Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka

[Miniluv]

Otsikkoon vedoten, mielestäni pitäisi suorittaa tutkimus "älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopoliittiset asenteet".

Jos vielä suoritetaan psykologinen testi todellisuudentajun ja yleisen hahmotuskyvyn arvoimiseksi, voisi paljastua yhtä ja toista mielenkiintoista. Koostuuhan koko punavihreä ideologia nykyiselläänkin lähes kokonaisuudessaan kaikista mahdollisista psykologisista defenssireaktioista, jotka tuntee jokainen lukion psykologiaan tutustunut.

Kanazawa taisi jotain yrittää?

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289614001287

[Lahti-Saloranta]

Kun lukaisin tuon yllä olevan ansiokkaan postauksen tulin siihen tulokseen että kyllä maailma pelastuu ja etenkin Eurooppa. Älykkäiden ihmisten keskinäinen lisääntyminen vähenee mutta maahanmuuton ansiosta nätisti sanottuna vähemmän vähemmän älykkäidenihmisten  lisääntyminen kasvaa räjähdysmäisesti sekä Euroopassa mutta erityisesti Afrikassa. Siihen kun vielä lisää maanosassa suosiota nauttivat serkkuavioliitot niin johan geenit rikastuvat. Sieltä kun sitten lappaa porukkaa nauttimaan sosiaaliturvamme  tuomista eduista ja lisääntymään valden tuella niin Euroopassa on hurja ylitarjonta koneinsinööreistä, astronauteista, liikennelentäjistä jne.

[Taikakaulin]

"Not Sending Their Best": World Map of IQ Drop Due to Immigration

Well, apart from the Gulf states – thanks in large part to coming from such a low base that even subcontinental coolies are an improvement over the natives.

Otherwise, the cognitive impact of immigration – at least as proxied by the differences in performance on the PISA tests between the national average, which includes immigrant children, versus only native children – is almost entirely negative for its supposed beneficiaries across the entire world.

Even those few countries with expressly "cognitively elitist" immigration policies see only the most modest of benefits: Singapore: +0.7; Canada: -0.1; Australia: -0.2.

Otherwise, the only countries not to be significantly affected are those which see little immigration in general, such as Japan and Korea. So perhaps the best way of "winning" the game to attract quality immigrants is to avoid playing it in the first place.

[...]

Kuva kertoo karua kieltään.

[acc]

Otsikko "Älykkyysosamäärä ja maahanmuuttopolitiikka" pistää miettimään voisiko ÄO:ta käyttää yhtenä maahan asumaan pääsemisen kriteereistä.

Kanada edellyttää lääkärintarkastusta ennen pysyvän asumisoikeuden myöntämistä.
http://www.cic.gc.ca/english/information/medical/medexams-perm.asp
Ehkä tarkoituksena on terveydentilan perusteella karsia maahan päästettäviä. Kumminkaan en löytänyt terveydentilan minimivaatimuksia kanadalaisten sivulta. Ehkä eivät kehtaa niitä mainita tai ehkei sellaisia edes ole.

Voisi hyvin kuvitella, että esimerkiksi Suomi ainakin tulevaisuudessa tarkistaisi maahan asumaan pyrkivien terveydentilan mukaan lukien mielenterveyden tilan, älykkyyden ja kyvyn sopeutua Suomen kulttuuriin. Eräs henkisten kykyjen mittari olisi ÄO. Vähimmäisvaatimus voisi olla vaikkapa ÄO100.

[Dimitri]

Ei opetus muuta yksilön älykkyyttä.

Tässä on taas evoluutio ymmärretty väärin.

Henkilökohtainen havainto: pärjään ÄÖ:tä mittaavissa testeissä paremmin pidempään koulutusta saaneena parikymppisenä kuin juuri täysi-ikäistyneenä.

Älykkyysosamäärää mitataan usein (esim. Mensa) matemaattisen ja geometrisen hahmotuskyvyn pohjalta. Jostain syystä matemaattista koulutusta saaneet pärjäävät tuollaisissa testeissä paremmin. Jos taas mukana on kielellisiä testejä, yllättävää kyllä kieltä pidemmälle opiskelleet (vrt. esim. äidinkielen opettajan ja oppilaan todennäköistä kielikorvaa) pärjäävät assosiaatioissa paremmin. Toki, onhan luonnollista lahjakkuutta. Ja onhan näitä matematiikan opiskelijoita, opettajia jne., joilla laskut menevät puolet ajasta päin helvettiä kiitos lukihäiriön - lasku sinänsä voi olla ihan oikein, mutta kysymyksessä on joku luku vaikka vaihtanut paikkaa.

En sitten tiedä, miten voidaan luoda täysin puolueeton älykkyysosamäärätesti, jossa esim. päättelytehtäviä usein ratkovat olisivat samalla viivalla samantyylisiin tehtäviin aiemmin perehtymättömien kanssa.

