2016-05-01: HS: Turvapaikanhakijoista puolessa vuodessa koodareita

[Skeptikko]

Muuntokoulutukseen tulevat opiskelijat suorittavat yliopiston alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon. Koulutus on tarkoitettu pääosin ihmisille, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet korkeakoulu- tai opistoasteen tutkinnon.

Kuulin aikoinaan tällaista pyörittäneeltä henkilöltä, että korkeakoulutaustasta huolimatta suurelle osalle/suurimmalle osalle tuntui ohjelmoinnin perusteiden opettaminenkin melko toivottomalta tervanjuonnilta. Jos esimerkiksi annettiin esimerkkiohjelma, joka piirsi vaakasuoran viivan ja pyydettiin muokkaamaan sitä siten, että se piirtääkin pystysuoran viivan, niin tämä alkoi olla jo liian vaikea tehtävä...

Tuon sanottuani, tulee mieleeni eräs käsittääkseni humanistiseksi laskettavalta alalta koulutuksen saanut henkilö, joka oli ilmeisesti omaa harrastuneisuuttaan tehnyt (ehkä teini-iästä lähtien) ohjelmointiakin ja teki sitä sitten työelämässä omalle alalleen liittyvässä työssä. Vaikka hänellä ei ohjelmointiin liittyvä tietämys ehkä ollutkaan aivan niin laajaa kuin henkilöllä, joka on keskittynyt ohjelmointiin, oli hän useilta muilta osin vähintään keskinkertaisen ammattilaisohjelmoijan tasolla mentaalisen hahmottamisen, oman tietämyksensä rajojen tuntemuksen, oikean asenteen yms suhteen. Voisi kai sanoa, että hän oli jonkinlainen luonnonlahjakkuus, vaikka toki osa lahjakkuudeksi katsotuistakin ominaisuuksista niin ohjelmoinnissa, viulunsoitossa, piirtämisessä yms on myös opittua.

Oma käsitykseni on se, että jos ei ole ennen aikuisikää harrastanut vaikkapa ohjelmointia, viulunsoittoa, taitoluistelua tms, niin sellaista on aika vaikea enää oppia tyhjästä aikuisiällä. Ehkä aivot eivät ole enää niin mukautuvaisia (vähän niin kuin kielten ääntämyksen oppimisen suhteen lapsuusiän jälkeen) tai aikuisiällä on vaikea löytää riittävästi aikaa siihen, että opettelee kunnolla jonkun aivan uuden taidon.

[Spesialisti]

Tupaha-koodarin työpäivä:

syntax error...
syntax error...
syntax error...

# kahvitauko #

syntax error...
syntax error...
syntax error...

# lounas #

syntax error...
syntax error...

# kotipuhelu #

syntax error...
syntax error...
syntax error...

Tupaha-koodari:" On tää kovaa hommaa, kuka nämäkin syntax errorit tekisi jos en minä?"

syntax error...
syntax error...
syntax error...

# kotiinlähtö #

Pääsenkö tällä huippukoodariksi? BASIC-typöpäivä:

10 FOR  työtunnit= 1 TO 8
20  WAIT 10 MIN
30  GO SUBROUTINE Kahvipaussi
40   NEXT työtunnit
50  IF työtunnit=8 then print "Jaaha, taidan lähtee sutiin tältä päivältä"
      ELSE="No häivyn joka tapauksessa"
END PROGRAM

60 SUBROUTINE Kahvipaussi
70  INPUT "Kuppimäärä?", kmäärä
80     FOR juontikerrat = 1 TO kmäärä
90    WAIT 10 minutes
100        PRINT "Kaadas pimatsu lämmikettä!"
110   NEXT juontikerrat
120     GOTO 10
     

[Eino P. Keravalta]

Koodaus for daugs and wommen.

[Uuno Nuivanen]

Very bad code. For dogs and vomen. We want our salary!

[Niobium]

Sosiologi oli heitto, tarkoitus oli kumminkin alleviivata sitä, että ihmisillä on erilaisia älykkyyksiä. Sosiaalinen, matemaattinen, kielellinen, liikunnallinen jne. Ne tunnistamalla ja ohjaamalla alusta saakka oikealle uralle saadaan sekä elämäänsä tyytyväinen, että yhteiskunnalle hyödyllinen ihminen.

Toisaalta ihan syystäkin yliopistojen hakukriteereissä painotetaan kaikilla aloilla pitkän matematiikan ylioppilaskirjoitusten arvosanaa. Jonkinlaista kapasiteettia systemaattiseen ajatteluun tutkimustyö aina vaatii, ja suurten kokonaisuuksien hallintaa. Eli kyllä moni yliopisto-opiskelija on tietynlaista "koodarityyppiä", vaikka oma mielenkiinto muualle suuntautuisikin. Voisi sanoa, että menestyksekäs yliopistossa opiskelu vaatii aina hieman jonkinasteista "autismia".

Matematiikka on mielestäni sitä puhtainta loogisuutta. Sen soveltaminen käytännössä sitten menee yksilöittäin, itse en meinannut päästä lukion matematiikasta läpi mutta päädyin silti lukemaan kemiaa. Kyse oli siitä, että miten matematiikka kytkeytyi omaan suuntautuneisuuteni. Kun kemia ja matematiikka kohtasivat, kaikki oli päivänselvää ja heittämällä läpi. Eli löysin oman lokeroni, havainnointi ja vaikuttaminen havaintojen perusteella. Takaisinkytkentä matematiikan avulla avasi aivan uuden maailman.

