2017-12-26 Kirjastonhoitaja tuhosi kirjan ideologisista syistä (Laasanen-causti)

[VeePee]

Pakko oli laittaa kirja varaukseen. Siinä täytyy olla paljon asiaa kun sen sisältö sattuu kovasti femakkomiehen sieluun. Ehkä muidenkin kannattaisi laittaa varaus kirjasta jos ei muuten niin vastalauseena orastaville kirjarovioille.

[guest8096]

Ei minullekaan Laasanen ole kovin tuttu, joten siksi minulla varmaan menivät sanat sekaisin ja kävin kirjastossa kysymässä, onko teillä uusinta Rouhimon kirjaa.

Mutta mitä siitäkin tulisi, jos jokainen hävittäisi kirjat joista eivät pidä tai jotka he kokevat uhaksi kuvitellulle oikeassaololleen, sen sijaan että kirjoittaisivat oman kirjan jossa kumoavat nuo asiat? Kirjaston työntekijöiltä loppuisivat työt, kun siellä ei olisi enää yhtään kirjaa jäljellä.

Tästä tapauksesta tulee mieleen SD:n äänestyslappujen piilottelu, jota omasta mielestään hyvät ihmiset harrastivat Ruotsin äänestyspaikoilla. Jos kaikki tekisivät samoin, niin valtiosta ei olisi mitään jäljellä.

[Henry]

Ketä kiinnostaa, niin kirjan ensimmäisen kolmanneksen voi lukea täältä... https://drive.google.com/file/d/0B6VZjBGVJHtaQ0IyUHNQcHdUUEE/view

Markkina-arvoteorian perusteesejä

1. Markkina-arvo kuvaa henkilöön kohdistuvaa potentiaalista kysyntää
pariutumismarkkinoilla. Mitä enemmän potentiaalista kysyntää henkilöön kohdistuu, sitä
korkeampi on hänen markkina-arvonsa ja sitä enemmän seksuaalista palkitsemisvaltaa
hänellä on.
2. Markkina-arvo ennustaa, kuinka tasokkaan partnerin henkilö kykenee hankkimaan.
3. Mitä lähempänä partnereiden markkina-arvot ovat toisiaan, sitä todennäköisemmin suhde
kestää.
4. Naisten markkina-arvot ovat keskimäärin miesten markkina-arvoja korkeammat, koska
naisiin kohdistuu suurempi kysyntä pariutumismarkkinoilla.
5. Naisten seksisuhdemarkkina-arvot ovat selvästi heidän parisuhdemarkkina-arvojaan
korkeammat.
6. Naiset saavuttavat markkina-arvohuippunsa nuorempina kuin miehet.
7. Miesten markkina-arvoissa on enemmän hajontaa kuin naisilla.

Pariutumismarkkinoiden erityispiirteitä

1. Kyseessä ovat vaihtokauppamarkkinat, jossa ei muodostu rahassa määriteltyä hintaa.
Jokainen yksilö vaihtaa kaikki tai ei mitään -periaatteella omien ominaisuuksiensa kimpun
toisen henkilön tarjoamien ominaisuuksien kimppuun.
2. Markkinat ovat jakaantuneet useisiin pienempiin osamarkkinoihin iän, asuinpaikan, rodun
ja muiden vastaajien tekijöiden mukaan sekä institutionaalisiin markkinapaikkoihin, kuten
kouluihin tai työpaikkoihin, ja suoriin markkinapaikkoihin, kuten baareihin ja
nettideittisivustoihin.
3. Ihmisten omaa seksuaalisuutta koskevan päätöksenteon tulee olla suhteellisen vapaata,
jotta voidaan puhua markkinoista.
4. Pariutumismarkkinat eroavat tehokkaasti toimivista taloudellisista markkinoista, koska
partnerinetsintäkustannukset ovat korkeat eikä raha kelpaa vaihdon välineeksi. Neuvottelut
suhteen aloittamisesta ovatkin usein aikaa vieviä.
5. Vaihdettavat tuotteet ovat heterogeenisia ja suurelta osaltaan näkymättömiä.
6. Toimijan keskeinen ongelma ei ole valitsemisessa vaan oman ja potentiaalisten
partnereiden markkina-arvojen selvittämisessä (eli sen, mitkä vaihtoehdot ovat ylipäätään
saavutettavissa olevia).
7. Miehet tarjoavat muita resursseja naisten seksuaalisuuden vastikkeeksi.

[Outo olio]

Entäpä jos kysymyksessä onkin vain väärinkäsitys? Mitä jos Ville Sirkiä on niin Alfa, että hänelle irtoaa liiankin kanssa, ja tästä syystä hän erehtyi kuvittelemaan, että Laasasen kirja ei voi pitää paikkaansa, vaan kyseessä on vain antifeministinen fiktio ja propaganda?

