetic theory; however, the nature of the change in variance seems to be somewhat different.

Kaiken kaikkiaan on sanottava se ikävä tosiasia, että ihmiset eivät ole tyhjiä tauluja, vaan erilaisista itsestä riippumattomista syistä osa saa paremmat eväät niin älykkyyden kehittymisen kuin vaikkapa terveydenkin suhteen ja toiset saavat aika huonot eväät. Vielä syntymättömien lasten osalta riskejä olisi mahdollista pieninkin keinoin parantaa, kuten pitämällä huoli riittävästi jodin yms saamisesta ja estämällä sisäsiittoiset avioliitot. Eri asia vain on se, että missä määrin tällaisiin sinällään järkeviin parannuksiin löytyy poliittista tahtoa.

[Bordercollide]

Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

Sinulla lienee vahvat perustelut ja pätevyys lausua mainittujen menetelmien tieteellisyydestä? Epäilen, että ei ole, kun pikuisen ärsyyntyneenä taannut dikotomioihin kuten oikea oikea-väärä ja halveksit toisen tieteenalan suurimpia tutkijoita ja heidän tiimiensä vuosikymmenien työtä.

Poika kuule! Jos epäilet kuppaa, voit mennä lääkärille ja hän voi sen todeta vallan helpolla tavalla, sanoisinko validisti, jota sanaa näit hyväksi käyttää, jopa reliaabelisti. Vastaus on melko varmasti kyllä tai ei. Tekee sinulle ns. kuppatestin. Toki lääkärit mieluummin puhuvat tutkimisesta, oli kyseessä yksittäinen potilas tai laaja ilmiö.

Jos älykkkyydestä meinasit tieteellisesti luennoida, aloita niistä alkeista. Perehtyminen nimittäin.

En ole yrittänytkään luennoida tieteellisesti yhtään mitään. Olen ilmaissut vain mielipiteitäni.

Siihen ei tarvita mitään erityistä pätevyyttä että ottaa selville mitä yleensä termillä "tieteellinen" tarkoitetaan tällaisissa yhteyksissä. Älykkyys kuuluu tieteenaloista psykologian piiriin ja psykologia tieteenalana kuuluu ns. sielutieteiden piiriin. Kun tällaisissa yhteyksissä puhutaan "tieteellisyydestä" eli siitä onko joku termi tai vaikkapa testi ja siitä saatu tulos tieteellisesti validi sillä yleensä tarkoitetaan eksaktien tieteenalojen, eli luonnontieteiden käsitystä validiudesta. Eli asia pitää pystyä todistamaan tieteellisin testein niin että voidaan saada tarkasti mitattavia arvoja.  Sielutieteitä pidetään pseudotieteinä. Eli se ei ole varsinaisesti tieteen tekemistä kun liikutaan psykologian alueella koska erilaiset psykologiset testit ja niistä saadut tulokset eivät ole tällaisia eksaktin tieteen tarkoittamia.

En toki ole mikään tieteilijä enkä alan asiantuntija kuten Ernst vaikuttaa mielestään ilmeisesti olevan  mutta olen ymmärtänyt että siitä mitkä tieteen lajit luokitellaan oikeiksi tieteen aloiksi ja mitkä pseudotieteiksi käydään jatkuvaa ja loputonta taistoa eri tieteiden aloilla. Jotkut väittävät parapsykologiankin olevan oikea tieteen ala mistä eksaktien tieteen alojen edustajat saavat ymmärtääkseni yleensä slaagin.

Mikään älykkystesti ei pysty kartoittamaan kaikkia sellaisia ominaisuuksia joita voi sanoa älykkyydeksi. Esim. sosiaalista älykkyyttä ei pysty testaamaan. Mielestäni tämä on aika olennaista kun ihmisiä laitetaan paremmuusjärjestykseen älykkyyden perusteella. Mun tärkeysjärjestyksessäni esim. juuri sosiaalinen äly on huomattavasti tärkeämpi kyky kuin vaikkapa joku matemaattinen ongelmanratkaisutaito. Ihminen voi olla vaikka miten kyvykäs ratkomaan tietynlaisia ongelmia ja tekemään hämmästyttäviä älyllisiä suorituksia, mutta samaan aikaan olla sosiaalisesti todella kömpelö. Ihmisellä on vahvuutensa ja heikkoutensa. Tämän vuoksi suhtaudun hyvin hyvin skeptisesti näihin älytesteihin ja varsinkin ajatukseen että rodun perustella ihmiset laitetaan älykkyysjärjestykseen.

