2009-12-19 HS Mielipide: Työvoima ei lopu vaan työ

[Karri]

Ilmeisesti Suomessa palkkataso on niin korkea, että ihmisiä ei voi työllistää. Palkkatasoon vaikuttaa olennaisesti sosiaaliturvan kautta tullut kysyntä/tarjonta -käyrän muokkaus, joka johtaa yksinkertaisesti siihen, että työtä ei ole.

Ongelmahan vain on siinä että käsittääkseni se palkkataso ei ole korkea.

[RP]

Vähentämällä sosiaaliturvamaksuja, eli tekemällä siitä halvempaa. Ei se varmasti ole vaikeaa teknisenä suorituksena vaan siksi, että meidän kaikkien palkkamme on työnantajalle niin paljon suurempi kuluerä, kuin mitä meidän bruttopalkkamme on.

Kysymys on vain siitä, että me maksamme liikaa.

Palkan sivukuluthan on luokkaa 20-30%, ei minusta kuullosta kovin kalliilta.

Riippuu siitä mitä "sivu"kuluina halutaan tarkastella. Pienellä Google-haulla huomaan, että esimerkiksi joukko valtioon liittyviä organisaatioita käyttää sisäisessä budejtoinnissaan 50+% lisää "henkikilöstösivukuluihin", joilla nuo tarkoittavat muodollisen bruttotuntipalkan ja työnantajakustannuksen välistä suhdetta. Puuttuvat prosentit (siis noiden eläke- ja muiden vakuutusmaksujen lisäksi) tulevat lähinnä palkallisista vapaista (sisältäen vuosilomat ja sairaus- ja perhevapaat)

[Virkamies]

Ongelmahan vain on siinä että käsittääkseni se palkkataso ei ole korkea.

Palkkataso on aina suhteellinen käsite. Globaalissa kontekstissa se on varmaan kuitenkin kaikilla mittareilla katsottuna korkea.

Eikä tilannetta kannata välttämättä vertailla kaikkien länsimaisten valtioiden kanssa täysin yksi yhteen. Siellä palkkaan lasketaan ne rahat, jotka täällä Suomessa siirretään suoraan työnantajalta erilaisiin eläkekassoihin ja maksetaan veroina muuten vain pois. Muualla palkalla pitää ostaa lapsien koulutus, terveydenhuolto jne.

[metsämies]

Palkan sivukuluthan on luokkaa 20-30%, ei minusta kuullosta kovin kalliilta.

20-30% ei välttämättä kuulosta kalliilta, mutta kun asian laittaa hieman perspektiiviin vaikkapa vuoden 2007 luvuin, niin tilanne hieman valkenee.

Suomen valtion sosiaalimenot olivat 45,6 miljardia euroa. Työnantajien osuus sen rahoittamisesta oli 37,9% (luku on vielä isompi jos huomioisimme yritysten maksamat verot), mikä tarkoittaa n. 17,3 miljardia euroa.

Ja ylipäätänsä, oli sitten työnantajamaksut 0% tai jotain hyvin pientä, niin silti asia on kohtuullisen yksinkertainen. Ihmisellä tai yrityksellä tms. on joko varaa palkata ihmisiä tai sitten ei.

Ilmeisesti Suomessa palkkataso on niin korkea, että ihmisiä ei voi työllistää. Palkkatasoon vaikuttaa olennaisesti sosiaaliturvan kautta tullut kysyntä/tarjonta -käyrän muokkaus, joka johtaa yksinkertaisesti siihen, että työtä ei ole.

Tämä on oikeastaan yksinkertaisinta kansantaloustiedettä, mitä on.

Pakkohan ne sosiaalimaksut olisi kuitenkin jonkun hoitaa, eli tässä tapauksessa maksut siirtyisivät vain työtekijän maksettavaksi.

[metsämies]

Riippuu siitä mitä "sivu"kuluina halutaan tarkastella. Pienellä Google-haulla huomaan, että esimerkiksi joukko valtioon liittyviä organisaatioita käyttää sisäisessä budejtoinnissaan 50+% lisää "henkikilöstösivukuluihin", joilla nuo tarkoittavat muodollisen bruttotuntipalkan ja työnantajakustannuksen välistä suhdetta. Puuttuvat prosentit (siis noiden eläke- ja muiden vakuutusmaksujen lisäksi) tulevat lähinnä palkallisista vapaista (sisältäen vuosilomat ja sairaus- ja perhevapaat)

Vuosiloma pitää ansaita, se on tavallaan palkkaa, ei sitä voida sivukuluiksi laskea. Työnantajapuolella on tosiaan hassu tapa laskea sivukuluiksi yhtä sun toista ja sitten kauhistella miten kallista työ on.

[Jouko]

Systeemi on rakennettu palkkatyön varaan. Nyt kun se pohja alkaa rapautua ei keksitä mitään mullistavaa tilalle.

Onhan se ristiriitaista että nuoret eivät saa työtä ja siksi syrjäytyvät mutta vanhojen olisi jaksettava pakertaa haudan partaalle tai sitten kaaduttava saappaat jalassa työnsä ääreen. Tätä ei kukaan viisas( ei edes valtiosihteeri Sailas) uskalla kosketella ainakaan julkisesti.