[Teaparty]

Entäpä jos kysymyksessä onkin vain väärinkäsitys? Mitä jos Ville Sirkiä on niin Alfa, että hänelle irtoaa liiankin kanssa, ja tästä syystä hän erehtyi kuvittelemaan, että Laasasen kirja ei voi pitää paikkaansa, vaan kyseessä on vain antifeministinen fiktio ja propaganda?

Soijapojat luulevat, että feminismi nostaa heidän markkina-arvoaan. Todellisuudessa vain päätyvät fem-vaimojensa ruskeiden ADHD-lasten elatusvelvollisiksi. 

[guest8096]

Markkina-arvo? Parin minuutin ajattelun jälkeen tuli mieleen seuraavaa:
-  Tämä on ihmisen esineellistemistä jossa kadotetaan tärkeitä puolia ihmisyydestä.
- Ihmisten tarpeet ja toiveet poikkeavat hyvinkin paljon, joten ei ihmisiä voi mitenkään yksiselitteisesti paremmuusjärjestykseen laittaa kysynnän eikä tarjonnan mukaan, jos nyt sellaisita ihmisten kyseessä ollessa viitsii puhuakaan.
- Kuvittelua tällainen markkina-arvoista jauhaminen!

[Jack]

Kirjastonhoitajat hankkivat kirjoja ja poistavat kirjoja. Se lienee heidän työtään. Otsikossa mainitussa tapauksessa ongelmaksi muodostui se, mitä kirjastonhoitaja kirjoitti tekemästään poistosta. Jos hän ei olisi maininnut asiaa, mitään kohua ei olisi noussut. Jos joku olisi kysynyt kirjan perään, kirjastonhoitaja olisi voinut keksiä tekosyyn sen poistamiselle. Kirja oli homeessa, tai sen päälle oli kaatunut kahvikuppi tms. Kerrankos sitä nyt turmeltuneita kirjoja hävitetään. Tai kirjastonhoitaja ei olisi enää "muistanut" syytä, miksi kyseinen kirja hävitettiin kymmenien muiden poistettavien joukossa.

[Teaparty]

Kirjastonhoitajat hankkivat kirjoja ja poistavat kirjoja. Se lienee heidän työtään. Otsikossa mainitussa tapauksessa ongelmaksi muodostui se, mitä kirjastonhoitaja kirjoitti tekemästään poistosta. Jos hän ei olisi maininnut asiaa, mitään kohua ei olisi noussut. Jos joku olisi kysynyt kirjan perään, kirjastonhoitaja olisi voinut keksiä tekosyyn sen poistamiselle. Kirja oli homeessa, tai sen päälle oli kaatunut kahvikuppi tms. Kerrankos sitä nyt turmeltuneita kirjoja hävitetään. Tai kirjastonhoitaja ei olisi enää "muistanut" syytä, miksi kyseinen kirja hävitettiin kymmenien muiden poistettavien joukossa.

Muistuu mieleen kuinka vielä 90-luvun alussa Solženitsynin kirjoja ei eräästä pk-seudun kirjastosta meinannut löytyä millään vaikka päätteen mukaan piti olla hyllyssä. Kirjat oli siirretty varastoon. Täti selitti syyksi, että kysyntä oli ollut kovin vähäistä 

[Dada]

Kirjastonhoitajat hankkivat kirjoja ja poistavat kirjoja. Se lienee heidän työtään.

Väärin.

Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes: "Kirjojen poistaminen ei ole yksittäisen virkailijan tehtävä. Kirjojen poistamiselle on olemassa selkeät periaatteet. Jos kirjaston kokoelmissa on jotakin omasta mielestään arveluttavaa, asiasta ollaan yhteydessä kirjaston kokoelmista vastaavaan palvelupäällikköön, joka yhdessä valitsijoiden kanssa tarkistaa, onko asiassa syytä ryhtyä toimenpiteisiin."

[Veikko]

--

Tästä tapauksesta tulee mieleen SD:n äänestyslappujen piilottelu, jota omasta mielestään hyvät ihmiset harrastivat Ruotsin äänestyspaikoilla. Jos kaikki tekisivät samoin, niin valtiosta ei olisi mitään jäljellä.

Nythän on vain niin, että monet - ehkä jopa useimmat - näistä rouhijoista ja SD:n äänestyslippujen jemmaajista juuri haluavat tuhota parinteisen kansallisvaltion demokratioineen ja vapauksineen. Nämähän ovat nimenomaan ja tarkoituksellisesti valtiota ja kansalaisia vastaan kohdennettuja hyökkäyksiä.

[RP]

Kirjastonhoitajat hankkivat kirjoja ja poistavat kirjoja. Se lienee heidän työtään.

Väärin.

Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes: "Kirjojen poistaminen ei ole yksittäisen virkailijan tehtävä. Kirjojen poistamiselle on olemassa selkeät periaatteet. Jos kirjaston kokoelmissa on jotakin omasta mielestään arveluttavaa, asiasta ollaan yhteydessä kirjaston kokoelmista vastaavaan palvelupäällikköön, joka yhdessä valitsijoiden kanssa tarkistaa, onko asiassa syytä ryhtyä toimenpiteisiin."

Veikkaisin, että Jack oli kyllä oikeassa. En usko, että edes kirjastolaitos olisi niin hierarkkinen (pun sort of like intended), että esimiehen lupa pitää käydä kysymässä, jos poistaa kirjan sen huonon kunnon takia.  Tokihan se olisi ollut tekosyy, mutta kukapa sitä jälkikäteen olisi selvittänyt.  Tietenkänä poistoa ei olisi voinut tehdä "arvelluttavuuden" takia, eikä siitä olisi pitänyt avautua facebookissa.

[Perttu Ahonen]

On tainnut oletettu kirjastosetäti pähkäillä, että hänen oletettu markkina-arvo nousee muiden oletettujen keskuudessa, kun hän rouhii olevaa todellisuutta käsittelevän kirjan.

[migri]

Kirjastonhoitajat hankkivat kirjoja ja poistavat kirjoja. Se lienee heidän työtään. Otsikossa mainitussa tapauksessa ongelmaksi muodostui se, mitä kirjastonhoitaja kirjoitti tekemästään poistosta. Jos hän ei olisi maininnut asiaa, mitään kohua ei olisi noussut. Jos joku olisi kysynyt kirjan perään, kirjastonhoitaja olisi voinut keksiä tekosyyn sen poistamiselle. Kirja oli homeessa, tai sen päälle oli kaatunut kahvikuppi tms. Kerrankos sitä nyt turmeltuneita kirjoja hävitetään. Tai kirjastonhoitaja ei olisi enää "muistanut" syytä, miksi kyseinen kirja hävitettiin kymmenien muiden poistettavien joukossa.

Juu, se on kirjastonhoitajan hommaa kyllä että hankkii ja poistaa kirjoja. Nyt on kyse ns. "hyvästä ihmisestä" (surkimuksesta) jonka pitää toitottaa omaa "paremmuuttaan" somessa aina kun tilaisuus tulee. Tällaiset haluavat vaikka väkisin mitä erilaisin verukkeiden avulla päästä/pysyä näiden "hyvien ihmisten" joukossa. Tätä samaa Loldiers of Odin pellesakkia jotka yrittävät hakea muiden hyväksyntää älyttömillä tempauksilla kun muuhun ei rahkeet riitä.

Vaarallista tosin on se että tällaiset pääsevät kuin koira veräjästä ja tuntuu että kirjaston porukat ovat mädättäjiä pahemmasta päästä.

[nimierkki]

Kirjastonhoitajat hankkivat kirjoja ja poistavat kirjoja. Se lienee heidän työtään.

Väärin.

Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes: "Kirjojen poistaminen ei ole yksittäisen virkailijan tehtävä. Kirjojen poistamiselle on olemassa selkeät periaatteet. Jos kirjaston kokoelmissa on jotakin omasta mielestään arveluttavaa, asiasta ollaan yhteydessä kirjaston kokoelmista vastaavaan palvelupäällikköön, joka yhdessä valitsijoiden kanssa tarkistaa, onko asiassa syytä ryhtyä toimenpiteisiin."

Eikun oikein. Olen kirjastonhoitaja, ja olen poistanut useamman kymmenen tuhatta kirjaa. Poistaminen on yksi keskeisimpiä kirjastonhoitajan töitä. Uutisoinnissa on mennyt sekaisin virkailija ja hoitaja, ja lisäksi Sartes varmaan tarkoitti sitä, että poistoperusteiden keksiminen ei ole yksittäisen virkailijan tehtävä. Mikään symposiumi ei siis kirjastoissa arvioi, että mikä kirja jää ja mikä poistuu. Toki on eroja kirjastoilla, osalla kirjastoja on erityinen tehtävä säilyttää kirjoja laajasti. Turun pääkirjastolla tällainen rooli lienee.

Turun keissi on varsin surullinen, kaveri teki minusta yksiselitteisesti väärin. En siis sano, että Laasasen kirjan poistaminen olisi sinänsä väärin. Jos se olisi aikoinaan meidän kirjastoon hankittu, niin hyvin todennäköisesti se olisi tullut jo pari vuotta sitten nollalainalistalle, ja olisin pistänyt sen pois. Perusteena poistoon olisi kuitenkin ollut se, että kirja ei kiinnosta asiakkaita, eikä se, että siinä on 'vääriä' ajatuksia.