[Ernst]

Luovutan. En sano, että luovutan tyhmyyden edessä, mutta täydellisen tietämättömyyden tuoman itsevarmuuden kanssa on hyvinkin perusteltua jättää painimatta.

[Bwana]

^ Tuo on 80-90 lukujen taitteessa vallalle noussut käsitys älykkyydestä. En sitä sinänsä kiistä mutta puhuisin noiden kohdalla ennemminkin jo mainitusta "lahjakkuudesta". Ks. Uusikylä etc.

Älykkyys on asia, jota mitataan sen testaamiseen tarkoitetuilla testeillä ja tulokseksi saadaan jotain, jota joskus/yleensä kutsutaan älykkyysosamääräksi. Noiden tulokset korreloivat sitten vahvasti erilaisissa matemaattisissa/loogisissa tehtävissä suoriutumisen kanssa.

[hamppari]

Kuulostaa ihan siltä, että 'sosiaalinen äly' = 'tunneäly'. Eli sillä ei ole paljoakaan älykkyyden kanssa tekemistä.

Keksin sille jo asteikon:

Sosiaalinen älykkö - Sosialisti - Sosiopaatti

[Ernst]

Lainaan pätkän David Wechsler'iä.

Viimeisten 70-vuoden aikana on älykkyyden arvioimisen keskustelu keskittynyt siihen, onko olemassa yleistä älykkyyttä, joka vaikuttaa yksilön suoriutumiseen jokaisella kognitiivisten toimintojen osa-alueella. Vaikka älykkyyden määrittelyssä nykysuuntaus on kallistunut siihen, että on olemassa useita kapeasti määriteltyjä kykyjä, on (Carroll (1993, 1997) erittäin perusteellisten faktorianalyyttisten tutkimusten perusteella tullut tulokseen, että joka tapauksessa yleisen älykkyystekijän (g) olemassaololle on vääjäämätön todistusaineisto. Tämä yleinen älykkyystekijä vaikuttaa yksilön suoriutumiseen laajasti kattaen eri kognitiiviset kykyalueet. Älykkyyden voi katsoa rakentuvan hierarkkisesti siten, että kapeammat kyvyt muodostavat useampia laajoja kognitiivisia kykyalueita.

Ja sitten joku diletantti Bordercollide kehtaa marmattaa, että mikään "älykkyystesti" ei kata "kaikkia ominaisuuksia" joita hän itse tai Hentun Liisa mahdollisesti pitää älykkyytenä. Eihän moista alan alkeisiin perehtynyt pidä tutkimuskohteen ollessa ihminen edes mahdollisena. Kiukuttelee ja polkee jalkaa hän. Ihmettelen, miksi näkee vaivaa. Voisi perehtyä itse asiaan.

Nykyaikainen kognitiivisten kykyjen tutkiminen tuottaa sekä sen äo-numeron että yksilöllisen arvion niistä kykyalueista, joilla yksilö on hyvin tai heikommin resursoitu. Siis sen yleisen g-tekijän ja analyysin, mistä se koostuu ja mitkä kykyalueet sitä mahdollisesti heikentävät, jos tulos jää huonommaksi kuin odotettu.

Kunnollinen tutkimuspatteri on normeerattu iän mukaan ja Suomessa, eli tulokset ovat vertailukelpoisia samanikäisten suomalaisten kanssa. Siihen on perusteet, koska ikä ja mm. nuorempien ikäluokkien erilainen koulutus verrattuna kansakoulun ja sodan käyneisiin vaikuttaa eri osa-alueilla.