Koodaaminen vaatii käsittääkseni samanlaista suuntautumista, pitää ymmärtää kokonaisuutta sekä mikä on tavoite, hallita työkalut joilla sinne päästään. Tämä on se kompastuskivi. Jotta tekijä tuottaa hyvää tulosta, niin hänen pitää hallita ja ymmärtää aika monta asiaa. Se ei valitettavasti tapahdu sormia napsauttamalla, kuten Grahn-Laasonen uskoo.

[Iku-routa]

Sosiologi oli heitto, tarkoitus oli kumminkin alleviivata sitä, että ihmisillä on erilaisia älykkyyksiä. Sosiaalinen, matemaattinen, kielellinen, liikunnallinen jne. Ne tunnistamalla ja ohjaamalla alusta saakka oikealle uralle saadaan sekä elämäänsä tyytyväinen, että yhteiskunnalle hyödyllinen ihminen.

Viimeksi kun aiheeseen tutustuin, tuo "useita älykkyyksiä" teoria todettiin aika lailla tuubaksi. Ei ole mitään sellaista "muuta älykkyyttä", joka ei vahvasti korreloi mitattavan älykkyyden kanssa.

[Niobium]

Sosiologi oli heitto, tarkoitus oli kumminkin alleviivata sitä, että ihmisillä on erilaisia älykkyyksiä. Sosiaalinen, matemaattinen, kielellinen, liikunnallinen jne. Ne tunnistamalla ja ohjaamalla alusta saakka oikealle uralle saadaan sekä elämäänsä tyytyväinen, että yhteiskunnalle hyödyllinen ihminen.

Viimeksi kun aiheeseen tutustuin, tuo "useita älykkyyksiä" teoria todettiin aika lailla tuubaksi. Ei ole mitään sellaista "muuta älykkyyttä", joka ei vahvasti korreloi mitattavan älykkyyden kanssa.

Korrelaatiota toki varmasti on sen kautta, että normaaliälykäs ihminen on ylipäätään kiinnostunut asioista ja halukas oppimaan muutakin kuin reitin työpaikalle ja kahvituntien ajankohdat. Eri tavalla suuntautunut ihminen sitten saattaa olla kiinnostunut siitä, mitä koneen sisällä tapahtuu tai siitä, miten saa työkaverin jujutettua tekemään itselle kuuluvia hommia. Joku saattaa siinä koneen ääressä miettiä sitä, miten tuon ämpärin saisi helpommin nostettua lattialta ja kaadettua sen sisällön koneeseen.

Sitten on niitä, joita ei vaan kiinnosta. Kone on kone, jos se ei toimi niin joku korjaa. Minä vaan seison tässä ja painan nappia.

Olisiko mielestäsi "suuntautuneisuus" kelpo termi kuvaamaan "erilaisia älykkyyksiä"?

[Siili]

Viimeksi kun aiheeseen tutustuin, tuo "useita älykkyyksiä" teoria todettiin aika lailla tuubaksi. Ei ole mitään sellaista "muuta älykkyyttä", joka ei vahvasti korreloi mitattavan älykkyyden kanssa.

Ihan mielenkiinnosta:  mittaavatko älykkyystestit jotain muutakin kuin loogista päättelykykyä?  Ne kai pyritään tekemään mahdollisimman riippumattomiksi kulttuuritekijöistä, mutta se lienee melkoisen haastavaa. 

Ehkäpä joillakin on kova tarve leimata "älykkyydeksi" kaikenlainen toiminta, joka tuo etua joissakin tilanteissa?  Voisiko sata metriä kymmeneen sekuntiin pinkovaa kutsua "fyysisesti älykkääksi"? 

[Iku-routa]

Ihan mielenkiinnosta:  mittaavatko älykkyystestit jotain muutakin kuin loogista päättelykykyä?  Ne kai pyritään tekemään mahdollisimman riippumattomiksi kulttuuritekijöistä, mutta se lienee melkoisen haastavaa. 

Ehkäpä joillakin on kova tarve leimata "älykkyydeksi" kaikenlainen toiminta, joka tuo etua joissakin tilanteissa?  Voisiko sata metriä kymmeneen sekuntiin pinkovaa kutsua "fyysisesti älykkääksi"?

En tiedä. Minulla on kuva, että niissä pyritään ratkaisemaan kuviosarjoja, jotka käyvät alati monimutkaisemmiksi. Veikkaan, että siinäkin on kyllä väliinputoajansa.

Tiedän erään ihminen joka on "matemaattisesti sokea". Hän ei ymmärrä esimerkiksi analogista kelloa lainkaan. Se on jotenkin häimä juttu. Hän on vähintään normaaliälyinen, sillä tekee työtä, josta ei voisi mitenkään muuten selvitä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Dyscalculia

[Jepulis]

Erityisesti softapuolella helpot asiat on tehty jo, tai niille ei yksinkertaisesti ole vain tilausta.

Se on tarkalleen noin. Minä olen tehnyt muutamia ohjelmistoja aiemmalla uralla ja osaisin ihan varmasti vieläkin koodata, myös kielillä johon en ole vielä tutustunut, koska teoriassa konsepti on samankaltainen, jos sellainen tarve ihmeen kautta tulisi. Jopa konekieltä on muutamassa koneenrakennusprojikassa hivottu. Mutta varmuudella uutta sellaista lähtöä ei tule tällä planeetalla. Ne ajat on ohi.