Kirjastolaisten tehtävä on tarjota asiakkaille monipuolinen ja ajankohtainen kokoelma. Tuo asetelma jättää väistämättä tilaa kirjastonhoitajan subjektiiviselle harkinnalle. Nukun yöni ihan hyvin, aika harvoin huomaa, että on tullut poistaneeksi jotain sellaista, joka yht'äkkiä alkaakin kiinnostaa ihmisiä. Oma harkinta näkyy ehkä monessa tapauksessa enemmän siinä, että mitä ei poisteta. Hyllyssä tulee välillä haudottua kirjoja, jotka eivät ole vuosikausiin käyneet lainassa. Ei vaan pysty poistamaan, haluaa säilyttää ja pitää tarjolla jotain jonka arvioi tärkeäksi ja laadukkaaksi.

Kirjastonhoitajalla voi olla vahvoja näkemyksiä yhteiskunnasta ja arvoista. Ammattiylpeyteen kuitenkin pitäisi kuulua se, että kynnys ajatuspoliisiksi ryhtymisessä on korkealla. Kirjastoissa on myös sellaisia kirjoja, jotka minusta ovat aidosti arveluttavia. Homeopatiaa eläimille, uskonnollisia kirjoja joissa sairaus selitetään synnistä johtuvaksi ja kritisoidaan lääkkeitä. Paljon tavaraa jolla mummojen päät saat sekaisin ja sitten ne selittää tiskillä maailmanlopusta ja mikrosiruista. Silti niitä ei poisteta, sillä ne kiinnostavat asiakkaita. Kirjastonhoitajien ennakkoluulottomuudesta (tai osaamattomuudesta, ihan miten vaan) kertoo se, että jopa Jouko Pihon kirjoja on maakunnassamme pari kirjastoa hankkinut. Puhumattakaan siitä, että jonkun Harri Veijosen kirjoja löytyy myös! Monenlaista aineistoa siis hankitaan. En kyllä itse olisi Pihon kirjaa ostanut. Siellä se näkyy makaavan maakunnan ykköskirjastossa, ei ole kukaan lainannut tähän mennessä.

Hupaisinta tässä keississä on kuitenkin se, että Turun rouhijan toiminnan myötä Laasasen kirjoja ei pysty poistaaan moneen vuoteen :-) Kirja oli nätisti jämähtänyt hyllyyn, maakunnan alueella kirjaa oli lainattu jouluun mennessä pari kertaa tänä vuonna. Nyt niihin on tullut hetkessä varausjono, menee monta vuotta ennen kuin se taas pomppaa nollalainalistalle. Markkinointikikkana tämä kohu on siis ollut ihan yliveto, ei muuta kuin uutta painosta kiiruusti markkinoille!

[Veikko]

--
Turun keissi on varsin surullinen, kaveri teki minusta yksiselitteisesti väärin. En siis sano, että Laasasen kirjan poistaminen olisi sinänsä väärin. Jos se olisi aikoinaan meidän kirjastoon hankittu, niin hyvin todennäköisesti se olisi tullut jo pari vuotta sitten nollalainalistalle, ja olisin pistänyt sen pois. Perusteena poistoon olisi kuitenkin ollut se, että kirja ei kiinnosta asiakkaita, eikä se, että siinä on 'vääriä' ajatuksia.
--

Aikoina aiempina, kun käytin kunnallisten kirjastojen, silloin varsin laadukkaita, palveluita hyväkseni, en niinkään usein kuitenkaan lainannut kirjoja, vaan luin niitä - olen kohtalaisen nopea lukija - silloin rauhallisissa ja viihtyisissä kirjastoissa. Ja on monia kirjoja, joita oikeastaan vain selaa, joista tarkistaa jonkun asian, tai joita muuten vain lukee itse paikalla raahaamatta niitä kotiinsa.

No, nythän ajat ovat muuttuneet kirjastojenkin kohdalla varsin radikaalisti, mutta yksi asia tuossa alkoi ihmetyttämään. Miten mitataan sitä, miten kirjaa luetaan paikan päällä? Ilmeisesti ei mitenkään, vai kuinka? Nollalainalistalla, vaikka kuinka luettu ja selattu - siis pois vain.

[Profit]

Markkina-arvo? Parin minuutin ajattelun jälkeen tuli mieleen seuraavaa:
-  Tämä on ihmisen esineellistemistä jossa kadotetaan tärkeitä puolia ihmisyydestä.
- Ihmisten tarpeet ja toiveet poikkeavat hyvinkin paljon, joten ei ihmisiä voi mitenkään yksiselitteisesti paremmuusjärjestykseen laittaa kysynnän eikä tarjonnan mukaan, jos nyt sellaisita ihmisten kyseessä ollessa viitsii puhuakaan.
- Kuvittelua tällainen markkina-arvoista jauhaminen!

Olet ymmärtänyt väärin tuon käsitteen. Joku täyttää niitä tarpeita ja toiveita paljon useamman ihmisen kohdalla kuin toinen. Tällöin hänellä on korkea markkina-arvo. On hyvinkin yksiselitteistä laittaa järjestykseen markkina-arvon perusteella.