Eläkejärjestelmämme on rakennettu erilaiseen maailmaan 50 vuotta sitten ja erityisesti herrojen katkeamatonta nousujohteista uraa silmällä pitäen. Siinä siis piilee melkoinen pommi. Tosiasia on myönnetty ja yrityksiä sen purkamiseksi on tehty mutta pommi vain jatkaa tikitystään...

[Virkamies]

Pakkohan ne sosiaalimaksut olisi kuitenkin jonkun hoitaa, eli tässä tapauksessa maksut siirtyisivät vain työtekijän maksettavaksi.

Niin. Pakko on mielenkiintoinen asia. Eivät ihmiset kaikkialla maailmassa laita rahojaan vaikka eläkkeisiinsä. Ihmiset saavat valita sen, että mitä he laittavat säästöön ja mitä eivät. Täällä se ei tule kysymykseen.

Joka tapauksessa, Suomen palkkataso nousee huomattavasti, kun ryhdytään katsomaan, että mitä asiat maksavat työnantajalle aktuaalisesti.

Vuosiloma pitää ansaita, se on tavallaan palkkaa, ei sitä voida sivukuluiksi laskea. Työnantajapuolella on tosiaan hassu tapa laskea sivukuluiksi yhtä sun toista ja sitten kauhistella miten kallista työ on.

Jos se on tavallaan palkkaa, niin aiheutuuko siitä kustannuksia työnantajalle? Jos siitä on kulua työnantajalle, niin eikö se silloin vaikuta siihen työn kalleuteen? En ehkä välttämättä nyt ymmärrä sitä, mitä pyrit sanomaan.

Jos kuitenkin vaikka kiinalainen tekee työtä ilman lomia, eikä hänelle tarvitse palkata kesälomasijaista ja suomalainen tekee vain 11 kuukautta töitä ja hänelle tarvitsee, niin eikö se silloin ole lisäkulu suomalaiselle työnantajalle?

[metsämies]

Pakkohan ne sosiaalimaksut olisi kuitenkin jonkun hoitaa, eli tässä tapauksessa maksut siirtyisivät vain työtekijän maksettavaksi.

Niin. Pakko on mielenkiintoinen asia. Eivät ihmiset kaikkialla maailmassa laita rahojaan vaikka eläkkeisiinsä. Ihmiset saavat valita sen, että mitä he laittavat säästöön ja mitä eivät. Täällä se ei tule kysymykseen.

Joka tapauksessa, Suomen palkkataso nousee huomattavasti, kun ryhdytään katsomaan, että mitä asiat maksavat työnantajalle aktuaalisesti.

Vuosiloma pitää ansaita, se on tavallaan palkkaa, ei sitä voida sivukuluiksi laskea. Työnantajapuolella on tosiaan hassu tapa laskea sivukuluiksi yhtä sun toista ja sitten kauhistella miten kallista työ on.

Jos se on tavallaan palkkaa, niin aiheutuuko siitä kustannuksia työnantajalle? Jos siitä on kulua työnantajalle, niin eikö se silloin vaikuta siihen työn kalleuteen? En ehkä välttämättä nyt ymmärrä sitä, mitä pyrit sanomaan.

Jos kuitenkin vaikka kiinalainen tekee työtä ilman lomia, eikä hänelle tarvitse palkata kesälomasijaista ja suomalainen tekee vain 11 kuukautta töitä ja hänelle tarvitsee, niin eikö se silloin ole lisäkulu suomalaiselle työnantajalle?

Tarkoitin tässä lähinnä sitä että ei työnantaja varsinaisesti niitä lomarahoja maksa, vaan ne on alunperin palkasta otettu.

[Pliers]

Palkan sivukuluthan on luokkaa 20-30%, ei minusta kuullosta kovin kalliilta.

20-30% ei välttämättä kuulosta kalliilta, mutta kun asian laittaa hieman perspektiiviin vaikkapa vuoden 2007 luvuin, niin tilanne hieman valkenee.

Suomen valtion sosiaalimenot olivat 45,6 miljardia euroa. Työnantajien osuus sen rahoittamisesta oli 37,9% (luku on vielä isompi jos huomioisimme yritysten maksamat verot), mikä tarkoittaa n. 17,3 miljardia euroa.

Ja ylipäätänsä, oli sitten työnantajamaksut 0% tai jotain hyvin pientä, niin silti asia on kohtuullisen yksinkertainen. Ihmisellä tai yrityksellä tms. on joko varaa palkata ihmisiä tai sitten ei.

Ilmeisesti Suomessa palkkataso on niin korkea, että ihmisiä ei voi työllistää. Palkkatasoon vaikuttaa olennaisesti sosiaaliturvan kautta tullut kysyntä/tarjonta -käyrän muokkaus, joka johtaa yksinkertaisesti siihen, että työtä ei ole.

Tämä on oikeastaan yksinkertaisinta kansantaloustiedettä, mitä on.

Pakkohan ne sosiaalimaksut olisi kuitenkin jonkun hoitaa, eli tässä tapauksessa maksut siirtyisivät vain työtekijän maksettavaksi.

Tämä on tietysti arvostuskysymys.

Ihmisestä Helsingissä, jonka bruttopalkka on 2500e (melkolailla Suomalainen keskipalkka), on kustannus palkkaa maksavalle yritykselle melko tarkasti 3250e.