Jo silloin muinoin koodaamista vielä tärkeämpi oli pystyä omaksumaan sitä tehtävän aluetta mihin koodia tehtiin, sanotaan tätä lisäelementtiä nyt vaikka asiakkaan tarpeen ymmärtämiseksi tai miksi haluaakaan. Pelialallakin on tietenkin syytä tuntea vastaavia asioita. Nyt se tuntematon elementti on paljon aiempaa tärkeämpää, jos mitään aitoa tulosta, sitä "uutta", aikoo koskaan saada aikaiseksi.
Miten täysin nollasta aloittava kielitaidoton voi olla kuin riesa oikeille tekijöille ryhmässä?

Helpot nakit tosiaan hoidettiin sillon joskus.

Maailma muuttui. Kun aloitin joskus pikkupoikana, ensimmäinen kosketus ns. tietokoneisiin oli CP/M käyttöjärjestelmän sisältänyt pöytäkone. Sellaiset oli hepreaa vanhemmille. Jos osasi koodata systeemin, joka antaa postinumerolla paikkakunnan, olit näkevä sokeiden sakissa. (Sivumennen, miksiköhän aika usein nykyään senkaltaiset rutiinitapaukset silti unohdetaan, käyttäjällä ei enää väliä?)  Ensimmäinen kosketus ohjelmointiin oli APL-kieliset pikku tehtävät. Oma ensimmäinen ohjelmoitava kone oli kesätyörahoilla hankittu Vic-20, johon ei muuten ollut varaa aluksi hankkia edes omaa tallennusasemaa, joten sellaisena toimi muistilehtiö.

Nykyään kännykkäsi on tuhansia kertoja kyvykkäämpi useimmissa asioissa kuin mikään silloinen pöytäkone. Kaikki tavanomainen ohjelma on tehty sisälle systeemiin jo kauan ennen kuin se kännykkä tuli kauppaan. Nämä "tee itte apsi ja tienaa miljoona"-jutut on minun katsannostani ja tämän historian eläneenä yksinkertaisest korneja.

Eikä se parin kuukauden kurssilainen todennäköisesti edes osaisi implementoida sitä postinumeroesimerkin tapaista idioottimaisen yksinkertaista asiaa yhteenkään hyödylliseen kohtaan missään järjellisessä kokonaisuudessa, vaikka juuri se pienin loru juuri ja juuri saataisiin parhaiden heistä oppimaan. Tänäpäivänä voisi niukin naukin olla hyödyllistä osata koodata karttasoftan lisäke, joka ympäri planeettaa antaa sijaintikohdassaan osoitteen ja postinumeron klikatessa tai päinvastoin osoitetta klikatessa sen kartan. Mutku nekin on jo tehty ja kaikkien käytössä.

Tietenkin aina jossain on yksittäinen jannu, joka koodaa angrybirdsin tapaisen peliidean ja saa 100 miljoonaa, mutta ei sitä tarinaa monisteta varsinkaan parin kuukauden kurssilla.

[starsailor]

Looginen älykkyys on juuri älykkyyden perusta, koska kaikessa tarvii kykyä loogiseen ymmärtämiseen: mikä johtaa mihin ja jos A -> X -> B, niin kykyä arvoida, että mitä X voisi olla, vaikka siitä ei ole varmaa dataa. Älykkyystestit mittaavat sitä aivojen prosessointikykyä, jossa vaaditaan siirtämään tavaraa välimuistiin, tekemään joku suoritus ja sitten ottaman tallennettu tieto välimuisista mukaan saadakseen oikean lopputuloksen.

Olen itse koodannut ympäristössä, jossa valtaosalla on ollut joku muu kuin tekninen tausta, johtuen alkup. it-boomista ja silloin ainakin raha motivoi ihmisiä opettelemaan koodausta, mutta todennäköisesti valtaosa näistä ei-teknisen taustan omaavista oli myös matemaattisesti hyviä. Parhaat koodarit on kyllä niitä, joilla on tekninen tausta ja harrastuneisuus elektroniikasta ja koodauksesta. Nuo kaksi jälkimmäistä kun yhdistyy, niin yleensä kyseessä on huippuyksilö.

[Spesialisti]

Viimeksi kun aiheeseen tutustuin, tuo "useita älykkyyksiä" teoria todettiin aika lailla tuubaksi. Ei ole mitään sellaista "muuta älykkyyttä", joka ei vahvasti korreloi mitattavan älykkyyden kanssa.

Ihan mielenkiinnosta:  mittaavatko älykkyystestit jotain muutakin kuin loogista päättelykykyä?  Ne kai pyritään tekemään mahdollisimman riippumattomiksi kulttuuritekijöistä, mutta se lienee melkoisen haastavaa. 

Ehkäpä joillakin on kova tarve leimata "älykkyydeksi" kaikenlainen toiminta, joka tuo etua joissakin tilanteissa?  Voisiko sata metriä kymmeneen sekuntiin pinkovaa kutsua "fyysisesti älykkääksi"?

Onko mielestäsi sellainen ihminen tyhmä, jolla on huono numeraalinen ymmärrys, mutta osaa vaikkapa kirjoittaa ja säveltää upeasti? Historia on näitä tapauksia ja legendoja väärällään.
Henkisen suuntautuneisuudensa vuoksi he ajautuvat usein taloudellisiin vaikeuksiin.