[Eino P. Keravalta]

Markkina-arvo? Parin minuutin ajattelun jälkeen tuli mieleen seuraavaa:
-  Tämä on ihmisen esineellistemistä jossa kadotetaan tärkeitä puolia ihmisyydestä.
- Ihmisten tarpeet ja toiveet poikkeavat hyvinkin paljon, joten ei ihmisiä voi mitenkään yksiselitteisesti paremmuusjärjestykseen laittaa kysynnän eikä tarjonnan mukaan, jos nyt sellaisita ihmisten kyseessä ollessa viitsii puhuakaan.
- Kuvittelua tällainen markkina-arvoista jauhaminen!

Olet ymmärtänyt väärin tuon käsitteen. Joku täyttää niitä tarpeita ja toiveita paljon useamman ihmisen kohdalla kuin toinen. Tällöin hänellä on korkea markkina-arvo. On hyvinkin yksiselitteistä laittaa järjestykseen markkina-arvon perusteella.

Te ette näköjään edes keskustele samasta asiasta.

Mutta eihän se minulle kuulu 

[Java]

Entäpä jos kysymyksessä onkin vain väärinkäsitys? Mitä jos Ville Sirkiä on niin Alfa, että hänelle irtoaa liiankin kanssa, ja tästä syystä hän erehtyi kuvittelemaan, että Laasasen kirja ei voi pitää paikkaansa, vaan kyseessä on vain antifeministinen fiktio ja propaganda?

No kyllä lähtökohtaisesti kirjastonhoitaja ei ole Alfa, ja kaverin kuva todistaa samaa!

[Mehud]

Kirjojen poistaminen käyttöasteen tai minkään muunkaan perusteella kirjastoista on sivistymätöntä. Vain huonokuntoisia kirjoja pitäisi voida poistaa. Tuollainen "catch and release" kirjastonhoito on kirjastonhoidon irvikuvaa. Kirja on kirjastonhoitajalle kuin "kesäkissa", silloin kun se ei enää ole tarpeellinen, niin se heitetään menemään.

Kirjastojen tehtävä on taltioda kirjallisuutta kansalaisten lainattavaksi, itse niiden hylkäämiseen puuttumatta. Älkää valittako tilojen puutteesta. Sitä olisi yhden vuoden monikulttuurisuuskuluilla voitu vuokrata sadantuhannen vuoden kirjoille.

[duc]

Painettu kirja on kärsinyt inflaation. Kirjallisuus oli sata vuotta sitten, aiemmista vuosisadoista puhumattakaan, volyymiltaan murto-osa nykyisestä. Kirjan kirjoittaminen oli ennen PC-aikaa (PC = personal computer) vaivalloinen, aikaa vievä ja kallis prosessi. Nyt kirjoja ilmestyy kuin sieniä sateella. Kirjastojen varastot eivät riitä, Helsingin yliopiston kirjaston varastoja lukuunottamatta, millään säilömään kaikkea edes Suomessa julkaistuja niteitä. Kirjastojen poistomyynneistä olen hankkinut niin monta kiinnostavaa kirjaa, romaaneja ja tietokirjallisuutta, että vaimo on usein kieltänyt minua ottamasta rahaa kirjastoon mukaan, koska vaikea on päästä ilman ostettua kirjaa kainalossa ulos, hyllyt pursuavat eikä ole paikkaa uusille niteille.

Ollaan Laasasen teeseistä mitä mieltä tahansa, on tärkeätä lukea myös tietoteoksia, joiden argumentteja ei allekirjoita. Mitä hyödyttää yleinen hymistely? Enemmän ajattelua vie eteenpäin asiallinen kritiikki. Tiede on itseään korjaavaa. Jos jonkun kirjoittajan väitteet ovat niin pahoja, että toinen päätyy heittämään teoksen silppuriin kirjahyllyyn palauttamisen sijaan, lienee ongelma enemmän silppuriin heittäjän kuin väitteiden esittäjän korvien välissä.

[nimierkki]

Miten mitataan sitä, miten kirjaa luetaan paikan päällä? Ilmeisesti ei mitenkään, vai kuinka? Nollalainalistalla, vaikka kuinka luettu ja selattu - siis pois vain.

Vaikea sitä on mitata. Lehtien lukemista esim. meidän kirjastossa on pyritty seuraamaan kahdella tavalla: Lukusalissa liikkuessa koetetaan huomaamatta silmäillä, että mitä  lehtiä ihmiset lukevat. Lisäksi pöytiin on jaettu vihkoja, joihin on pyydetty merkitsemään mitä lehteä lukee. Jotain pystyy huomaamaan myös asiakkaiden kyselyistä. Jos Seura jää tulematta, niin sitä kysytään  heti. Sienilehden tai Parnasson puuttumista ei huomaa kukaan, ei aina edes henkilökunta...Tulevalle vuodelle muistaakseni lopetettiin kokonaan joku valtion antama pieni raha, jolla pystyttiin tilaamaan muutamia pienempiä ja vähemmän luettuja lehtiä.