Mensan "testi" kertoo varmasti siitä g-tekijästä jotakin, mutta siitä puuttuu eri kykyalueiden vertailu eli analyysi. Nettitestit voi unohtaa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mistäköhän johtuu että matu kriittiset eivät Suomessa ja länsimaissa yleensä ole niitä kaikista fiksuimpia poikkeuksia lukuunottamatta. Loogisen ja järkevän ajattelun mukaan juurikin älykköjen luulisi olevan matu kriittisiä, mutta matukriittiset ovat yleensäkin salaliitoisita höperehtiviä kylähulluja ja alisuorittajia.

Edes Jussi ja persut eivät ole vetäneet älykköjä isoina laumoina puoleen. Mistäköhän tämä johtuu? Jos tämän ongelman pystyisi ratkaiseman niin suvakit häviäisivät tämän pelin.

[Bordercollide]

No kylläpä osu ja upposi nyt johonkin Kohtaan Ernstillä.  Kukaan ei Ernstiä itseään lukuunottamatta nyt tässä kiukuttele tai polje jalkaa. Ei se ole mitenkään ennenkuulumatonta tai ihmeellistä että asiaan ihan yhtä tasapuolisesti perehtyneet kaksi ihmistä voivat tulla erilaiseen johtopäätelmään. Se on tietysti tosi inhoittavaa kun kaikki ei ole aina Ernstin kanssa samaa mieltä.

[Kulttuurirealisti]

Mistäköhän johtuu että matu kriittiset eivät Suomessa ja länsimaissa yleensä ole niitä kaikista fiksuimpia poikkeuksia lukuunottamatta. Loogisen ja järkevän ajattelun mukaan juurikin älykköjen luulisi olevan matu kriittisiä, mutta matukriittiset ovat yleensäkin salaliitoisita höperehtiviä kylähulluja ja alisuorittajia.

Edes Jussi ja persut eivät ole vetäneet älykköjä isoina laumoina puoleen. Mistäköhän tämä johtuu? Jos tämän ongelman pystyisi ratkaiseman niin suvakit häviäisivät tämän pelin.

Äly ei ylitä lauman vaikutusvaltaa. Media on onnistunut antamaan tulitukea mokutukselle niin, että moni ei varmaan pidä tilannetta vielä liian pahana. Ei viitsi sitten pistää nimeään ja naamaansa peliin.

[Ernst]

No kylläpä osu ja upposi nyt johonkin Kohtaan Ernstillä.  Kukaan ei Ernstiä itseään lukuunottamatta nyt tässä kiukuttele tai polje jalkaa. Ei se ole mitenkään ennenkuulumatonta tai ihmeellistä että asiaan ihan yhtä tasapuolisesti perehtyneet kaksi ihmistä voivat tulla erilaiseen johtopäätelmään. Se on tietysti tosi inhoittavaa kun kaikki ei ole aina Ernstin kanssa samaa mieltä.

Paskapuhe ja tieteen julkea halveksiminen diletantti- ja talitinttipohjalta ärsyttää aina.

[diipadaapa]

Jos ÄO on hiukan kengännumeroa suurempi, voiko silloinkin olla tyhmä kuin saapas?

[Bordercollide]

Pakko vielä vähän käännellä veistä Ernstin haavoissa..

Tiesitkö muuten että Aristoteles piti Pohjois- Eurooppalaisia yhtenä vähä- älyisimmistä kansoista? Basically idiots. 

http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus:abo:tlg,0086,035:7:1327b#note-link2

The nations inhabiting the cold places and those of Europe are full of spirit but somewhat deficient in intelligence and skill, so that they continue comparatively free, but lacking in political organization and capacity to rule their neighbors.

Aasialaisista hän sanoi näin:

The peoples of Asia on the other hand are intelligent and skillful in temperament, but lack spirit, so that they are in continuous subjection and slavery.

Kreikkalaisista hän sanoi näin:

But the Greek race participates in both characters, just as it occupies the middle position geographically, for it is both spirited and intelligent; hence it continues to be free and to have very good political institutions, and to be capable of ruling all mankind if it attains constitutional unity.