Looginen lahjakkuus on erilaista kuin vaikkapa kirjallinen ja taiteellinen lahjakkuus. Nämä näkyvätkin aktiviteettina aivojen eri osissa. Kaikki ovat lahjakkuuden eri ilmentymiä ja vaativat myös älykkyyttä ja ankaraa aivotyötä materialisoituakseen tieteeksi ja taiteeksi. Pertti Perusinsinööri voi olla taitava ohjelmistoarkkitehti, mutta ei lue kirjoja, nauti lintujen bongailusta tai diggaile intohimoisesti moniulotteista vakavaa musiikkia. Siinä ei ole mitään pahaa, taide ja luonnonkauneus ei vain puhuttele hänen sisintään kuin pinnallisissa määrin.

Itselläni on lähes keharitasoisen huono matikkapää mutta kaikki ulkomaankielet alkavat tarttua kielenkantimiin heti ensikuulemalta. Osaan viittä eri kieltä vähintään kohtalaisesti, kuudetta treenailen. Silti en osaa laskea päässäni oikeastaan yhtään mitään ja laskin on välttämätön kapistus. Olen mielestäni elävä esimerkki siitä, kuinka loogiset ja kielen omaksumisen taidot poissulkevat toisiaan tavallisen ällin omaavilla ihmisillä. Todella lahjakkaita ovat ne, joilta molemmat taidot tulevat luonnostaan.

Vajavaisuuksistani huolimatta olen kohtalaisen hyvinpalkatusti IT-alalla. Ohjelmoijaksi minusta on korkeintaan sen tuossa yllä "koodaamani" näennäisen BASIC-ohjelman verran. En koskaan voisi olla mikään tuottavaa koodia aikaansaapa ohjelmoija. 20-vuotisen urani varrella olen kohdannut vain muutamia ohjelmoija, joita voi rehellisesti kutsua tosi ammattilaisiksi. Yksi niistä on tällä hetkellä nelikymppinen työtön (koodaripula karjahtelee?), joka osaa muutamassa sekunnissa laskea päässä kertolaskuja isoilla numeroilla, ja yksi lähellä kuuttakymmentä oleva mies, freelancer, osaa IBM RPG:n kaltaisia legacy-kieliä ja tienaa ihan muumisti. Ohjelmointi on vaikea laji, ja vaatii synnynnäistä lahjakkuutta. Kaarnalaivakehareista ei vain yksinkertaisesti ole niihin hommiin.

[Totti]

Pääsenkö tällä huippukoodariksi? BASIC-typöpäivä:

Ei pääse, ohjelmassasi on liuta virheitä (ottamatta kantaa Basic versioosi):

10 FOR  työtunnit= 1 TO 8
20  WAIT 10 MIN
30  GO SUBROUTINE Kahvipaussi
40 NEXT työtunnit
50  IF työtunnit=8 then print "Jaaha, taidan lähtee sutiin tältä päivältä"
      ELSE="No häivyn joka tapauksessa"
      ELSE PRINT "No häivyn joka tapauksessa"
END PROGRAM
55 END

60 SUBROUTINE Kahvipaussi
70  INPUT "Kuppimäärä?", kmäärä
80  FOR juontikerrat = 1 TO kmäärä
90  WAIT 10 minutes
90  WAIT 10 MIN
100  PRINT "Kaadas pimatsu lämmikettä!"
110 NEXT juontikerrat
120 GOTO 10
120 RETURN

Tästä koodaamisesta vielä sen verran, että median popularisoimana se miellettään lähinnä näkyvän käyttöliittymän rakentamiseksi eli joko jonkinlainen puhelinappsi tai nettisivu.

Nämä ovat kuitenkin pitkälti triviaa koska erinäiset aputyökalut hoitavat nämä asiat nykyään varsin pitkälle ja esim. nettisivun kasaaminen on enemmän graafikon kun ohjelmoijan työtä. Kun sivustot lisäksi lähes aina kasataan jonkun avustavat julkaisualustan päälle, varsinaista koodaustyötä on aika vähän.

Tällaisia "koodareita", jotka drag & drop periaatteella piirtelee kasaan käyttöliittymiä, pystyy kyllä kouluttaa muutamassa viikossa. Mutta heidän "koodaaminen" on käytännössä se, mitä he näytöllä näkevät ja syvällisempi ymmärtäminen puuttuu.

Joka tapauksessa ohjelmointikenttä on niin jättimäisen laaja, ettei sitä enää kukaan oikeastaan hallitse kun pieneltä osin. Tietokoneitahan on joka paikassa eikä joku veppisivun piirtäjä tiedä yhtään mitään jonkun pesukoneen sulautetusta järjestelmästä tai sähkövoimalan ohjausautomatiikasta.

Kun media puhuu muutaman viikon kurssin käyneistä IT-ammattilaisina, vedetään siis mutkat varsin suoraksi.

[ämpee]

Sosiologi oli heitto, tarkoitus oli kumminkin alleviivata sitä, että ihmisillä on erilaisia älykkyyksiä. Sosiaalinen, matemaattinen, kielellinen, liikunnallinen jne. Ne tunnistamalla ja ohjaamalla alusta saakka oikealle uralle saadaan sekä elämäänsä tyytyväinen, että yhteiskunnalle hyödyllinen ihminen.