Veroihin ja veroluonteisiin maksuihin menee suoraan 1250e. Työntekijän tilille jää 2000e. Tästä summasta maksetaan kulutusverot. Kulutustottumuksien mukaan vaihdellen, mutta ehkä keskimäärin noin 25%. Ostovoimaa työntekijällä on siis 1500e. Valtio on saanut 1750e. Yli puolet työntekijän aiheuttamasta kulusta (palkasta) on siis mennyt valtiolle.

Faktisesti malli aiheuttaa työttömyyttä (kallis työllistäminen)
eikä houkuta työntekoon (vähäinen ostovoima menetettyyn aikaan nähden).

[Goman]

Jos joku ei ole vielä lukenut Isokallion juttua päivän Iltalehdessä, niin   kannattaa lukea vaikka nyt.

http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2009122110803281_k1.shtml

On vanha herra niin oikeassa , niin oikeassa.

Ja on muuten jokseenkin turhaa vääntää täällä kättä siitä onko suomalainen työ kallista  vai ei ? . Koska asia on päivänselvä. Jos suomalainen työ olisi hyvää ja halpaa, niin sitä kyllä teetettäisiin täällä paljon enemmän. Mutta kun se on vain hyvää (ja sitäkin varauksin).

[Virkamies]

Tarkoitin tässä lähinnä sitä että ei työnantaja varsinaisesti niitä lomarahoja maksa, vaan ne on alunperin palkasta otettu.

Eikö palkka ole sitä, mitä työnantaja varsinaisesti maksaa?

Palkka + muut kulut = työnantajan maksama raha.

Jos olisin työnantaja, minulle olisi yhdentekevää mikä tuon yhtälön yhtäsuuruusmerkin vasen puoli olisi ja olisin vain ja ainoastaan kiinnostunut oikeanpuoleisesta. Jos työnantaja kokee työn maksavan paljon, niin hän tarkoittaa vain ja ainoastaan kokonaissummaa.

Ja on muuten jokseenkin turhaa vääntää täällä kättä siitä onko suomalainen työ kallista  vai ei ?

Minusta se on myös selvää. Kaikille ei. Markkinat ratkaisevat sen, että kuka on oikeassa.

[Pliers]

Jos joku ei ole vielä lukenut Isokallion juttua päivän Iltalehdessä, niin   kannattaa lukea vaikka nyt.

http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2009122110803281_k1.shtml

On vanha herra niin oikeassa , niin oikeassa.

Ja on muuten jokseenkin turhaa vääntää täällä kättä siitä onko suomalainen työ kallista  vai ei ? . Koska asia on päivänselvä. Jos suomalainen työ olisi hyvää ja halpaa, niin sitä kyllä teetettäisiin täällä paljon enemmän. Mutta kun se on vain hyvää (ja sitäkin varauksin).

En ihan aina ole Kallen kanssa ollut samaa mieltä, mutta nyt en löydä moitittavaa. Ainoastaan uria pitää saada pitenemään, jotta huoltosteen muutos ei tulisi niin suurena shokkina järjestelmälle. Kuitenkin akuutti työttömyys on hoidettava ensin.

[metsämies]

Tarkoitin tässä lähinnä sitä että ei työnantaja varsinaisesti niitä lomarahoja maksa, vaan ne on alunperin palkasta otettu.

Eikö palkka ole sitä, mitä työnantaja varsinaisesti maksaa?

Palkka + muut kulut = työnantajan maksama raha.

Jos olisin työnantaja, minulle olisi yhdentekevää mikä tuon yhtälön yhtäsuuruusmerkin vasen puoli olisi ja olisin vain ja ainoastaan kiinnostunut oikeanpuoleisesta. Jos työnantaja kokee työn maksavan paljon, niin hän tarkoittaa vain ja ainoastaan kokonaissummaa.

Toki sitä voidaan kustannuksena pitää mutta ei palkan sivukuluna jonka työnantaja joutuisi omasta pussistaan kaivamaan vielä siihen palkan päälle. Toisaalta hattu tai myssy, sama se kunhan pään peittää eli kustannusta se on kyllä siitä olen samaa mieltä.

Luin tuon Isokallion kirjoituksen mutta jäi vähän auki että mikä ratkaisu hänellä olisi tähän tilanteeseen?

[Ari-Lee]

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli joulukuussa 7 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 69,5 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin viime vuoden joulukuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 161 000, mikä on 3 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,1 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.

TEM:n Työllisyyskatsaus on luettavavissa ministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/tyollisyyskatsaus
Tilastokeskuksen ja TEM:n yhteisjulkistus: www.tilastokeskus.fi/til/tyti/tie.html

Jännä että meillä on yht'aikaa järjetön työttömyys ja täystyöllisyys. Täystyöllisyys sikäli että normaalissa länsimaisessa teollistuneessa systeemissä on ns. luonnollinen marginaalityöttömyys 3-7%.
Jokainen saa päätellä ihan itse kuka valehtelee. Itse väitän että työttömiä on jo liki 700k ja luku kasvaa A.D.2010. Tuohon lukuun lasketaan höpöhöpö-temppu-osa-aikatyöllistetyt ja pakkokurssilaiset.

[Pliers]

Luin tuon Isokallion kirjoituksen mutta jäi vähän auki että mikä ratkaisu hänellä olisi tähän tilanteeseen?