Vai olenko nyt vain ymmärtänyt väärin, että tehtävätyyppeihin perehtymällä aivot eivät muka loisi uusia hermoyhteyksiä ja muuttuisi joustavammiksi tuollaisten tehtävien suhteen. Ihan kuin esim. kieltä käyttämällä assosiaatiot ja päättely esim. siitä, mikä sana tulee seuraavaksi, ei kehittyisi.

[Ajattelija2008]

Älykkyystesteihin ei saisi treenata. Se vääristää tulosta.

Mitä tulee tuohon maahanmuuton tyhmentåvään vaikutukseen kautta maailman, niin maahanmuutolla on tarkoitus hankkia halpatyövoimaa, joten on odotettavissa, että se tyhmentää väestöä.

Maahanmuutto nosti väestön älykkyyttä merkittävästi Etelä-Afrikassa 1800-luvulla ja Israelissa 1900-luvulla, mutta se on jo mennyttä aikaa.

[Finis Finlandiae]

"Esi-isien vaeltaminen saattoi jouduttaa aivojen kehittymistä – Liikunta vahvistaa aivoja monella tavalla"

https://yle.fi/uutiset/3-9731060

Itse sanoisin, että vähintään yhtä suuri merkitys on sinänsä liikkumisella paikasta toiseen, mikä tuo eteen uusia selvitymishaasteita.

Varsinkin liikkuminen jyrkästi vuodenajasta toiseen, jos mikä on myös (ollut) selviytymishaaste, kautta keskisen ja pohjoisen Euroopan, ja siten mitä parasta aivojumppaa.

[P]

"Esi-isien vaeltaminen saattoi jouduttaa aivojen kehittymistä – Liikunta vahvistaa aivoja monella tavalla"

https://yle.fi/uutiset/3-9731060

Itse sanoisin, että vähintään yhtä suuri merkitys on sinänsä liikkumisella paikasta toiseen, mikä tuo eteen uusia selvitymishaasteita.

Varsinkin liikkuminen jyrkästi vuodenajasta toiseen, jos mikä on myös (ollut) selviytymishaaste, kautta keskisen ja pohjoisen Euroopan, ja siten mitä parasta aivojumppaa.

Pelkkä selviytyminen talvesta edes paikallaan kasvattaa aivoja täällä pohjoisessa. Se vaatii suunnitelua ja ennakkovalmistelua. Siis vaati ennen taikaseinää ja kela-goldia. Ennen siihen ei joka pystyihminen kyennyt. Täällä ei tammikuussa osunut hedelmä puusta käteen vain kättä ojentamalla.

[Saranapuoli]

Älykkyydessä on perus "ongelmana" se että ihan pienikin ero määrittää paremmin ja huonommin pärjäävät yllättävän kauas toisistaan. Ihan kuin esimerkiksi shakissa kuningattaren ja lähetin ero. Pienehkö, mutta merkitsevä. Fyysisesti jos toinen on hiukan vahvempi, niin se ei merkitse yhtä paljon kuin se jos toinen on hiukan älykkäämpi. Niinku siis yksilönä yhteisössä.

[Aimo Räkä]

Voisi hyvin kuvitella, että esimerkiksi Suomi ainakin tulevaisuudessa tarkistaisi maahan asumaan pyrkivien terveydentilan mukaan lukien mielenterveyden tilan, älykkyyden ja kyvyn sopeutua Suomen kulttuuriin. Eräs henkisten kykyjen mittari olisi ÄO. Vähimmäisvaatimus voisi olla vaikkapa ÄO100.

Eugeniikkaa, ok.

[newspeak]

"Esi-isien vaeltaminen saattoi jouduttaa aivojen kehittymistä – Liikunta vahvistaa aivoja monella tavalla"

https://yle.fi/uutiset/3-9731060

Itse sanoisin, että vähintään yhtä suuri merkitys on sinänsä liikkumisella paikasta toiseen, mikä tuo eteen uusia selvitymishaasteita.

Varsinkin liikkuminen jyrkästi vuodenajasta toiseen, jos mikä on myös (ollut) selviytymishaaste, kautta keskisen ja pohjoisen Euroopan, ja siten mitä parasta aivojumppaa.

Ilmankos odotukset turvisten suhteen ovatkin niin korkealla, kun ovat melkoisia vaeltajia.

Paikallaan pysyminen ei ole ihmiselle luonnollista. Koska paikallaan pysyminen esimerkiksi vastaanottokeskuksessa on selvästikin epäterveellistä, turvapaikanhakijoita ei heidän oman etunsa nimissä ole syytä ottaa vastaan. Suositeltavaa olisi vaeltaminen takaisin lähtöruutuun. Kunnon lenkki aivojumppineen päivineen.