Viimeksi kun aiheeseen tutustuin, tuo "useita älykkyyksiä" teoria todettiin aika lailla tuubaksi. Ei ole mitään sellaista "muuta älykkyyttä", joka ei vahvasti korreloi mitattavan älykkyyden kanssa.

Jospa nuo "muut älykkyydet" ovatkin lohdutuspalkintoja niille joilla ei pahemmin mitattavaa löydy, ja asialle on hyvin kuvaavaa ettei kukaan ole koskaan vaatinut numeerisia arvoja näille "muille älykkyyksille".

[Iku-routa]

Tästä koodaamisesta vielä sen verran, että median popularisoimana se miellettään lähinnä näkyvän käyttöliittymän rakentamiseksi eli joko jonkinlainen puhelinappsi tai nettisivu.

Nämä ovat kuitenkin pitkälti triviaa koska erinäiset aputyökalut hoitavat nämä asiat nykyään varsin pitkälle ja esim. nettisivun kasaaminen on enemmän graafikon kun ohjelmoijan työtä. Kun sivustot lisäksi lähes aina kasataan jonkun avustavat julkaisualustan päälle, varsinaista koodaustyötä on aika vähän.

Tällaisia "koodareita", jotka drag & drop periaatteella piirtelee kasaan käyttöliittymiä, pystyy kyllä kouluttaa muutamassa viikossa. Mutta heidän "koodaaminen" on käytännössä se, mitä he näytöllä näkevät ja syvällisempi ymmärtäminen puuttuu.

Joka tapauksessa ohjelmointikenttä on niin jättimäisen laaja, ettei sitä enää kukaan oikeastaan hallitse kun pieneltä osin. Tietokoneitahan on joka paikassa eikä joku veppisivun piirtäjä tiedä yhtään mitään jonkun pesukoneen sulautetusta järjestelmästä tai sähkövoimalan ohjausautomatiikasta.

Kun media puhuu muutaman viikon kurssin käyneistä IT-ammattilaisina, vedetään siis mutkat varsin suoraksi.

Kyllä view-puoli on käynyt koko ajan monimutkaisemmaksi, joskin noita wysiwyg-virityksiä on myös aina ollut. Kun on katsellut toisinaan minkälaista html:ää ne oksentaa pihalle, ei kyllä paljon naurata. Ihan jos lähdetään taiteen lajien mukaan tekemään mahdollisimman kevyttä ja kiinnitetään huomiota käyttökokemukseen, niin ei siitä pelkällä raahailulla selviä kuin joidenkin hyvin pinnallisten mainossivujen kanssa. Jos pitää jotain toiminnallista olla, niin ne avoimet julkaisualustat lentävät hyvin äkkiä ikkunasta pihalle ja jos niillä koittaa jotain räätälöityä toteuttaa, hyvin äkkiä ne käyvät riippakiviksi.

Toisaalta sitten on noita frameworkkeja, joissa on juuri se "takapuoli" automatisoitu mahdollisimman pitkälle. Ruby on Rails nyt tulee ensimmäisenä mieleen.

[Vastaanotin]

Lienee tässä ketjussa ollutkin jo esillä, mutta pitäisikö alkuperäisen jutun toimittajalta kysyä, kuinka tämä hanke on edennyt?
Anyone?

Tätähän hehkutettiin aikanaan todella paljon. Uutisointi oli sarjassamme mahdollisimman paljon potentiaalisia positiivisia asioita kyseisestä jengistä.

[Shemeikka]

Puolen vuoden koulutuksella saadaan Suomalaisista työttömistäkin pätevämpiä poliitikkoja kuin nykyiset. Pääministerin pätevyyteen riittää 3 kk koulutus, jos verrataan nykyiseen.

Minä lähetin palutetta ja kohteliaasti kysyin projektin etenemisestä ja tuloksista, joskus keväällä. Vastausta en saanut. Vielä

[Eino P. Keravalta]

Jossain on varmasti tapahtunut väärinkäsitys.

Joku halusi hodareita mutta toinen kuulikin väärin ja luuli, että pitää saada koodareita. Toisella oli vain nälkä ja hän halusi, että kebab-ukot vähän paistelisivat nakkeja ketsupilla.

[Siili]

Viimeksi kun aiheeseen tutustuin, tuo "useita älykkyyksiä" teoria todettiin aika lailla tuubaksi. Ei ole mitään sellaista "muuta älykkyyttä", joka ei vahvasti korreloi mitattavan älykkyyden kanssa.

Ihan mielenkiinnosta:  mittaavatko älykkyystestit jotain muutakin kuin loogista päättelykykyä?  Ne kai pyritään tekemään mahdollisimman riippumattomiksi kulttuuritekijöistä, mutta se lienee melkoisen haastavaa. 

Ehkäpä joillakin on kova tarve leimata "älykkyydeksi" kaikenlainen toiminta, joka tuo etua joissakin tilanteissa?  Voisiko sata metriä kymmeneen sekuntiin pinkovaa kutsua "fyysisesti älykkääksi"?

Onko mielestäsi sellainen ihminen tyhmä, jolla on huono numeraalinen ymmärrys, mutta osaa vaikkapa kirjoittaa ja säveltää upeasti? Historia on näitä tapauksia ja legendoja väärällään.
Henkisen suuntautuneisuudensa vuoksi he ajautuvat usein taloudellisiin vaikeuksiin.

