Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)

[Hamsteri]

Yhä edelleen, läntiset teollisuusmaat ovat rikkaampia kuin koskaan ja silti syntyys on pohjamudissa. Pitäisikö niiden siis olla vieläkin rikkaampia ja sitten syntyvyys jälleen nousisi uusintamista edellyttävälle tasolle?

Ei tuolla absoluuttisella rikkaudella ole merkitystä. Kyse on reaalikustannuksista ja väitän, että lapsen reaalikustannukset kasvavat kokoajan.

Vielä 1970-luvulla leikittiin käpylehmillä ja se riitti vallan mainiosti. Nyt tilanne on tämä. Kun lapsi täyttää 15 niin mopo ei enää riitä. Pitää olla mopoauto jne.

Miksi pitää olla? Kuka pakottaa? Niille voi edelleen antaa kävyt.

[jka]

Yhä edelleen, läntiset teollisuusmaat ovat rikkaampia kuin koskaan ja silti syntyys on pohjamudissa. Pitäisikö niiden siis olla vieläkin rikkaampia ja sitten syntyvyys jälleen nousisi uusintamista edellyttävälle tasolle?

Ei tuolla absoluuttisella rikkaudella ole merkitystä. Kyse on reaalikustannuksista ja väitän, että lapsen reaalikustannukset kasvavat kokoajan.

Vielä 1970-luvulla leikittiin käpylehmillä ja se riitti vallan mainiosti. Nyt tilanne on tämä. Kun lapsi täyttää 15 niin mopo ei enää riitä. Pitää olla mopoauto jne.

Miksi pitää olla? Kuka pakottaa? Niille voi edelleen antaa kävyt.

Oletko antanut omille lapsillesi?

[Hamsteri]

Tottakai lasten kasvatuksesta saa kallista, kun ne laitetaan/pakotetaan ensimmäisenmaailman kilpailuyhteiskuntaan; pitää olla samat lelut ja mopoautot kuin naapureilla, että saa kavereita jne.  Tämä tosin tosin taas sotii alkuväittettäsi vastaan, että hyvätalous vaikuttaa positiivisesti lisääntymiseen.

Ei vaan silloin vanhemmat alkavat miettiä evolutiivisesti "turhaa" paskaa kuten, että riittääkö rahat mopoautoon. Jos ei mieti ja kävyt riittää, jotka on ilmaisia, niin voi tehdä 10-25 lasta. Sitähän somputkin harrastaa vielä Suomessakin. Ei niitä kiinnosta mopoautot.

[jka]

Tottakai lasten kasvatuksesta saa kallista, kun ne laitetaan/pakotetaan ensimmäisenmaailman kilpailuyhteiskuntaan; pitää olla samat lelut ja mopoautot kuin naapureilla, että saa kavereita jne.  Tämä tosin tosin taas sotii alkuväittettäsi vastaan, että hyvätalous vaikuttaa positiivisesti lisääntymiseen.

Eikä sodi. Mietihän vähän tarkemmin. Reaalikustannusten nousu on ulkoinen tekijä. Yksityinen henkilö voi vastata reaalikustannusten nousuun nimenomaan parhaiten silloin kun oma talous on kunnossa. Työtön ei voi tehdä enää muuta kuin itkeä rannalla.

[Hamsteri]

Tottakai lasten kasvatuksesta saa kallista, kun ne laitetaan/pakotetaan ensimmäisenmaailman kilpailuyhteiskuntaan; pitää olla samat lelut ja mopoautot kuin naapureilla, että saa kavereita jne.  Tämä tosin tosin taas sotii alkuväittettäsi vastaan, että hyvätalous vaikuttaa positiivisesti lisääntymiseen.

Eikä sodi. Mietihän vähän tarkemmin. Reaalikustannusten nousu on ulkoinen tekijä. Yksityinen henkilö voi vastata reaalikustannusten nousuun nimenomaan parhaiten silloin kun oma talous on kunnossa. Työtön ei voi tehdä enää muuta kuin itkeä rannalla.

Somput tekee työttöminä helposti viisi lasta.