[Finis Finlandiae]

Älykkyydessä on perus "ongelmana" se että ihan pienikin ero määrittää paremmin ja huonommin pärjäävät yllättävän kauas toisistaan.

Mikä siinä on ongelma tai "ongelma"?
Et kai tuijota yksilöllisiä ÄO-arvoja?
Populaation keskimääräinen ÄO on se mikä ratkaisee sen, ketä syö pihviä ja ketä odottaa YK:n riisipussia.

[Parsifal]

Äo:n lisäksi henkilön pitää olla mieleltään terve, jotta pystyy käyttämään potentiaalia hyväksi.

ÄO on helppo selvittää ÄO-testillä, mutta onkohan tehty tutkimusta mokuttajien ja nuivien mielenterveydestä? Ja tarkoitan nyt vakavia persoonallisuushäiriöitä, kuten äärimmäistä narsismia, psykopatiaa ja ongelmia fyysisen todellisuuden hahmottamisessa, siis psykoosia.

Eräs moraalipsykologi Jonathan Haidtin tekemistä kokeista vihjaisi siihen suuntaan, että vasemmistoliberaali on kirjaimellisesti kykenemätön ymmärtämään konservatiivin ajattelumaailmaa. Konservatiivi sitä vastoin kykeni ymmärtämään liberaalia oikein hyvin ja pystyi pyydettäessä imitoimaan liberaalin ulosantia; toisin päin tämä taas ei onnistunut sitten millään, mikä kielisi vasurin kärsivän empatianpuutteesta, siis psykopatiasta. Muistelen lukeneeni myös, että huumorintajuttomuus ja kyvyttömyys ymmärtää sarkasmia kielivät niin ikään mielenterveysongelmista.

[Ernst]

Kunnollinen äo-määritys vaatii osaavan psykologin ja riittävän kattavan testisarjan. Äo-luku ei ole sinällään kovin kiinnostava (yksilötutkimus), mutta monia muita oleellisia asioita pitää selvittää, jotta tutkimisella olisi antaa vastauksia tutkittavalle itselleen ja muille, joiden täytyy tietää. Kielellinen ymmärtäminen, näönvarainen eli visuaalinen päättely, työmuisti, prosessoinnin nopeus... Nämä pitää/voi arvioida paitsi standardoiduista pisteistä, mutta oleellista on laadullinen arviointi. Jos tuloksissa on jotakin poikkeava tai erikoista, tausta pitää selvittää.

Kuten joku edellä jo mainitsi, kokonaan tai joiltakin osilta heikentynyt pärjääminen tehtävien kanssa voi johtua myös mielenterveyden häiriöistä monien muiden seikkojen ohessa. 

Suomessa käytetyin ja samalla työläin menetelmä on WAIS-sarja, jossa on äo:n laskemiseen tarvittavat osatehtävät (10) ja 5 tarvittaessa toteutettavaa lisätehtävää. Sitä saavat käyttää vain psykologit.

Kaikella kunnioituksella Mensan menetelmiä kohtaan on sanottava, että niistä puuttuu muiden itse tehtävien massatestien lailla tutkijan kontakti, havainnot ja päätelmät. Pisteet sieltä lävähtävät kyllä, mutta pikkuisen ilkeästi voisi verrata menettelyä poikien kilpailuun siitä, kuka kusee pisimmälle. Tai kenellä on pisin 

[Jack]

En sitten tiedä, miten voidaan luoda täysin puolueeton älykkyysosamäärätesti, jossa esim. päättelytehtäviä usein ratkovat olisivat samalla viivalla samantyylisiin tehtäviin aiemmin perehtymättömien kanssa.

En osaa vastata tuohon. Ehkä käytännön elämä on se kaikkein varmin ja vanhin testi. Fiksut pärjäävät paremmin. Tämä tosin pätee vain yleisellä tasolla, sillä paljon älykkäitä ihmisiä on päätynyt myös sivuraiteille elämän virrassa. Heistä on tullut narkkareita, alkoholisteja, linnakundeja, köyhiä yksinhuoltajia ja niin edelleen. He eivät ole menestyneet lahjakkuutensa edellyttämällä tavalla. Päättäväiset, ahkerat ja onnekkaat forrest gump -tyypit voivat puolestaan kaikkien odotusten vastaisesti menestyä hyvin huolimatta vaatimattomista hengenlahjoistaan.

Meidän perheessämme on ollut hyvä tilaisuus tarkkailla, miten älykäs ja vähemmän älykäs eroavat käytännön asioissa. Itse olen se vähemmän älykäs tyhmä taulapää, ja Mensan jäsenyyden saavuttanut tyttäreni puolestaan on spektrin toisessa päässä.