Erittäin hyvä huomio. Kalle aika harvoin vaiväutuu  antamaan neuvoja. Sen sijaan hän keskittyy kertomaan mikä on persiillään. Ei ihan rakentavimmasta päästä...

[Savilinnan Lätäri]

Luin tuon Isokallion kirjoituksen mutta jäi vähän auki että mikä ratkaisu hänellä olisi tähän tilanteeseen?

Erittäin hyvä huomio. Kalle aika harvoin vaiväutuu  antamaan neuvoja. Sen sijaan hän keskittyy kertomaan mikä on persiillään. Ei ihan rakentavimmasta päästä...

Tästähän Halla-ahoakin soimataan. Mielestäni kuitenkin kriitikon tehtävä on kertoa mikä mättää. Sitten toiset tyypit, joilla on valta, resurssit jne., korjaavat tilanteen sellaiseksi, ettei enää mätä!

[N]

20-30 pinnaa on mielestäni paljon. Pienet firmat pyörivät pienillä katteilla. Halvempi työvoima kannustaisi firmoja palkkaamaan, varsinkin palvelualoille. ja jos ihmiset siirtyy kortistosta tuottamaan niin valtio säästää.

Tiedän kokemuksesta (perheyritys) että työntekijäkulut ovat merkittävässä roolissa kun pieni firma miettii kannattavuuttaan ja uuden työntekijän palkkausta, ja suuri osa Suomen työpaikoista on noissa pikkupuljuissa.

Näistä pikkufirmoista tuli mieleen sellainen, että kun tuon työntekijän palkkaus on varsinkin näille pienfirmoille kallista, niin olisiko mahdollista pehmentää sitä sivukulujen (sotumaksut ja mitä ovatkaan) osuutta juuri sieltä pienimmästä päästä. En tiedä kuinka realistinen / järkevä / toteuttamiskelpoinen seuraava on, mutta jos yhden henkilön pyörittämä firma palkkaisi yhden työntekijän yritykseen, kohdistuisi sivukuluihinkin automaattisesti leikkuri, jolloin maksettavaksi jäisi 10% siitä mikä on perustaso. Toisen henkilön palkattuaan molempien työntekijöiden sivukuluista tulisi maksettavaksi 20%, jne... (prosentteja ja henkilömääriä muokataan tarvittaessa, mutta kuitenkin niin että mahdollisimman helppo logiikka säilyy).

Mikäli tuollainen olisi mahdollista toteuttaa, se leikkaisi kuluja juuri sieltä missä ne pienet summat tekevät suuria sen osalta, onko toimintaa mahdollista jatkaa vai ei. Osaltaan tämä tietenkin myös söisi noita valtion saamia maksuja, mutta toisaalta mikäli tällä olisi ajattelemani työllistävä vaikutus, pienentäisi se myös noita sosiaalipuolen menoja valtiolta.

Nyt saa jokainen halukas vapaasti nauraa (mutta älkää viitsikö sitä kovin selkeästi hieroa päin näköäni), mutta onko tuollainen käytäntö millään muotoa edes realistinen? Aiheuttaisiko se jälleen lisäbyrokratiaa (paperinpyörittäjät pomppisivat riemuissaan), lisää kustannuksia ilman suurta hyötyä vai jotain muuta?

[N]

Luin tuon Isokallion kirjoituksen mutta jäi vähän auki että mikä ratkaisu hänellä olisi tähän tilanteeseen?

Erittäin hyvä huomio. Kalle aika harvoin vaiväutuu  antamaan neuvoja. Sen sijaan hän keskittyy kertomaan mikä on persiillään. Ei ihan rakentavimmasta päästä...

Tästähän Halla-ahoakin soimataan. Mielestäni kuitenkin kriitikon tehtävä on kertoa mikä mättää. Sitten toiset tyypit, joilla on valta, resurssit jne., korjaavat tilanteen sellaiseksi, ettei enää mätä!

Kritisoida toki saa jos ongelmakohtia havaitsee, se on osaltaan ihan hyvä. Mutta toisaalta jos haluaa esittää rakentavaa kritiikkiä, on syytä esittää myös niitä parannusehdotuksia mukaan, mutta voi se toki olla myös ihan aiheellista kritiikkiä ilman tätä. Voi myös tosin olla, että vaikka kuinka kaivaisi erinäisiä ongelmia esille, ei siitä olisi kuitenkaan yhtään mitään hyötyä, koska kukaan ei välttämättä keksi mitään parannusta siihen siitä huolimatta.

[Sivulause]

Näistä pikkufirmoista tuli mieleen sellainen, että kun tuon työntekijän palkkaus on varsinkin näille pienfirmoille kallista, niin olisiko mahdollista pehmentää sitä sivukulujen (sotumaksut ja mitä ovatkaan) osuutta juuri sieltä pienimmästä päästä. En tiedä kuinka realistinen / järkevä / toteuttamiskelpoinen seuraava on, mutta jos yhden henkilön pyörittämä firma palkkaisi yhden työntekijän yritykseen, kohdistuisi sivukuluihinkin automaattisesti leikkuri, jolloin maksettavaksi jäisi 10% siitä mikä on perustaso. Toisen henkilön palkattuaan molempien työntekijöiden sivukuluista tulisi maksettavaksi 20%, jne... (prosentteja ja henkilömääriä muokataan tarvittaessa, mutta kuitenkin niin että mahdollisimman helppo logiikka säilyy).