[guest8096]

Monta sivua on kirjoitettu taloudellisen tilanteen vaikutuksesta, mutta eikö aikaisemmin jo todettu, että syntyvyyteen ei niinkään vaikuta elintason korkeus tai mataluus vaan se uskovatko ihmiset että heidän lapsillaan olisi parempi tulevaisuus.

[jka]

Tottakai lasten kasvatuksesta saa kallista, kun ne laitetaan/pakotetaan ensimmäisenmaailman kilpailuyhteiskuntaan; pitää olla samat lelut ja mopoautot kuin naapureilla, että saa kavereita jne.  Tämä tosin tosin taas sotii alkuväittettäsi vastaan, että hyvätalous vaikuttaa positiivisesti lisääntymiseen.

Eikä sodi. Mietihän vähän tarkemmin. Reaalikustannusten nousu on ulkoinen tekijä. Yksityinen henkilö voi vastata reaalikustannusten nousuun nimenomaan parhaiten silloin kun oma talous on kunnossa. Työtön ei voi tehdä enää muuta kuin itkeä rannalla.

Somput tekee työttöminä helposti viisi lasta.

Onko ehdotuksesi, että lisää somppuja siis? Lestadiolaiset tekee työllisinä 10 lasta.

[Gleb]

Se joka kuvittelee, että talous vaikuttaisi radikaalilla tavalla syntyvyyteen, katsokoon maailman BKT:n kehitystä sadalta vuodelta ja verratkoon sitä saman ajan syntyvyyden kehitykseen. Sen jälkeen voi lopettaa hölynpölyn suoltamisen.

[Hamsteri]

Monta sivua on kirjoitettu taloudellisen tilanteen vaikutuksesta, mutta eikö aikaisemmin jo todettu, että syntyvyyteen ei niinkään vaikuta elintason korkeus tai mataluus vaan se uskovatko ihmiset että heidän lapsillaan olisi parempi tulevaisuus.

Ihmiset ovat itsekkäitä, eli syntyvyyteen vaikuttaa eniten se, että tarvitsevatko he lapsia. 1910 luvulla lapsia tarvittiin vielä pellolle töihin ja pitämään vanhuksista myöhemmin huolta. Tämä on vielä reaalitodellisuutta Afrikassa. Siksi siellä on maailman korkein syntyvyys. Ei ole kollektiivisesti maksettua eläkettä.

[Hamsteri]

"Onko ehdotuksesi, että lisää somppuja siis? Lestadiolaiset tekee työllisinä 10 lasta."

Ehdotukseni on lisää lestoja ja ei yhtään somppuja.

[jka]

Se joka kuvittelee, että talous vaikuttaisi radikaalilla tavalla syntyvyyteen, katsokoon maailman BKT:n kehitystä sadalta vuodelta ja verratkoon sitä saman ajan syntyvyyden kehitykseen. Sen jälkeen voi lopettaa hölynpölyn suoltamisen.

Tuolla ei ole mitään merkitystä. Trendit ennen 1970-lukua perustui täysin eri asioihin kuin trendit sen jälkeen. Kannattaisi nyt edes tämä hahmottaa tässä asiassa.

[Gleb]

Se joka kuvittelee, että talous vaikuttaisi radikaalilla tavalla syntyvyyteen, katsokoon maailman BKT:n kehitystä sadalta vuodelta ja verratkoon sitä saman ajan syntyvyyden kehitykseen. Sen jälkeen voi lopettaa hölynpölyn suoltamisen.

Tuolla ei ole mitään merkitystä. Trendit ennen 1970-lukua perustui täysin eri asioihin kuin trendit sen jälkeen. Kannattaisi nyt edes tämä hahmottaa tässä asiassa.

BKT:n ja syntyvyyden käyrät huitelevat iloisesti eri suuntiin sama mitä aikajaksoa ja trendiä hinkkaat.

[guest8096]

Monta sivua on kirjoitettu taloudellisen tilanteen vaikutuksesta, mutta eikö aikaisemmin jo todettu, että syntyvyyteen ei niinkään vaikuta elintason korkeus tai mataluus vaan se uskovatko ihmiset että heidän lapsillaan olisi parempi tulevaisuus.