Ensimmäinen asia, missä tyttäreni jo pienenä loisti kaikkiin muihin verrattuna oli ns. muistipeli, jossa käännellään kortteja ja yritetään muistaa, mikä niiden toisen puolen kuvio on. Tässä pelissä olen äärimmäisen huono eli muistan lähinnä sen viimeisen kääntämäni kortin. Tyttäreni sen sijaan muisti enemmän kortteja kuin kukaan muu ja voitti pelit suvereenisti.

Toinen asia on matematiikka. Itselleni se oli koulussa, varsinkin myöhemmässä vaiheessa, suoranaista tervan juontia, eli rima väpättäen menin läpi, jos menin, enkä aina edes mennyt. Suoritukseni eivät perustuneet asioiden ymmärtämiseen vaan pelkästään lyhytaikaiseen ulkoa opettelemiseen, josta ei jäänyt mitään mieleeni. Tyttäreni oli toista maata. Kun hän oli koulussa aikansa kuluksi tehnyt oman luokkansa kaikki tehtävät, opettaja antoi hänelle seuraavan luokan kirjan ajan kuluksi, ja tyttäreni teki tehtävät siitäkin. Hänen ainoa ongelmansa matematiikan tunneilla oli pitkästyminen. Hänen opettajansa, vuosikymmeniä ammatissa toiminut nainen, kertoi meille vanhemmille, ettei hänellä ollut koskaan aikaisemmin ollut yhtä hyvää oppilasta matematiikassa kuin tyttäremme.

Tyttäreni älykkyys oli nähtävissä siis jo varhaisessa lapsuudessa. Hän oli lisäksi motorisesti varhain kehittynyt. Hän oppi esimerkiksi poikkeuksellisen nuorena kävelemään. Nyt jo aikuistuttuaan hän on menestynyt odotetusti eli suorittanut kansainvälisiä tutkintoja, saanut hyviä työpaikkoja ja niin edelleen.

Yksi asia on jäänyt mieleeni älykkyyttä tai jonkinlaista fiksuutta mittaavista testeistä.

Netissä oli 2000 -luvun alkuvuosina ilmainen "älykkyystesti", jossa oli erilaisia pohtimista vaativia kysymyksiä. Luin jostakin, että testi ei täyttänyt virallisen älykkyystestin kriteereitä, eli se oli jossakin määrin huuhaata. Jotakin se kuitenkin mittasi. Kysymyksiin vastatessaan piti laskeskella ja mietiskellä eli käyttää ainakin jollakin tasolla hoksottimiaan. Sain testistä 136 pistettä ja maininnan, että tulos on melko hyvä. Vihjasin testistä tyttärelleni, joka teki sen myös ja sai 128 pistettä. Minunlaistani tyhmyriä huonommaksi jääminen kiusasi tytärtäni, ja tällöin hän päätti käydä oikeassa Mensan testissä edellä kerrotuin tuloksin. Itse en ole käynyt Mensan testissä enkä aio käydäkään, koska kysymyksiä nähtyäni tajuan tuloksen muutenkin. Saisin imbesillin paperit ja pelkästään nolaisin itseni.

Pointti on se, että jollakin mittausmenetelmällä - olkoon se miten epäpätevä ja mitatkoon se mitä tahansa - olen onnistunut saamaan paremman tuloksen, kun tyttäreni, joka on läpäissyt Mensan testin. Tämä kertoo siitä, että älykkyydeksi kutsuttu asia on määrittelykysymys. Jos määritelmä laaditaan eri tavalla, nykyiset mensalaiset eivät välttämättä olekaan huipulla, vaan sieltä saattaa löytyä ihmisiä, jotka eivät menesty nykyisten määritelmien mukaan laadituissa testeissä.

Esimerkiksi afrikkalaisten älykkyystesteissä saama 70 - 80 pistettä on todennäköisesti liian alhainen tulos heidän todelliseen piilevään älykkyyteensä nähden. Jos eurooppalainen saa tuollaiset pisteet, hän on oikeasti tyhmä. Yksinkertaisuuden näkee jo päältä. Afrikkalainen sen sijaan voi olla olemukseltaan viekas ja fiksu, vaikka hänellä olisi sama pistemäärä. Nykyinen matemaattisesti orientoitunut älykkyystesti jättää kenties jotakin huomioimatta, vaikka se ennustaa kyllä menestystä länsimaisessa yhteiskunnassa, jossa matematiikka on keskeinen tekijä. No, tämähän sen testin tarkoitus taitaa ollakin, eikä mitata esimerkiksi sitä, miten hyvä ihminen on soittamaan viidakkorumpuja.