Sen verran asiaan vihkiydyin, että asiaa on kokeiltu lapissa 2005 alkaen (sotumaksujen poisto) Raimo Sailaksen esityksestä, eli hänen ja lappilaisten yrittäjien mielestä se oli ainakin kokeilun arvoinen. Tänä päivänä kokeilua on laajennettu myös muille rakennemuutosalueille, kuten muutamaan itä-Suomen kuntaan, eli ilmeisesti tulokset ovat olleet halutun kaltaiset.

Tämä laajennettuna tel-maksuihin ja koko maahan, vaikka ehdottomallasi prosenttimallilla olisi mielestäni kokeilemisen arvoinen. Byrokratian määrä voisi lisääntyä, mutta porrastetut tel/sotu-maksut työntekijämäärän mukaan ei pitäisi olla kovin hankala toteuttaa. On ne nykyiset säädöksetkin täynnä kaikenlaista kiemuraa. Näistä voi tietysti viisaammat kommentoida, voin myöntää ettei oma tietoni ole kovin ajantasaista.

Ikävä asia on että yrittäminen on Suomessa hankalaa, mutta ei pelkästään työvoiman kalleuden takia. Monelle alalle kehitys  ja lainsäädäntö on tuonut tullessaan aikamoisen byrokratian, joka omalta osaltaan hillitsee ihmisten halua yrittää. On oikeastaan ihme, että niinkin moni viitsii omaa firmaa pyörittää. Jos ihmiset tajuaisivat, mitä laki heiltä yrittäjinä velvoittaa, uskoisin että tuo porukka olisi reilusti harvempi.

Itselle tulee nuo työnantajamaksut usein mieleen siksi, kun tykkään reppureissata ja olen monesti ihmetellyt kuinka huonoa palvelua Suomessa saa esim. ravintolassa syödessään. Siinähän se vastaus onkin nenän edessä, kymmenen ihmistä hoitamassa sitä duunia mikä meillä hoidetaan parin ihmisen voimin. Halpatyövoimaa en ehdota ratkaisuksi, mutta tellit, sotumaksut yms. pois ja ravintolaruoan alvi alas niin ehkä katukuvaan saataisiin letkeää eloa ja kahvilakulttuuria ihan kotoperäisin voimin.

[Octavius]

Itse olen arvostanut Kallen ajatuksia ja kirjoituksia aina. Taustasta kannattaa ehkä muistaa se, että Isokallio oli yksi avainhenkilöistä, jotka panostivat niche-tuotealueeseen mielettömillä tuotekehitys- ja investointipanostuksilla aikoinaan. Ja josta syntyi viime vuosikymmenten yksi uskomattomimpia tietotekniikkateollisuuden menestystarinoita, joiden hiipuvista hedelmistä nauttii vielä varmaan noin sata prosenttia tämänkin viestin lukijoista.

Jos on lukenut Kallen kirjoituksia useamman kuin yhden ajatuksella (valitettavasti kaikki eivät siihen kykene), tietää kyllä hänen pointtinsa.

Suomi on hinnoitellut itsensä ulos aika monella tapaa ja se vain pitää korjata. Vastaava korjausliike on tehty kymmeniä kertoja modernissa Suomen taloushistoriassa 1600-luvulta lähtien. Voin kerrata sen tässä lyhyesti.

Ensinnäkin julkinen puolisosialistinen hallintokoneisto pitää purkaa tai tarkemmin räjäyttää palasiksi. Mihin ihmeeseen Suomi tarvitsee 700 tuhannen virkamiehen armeijaa?

Toiseksi koko kaikki-mulle-sosku-maksaa-taulutelevision-käytäntö pitää purkaa. Suomalaiset tulevat näkemään suuren oman suhteellisen elintasonsa laskemisen lähiaikoina. Ennen siihen auttoi oma valuutta (aivan kuin esim. Ruotsia nyt, mutta ei enää), joten ainoa keino on sisäinen devalvaatio ja järjettömän velanoton lopettaminen.

Kolmanneksi Suomi tarvitsee johtajia, jotka eivät ole jotain maailamaa syleileviä pyykkäreitä, virkaheittoja toimitusharjoittelijoita tai kansakoulunopettajan sijaisia, vaan ihmisiä, joilla on näkemys, miten Suomen elinkeinorakenne saadaan palvelemaan meitä kaikkia.

Neljänneksi siihen tarvittaisiin yhteisöllisyyttä, eli yhteinen arvopohja tehdä tuo kaikki. Valitettavasti itse uskon siihen, ettei sitä enää ole tai ainakin se on tuhoutumassa ällistyttävän nopeasti.

Edit: typo.

[N]

Sen verran asiaan vihkiydyin, että asiaa on kokeiltu lapissa 2005 alkaen (sotumaksujen poisto) Raimo Sailaksen esityksestä, eli hänen ja lappilaisten yrittäjien mielestä se oli ainakin kokeilun arvoinen. Tänä päivänä kokeilua on laajennettu myös muille rakennemuutosalueille, kuten muutamaan itä-Suomen kuntaan, eli ilmeisesti tulokset ovat olleet halutun kaltaiset.