Sanoisin, että kyse on tuolloin verbaalisesta ja musikaalisesta lahjakkuudesta.  Huonon numeraalisen ymmärräyksen omaavaa voidaan puolestaan pitää matemaattisesti tyhmänä.  Ehkäpä kannattaisi todellakin puhua alakohtaisesta lahjakkuudesta sen sijaan, että nimittäisi niitä älykkyydeksi.  Älykkäiksi voisi sitten
kutsua ihmisiä, joilla on intellektuellista kapasiteettia vähän laajemallakin skaalalla.  Minä en pidä savantteja mitenkään erityisen älykkäinä ihmisinä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Savant

[Gommi]

Binet´n älykkyysosamäärätesti on tietysti vain yksi testi, joka ei kerro koko totuutta ihmisestä. Idea taisi olla se, että valikoidaan armeijan päällystöksi pääsääntöisesti testissä kovia pistemääriä saavat, jotka kykenevät siis loogisiin johtopäätöksiin nopeasti ja paineen alla. Se ei siis lähtökohtaisestikaan ole mikään "yleisen älykkyyden testi". Lisäksi testiä ei saa treenata etukäteen, jokainen apina saa kohtuullisella harjoittelulla 120-130 pistettä mutta se ei ole tarkoitus.

Koodaustyö taitaa tosin olla juuri tätä laatua, jossa tämä älykkyysosamäärä ja tuloksellisuus kohtaavat. Länsimainen kulttuuri tietysti tietysti arvostaa juuri tätä älykkyyden lajia, koska money talks. Joku taisikin kirjoittaa tässä aikaisemmin, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan erilaisten älykkyyksien lajit ovat huuhaata. Tätä en voi lähtökohtaisesti ymmärtää, sillä "älykkyys" on aika yhteiskunnallinen termi, ja on aika lailla sopimuskysymys siitä mihin sitä käytetään.

[Totti]

Koodaus on täyttä logiikkaa. Monet ymmärtävät sitä, jotkut eivåt. Jos äo on luokkaa 70, valitettavasti sitä ei vaan ymmärrä. 70 taisi olla keskiarvo jossain päin maailmaa.

Toki näin.

Eräs merkittävä ominaisuus on myös tarkkuus. Tietokoneet tekevät juuri niin oikein tai väärin kun ohjelmat on kirjoitettu. Jos on luonteeltaan leväperäinen ja hutiloiva ihminen, niin koodaminen ei ole oikea ammattivalinta.

Huomioiden eri kulttuurien suhtautuminen elämään, ohjelmointi ei vaikuttaisi olevan lainkaan esim. lähi-itäläisten tai intialaisten juttu. Sen sijaan länsimaalainen ja erityisesti japanilainen tarkkuus luo pohjaa merkittävälle ohjelmoijapotentiaalille.

Tästä kulttuuriongelmasta onkin jo indikaatiota olemassa. Intiaan on ulkoistettu paljon ohjelmistotöitä lännestä ja sikäläinen ohjelmistolaatu on osoittautunut olevan huomattavan heikko. Tämä siis huolimatta lehdistön viljelemästä myytistä intialaisista superkoodareista, jotka rakentavat mitä tahansa päivässä.

Lähi-idästä on vain vähän kokemusta IT-alalla, mutta sikäläinen "herraan haltuun"-mentaliteetti ja käsien vispaaminen ongelmien edessä, ei anna olettaa, että arabikansat yleisesti voisivat toimittaa merkittävää määrää ohjelmoijia maailmanmarkkinoille.

[Gommi]

Olen tietoteknisissä asioissa ollut satojen ulkomaisten ihmisten kanssa tekemisissä yli vuosikymmen ajan. Vaikka yksittäisten firmojen tapauksessa ei voikaan vetää johtopäätöstä, statistiikka suurin piirtein puhunee puolestaan (ulkomuistista arvio, muttei heittäne kovin paljoa todellisuudesta:
Ruotsi ja muut pohjoismaat: 600
Saksa: 200
Iso-Britannia: 80
Venäjä, Ranska: 150
Kiina, Italia:30
Intia: 15
Kuwait: 3
Iran:1
Pakistan: 1
Koko Afrikan ja Etelä-Amerikan mantereet yhteensä: 0

Tässä meille vienninedistämisen tarvetta.

[Skeptikko]

Eräs merkittävä ominaisuus on myös tarkkuus. Tietokoneet tekevät juuri niin oikein tai väärin kun ohjelmat on kirjoitettu. Jos on luonteeltaan leväperäinen ja hutiloiva ihminen, niin koodaminen ei ole oikea ammattivalinta.

Tosin lisäksi tietokoneetkaan eivät ole täydellisiä, vaan bugaavat erilaisista syistä itsekin (kannattaa lukea vaikka jotain Intelin ja AMD:n prosessorien erratoja, row hammer -hyökkäyksistä, elektroniikan metastabiilit tilat, kosmisten säteiden aiheuttamat korruptiot jne), korruptoivat dataa (etenkin hyvin suurista datamääristä puhuttaessa riski tällaisesta kasvaa, vaikka käytössä on virheenkorjaavaa RAMmia, RAID-levyjärjestelmiä yms) yms. Elämme epätäydellisessä maailmassa ja tapauksesta riippuu, että missä määrin, jos ollenkaan näihin tietokoneiden bugaamiseenkin pitää varautua.