Ihmiset ovat itsekkäitä, eli syntyvyyteen vaikuttaa eniten se, että tarvitsevatko he lapsia. 1910 luvulla lapsia tarvittiin vielä pellolle töihin ja pitämään vanhuksista myöhemmin huolta. Tämä on vielä reaalitodellisuutta Afrikassa. Siksi siellä on maailman korkein syntyvyys. Ei ole kollektiivisesti maksettua eläkettä.

Tykkään Hamsterista, koska hän tarjoaa hyviä näkökulmia asioihin Se on selvä, että ihmiset ovat itsekkäitä ja heidän esi-isänsä olivat myös, koska muuten he eivät olisi hengissäkään.

[Hamsteri]

"The selfish gene".

[jka]

Se joka kuvittelee, että talous vaikuttaisi radikaalilla tavalla syntyvyyteen, katsokoon maailman BKT:n kehitystä sadalta vuodelta ja verratkoon sitä saman ajan syntyvyyden kehitykseen. Sen jälkeen voi lopettaa hölynpölyn suoltamisen.

Tuolla ei ole mitään merkitystä. Trendit ennen 1970-lukua perustui täysin eri asioihin kuin trendit sen jälkeen. Kannattaisi nyt edes tämä hahmottaa tässä asiassa.

BKT:n ja syntyvyyden käyrät huitelevat iloisesti eri suuntiin sama mitä aikajaksoa ja trendiä hinkkaat.

Mitä höpäjät? Suomenkin syntyvyys on tälläkin hetkellä suurempi kuin 1970-luvulla alhasimmillaan.

Sinun trendit kuule päättyi 1970 vaikka miten vääntelet.

[Hamsteri]

"Oletko antanut omille lapsillesi?"

Näh, toivon, että niillä on rikas lestadiolainen aisankannattajana. -Heh he-

Vai mitä uskonnollisia ryhmiä Helsingissä, Vaasassa, Sloveniassa ja Kuopiossa nyt toimiikaan.

[Econ101]

^Mielestäni laitat liian kovan painoarvon haastattelututkimukselle. Ei sillä, että ihmiset valehtelisivat mutta kun aineisto ympäri maailman, data ja mitä tässäkin on pyöritelty, niin hedelmällisyysluku/syntyvyys ei näyttäisi olevan kovin herkkä ole esim. työttömyyden suhteen. Eli vähintäänkin ristiriitaa on siinä mitä ihmiset kyselyssä näyttävät vastaavan ja toisaalta siinä mitä data ja siitä tehdyt tutkimukset kertovat.

Paitsi, että tuo mitä toin esiin ei riipu siitä miten ihmiset vastaavat. Kyse ei ole millään muotoa absoluuttisen oikeista vastauksista vaan siitä miten vastausten jakauma kokonaisuuteena muuttuu. Vaikka ihmiset vastaisivat täysin kaoottisesti kyselytutkimukseen niin tuo trendi olisi silitikin merkitsevä. Mitä enemmän lapsia sitä oleellisemmaksi nimenomaan taloudellinen pärjääminen tulee. Tämä trendi on täysin ortogonaalinen myös taloussuhdanteisiin. Tilanne on täysin sama kaikissa taloussuhdanteissa.

Alkaa jo tulla aika paljon kaikenlaista. Ei riipu siitä mitä ihmiset vastaavat?  Kyselytutkimuksen jakauma kai nyt muodostuu siitä, mitä ihmiset vastaavat. Vai mistä helvetistä se muodostuu, jos ei siitä? Ja eikö huomiosi siitä, että mitä enemmän lapsia sitä enemmän talous vaikuttaa, perustuu nimenomaan siihen kyselytutkimukseen. Vai mistä trendistä puhut? Onko sinulla nyt yht'äkkiä jotakin raakaa numerodataa kyselytutkimuksen sijaan?

Ja tämä sitten: Oikeat vastaukset kyselytutkimuksessa, ei nyt h*lvetti sentään. Ei kyselytutkimuksissa, joiden tiedollinen arvo on aina vähän niin ja näin, ole mitään oikeaa ja väärää vaustasta. Vai mitä tarkoitat? Vastausten jakauma muuttuu, minkä suhteen? Ja kai tällä muutoksella viittaat nimenomaan niihin vastauksiin, joita linkkaamassasi kyselytutkimuksessa on.