Tämä laajennettuna tel-maksuihin ja koko maahan, vaikka ehdottomallasi prosenttimallilla olisi mielestäni kokeilemisen arvoinen. Byrokratian määrä voisi lisääntyä, mutta porrastetut tel/sotu-maksut työntekijämäärän mukaan ei pitäisi olla kovin hankala toteuttaa. On ne nykyiset säädöksetkin täynnä kaikenlaista kiemuraa. Näistä voi tietysti viisaammat kommentoida, voin myöntää ettei oma tietoni ole kovin ajantasaista.

Ikävä asia on että yrittäminen on Suomessa hankalaa, mutta ei pelkästään työvoiman kalleuden takia. Monelle alalle kehitys  ja lainsäädäntö on tuonut tullessaan aikamoisen byrokratian, joka omalta osaltaan hillitsee ihmisten halua yrittää. On oikeastaan ihme, että niinkin moni viitsii omaa firmaa pyörittää. Jos ihmiset tajuaisivat, mitä laki heiltä yrittäjinä velvoittaa, uskoisin että tuo porukka olisi reilusti harvempi.

Itselle tulee nuo työnantajamaksut usein mieleen siksi, kun tykkään reppureissata ja olen monesti ihmetellyt kuinka huonoa palvelua Suomessa saa esim. ravintolassa syödessään. Siinähän se vastaus onkin nenän edessä, kymmenen ihmistä hoitamassa sitä duunia mikä meillä hoidetaan parin ihmisen voimin. Halpatyövoimaa en ehdota ratkaisuksi, mutta tellit, sotumaksut yms. pois ja ravintolaruoan alvi alas niin ehkä katukuvaan saataisiin letkeää eloa ja kahvilakulttuuria ihan kotoperäisin voimin.

Pirulaiset varastaneet minun idean jo ennen kuin olen edes sitä keksinyt, pirulaiset. Mutta sinällään lohduttavaa, etten ihan niin pihalla ollut tuosta kuin mitä ensiksi epäilin. Tosin ainakin hesarin mukaan vaikutus ei ollut niinkään työllistävä, vaan se siirtyi palkannousuun, joten ihan sitä vaikutusta asialla ei ollut mitä ajattelin. Pitäisi tutkia vähän lisää että miten jatkokokeilu on edistynyt, tuo tieto oli kesäkuulta 2005.

Tosin tuo mainitsemani porrastus ei varmaankaan houkuttelisi työnantajaa niinkään nostamaan palkkoja, koska seuraavan rekrytoinnin yhteydessä se sivukulujen osuus nousisi, joka kostautuisi ikävästi sen aikaisemmin nostetun palkan kanssa.

Olen myös seurannut erään tuttavani toimintaa kun hän alkoi yrittäjäksi. Kiinnostusta palkata työntekijä jossain määrin olisi, mutta tähän palkkaukseen liittyvät lakiasiat ovat sen verran kiemuroisia, että melkeimpä on syytä kysellä apua joltain lakimieheltä asian selvittämiseksi (mitä hän on toki sitten myös tehnyt). Muuten mahdollisuutena on, että toimitaan äkkiä lainvastaisesti ja sitten onkin lauma syyttäjiä niskassa, mikä ei sekään kovin houkuttelevaa yrittäjälle ole. Helpotusta asiaan pitäisi saada monella tapaa, toki kuitenkin niin, etteivät helpotukset luo kovin porsaanreikiä niille ikäville työnantajille hyväksikäyttää työntekijöitänsä.

Noiden työnantajamaksujen lisäksi pitäisi tosiaan saada myös jotain sellaista järjestelmää, että lyhyet ja osapäiväisetkin työsuhteet olisivat työntekijälle kiinnostavampia. En kannata toki ajatusta työttömyyskorvausten poistoon tai muuhun vastaavaan, koska monesti ihmiset joutuvat olemaan työttöminä, vaan että se työn tekeminen suoraan lisäisi sitä käteen jäävää osuutta, eikä sitä vietäisi samantien muista korvauksista pois. Kansalaispalkka on yksi vaihtoehto tähän, tosin sekin pitäisi saada säädettyä sellaiselle tasolle, ettei pelkästään sen varassa eläminen olisi mitenkään houkuttelevaa pitemmän päälle. Toki vaatisi myös sen, että kansalaisuuden saantia hankaloitettaisiin jossain määrin, että useamman vuoden työhistoria vaadittaisiin maahanmuuttajilta sen saamiseksi.

[metsämies]

Sen verran asiaan vihkiydyin, että asiaa on kokeiltu lapissa 2005 alkaen (sotumaksujen poisto) Raimo Sailaksen esityksestä, eli hänen ja lappilaisten yrittäjien mielestä se oli ainakin kokeilun arvoinen. Tänä päivänä kokeilua on laajennettu myös muille rakennemuutosalueille, kuten muutamaan itä-Suomen kuntaan, eli ilmeisesti tulokset ovat olleet halutun kaltaiset.

Tuossa lapin kokeilussa tosin huomattiin että sillä ei juurikaan ole vaikutusta pienten yritysten työllistämismahdollisuuksiin koska maksut ovat niissä niin pienet.

[Virkamies]

Ensinnäkin julkinen puolisosialistinen hallintokoneisto pitää purkaa tai tarkemmin räjäyttää palasiksi. Mihin ihmeeseen Suomi tarvitsee 700 tuhannen virkamiehen armeijaa?