Ja harvoin tosiasiassa ohjelmatkaan mitenkään täydellisen virheettömiä ovat. Käytännössä ihminen ei pysty vähänkään laajempia ohjelmia kirjoittamaan, ilman että mukaan alkaa tulla bugejakin. Toki ihmisten välillä on suuria eroja siinä, että kuinka paljon bugeja he tehtailevat. Myös käyttökohde vaikuttaa siihen, että kuinka huolella koodia yritetään tehdä poikkeuksellisiin tilanteisiin, virhetilanteiden hallintaan yms pystyväksi. Esimerkiksi ulkomaailmalle alttiissa nettipalvelussa, jossa käsitellään arkaluonteista dataa ja/tai rahanarvoisia asioita, yritetään toimintaa tyypillisesti (valitettavasti joukossa on myös melkoista sutta ja sekundaa) saada paljon turvallisemmiksi niin ohjelmien virheiden minimointiin pyrkimällä, kuin erilaisilla muilla kikoilla, kuten vaikkapa esimerkiksi salaamalla julkisen avaimen salausmenetelmällä data joka täytyy tallentaa myöhempää käyttöä varten, mutta joka on alttiina ulkoisille hyökkäyksille sitä ennen.

Toisaalta, tehtäessä jotain kertaluonteista analyysiä, kokeiltaessa erilaisia uusia lähestysmistapoja jonkun datasetin käsittelyyn yms tilanteessa, jossa ulkopuolisista hyökkääjistä ei ole käytännössä vaaraa, suojia on tapana laskea alas, koska usein etenkin virhetilanteiden mahdollisimman hyvä hoitaminen voisi muodostua turhan raskaaksi. Tällaisessa tilanteessa voi olla leväperäisempi ja hutiloivampi, mutta ei kuitenkaan silloinkaan liiaksi. Jos ei saa pysymään korttitaloa kasassa edes sen vertaa, että ohjelma menee kääntäjästä läpi ja edes peruslaatuinen data (ilman pahantahtoisia ulkoisia hyökkäyksiä, poikkeustapauksia yms) tulee käsitellyksi halutulla tavalla, niin eihän hommasta silloin tule mitään.

Huomioiden eri kulttuurien suhtautuminen elämään, ohjelmointi ei vaikuttaisi olevan lainkaan esim. lähi-itäläisten tai intialaisten juttu. Sen sijaan länsimaalainen ja erityisesti japanilainen tarkkuus luo pohjaa merkittävälle ohjelmoijapotentiaalille.

Vaikka Intiasta on tullut paljon sutta ja sekundaa, kyllä siellä on ihan oikeaakin potentiaalia. Mutta pikkurahalla luvassa on tietenkin juuri näitä sutta ja sekundaa tekevää väkeä. Korkeatasoisempaa työtä tekevät voivat löytää paremminkin maksavia hommia. Japanista ei äkkiseltään tule mieleen mitään hirveän suurta softaosaamista. Ono siellä ylipäätään tietokoneet kovin korostuneessa asemassa verrattuna johonkin kännyköihin, Tamagotcheihin ja muihin kummallisuuksiin?

Lähi-idästä on vain vähän kokemusta IT-alalla, mutta sikäläinen "herraan haltuun"-mentaliteetti ja käsien vispaaminen ongelmien edessä, ei anna olettaa, että arabikansat yleisesti voisivat toimittaa merkittävää määrää ohjelmoijia maailmanmarkkinoille.

Noh, aika näyttää. Tähän mennessä vaikuttaa siltä, että mitään hirveän massiivista määrää ei sieltä ole tullut, mutta kenties öljyvarojen ehtymisen myötä alkaa kiinnostaa yhä useampaa rahan tuhlailun ja lapsitehtailun sijasta myös se, että alkaa tehdä tällaisia töitä rahan tienaamiseksi.

[Pyhä Olavi]

Älykkyysosamäärätestauksilla on ollut monta syytä, mutta tärkein on ollut erottaa ihmisiä toisistaan heidän älyllisten ominaisuuksiensa perusteella. Suomen armeija hakee testeillään esimiehille riittävää älykkyyttä (7/9 taitaa olla alin ?) ja hyvää stressin sietokykyä. USA:n armeija hakee kielellistä ja matemaattista osaamista, koska koulujärjestelmä eivät tuota vertailtavaa tietoa.

[Ernst]

Yksittäinen "älykkyystesti" mitta / arvioi jotakin, minkä oletetaan olevan ihmisessä ja minkä oletetaan ilmenevän testissä. Yksittäisen testin perusteella tehty päätelmä äo:sta on vähintäänkin kyseenalainen.

Ammattilaisten työkaulu koostuu 10-14 osatestistä ja niiden tuloksista laskettavista indeksesistä. Tässä vähän osviittaa yhdestä, jonka perusteella laskettu äo tai Genearal Ability Index on luotettavampi, oikein tehtynä. Voi saada kuvan kokonaiskyvyistä, osatelijöistä ja niiden välisistä suhteista.

E: kun koodarit ovat ihmisiä (toisenlaisiakin epäilyjä on tietysti ollut), heidän kognitiiviset kykynsä asettuvat esimerkin tässä testisarjassa ja sen osatehtävissä jollekin jakauman kohdalle. Itse en tee ns. ammatteihin parhaimmin soveltuvien tutkimista, mutta olettaisin olevan järkevää, että tutkijalla olisi dataa siitä, mikä on ns. kysytyn koodarin rakenne ja taso. Sitten vertaamaan hakijoiden dataa. Ei rakettitiedettä.