Kuten tiedäme hän oli itse tietysti kreikkalainen.

[alussaolisana]

^ Kieltämättä varsinkin kreikkalainen talousosaaminen hämmästyttää; itse ei tarvitse tehdä mitään ja pohjoiseurooppalaiset maksaa.

[Java]

No kylläpä osu ja upposi nyt johonkin Kohtaan Ernstillä.  Kukaan ei Ernstiä itseään lukuunottamatta nyt tässä kiukuttele tai polje jalkaa. Ei se ole mitenkään ennenkuulumatonta tai ihmeellistä että asiaan ihan yhtä tasapuolisesti perehtyneet kaksi ihmistä voivat tulla erilaiseen johtopäätelmään. Se on tietysti tosi inhoittavaa kun kaikki ei ole aina Ernstin kanssa samaa mieltä.

Jaa, mielestäni meni ohi eikä uponnut, ja tasapuolinen perehtyneisyyskin taitaa olla vain toiveajattelua..

[stefani]

Ernstin käytös on melkoisen kaukana asiantuntijamaisesta käytöksestä.

Muistuikin tässä mieleen sellainen sanonta, että käyttäydy kuin kuningas, niin sinua kohdellaan kuninkaana. Liittynee aiheeseen.

Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

Ei kai testit sinänsä voi olla "tieteellisesti oikein" tai olla olematta, vaan vain testituloksia voi olla mahdollista käyttää tavalla, joka ei ole tieteellisesti perusteltua. Onko sulla todisteita sellaisesta, että älykkyystestien tuloksia oltaisiin käytetty jossain väärin?

Armeijassa kun tehtiin alokaskaudella jotain psykologisia testejä, niin jäin pohtimaan, että oliko se koko juttu vain jokin psykologinen manipulointikeino, jolla oli tarkoitus tuottaa varusmiehiin mielikuva siitä, miten kaikki siellä olisi tieteellisesti hallittua, vaikka oikeasti niiden psykologisten testien tuloksia ei ehkä edes käytetty mihinkään?

[Skeptikko]

Hieman asiaa sivuten tuli vastaan tällaiset:

Cognitive ability and party identity in the United States - ScienceDirect
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289614001081

Carl (2014) analysed data from the U.S. General Social Survey (GSS), and found that individuals who identify as Republican have slightly higher verbal intelligence than those who identify as Democrat. An important qualification was that the measure of verbal intelligence used was relatively crude, namely a 10-word vocabulary test. This study examines three other measures of cognitive ability from the GSS: a test of probability knowledge, a test of verbal reasoning, and an assessment by the interviewer of how well the respondent understood the survey questions. In all three cases, individuals who identify as Republican score slightly higher than those who identify as Democrat; the unadjusted differences are 1–3 IQ points, 2–4 IQ points and 2–3 IQ points, respectively. Path analyses indicate that the associations between cognitive ability and party identity are largely but not totally accounted for by socio-economic position: individuals with higher cognitive ability tend to have better socio-economic positions, and individuals with better socio-economic positions are more likely to identify as Republican. These results are consistent with Carl's (2014) hypothesis that higher intelligence among classically liberal Republicans compensates for lower intelligence among socially conservative Republicans.

Are Liberals More Educated Than Conservatives? (2012 Election Update) | Reflections of a Rational Republican
https://reflectionsofarationalrepublican.com/2013/01/05/are-liberals-more-educated-than-conservatives-2012-election-update/

Based on the above data, it seems clear that people at both the high and low ends of the educational spectrum tend to favor Democratic candidates. Therefore, the assertion that liberals are smarter than conservatives is an overly simplistic notion with little basis in the actual data.

[Bordercollide]

Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

Ei kai testit sinänsä voi olla "tieteellisesti oikein" tai olla olematta, vaan vain testituloksia voi olla mahdollista käyttää tavalla, joka ei ole tieteellisesti perusteltua. Onko sulla todisteita sellaisesta, että älykkyystestien tuloksia oltaisiin käytetty jossain väärin?