Vaikken ole periaatteessa vastaan ehdottamaasi, niin vastaus on se, että eivät ne 700k ole hallinnossa vaan tuottamassa palveluita halvalla. 125k menee pelkästään terveydenhuoltoon ja toinen 100k on tuottamassa sosiaalipalveluita.

Ne palvelut on vain tehty sellaisiksi, että ne maksavat enemmän kuin kansana meillä on niihin varaa. Tästä voisi päätellä, että ne ovat paremmat kuin mihin meillä on varaa.

Se uutinen ei ole joidenkin ihmisten mielestä oikea ja että johonkin on piilotettu ilkeiden ihmisten toimesta suuret määrät rahaa, mutta pahoin pelkään, että sellaista runsaudensarvea ei ole kenelläkään piilotettuna.

[Julmuri]

Se uutinen ei ole joidenkin ihmisten mielestä oikea ja että johonkin on piilotettu ilkeiden ihmisten toimesta suuret määrät rahaa, mutta pahoin pelkään, että sellaista runsaudensarvea ei ole kenelläkään piilotettuna.

Jos katsoo jotain Hesan sosiaaliviraston työkulttuuria, niin kyllä se on käsittämättömän huonoa. Tottakai sieltä löytyy niitä puurtajiakin, mutta moni tekee töitä tehokkuudella, josta yksityisellä puolella seuraisi välittömästi potkut.

Useat virat on täytetty poliittisin perustein.

Sitten on näitä valtuutettuja yms. toimistoja, jossa pyörii 10 "kehityssihteeriä" eikä kukaan tiedä mitä he todellisuudessa tekevät vai tekevätkö mitään.


Sairaanhoitajia ja palomiehiä varmasti tarvitaan eikä luultavasti ole mitään sellaista rahasummaa piilotettuna mihinkään, jolla kaikki sujuisi kuin unelma. Siltikin hallintopuolella on paljon turvotusta.

[Pliers]

Suomi on hinnoitellut itsensä ulos aika monella tapaa ja se vain pitää korjata. Vastaava korjausliike on tehty kymmeniä kertoja modernissa Suomen taloushistoriassa 1600-luvulta lähtien. Voin kerrata sen tässä lyhyesti.

Ensinnäkin julkinen puolisosialistinen hallintokoneisto pitää purkaa tai tarkemmin räjäyttää palasiksi. Mihin ihmeeseen Suomi tarvitsee 700 tuhannen virkamiehen armeijaa?

Toiseksi koko kaikki-mulle-sosku-maksaa-taulutelevision-käytäntö pitää purkaa. Suomalaiset tulevat näkemään suuren oman suhteellisen elintasonsa laskemisen lähiaikoina. Ennen siihen auttoi oma valuutta (aivan kuin esim. Ruotsia nyt, mutta ei enää), joten ainoa keino on sisäinen devalvaatio ja järjettömän velanoton lopettaminen.

Kolmanneksi Suomi tarvitsee johtajia, jotka eivät ole jotain maailamaa syleileviä pyykkäreitä, virkaheittoja toimitusharjoittelijoita tai kansakoulunopettajan sijaisia, vaan ihmisiä, joilla on näkemys, miten Suomen elinkeinorakenne saadaan palvelemaan meitä kaikkia.

Neljänneksi siihen tarvittaisiin yhteisöllisyyttä, eli yhteinen arvopohja tehdä tuo kaikki. Valitettavasti itse uskon siihen, ettei sitä enää ole tai ainakin se on tuhoutumassa ällistyttävän nopeasti.

Loistava kirjoitus! Olen täsmälleen samaa mieltä.

Kohta kolme ja neljä ratkeaisi, sillä, että perustettaisiin joksikin aikaa ns. hätätilahallitus, johon olisi porttikielto kaikille poliittisille broilereille. Eduskunnan voisi lomauttaa siksi aikaa. Kyseessä olisi ns. määräaikainen demokraattinen diktatuuri. Hallituksessa olisi vain ammattijohtajia, joilla olisi vahvoja näyttöjä toiminnan tervehdyttämisestä.

[Pliers]

Ensinnäkin julkinen puolisosialistinen hallintokoneisto pitää purkaa tai tarkemmin räjäyttää palasiksi. Mihin ihmeeseen Suomi tarvitsee 700 tuhannen virkamiehen armeijaa?

Vaikken ole periaatteessa vastaan ehdottamaasi, niin vastaus on se, että eivät ne 700k ole hallinnossa vaan tuottamassa palveluita halvalla. 125k menee pelkästään terveydenhuoltoon ja toinen 100k on tuottamassa sosiaalipalveluita.

Ne palvelut on vain tehty sellaisiksi, että ne maksavat enemmän kuin kansana meillä on niihin varaa. Tästä voisi päätellä, että ne ovat paremmat kuin mihin meillä on varaa.

Se uutinen ei ole joidenkin ihmisten mielestä oikea ja että johonkin on piilotettu ilkeiden ihmisten toimesta suuret määrät rahaa, mutta pahoin pelkään, että sellaista runsaudensarvea ei ole kenelläkään piilotettuna.

Tiedän, että olemme samoilla linjoilla, mutta haluan silti tarkentaa omaa kantaani tässä asiassa.

Tarkenna, jos et ole tyytyväinen karkeisiin lukuihini.