Vai onko sinulla nyt joku aikasarja näistä kyselytutkimuksista kun puhut että trendi ei riipu talousuhdanteista? Ja toisekseen, trendi liityy aikasarjoihin - ainakin minulla. Mistä trendistä puhut, kerro nyt sekin vielä varmuuden vuoksi.

Pistä jatkossa käyttämäsi lähteesi tekstiin, niin ajantuksenjuoksuasi pystyy edes jotenkin seuraamaan tai jos lasket jotain, niin laita kylmästi kaava oletuksineen/lähteineen.

Nuo yllä olevat kysymykset ovat retorisia. On aika omalta osalta pikku hiljaa feidata tätä teemaa. Sinänsä pidän tästä(kin), mutta ei tämä ole mennyt eteenpäin aikoihin, ja koko jankkaushan lopulta kulminoituu siihen aiemmin linkaamaani panelidataan, jossa oli aikasarjaa Euroopan maiden hedelmällisyysluvuista. Nämä ovat ajan yli laskeneet kaikkialla, vaikka maat ovat keskenään hyvinkin erilaisia mutta yhdistävänä tekijänä lapsiluvun pienenemisen lisäksi on ollut vaurauden kasvaminen. Vaurauden lisääntyessä lapsiluku on vähentynyt tai enemmän tai vähemmän vakioitunut, kuten Suomessa, joten pitäisi olla melko ilmeistä että syy alhaiseen lapsilukuun on jossain muualla kuin taloudessa.   

[jka]

Alkaa jo tulla aika paljon kaikenlaista. Ei riipu siitä mitä ihmiset vastaavat?  Kyselytutkimuksen jakauma kai nyt muodostuu siitä, mitä ihmiset vastaavat. Vai mistä helvetistä se muodostuu, jos ei siitä? Ja eikö huomiosi siitä, että mitä enemmän lapsia sitä enemmän talous vaikuttaa, perustuu nimenomaan siihen kyselytutkimukseen. Vai mistä trendistä puhut? Onko sinulla nyt yht'äkkiä jotakin raakaa numerodataa kyselytutkimuksen sijaan?

No siitä jakaumastahan juuri puhuin ja jakauma muuttuu kun lapsia tulee lisää ja se jaukauma ja sen muutos on siinä taulukossa. Ei voisi enää selvemmin esittää.

Sinä väitit että kyselytutkimus ei olisi luotettava. Vaikka ihmiset vastaisivat miten tahansa niin se on luotettava siinä suhteessa jonka esitin. Vai väitkö että ihmisten vastausten epäluotettavuus lisääntyy mitä enemmän on lapsia?

[jka]

Nuo yllä olevat kysymykset ovat retorisia. On aika omalta osalta pikku hiljaa feidata tätä teemaa. Sinänsä pidän tästä(kin), mutta ei tämä ole mennyt eteenpäin aikoihin, ja koko jankkaushan lopulta kulminoituu siihen aiemmin linkaamaani panelidataan, jossa oli aikasarjaa Euroopan maiden hedelmällisyysluvuista. Nämä ovat ajan yli laskeneet kaikkialla, vaikka maat ovat keskenään hyvinkin erilaisia mutta yhdistävänä tekijänä lapsiluvun pienenemisen lisäksi on ollut vaurauden kasvaminen. Vaurauden lisääntyessä lapsiluku on vähentynyt tai enemmän tai vähemmän vakioitunut, kuten Suomessa, joten pitäisi olla melko ilmeistä että syy alhaiseen lapsilukuun on jossain muualla kuin taloudessa.

Paitsi että viimeisen nousukauden 2000-2008 aikana syntyvyys oli käytännössä jokaisessa Euroopan maassa nousussa hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.

https://www.demographic-research.org/volumes/vol29/4/29-4.pdf

(lopussa käppyrät)

Hyvin ja tasaisesti jatkunut nousu tyssäsi kaikissa maissa 2008 lamaan.