Sille millainen testi tai tutkimus on tieteellisesti validi on kyllä olemassa aika täsmälliset kriteerit. Tähän käytetään ns. tieteellistä metodia (esim. kaksoissokkokoe). Näin ollen mikä tahansa tieteelliseksi väitetty tutkimus tai testi ei vättämättä ole oikeasti tieteellinen.

Täytyy ottaa huomioon missä kontekstissa tähän otin kantaa. Minunkin mielestäni tyhmyyttä ja viisautta on kyllä olemassa. Minunkin mielestäni toiset kulttuurit ja kansakunnat käyttäytyvät tyhmemmin kuin toiset jne. Siksi asun itsekin mieluummin länsimaassa kuin kehitysmaassa. Mutta silloin puhun vain subjektiivisista mielipiteistäni käyttäen arkipäivästä kieltä. Minun mielestäni tyhmyys on maailman suurin vitsaus ja älyvikaiset vajakit aiheuttavat suurimman osan kaikesta kärsimyksestä. Mutta kun arkipäiväisessä kielenkäytössä puhutaan "älystä" ja "tyhmyydestä" ei puhuta tieteellisistä termeistä.

Tässä asiayhteydessä puhuin Jared Taylorien & kumppanien tavasta ihmisroduista puhuessaan vedota älykkyystesteihin ikäänkuin ne olisivat oikeasti tieteellisiä tutkimuksia. He mainostavat näitä älytestejä antaen ymmärtää että eri rotujen väliset älykkyyserot olisivat tieteellisesti todistettu. Näin ei ole. Edes sitä mitä äly edes on ei ole tieteellisesti täsmennetty. Se on henkinen ominaisuus eikä sitä pysty samalla tavalla täsmentämään kuin jonkun sydänlihaksen olemassaolon. Juuri sehän näiden ns. sielutieteiden ongelma on että niissä liikutaan koko ajan hyvin abstraktien asioiden äärellä.

Taylor on itse maininnut että päätyi pitkän asiaan perehtymisen jälkeen johtopäätökseen rotujen älykkyyseroista koska ne selittävät niin helposti sen miksi eri rotujen muodostamat yhteiskunnat ja yhteisöt toimivat niin eri tavoin. Mielestäni Taylor lankeaa tässä kohtia helppouden ansaan. Älykkyserot on liian helppo selitys koska näissä asioissa vaikuttaa niin monet miljoonat muutkin tekijät. Ja Yalen käyneeltä korkeasti koulutetulta Taylorilta älykkyystesteihin vetoaminen vaikuttaa melkein tarkoitukselliselta yleisön harhaanjohtamiselta. Ei noin korkeasti koulutettu henkilö voi olla tietämättä ettei älykkyystestejä pitäisi heilutella tieteellisenä todisteena yhtään mistään.

[starsailor]

Katselin noita vanhempia American Reneissance kanavan konfresseja läpi ja siellä oli mielenkiintoinen kielitutkija? joka kertoi miten Afrikan kielissä ei välttämättä ole sanoja tai tapoja ilmaista ennakolta suunnittelemista. Heiltä siis puuttuu jopa kielellisesti kyky varautua tulevaisuuteen. Tämä on vahva osoitus siitä, että samanlainen käytös, jota näkyy länsimaissa johtuu pääasiassa aivoista ja älyn osittaisesta puutteesta.

[Lalli IsoTalo]

... Afrikan kielissä ei välttämättä ole sanoja tai tapoja ilmaista ennakolta suunnittelemista. Heiltä siis puuttuu jopa kielellisesti kyky varautua tulevaisuuteen. Tämä on vahva osoitus siitä, että samanlainen käytös, jota näkyy länsimaissa johtuu pääasiassa aivoista ja älyn osittaisesta puutteesta.

Vastaavasti eräs arabiksi luokiteltava, Suomessa suurta näkyvyyttä takavuosina saanut nainen, valitteli sitä miten suomen kielessä ei ole tarpeeksi vivahteita vihaamiselle, kuten hänen äidinkielessään on.

Mitä siitä pitäisi ajatella?