[Pyhä Olavi]

Menemättä hiusten halkomiseen : älykkyys ja kognitiiviset kyvyt ovat vähän eri asia. Alkuperäiseen teemaan palatakseni : koodaaminen vaatii teknistä osaamista, sitä voi opetella, harjoittelua, vaatii motivaatiota ja riittävää älykkyyttä. Kova ala, jossa harva menestyy. Itse tuskin pärjäisin, motivaatio loppuisi kesken, koska en tunne tuon tyyppiseen työhön hengen paloa.

[Skeptikko]

= translator arabia-suomi, suomi-arabia(varmuuden vuoksi ja opiksi)

Jos tuo olisi toteutettu muuten, kuin jonkun ulkopuolisen palvelua käyttämällä, niin kunnolla toimivan konekäännöksen toteuttaminen on muuten kaikkea muuta kuin helppoa. Tästä kertoo osittain se, että yleiskäyttöiset konekäännösohjelmat tuppaavat olemaan edelleenkin melko ontuvia, aineistosta riippuen. Pääsyynä tähän on luonnollisen kielen monitulkintaisuus ja se, että tietokoneilla ei ole nykyään riittävästi älyä oikeiden tulkintojen valitsemiseen.

Me ihmiset emme vain usein huomaa sitä, että miten monitulkintaista kieli onkaan, koska tuppaamme tekemään niin automaattisesti oikean tulkinnan jopa monien kymmenien mahdollisten tulkintojen joukosta. Joskus tosin monitulkintaisuus on niin alleviivatun tahallista, että kiinnitämme siihen huomiota, etenkin jos saamme vihjeitä siitä, että pitäisi etsiä monitulkintaisuuksia. Mieleen tällaisesta tulee etenkin kaksimieliset vitsit:

Double entendre
https://en.wikipedia.org/wiki/Double_entendre

A double entendre (/ˌdʌbəl ɒnˈtɒndrə/; French: [dubl ɑ̃.tɑ̃dʁ(ə)]) is a figure of speech or a particular way of wording that is devised to be understood in two ways, having a double meaning. Typically one of the meanings is obvious, given the context whereas the other may require more thought. The innuendo may convey a message that would be socially awkward, sexually suggestive, or offensive to state directly (the Oxford English Dictionary describes a double entendre as being used to "convey an indelicate meaning", whilst Longman Dictionary of Contemporary English defines it as "a word or phrase that may be understood in two different ways, one of which is often sexual").[1]

Tässä puolestaan jotain esimerkkejä lauseista, joiden tulkinta tuottaa ihmisillekin vaikeuksia:

Garden path sentence
https://en.wikipedia.org/wiki/Garden_path_sentence

A garden path sentence is a grammatically correct sentence that starts in such a way that a reader's most likely interpretation will be incorrect; the reader is lured into a parse that turns out to be a dead end or yields a clearly unintended meaning. "Garden path" refers to the saying "to be led down [or up] the garden path", meaning to be deceived, tricked, or seduced.

Such a sentence leads the reader toward a seemingly familiar meaning that is actually not the one intended. It is a special type of sentence that creates a momentarily ambiguous interpretation because it contains a word or phrase that can be interpreted in multiple ways, causing the reader to begin to believe that a phrase will mean one thing when in reality it means something else. When read, the sentence seems ungrammatical, makes almost no sense, and often requires rereading so that its meaning may be fully understood after careful parsing.

[Kemolitor]

Jos nyt sitten taas yritettäisiin pysyä ketjun aiheessa. Ohjelmointinäytteille voi perustaa ketjun Peräkammariin.

[Skeptikko]

Tosin osalle ihmisistäkin kyllä tuntuu oikean tulkinnan tekeminen tässä asiassa mahdottomalta. Kuinkakakohan monta kertaa onkaan kuultu se, että me tienaamme tällaisilla humanitaarisilla kultamunilla, jotka korjaavat kestävyysvajeenkin...

Juu, mutta tässä ei olekaan kyse kieliopista vaan suoranaisesta tyhmyydestä, tai naiviuudesta..

Näissä lauseiden "oikeassa" tulkinnassa ei ole kyse vain kieliopista, vaan siitä, että kieliopin mahdollistamista lukuisista tulkinnoista valitaan muun ymmärryksen perusteella se mahdollisesti siinä tapauksessa ainut oikea tulkinta.

Tuossa esimerkissähän suomenkielinen otsikko oli: "Turvapaikanhakijat maksavat valtiolle lähes miljardin ensi vuonna". Vakiintuneessa kielenkäytössä on kieliopillisesti aivan mahdollinen tulkinta se, että turvapaikanhakijat antaisivat valtiolle miljardi euroa, aivan niin kuin myös se, että valtiolta menee turvapaikanhakijoiden kustannuksiin miljardi euroa.

Vähän samanlainen tilanne on sanottaessa, että: "Vuokraan asunnon". Se voi käytännössä tarkoittaa sitä, että annan asunnon jollekulle vuokralle tai että vuokraan vuokranantajalta asunnon. Tai jos vaikkapa on lause: "Liimaa pääsi viemäriin", niin se voi tarkoittaa ainakin sitä, että liimaa valui vahingossa viemäriin tai olla käsky toiselle kiinnittää pää liimalla viemäriin.

[Possumi]

Eurooppa on muutenkin jäljessä - USA ja Kiina johtaa: https://youtu.be/zSU5MFPn6Zk