Jos vielä lopuksi palaan omiin tuloksiini, niin luulen, että keskeiset tekijät todennäköiseen huonoon menestymiseeni ovat aika ja lyhytmuisti. Jos viimeksi mainittu on olematon, kuten minulla (puhelinnumerokin on katsottava pätkittäin, koska pitkä numerosarja ei "mahdu" kerralla muistiin), se rajoittaa menestystä tehtävissä, joissa pitää esimerkiksi jatkaa numerosarjoja. Miten voi jatkaa jotakin, jos ei muista edellisiä. Aikatekijä tulee puolestaan vastaan siinä, että jotkut ihmiset nyt vain ovat hidasälyisempiä kuin toiset. Oikea vastaus löytyy kyllä, mutta sitä pitää vähän funtsailla. Testeissähän mietiskelemiseen ei ole aikaa, joten hitaudesta rangaistaan. No, ehkä hitaus on tyhmyyttä.

Edellä mainitsemani asiat saattavat liittyä yhteen siten, että lyhytmuistin pieni koko voi olla tekijä, joka pakottaa hitaampaan ajatteluun, kun tietoja on kaiveltava syvemmän muistin alueelta. Mieli toimii tehtäviä ratkaistaessa hitaasti kuten tietokone, jossa on vähän käyttömuistia. Ja aikaa kuluu liikaa, vaikka tulos olisikin oikea.

[Skeptikko]

Jos vielä lopuksi palaan omiin tuloksiini, niin luulen, että keskeiset tekijät todennäköiseen huonoon menestymiseeni ovat aika ja lyhytmuisti. Jos viimeksi mainittu on olematon, kuten minulla (puhelinnumerokin on katsottava pätkittäin, koska pitkä numerosarja ei "mahdu" kerralla muistiin), se rajoittaa menestystä tehtävissä, joissa pitää esimerkiksi jatkaa numerosarjoja. Miten voi jatkaa jotakin, jos ei muista edellisiä. Aikatekijä tulee puolestaan vastaan siinä, että jotkut ihmiset nyt vain ovat hidasälyisempiä kuin toiset. Oikea vastaus löytyy kyllä, mutta sitä pitää vähän funtsailla. Testeissähän mietiskelemiseen ei ole aikaa, joten hitaudesta rangaistaan. No, ehkä hitaus on tyhmyyttä.

En ole jaksanut seurata juuri muuta keskusteluanne, mutta näissä lukujonojen käytössä älykkyystesteissä minua on aina ihmetyttänyt jotkin seikat, kuten:

Muistaakseni jonkun yleisen älykkyyden määritelmän mukaan (jonka totuudesta voi olla montaa mieltä) älykkyyden ei pitäisi olla riippuvainen esimerkiksi koulutuksesta tms. Kuitenkin on aivan ilmeistä, että koulutus auttaa havaitsemaan tietyntyyppisiä säännöllisyyksiä lukujonoissa. Esimerkiksi etenkin matalamman tason ohjelmointia harrastaneille on hyvin helppoa tunnistaa tyypillisiä kahden potensseja ulkomuistista (esimerkiksi 2, 4, 8, 16, 32, 64, 128, 256, 512, 1024, 2048, 4096, 8192, 16384, 32768, 65536 jne). Samoin olen vakuuttunut siitä, että sillä onko henkilöllä matematiikasta hyvin alkeelliset taidot vai paremmat taidot, on aivan olennainen merkitys tunnistaa monia muita tyypillisiä säännöllisyyksiä lukujonoissa.

Toisaalta periaatteessa lukujonoja voi jatkaa mielivaltaisesti sopivasti perusteltuna, mutta yleensä tällaisen kyselyn laatineet psykologit eivät ole mitään matematiikan neroja, vaan hyväksyvät vain jonkun yhden ainoan oman ratkaisunsa (ilman sen kummempia perusteluja), joka lienee yleensä perusteluiltaan siitä yksinkertaisemmasta päästä. Lisäksi, jos testattavalla ei ole käsitystä tyypillisistä kikoista, joita tuollaisissa älykkyystestien lukujonoissa käytetään, voi hän yrittää hakea erilaisia turhan monimutkaisia säännönmukaisuuksia ja tuhlata aikaa tällaisiin turhan monimutkaisten vaihtoehtojen läpikäymiseen - etenkin, jos hänellä on tietämystä monien tällaisten mutkikkaampien vaihtoehtojen olemassaolosta (kuten vaikkapa onnellisista alkuluvuista).

[Finis Finlandiae]

Ehkä käytännön elämä on se kaikkein varmin ja vanhin testi. Fiksut pärjäävät paremmin.

Minun kirjoissani fiksuus ei ole yhtä kuin älykkyys, vaan sekoitus seuraavia: älykkyys + katutietämys (street wiseness) + viisaus. Noiden keskimääräisistä suhteista en osaa sanoa juuta enkä jaata.

[kilohauli]

Ehkä käytännön elämä on se kaikkein varmin ja vanhin testi. Fiksut pärjäävät paremmin.