Asiakaskyselyillä on myös koetettu haarukoida esim. sitä, että mitä konsolipeliformaatteja ihmiset käyttävät.

Mehudin näkemys kirjastosta on minusta monella tavalla puusilmäinen. Kukin voi tehdä kotonaan testin. Otetaan yksi kirjahylly ja täytetään se kirjoilla. Sen jälkeen otetaan yksi pahvilaatikollinen kirjoja, ja laitetaan ne nätisti samaiseen kirjahyllyyn. Laittamatta jää.

Kirjastolla on käytössä tietty määrä kirjahyllyjä. Kirjoja tulee joka vuosi lisää, hyllyjä ei. On ihan samantekevää paljonko valtiovalta pistää rahaa monikulttuurisuuteen. Se raha ja kunnankirjaston hyllymäärä eivät korreloi keskenään.

Toisekseen enemmistö kirjastonkäyttäjistä tavaa mieluummin Sofia Ruusilan, Janni Hussin ja vastaavien fitness-kirjoja, kuin vaikka Anne Sällylän vanhoja jumppakirjoja. Kun ne Sällylät pistää rouhintaan, saa Hussit paremmin näkyville. Kiireinen emäntä nappaa kirjan kainaloon ja venyttelee illalla isännän iloksi.

[Veikko]

--
Mehudin näkemys kirjastosta on minusta monella tavalla puusilmäinen. Kukin voi tehdä kotonaan testin. Otetaan yksi kirjahylly ja täytetään se kirjoilla. Sen jälkeen otetaan yksi pahvilaatikollinen kirjoja, ja laitetaan ne nätisti samaiseen kirjahyllyyn. Laittamatta jää.
--

Puusilmäisyys tässä ei ehkä ole sillä puolella kuin väität. Olen tehnyt tämän testin kotona. Olen täyttänyt kirjahyllyn ja täyttänyt sen toisenkin kerran - siis laittanut toiset kirjat uuteen riviin toisten kirjojen eteen. Kun tämä ei ole riittänyt, olen varastoinut kirjoja muulla tavalla. Kirjoja voi varastoida, ja kirjastolla pitäisi olla siihen valmiudet. Muutamaan neliöön saa varastoitua uskomattoman paljon kirjoja - tämäkin on siis tullut kokeiltua.

Jos kirjastosta on tullut vain tämänhetkisen pintakirjallisuuden suosituimpien kappaleiden jatkuvasti vaihtuva näyteikkuna, niin se on menettänyt kaiken sivistävän merkityksensä. Ja oikeastaan kaiken sen merkityksen, jota varten julkiset kirjastot perustettiin, ja siitä on tullut vain yksi osa kaikkein halpahintaisinta Somaa*.

* Uljas uusi maailma

[dothefake]

Olen nukkunut jo useita vuosia palatsini kirjastohuoneessa.

[foobar]

--
Turun keissi on varsin surullinen, kaveri teki minusta yksiselitteisesti väärin. En siis sano, että Laasasen kirjan poistaminen olisi sinänsä väärin. Jos se olisi aikoinaan meidän kirjastoon hankittu, niin hyvin todennäköisesti se olisi tullut jo pari vuotta sitten nollalainalistalle, ja olisin pistänyt sen pois. Perusteena poistoon olisi kuitenkin ollut se, että kirja ei kiinnosta asiakkaita, eikä se, että siinä on 'vääriä' ajatuksia.
--

Aikoina aiempina, kun käytin kunnallisten kirjastojen, silloin varsin laadukkaita, palveluita hyväkseni, en niinkään usein kuitenkaan lainannut kirjoja, vaan luin niitä - olen kohtalaisen nopea lukija - silloin rauhallisissa ja viihtyisissä kirjastoissa. Ja on monia kirjoja, joita oikeastaan vain selaa, joista tarkistaa jonkun asian, tai joita muuten vain lukee itse paikalla raahaamatta niitä kotiinsa.

No, nythän ajat ovat muuttuneet kirjastojenkin kohdalla varsin radikaalisti, mutta yksi asia tuossa alkoi ihmetyttämään. Miten mitataan sitä, miten kirjaa luetaan paikan päällä? Ilmeisesti ei mitenkään, vai kuinka? Nollalainalistalla, vaikka kuinka luettu ja selattu - siis pois vain.

Ehkäpä iloinen rumpumusiikki ja nuorten veteraanien jihadhuuto onkin otettu osaksi kirjastojärjestelmää jotta kirjojen lukuastetta voitaisiin mitata tehokkaammin, koska paikan päällä lukeminen ja ylipäänsä ajattelu on tehty mahdottomaksi.