[Econ101]

Poisto.

[jka]

Katsoitko itse edes noita käppyröitäsi? Aikasarja on naurettavan lyhyt, 10 vuotta. Eihän tuollaisen perusteella voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä. Toisekseen, nousun kulmakertoiment vaihtelevat maittain rajusti eivätkä edes oli positiivisia aina.

Väitteesi oli

Vaurauden lisääntyessä lapsiluku on vähentynyt tai enemmän tai vähemmän vakioitunut, kuten Suomessa, joten pitäisi olla melko ilmeistä että syy alhaiseen lapsilukuun on jossain muualla kuin taloudessa.

Vauraus lisääntyi vuosina 2000-2008 ja syntyvyys nousi. Täysin päinvastoin kun väitit.

Onko väitteesi nyt siis se, että jos kerran sinusta vaurauden lisääntyessä lapsiluku aina vaan laskee niin syntyvyys menee lopulta nollaan kun vauraus tulevaisuudessa lisääntyy?

Jos ei ole niin silloin tuo laskeva trendi joka oli ilmanmuuta voimassa vuoteen 1970 asti lopulta muuttuu. Tämän jälkeen et voi enää vedota tähän trendiin kun syntyvyyden muutosten ajurit on täysin toiset kuin 1900-1970 ja näistä seuraavat trendit täysin toisenlaiset.

Toisaalta tuohon väitteeseesi sisältyy explisiittisesti se, että yhteiskunta ei voisi "ostaa" lapsia ihan puhtaasti sillä että nostaa vaikka lapsilisät 10-kertaisiksi nykyisestä. Minusta on päivänselvää, että yhteiskunta voi koska tahansa säätää syntyvyyden ihan millaiseksi haluaa pelkällä rahalla kunhan laittaa vain pätäkkää pöytään riittävästi.

[Econ101]

^Liha on heikko, mutta koska trollailusi on niin sitkeää niin onhan tähän pakko vastata. Se väite oli: suomalaisten hedelmällisyysluku on vakioitunut 70-luvun alusta alkaen 1.5-2.0 tasolle. Stationaarinen muuttuja, joka heiluu keskiarvonsa ympärillä. Ei lyhyt kymmenen vuoden ajanjakso tätä miksikään muuta. Jokainen niistä 2000-luvun pisteluvuistä meni tuohon slottiin ilman ongelmia.

[jka]

^Liha on heikko, mutta koska trollailusi on niin sitkeää niin onhan tähän pakko vastata. Se väite oli: suomalaisten hedelmällisyysluku on vakioitunut 70-luvun alusta alkaen 1.5-2.0 tasolle. Stationaarinen muuttuja, joka heiluu keskiarvonsa ympärillä. Ei lyhyt kymmenen vuoden ajanjakso tätä miksikään muuta. Jokainen niistä 2000-luvun pisteluvuistä meni tuohon slottiin ilman ongelmia.

Kun olet noita numeerisia anlyyseja laskenut niin laskepa trendi vuodesta 1973. Suomen syntyvyys on meinaan tällä hetkellä 7 vuoden pitkäaikaisen laskunkin jälkeen edelleen ylempänä kuin 1973. Minä olen silmämääräisestikin näkevinäni pienen nousutrendin jo vuodesta 1973 jos tarkkoja ollaan.

Mikä oli vastauksesi siihen, että voiko yhteiskunta ostaa lapsia?

[Econ101]

^Liha on heikko, mutta koska trollailusi on niin sitkeää niin onhan tähän pakko vastata. Se väite oli: suomalaisten hedelmällisyysluku on vakioitunut 70-luvun alusta alkaen 1.5-2.0 tasolle. Stationaarinen muuttuja, joka heiluu keskiarvonsa ympärillä. Ei lyhyt kymmenen vuoden ajanjakso tätä miksikään muuta. Jokainen niistä 2000-luvun pisteluvuistä meni tuohon slottiin ilman ongelmia.