Älykkyysosamäärän mittaaminen on tarkin olemassaoleva tapa ennustaa tätä elämässä pärjäämistä. Jos jollain yksittäisillä korkean älykkyysosamäärän valopäillä iso remmi luistaa, niin se ei tee tyhjäksi tätä älykkyysosamäärän erinomaista ennustuskykyä. Jos työnantaja saisi tietää yhden luvun, edes jollakin tasolla haastavaan tehtävään palkattavasta, niin parhaimpaan lopputulokseen työnantaja pääsee tietämällä palkattavan älykkyysosamäärän.

[Lalli IsoTalo]

... yleensä tällaisen kyselyn laatineet psykologit eivät ole mitään matematiikan neroja, vaan hyväksyvät vain jonkun yhden ainoan oman ratkaisunsa (ilman sen kummempia perusteluja), joka lienee yleensä "oikaksi"siitä yksinkertaisemmasta päästä.

Jeps.

Olen ollut huomaavinani, että toisiaan "oikeaksi valittu" vaihtoehto ei ole se, joka on lähinnä oikeata. Matikassa on tämä aika helppoa todistaa. Esimerkkejä ei nyt ole tarjota.

[Hankala Tapaus]

..."oikeaksi valittu" vaihtoehto ei ole se, joka on lähinnä oikeata. Matikassa on tämä aika helppoa todistaa. Esimerkkejä ei nyt ole tarjota.

Pii?

Näissä mittausasioissa kannattaa muistaa se, että mittaajan olisi hyvä olla mitattavaa teräväpäisempi, tai ainakin varustettu sellaisella egolla, joka kestää ikävän huomion siitä että mitattava on itseä nokkelampi.

Noin aiheeseen voisin lausua, että omasta mielestäni keskimääräistä älykkyysosamäärää tärkeämpää olisi kulttuuri, josta mitattava tulee. Älykkyys on ominaisuutena vähän niinkuin huipputeho moottoripyörässä. Hyödytön, jopa hengenvaarallinen ominaisuus sellaiselle, joka ei osaa sitä käyttää tai joka käyttää sitä vääriin asioihin.

[kilohauli]

https://m.youtube.com/watch?v=RxAhwYoZQKU

oikea vastaus on se loogisesti yksinkertaisin. tämä pätee yhtälailla alkupään helppoihin kuin loppupään vaikeisiin. loogisesti yksinkertaisin vaihtoehto luonnollisesti hämärtyy loppupään vaikeita tehtäviä kohti mentäessä. afrikkalainen huippuosaaja löytää alkupään helppoon tehtävään jonkin toisen (vaikean & väärän) logiikan useammin kuin valkoinen.

älykkyystutkimus on luotettavaa ja lepää tieteellisesti vankalla pohjalla. kaikeksi vahingoksi äo-tutkimus on monelta osalta nykyään tabu. ihmisrotuja ei kuulemma ole olemassa. vaikka lihavaa suomenpystykorvaa voi olla vaikea erottaa chow chowsta, niin natiivin suomalaisen erottaa kyllä afrikkalaisesta, vaikka jälkimmäinen olisi albiino. samalla tavalla randomin joukon afrikkalaisia pystyy erottamaan älykkyystestillä randomista joukosta suomalaisia.

[Spesialisti]

Ehkä käytännön elämä on se kaikkein varmin ja vanhin testi. Fiksut pärjäävät paremmin.

Minun kirjoissani fiksuus ei ole yhtä kuin älykkyys, vaan sekoitus seuraavia: älykkyys + katutietämys (street wise) + viisaus. Noiden keskimääräisistä suhteista en osaa sanoa juuta enkä jaata.

Älykkyysmittailun kanssa mennään yleensäkin harhaan jos älykkyys tarkoittaa pelkästään loogisia ja matemaattisia taitoja. Fiksutkin ihmiset yleisesti jakautuvat kieli- tai matikkapäisiksi. Lahjakkaat yksilöt ovat molempia. Näiden lisäksi viisautta on tunneäly jonka mittaaminen on vaikeaa.

[Activeman]

Monet maahanmuuttoon liittyvät kannanotot ovat varsin epä-älyllisiä. Pari esimerkkiä:
* Enbuske totesi kevään Pressiklubissa, että jokainen vähänkin älyllä varustettu henkilö ymmärtää, että "täytyyhän meidän auttaa ihmisiä".
* Löövi (SPR:n johtaja) totesi vähän aikaa sitten Ylen aamuradiossa, että täytyyhän niitä meressä hätään joutuneita auttaa, eihän niitä voi sinne jättää hukkumaan.

Luulen, että nämä molemmat henkilöt ovat ihan aidosti tuota mieltä.

Se, mikä noista kommenteista tekee epä-älyllisiä on, se A) maahanmuutto on varsin monimutkainen vyyhti ja B) siihen ei löydy mitään yksinkertaista lääkettä ja ainoa toimiva tapa on yrittää ottaa tuo monimutkainen kokonaisuus haltuun. Se ei ole helppoa ja vaatii panostusta. Tästä pari esimerkkiä alla.