[Pölhökustaa]

Jos kirjastosta on tullut vain tämänhetkisen pintakirjallisuuden suosituimpien kappaleiden jatkuvasti vaihtuva näyteikkuna, niin se on menettänyt kaiken sivistävän merkityksensä. Ja oikeastaan kaiken sen merkityksen, jota varten julkiset kirjastot perustettiin, ja siitä on tullut vain yksi osa kaikkein halpahintaisinta Somaa*.

* Uljas uusi maailma

Mutta eihän nimimerkki Nimierkki edes näin sanonutkaan..?

Toisaalta, kutsumalla jonkin ihmisen ajattelutapaa puusilmäiseksi, voi tuskin yksikään nimi(m)erkki välttyä altistamasta itseään vastareaktiolle muiden taholta..

On silti mielestäni saivartelua esittää omia säilöntäratkaisujaan, ja yksinkertaistamista tehdä vanhojen, ei-luettujen kirjojen poistamisesta johtopäätös, että kirjasto olisi muuttunut pintakirjallisuuden tarjoajaksi. Päinvastoin, uutuushyllyä tms. selaamalla löytyy niin monenmoista mielenkiintoista kirjaa historian, kulttuurin, muistelmien jne. saralta että oikein harmittaa se, että aika ei kaikkeen riitä. Mistään pintakirjallisuudesta ei ole kyse, mutta uutuuksista kylläkin.

Itse olen kirjaston aktiivikäyttäjä, ja arvostan sitä, että hyllyt ovat selkeät ja kaikki kirjat nähtävissä. Jos haen jotain erityistä kirjaa, tutkin sen saatavuutta netistä, ja tarvittaessa varaan (eli tilaan) sen lähikirjastooni. Ymmärrän sen, että kaikkea ei voi saada. Olisi hankala yhtälö sovittaa jatkuva uusien kirjojen tulva sekä kaiken kirjallisuuden säilöminen helposti löydettävästi, ilman että lattianeliöitä ja varastokuutioita lisättäisiin, aikana jolloin määrärahat ovat yhä tiukemmalla.

Tai olisihan siihen ratkaisukin - kirjojen laajamittainen digitaalinen tallennus. En tosin tiedä missä mitassa tätä harjoitetaan.

Niin, ja tämä kaikki on jo hieman etäällä erään suvaitsevaisen turkulaisen kirjastovirkailjan ajatuspoliisiudesta.

[hamppari]

Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että moni on varmaan mielissään siitä, että roomalaiset aikanaan tuhosivat Aleksandrian kirjaston. Kuka niitä vanhoja kirjoja enää viitsisi lukea. Sitäpaitsi niitähän voi lukea netistä.

[Pölhökustaa]

Tätä ketjua lukiessa tulee mieleen, että moni on varmaan mielissään siitä, että roomalaiset aikanaan tuhosivat Aleksandrian kirjaston. Kuka niitä vanhoja kirjoja enää viitsisi lukea. Sitäpaitsi niitähän voi lukea netistä.

Well, that escalated quickly! 

Mistäs moinen kaikkien aasinhäntien äiti?

Mistä lähtien kansalliskirjastotasoiset muinaisaarteet on rinnastettu sataan ylimääräiseen kappaleeseen kirjaan A tai B, joita kukaan ei enää lainaa hyvinvointivaltion kirjaston hyllyiltä, ja jotka tilan- ja kiinnostuksenpuutteen vuoksi rouhitaan pois tieltä.

Pitäisikö jossain päin Suomea olla muutaman Roope Ankan rahasäiliön verran varastotilaa, jossa olisi kasassa kaikki Suomen kirjastoista poistetut teokset odottamassa lukijoitaan? Parisataa kappaletta kutakin nimikettä?

Ei sen puoleen, varmaan ainakin roomalaisten legioonan komentaja oli mielissään Aleksandrian kirjaston tuhosta.

[nimierkki]

Olen täyttänyt kirjahyllyn ja täyttänyt sen toisenkin kerran - siis laittanut toiset kirjat uuteen riviin toisten kirjojen eteen. Kun tämä ei ole riittänyt, olen varastoinut kirjoja muulla tavalla. Kirjoja voi varastoida, ja kirjastolla pitäisi olla siihen valmiudet. Muutamaan neliöön saa varastoitua uskomattoman paljon kirjoja - tämäkin on siis tullut kokeiltua.

Jos kirjastosta on tullut vain tämänhetkisen pintakirjallisuuden suosituimpien kappaleiden jatkuvasti vaihtuva näyteikkuna, niin se on menettänyt kaiken sivistävän merkityksensä. Ja oikeastaan kaiken sen merkityksen, jota varten julkiset kirjastot perustettiin, ja siitä on tullut vain yksi osa kaikkein halpahintaisinta Somaa*.