Kun olet noita numeerisia anlyyseja laskenut niin laskepa trendi vuodesta 1973. Suomen syntyvyys on meinaan tällä hetkellä 7 vuoden pitkäaikaisen laskunkin jälkeen edelleen ylempänä kuin 1973. Minä olen silmämääräisestikin näkevinäni pienen nousutrendin jo vuodesta 1973 jos tarkkoja ollaan.

Mikä oli vastauksesi siihen, että voiko yhteiskunta ostaa lapsia?

Oheisessa pdf:ssä lineaarinen sovite ja todelliset hedelmällisyysluvut 1973-2016. Sovitteen kulmakerroin poikkeaa nollasta mutta se ei kovin hyvin ennusta toteutunutta hedelmällisyysluvun arvoa.
----
En jaksa nyt ryhtyä pyörittämään tota, voiko yhteiskunta ostaa syntyvyyttä. Mutta palaan siihen myöhemmin, kun kerran kysyit.

Call:
lm(formula = synt ~ t)

[jka]

Oheisessa pdf:ssä lineaarinen sovite ja todelliset hedelmällisyysluvut 1973-2016. Sovitteen kulmakerroin poikkeaa nollasta mutta se ei kovin hyvin ennusta toteutunutta hedelmällisyysluvun arvoa.
----
En jaksa nyt ryhtyä pyörittämään tota, voiko yhteiskunta ostaa syntyvyyttä. Mutta palaan siihen myöhemmin, kun kerran kysyit.

Call:
lm(formula = synt ~ t)

Vaihteluhan trendin ympärillä on käytännössä kokonaan taloussykleistä aiheutuvaa. Jos malliin lisätään taloussyklit melkein millä tahansa menetelmällä niin se ennustaisi aikalailla täydellisesti. Tuon mukaan karkeasti 60 vuoden kuluttua meillä on siis syntyvyys 2. Kuinkas nyt näin?

[Econ101]

Oheisessa pdf:ssä lineaarinen sovite ja todelliset hedelmällisyysluvut 1973-2016. Sovitteen kulmakerroin poikkeaa nollasta mutta se ei kovin hyvin ennusta toteutunutta hedelmällisyysluvun arvoa.
----
En jaksa nyt ryhtyä pyörittämään tota, voiko yhteiskunta ostaa syntyvyyttä. Mutta palaan siihen myöhemmin, kun kerran kysyit.

Call:
lm(formula = synt ~ t)

Vaihteluhan trendin ympärillä on käytännössä kokonaan taloussykleistä aiheutuvaa. Jos malliin lisätään taloussyklit melkein millä tahansa menetelmällä niin se ennustaisi aikalailla täydellisesti. Tuon mukaan karkeasti 60 vuoden kuluttua meillä on siis syntyvyys 2. Kuinkas nyt näin?

Tämähän on jauhettu miljoonaa kertaa ja tuo sovite ennustaa surkeasti dataa generoivaa prosessia. Ei kukaan muu kuin joku viidakon fakiiri tee tuon sovitteen perusteella minkäänlaisia ennustuksia. Ehkä unohdetaan myös se syntyvyyden nostaminen ostamalla.

Edit: Se trendin kulmakertoimen estimaatti on 0.003 !

[Hamsteri]

Jos kaikki suomalaiset saavat maagisesti miljoona euroa, niin lupaan että syntyvyys laskee entisestään.

[jka]

Jos kaikki suomalaiset saavat maagisesti miljoona euroa, niin lupaan että syntyvyys laskee entisestään.

Kaikki? Ainakaan minä en ole toistaiseksi puhunut mistään vastikkeettomasta rahasta vaan vaikkapa lapsilisien nostosta.

Oletetaan nyt ensi alkuun, että jos lapsilisiä nostetaan niin että jokaisesta lapsesta saa miljoona euroa puhtaana käteen niin minä väitän että syntyvyys nousisi yli 10. Tasoille joka ylittäisi kaikki kehitysmaatkin. Suurin osa naisista tekisi niin monta lasta kuin elämän aikana ehtii.