Maahanmuutto käsitteenä on oikeastaan käyttökelvoton useimmissa keskusteluissa, koska se sisältää niin monta eri komponenttia. On Saksasta Nokialle töihin tuleva diplomi-insinööri. On Intiasta Koneelle tuleva teknikko. On Nigeriasta Lagosin miljoonakaupungista tuleva nuori kouluttamaton nuori, joka hakee parempaa elintasoa Euroopasta - mahdollisesti elämään elämänsä sosiaaliturvalla täällä olevien sukulaistensa esimerkin innostamana. On venäläinen rakennusmies, joka haluaa tulla töihin rakennuksille Helsinkiin. Ja sitten on niitä pakolaisia, jotka pakenivat sodan kauhuja Syyriasta ja jotka siellä ollessaan olivat aidossa hengenvaarassa.

Edellämainitusta näkee, että on mitä epä-älyllisintä niputtaa kaikki nuo ryhmät saman maahanmuuttaja-sateenvarjon alle. Useimmalle aliryhmälle pätee erilaiset maahantulokriteerit ja periaatteet.

Tuo Löövin kommentti on yhtälailla kehno älyllisesti. Tottakai merihädässä olevia ihmisiä pitää pelastaa. Mutta, on kuitenkin aivan eri asia, jos joku lähtee kumiveneellä Libyasta sellaisilla varustuksilla, että edes teoriassa vene ei pysty etenemään muutamaa kymmentä kilometriä pidemmälle (matka Libyan rannikolta Italian eteläkärkeen on noin viisi kertaa Helsinki-Tallinna etäisyys ja ne, jotka muistavat Raivo Roosnan tietävät, että tällaisia matkoja ei kyllä millään tavallisilla kumiveneillä tehdä). Yleensä ei siis ole tarkoitusta ylittää merta, vaan tarkoituksena on vain edetä siihen pisteeseen, jossa Golfo Azzurro ja muut "humanitääriset avustuslaivat" ovat odottamassa. Marine Traffic/AIS palvelun mukaan ne päivystävät yhtä kaukana Libyan rannikosta, kuin Helsingin Harmaja on Katajanokalta. Tässä on kyse aivan eri kontekstista, kuin merilakien määrittämästä pelastusvelvoitteesta.

Tämä maahanmuuttokeskustelun epä-älyllisyys ei mielestäni ole niinkään kysymys puutteellisesta älykkyydestä, vaan laiskuudesta. Ei jakseta paneutua näiden asioiden monimutkaisiin säikeisiin ja muodostaa kokonaiskuvaa, vaan haetaan nopeasti jokin pinnallinen musta-valkoinen yleistys, jota sitten hoetaan väsymiseen asti. Usein mukana on tietysti myös ideologinen painotus ja luonnollisesti myös vahvistusvinouma argumentointivirhe, jolloin uutisvirrasta poimitaan vain sellaisia uutisia, joita voidaan käyttää oman kannan vahvistamiseen. Sekään ei helpota vahvistusvinouman poistoa, että useimmat roikkuvat sosiaalisen median kuplassa, jossa ollaan kaikista asioista samaa mieltä.

[newspeak]

Monet maahanmuuttoon liittyvät kannanotot ovat varsin epä-älyllisiä. Pari esimerkkiä:
* Enbuske totesi kevään Pressiklubissa, että jokainen vähänkin älyllä varustettu henkilö ymmärtää, että "täytyyhän meidän auttaa ihmisiä".
* Löövi (SPR:n johtaja) totesi vähän aikaa sitten Ylen aamuradiossa, että täytyyhän niitä meressä hätään joutuneita auttaa, eihän niitä voi sinne jättää hukkumaan.

Luulen, että nämä molemmat henkilöt ovat ihan aidosti tuota mieltä.

Se, mikä noista kommenteista tekee epä-älyllisiä on, se A) maahanmuutto on varsin monimutkainen vyyhti ja B) siihen ei löydy mitään yksinkertaista lääkettä ja ainoa toimiva tapa on yrittää ottaa tuo monimutkainen kokonaisuus haltuun. Se ei ole helppoa ja vaatii panostusta.

Tuli mieleen elokuva (ja kirja) Yksin Marsissa (The Martian). Siinä päähenkilö jää yksin Marsiin ja hän joutuu käyttämään älyään selvitäkseen hengissä kuolleella planeetalla. Luonnollisesti tarinassa on myös monia muita ilmeisen älykkäitä hahmoja. Mikä esiintuomasi älykkyyteen ja ihmisten auttamiseen liittyvän dilemman tekee tarinan kannalta mielenkiintoiseksi on ihmisten reagoiminen päähenkilön pelastamiseksi matkan Marsiin ollessa melkoinen resursseja vaativa operaatio. Sikäli Yksin Marsissa voidaan nähdä tutkielmana maahanmuuttoon liittyvistä asioista.