* Uljas uusi maailma

Kyllä minun omissa kirjahyllyissä kirjat on kaksissa riveissä, niitä on hyllyjen päällä, pahvilaatikoissa varastossa jne. Missään kirjastossa näin ei kuitenkaan toimita. Jos tuo olisi järkevä malli kirjastolle, niin eiköhän joku olisi sen jo keksinyt?

Visio kirjaröykkiöiden täyttämästä ahtaasta pölyisestä tilasta, jossa ihmiset kaivelevat laatikoista ja hyllyjen takaa Anne Sällylän jumppakirjoja ja 1980 -luvun matkaoppaita Norjasta, ei minusta ole synonyymi sivistykselle. Muutamalle ihmiselle se se selvästi on taivas. Veronmaksajien enemmistön tarvetta se ei palvele. Kunta priorisoi rahankäyttönsä. Krikettihallien ja hevospooloareenoiden sijaan rakennetaan uimahalleja ja valaistuja kuntoreittejä, koska nämä palvelevat laajempaa yleisöä. Aivan samalla tavalla kirjasto palvelee enemmistön tarpeita paremmin kuin varasto. Ostin juuri (valitettavan kalliilla) Unipressilta historiakirjoja, hyllyssämme olleet versiot olivat monen maan kohdalla luvattoman vanhoja. Uusien kirjojen tullessa vanhoja poistettiin. Kuvitellaanpa tilanne. Asiakas tulee kirjastoon ja haluaa lukea Englannin historiasta. Hän saapuu valoisaan siistiin saliin ja marssii historiahyllylle. Siellä hän huomaa, että uusi kirja on nätisti esillä hyllyn päädyssä, oikein houkuttelevasti siinä kiiltelee. Tuoretta ajankohtaista tietoa, eikun lainaan ja kotiin lukemaan. Tai sitten hän saapuu siihen kirjavarastoon. Etsii oikean hyllyn, nostelee ekan rivin kirjoja pois tieltä, hakee tikapuut ja kiipeää hyllyn päälle, mutta ei vaan löydy. Sitten hän kysyy henkilökunnalta, joka tarkistaa koneelta. Kirja onkin takavarastossa pahvilaatikossa 16! Joten ainoa asiakaspalvelussa oleva henkilö lähtee varastoon kaivelemaan pahvilaatikoita. Vähän selkä naksuu tädillä kun nostelee lootia, mutta jo 15 minuutin kaivelun jälkeen hän löytää kirjan ja kiikuttaa sen asiakkaalle. Tämän ajan muut ihmiset ovat jonottaneet palvelua. Asiakkaan kysyessä, että miksi kirja ei ole helpommin saamatteilla, tokaisee täti "koska sivistys".

Ihan toisenlaisen uhan kirjan ja perinteiselle kirjastokäsitykselle muodostaa överiksi vedetty näkemys kirjastosta tapahtumatuottajana. Kyllä, kirjasto on kansalaisten olohuone ja siellä voi olla tapahtumia, mutta jatkuva bongorummutus ja suorastaan tietoisesti lisätty hälinä häiritsee monia. Monessa uudessa kirjastossa huomaa, että kirjoille varattua tilaa on pienennetty ja lisätty erilaista oleskelu- ja työskentelytilaa. Voi hyvin olla että tulevaisuudessa tämä onnistuu paremmin sähköisten kirjojen lisääntyessä. E-kirjat on kuitenkin vielä  marginaalinen aineisto, että fyysisen tilan vähentäminen kirjoilta tarkoittaa väistämättä kokonaistarjonnan vähenemistä. Lehtien osalta tilanne on parempi. Esimerkiksi e-press palvelu on erinomainen. Vanhuksetkin pystyy opettamaan sitä käyttämään. Lehdille varattua tilaa voidaan pienentää, kun asiakkaat pääsevät lukemaan lehdet kirjaston koneilta.

[Shemeikka]

Pitäisikö jossain päin Suomea olla muutaman Roope Ankan rahasäiliön verran varastotilaa, jossa olisi kasassa kaikki Suomen kirjastoista poistetut teokset

Tuontyyppinen kirjasto on olemassa. On olemassa kirjasto nimeltä Varastokirjasto, olikohan Jyväskylässä. Olen sieltä kaukolainoja tehnyt.

[Syämmistynyt]

Onhan Varastokirjasto, johon on säilötty kaikki mahdollinen.  Vaari-tietokannasta voi katsella puuttuvaa teosta, ja siinä on ohjeet miten tilata haettavaksi omasta kirjastosta.

http://www.varastokirjasto.fi/kaukolainaus/varastokirjaston-palvelut-henkiloasiakkaille/

Olen joskus tuolta tilannut jonkun lasten- tai nuortenkirjan, jonka muistan pienenä lukeneeni, mutta joka on mualta kadonnut.

Lisäys: Sijaitsee fyysisesti Kuopiossa, mutta on siirtymässä Mikkelin:

https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/297d1a74-d1fd-43d7-a805-1700456df516