Toinen kysymys sinun väitteestä ja vastikkeettomasta rahasta voidaan oikeastaan redusoida siihen että tekeekö taloudellisesti riippumattomat ihmiset vähemmän lapsia kuin muut. Tästä ei ole mitään oikeita tutkimuksia, mutta pohditaan asiaa. Itse tunnen montakin taloudellisesti riippumatonta ja ainakin tässä otoksessa sinun väite jää suorastaan jyrän alle. Nämä ovat itseassa ainoat jotka tunnen joilla on kaikilla kolme lasta ja joillakin jopa neljä lasta. Joillakin jopa useamman partnerin kanssa. Näiltä taloudellisesti riippumatomilta katsos katoaa kaikki esteet lasten tekoon. Näiltä katoaa jopa vaikeus löytää partneri joka on erittäin oleellinen ongelma syntyvyyden kannalta.

Jos et tunne henkilökohtaiseti yhtään taloudellisesti riippumatonta niin voit helposti tehdä empiirisen kokeen. Ota 20 satunnaista julkisuuden henkilöä eri aloilta joista tiedät että ovat varmasti taloudellisesti riippumattomia mutta et todellakaan mitään muuta: yritysjohtajia, menestyneitä muusikoita, elokuvätähtiä, urheiljoita jne. Sitten katsot netistä  paljonko on jälkikasvua siunaantunut. Voin lyödä vetoa että lasten määrä ylittää keskiarvon.

Otetaanpa lista sieltä ihan maailman huipulta:
Bill Gates, 3 lasta
Warren Buffett, 3 lasta
Jeff Bezos, 4 lasta
Mark Zuckerberg, 2 lasta
Larry Ellison, 2 lasta
David Koch, 3 lasta
jne. jne.

Argumenttisi on aika heikoissa kantimissa. Empiirinen evidenssi  puhuu vahvasti sen puolesta että jos omaisuutta on kuten maailman kymmenen rikkaimman joukossa olevilla niin syntyvyys olisi lähellä kolmea.

[Hamsteri]

^

En ottanut kantaa aiempiin väitteisiisi. Miljoona porkkana lapsilisiin, niin jopa kantaväestön naiset saattavat lisääntyä. Mitään tälläistä erillisporkkanaa ei ole, niin jengi mielummin ostaa kartanon sillä rahalla kuin kolme lasta.

-------

Nuohan ovat kaikki miehiä. Samanlainen lista rikkaista uranaisista, niin ne ovat kaikki 0-1 lasta. Henkilökohtainen lähipiiri on aika huono otos. Omat rikkaat tuttuni ovat pääsääntöisesti lapsettomia ja köyhempi ryyppyjengi taasen lisääntynyt.

[jka]

Nuohan ovat kaikki miehiä. Samanlainen lista rikkaista uranaisista, niin ne ovat kaikki 0-1 lasta.

Et voi yhdistää uraa tähän tarkasteluun. Ura on eri asia kuin taloudellinen riippumattomuus. Ura ei ollut miehien kohdallakaan pointti. Uramiehiä löytyy valtion virastostakin. Mahtaako näillä olla yhtä paljon lapsia kuin taloudellisesti riippumattomilla uramiehillä?

Pointtihan oli että jaetaan kaikille miljoona ja tehdään näistä taloudellisesti riippumattomia ilman että tarvitsee enää tehdä työtä. Miljoona jaetaan myös niille jotka ei alunperinkään olleet uramiehiä tai -naisia. Suurin osa naisista ei edelleenkään ole uranaisia, eikä naisesta todellakaan sellaista tule pelkästään sillä että saa miljoonan puhtaana käteen.

Se 15% joka tutkimuksissa sanoo, että ei halua, eikä tee lapsia ei varmaankaan muuta kantaansa vaikka saa miljoonaan. Miksi ihmeessä se toinen 85% muuttaisi kantaansa jos saa miljoonan? Ihmisethän voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Yhdet ei koskaan halua lapsia, toiset haluaa niitä hinnalla millä hyvänsä ja loput jotain tältä väliltä. Miksi ihmeessä miljoonan jakaminen siirtäisi ihmisiä lokerosta toiseen? Kyse on enneminkin ihmisen perusluonteesta johon talous, eikä mikään muukaan vaikuta. Talous voi vain rajoittaa tai mahdollistaa sitä mihin lokeroon ihminen jo alunperin kuuluu.