...

Enbuske tuo kommentissaan esille älyllisyyden ja sekä Enbuske että Löövi moraalisen imperatiivin. Keskiössä on moraalinen imperatiivi eikä yksilön älykkyys, vaikka Enbuske älyyn (turhamaisuuteen) vetoaakin. Mikäli retoriikka toimii, kommenttien kuulija kokee huonoa omaatuntoa ja muuntaa käyttäytymistään. Tämä on ainoa mahdollinen älyllinen reaktio, mutta se voi johtaa useisiin erilaisiin lopputulemiin. Kuten kommenttisi loppuosiossa toitkin esille, mahdollisia skenaarioita on lukematon määrä. Pelkkään älykkyyteen vetoaminen on siis ongelmallista. Henkilö saattaa esimerkiksi aivan oikeutetusti kokea turvattomuutta tilanteessa, jossa hän tulee todennäköisesti ryöstetyksi epämääräisellä seudulla, kun kyseinen henkilö kieltäytyy auttamasta lähimmäistään. Moraalisesti kyseenalainen toiminta voi siis olla älykästä ilman kovin seikkaperäistä järjenkäyttöä.

Maahanmuuttokeskustelun älyllisyyttä ja epä-älyllisyyttä punnittaessa on siis muistettava, ettei kyse ole pelkästä älykkyydestä. Mitä enemmän erilaisia tilanteita tulee vastaan, aletaan edellyttämään jo viisautta.

...

Jos satun jäämään yksin avaruuteen kellumaan, olisi mukavaa, jos joku tulisi hakemaan minut sieltä kotiin. Liftaaminen kun on perin noloa.

[Aimo Räkä]

Tottakai merihädässä olevia ihmisiä pitää pelastaa.

Pelastetaan ja viedään kotiinsa tai ainakin kotiinpäin.

[migri]

Oli sen verran pitkä blogaus että en laittanut mukaan lainauksia koska ei voinut järkevästi lyhennellä ja tämä on syytä lukea kokonaan.

Hankamäki: Miksi länsimaalaisten älykkyys laskee?
"Euroopan ja Pohjois-Amerikan väestön täydentyminen Afrikasta ja Lähi-idän arabimaista voi selittää myös sen, miksi keskimääräinen älykkyys länsimaissa nyt laskee."

Me hommalaiset olemme tämänKIN tajunneet jo paljon aikaisemmin kuin tätä hallitsematonta maahanmuuttoa kannattavat. Olemme pystyneet jopa asiasta keskustelemaan tällä foorumilla ilman rasismi ym. ulinaa.

[Bordercollide]

Siirto keskustelusta Awakening: kohti kansallista heräämistä - kansainvälinen konferenssi 8.4.2018

Et siis näe Afrikan maiden ja Suomen eroa vaikka sanotaan nyt infrassa?

Tottakai näen. Miten tämä liittyi kysymykseen "älykyykyyden" määritelmästä ja ihmisen kyvystä sitä mitata?

"Älykkyys" ei todellakaan ole tieteellisesti todistettu fakta.

Millä selität yhtiskuntien järjettömät erot? Miksi tänne tulevista maahanmuuttajista tietyt ryhmät ei sopeudu yhteiskuntaan edes toisessa (tai esim. Ranskassa n:ssä) polvessa?

Kummasti nämä erot noudattelee aika pitkälti maiden älykkyysosamäärän keskimääräistä tasoa.

Uskot siis vakaasti ensinnäkin "älykkyys"- termin tieteelliseen validiteettiin?

Ja toiseksi mitätöit esim. kaikki ympäristötekijät ja muut yksilöiden ja yhteisöjen ympärillä olevien tekijöiden vaikutukset erilaisiin monisyisiin realiteettihin jotka vaikuttavat siihen mihin yksilöt joutuvat käyttämään aivokapasiteettinsa?

Vähättelet sitä tosiasiaa että älykkyystestit ovat tiettyjen muutamien yksittäisten vaikutusvaltaisten henkilöiden kasaan kyhäämiä testejä joita ei ole koskaan todistettu millään tavoin tieteellisesti oikeiksi?

[Arvoton]

Tänne järkätään jengiä, jotka ovat sukulaisten järjestämien avioliittojen tuotoksia. Arabit ja muut. Eivätkä ne enimmäkseen sekoitu täkäläiseen väestöön.

Vieläkö täällä joku uskoo, että Saharan eteläpuoliset ovat fiksuja kuin kasaarit?

[Eino P. Keravalta]

Arvoton, pidin siitä, että käytit sanaa 'kasaarit'.

Heistä on vaiettu.

[Kyklooppi]

Älykkyys joo mutta jos edes viisaus lisääntyisi.