Suomessa tilanne on seuraavanlainen

1/3 väestöstä on töissä yksityisellä sektorilla
1/3 väestöstä on töissä julkisella sektorilla
1/3 väestöstä ei ole töissä.

Koska yksityisellä sektorilla työskentelevät kustantavat julkisen puolen palkat (miinus verot) ja muut kulut ja lisäksi töissä käymättömän (koululaiset, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset jne.) palvelut, on tilanne pitkällä tähtäimellä kestämätön.

Yksityinen puoli kustantaa siten omat (?*) palvelunsa, mutta myös pitkälti muiden palvelut. Tilanne on kestämätön jopa nyt, mutta erityisesti muutaman vuoden tähtäimellä, kun suuret ikäluokat ryhtyvät siirtymään pois työelämästä.

* Vaikka nyt jo palvelumme ovat kalliit (ehkä liian hyvät), ei työssäkäyvä saa julkiselta puolelta kovinkaan helposti hoitoa. Hammashoidossa on vuoden jono, joka pitenee nenän edessä, kun muilla ryhmillä on oikeus ohittaa jonossa. Terveyskeskus ym. on aivan tukossa. Tästä syystä yritysten itsensä maksama yksityinen työterveyshuolto kasvaa. Yksityisellä puolella työskentelevä maksaa omat palvelunsa kahteen kertaan.

On helppo ymmärtää, että tilanne on sietämätön.

[Sivulause]

Sen verran asiaan vihkiydyin, että asiaa on kokeiltu lapissa 2005 alkaen (sotumaksujen poisto) Raimo Sailaksen esityksestä, eli hänen ja lappilaisten yrittäjien mielestä se oli ainakin kokeilun arvoinen. Tänä päivänä kokeilua on laajennettu myös muille rakennemuutosalueille, kuten muutamaan itä-Suomen kuntaan, eli ilmeisesti tulokset ovat olleet halutun kaltaiset.

Tuossa lapin kokeilussa tosin huomattiin että sillä ei juurikaan ole vaikutusta pienten yritysten työllistämismahdollisuuksiin koska maksut ovat niissä niin pienet.

Kävin hieman tutkimassa ja olet oikeassa. Tuossa tosin myös todettiin ettei kokonaisvaikutuksia työllisyyteen pystytä kunnolla arvioimaan koska kyseessä on (tai oli) määräaikainen kokeilu. Ja koska kyseessä on käsittääkseni vain sotu-maksun poisto, kustannukset alenivat keskimäärin vain 4,1 %.

http://www.ifau.se/upload/pdf/se/2006/wp06-10.pdf

Löysin sattumalta mielenkiintoisen gradun aiheeseen liittyen, eli miten työllistämishalukkuus muuttuisi jos työnantajan sivukulut poistettaisiin kokonaan.

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/30798/TMP.objres.48.pdf?sequence=1
Työnantajat kokivat merkittävämmäksi yksittäiseksi esteeksi uuden työntekijän palkkaamisessa juurikin nuo palkan sivukulut.

Tuo ei toki tutkimuksena ole samaa luokkaa edellisen kanssa, mutta voisi olla kokeilemisen arvoinen toimenpide tuokin.

Iso soppa kokonaisuudessaan, oma kompetenssi riittää oikeastaan vain puskista huuteluun mutta mielenkiintoista silti. Kansantalous, varsinkin julkinen sektori kun ovat minun näkökulmastani koko maahanmuuttoasiassa keskiössä.

[far angst]

,,,,,
Loistava kirjoitus! Olen täsmälleen samaa mieltä.

Kohta kolme ja neljä ratkeaisi, sillä, että perustettaisiin joksikin aikaa ns. hätätilahallitus, johon olisi porttikielto kaikille poliittisille broilereille. Eduskunnan voisi lomauttaa siksi aikaa. Kyseessä olisi ns. määräaikainen demokraattinen diktatuuri. Hallituksessa olisi vain ammattijohtajia, joilla olisi vahvoja näyttöjä toiminnan tervehdyttämisestä.

Kuka sen hätätilahallituksen perustaisi?  Missä meillä olisi sellaisia hihansa käärineitä, joilla jo on näyttöjä, että eivät ole poliittisia broilereita, vaan aikaan saavia ja vastuuta ottavia patriootteja?

Aikaisemmin Kekkonen runnasi kasaan hätäilahallituksen, kun sellaista tarvittiin ja kun se oli ongelmien ratkaisu. Nykyinen Tasavallan Desantti on ongelmien lähde, ei niiden ratkaisu.   Kekkonen parhaansa mukaan yritti kaikkensa Suomen eteen, nykyinen lähinnä Demlan tai muiden omien poppoidensa eteen.  Kekkonen oli patriootti, Tarski on sabotööri.

Kuka sitä ruoskaa heiluttelisi, jolla asiat ajetaan kuntoon?  Tarja vai Matti?   

Oikeasta vastauksesta saa 69 pistettä ja uuniperunan.

[Octavius]

Ensinnäkin julkinen puolisosialistinen hallintokoneisto pitää purkaa tai tarkemmin räjäyttää palasiksi. Mihin ihmeeseen Suomi tarvitsee 700 tuhannen virkamiehen armeijaa?

Vaikken ole periaatteessa vastaan ehdottamaasi, niin vastaus on se, että eivät ne 700k ole hallinnossa vaan tuottamassa palveluita halvalla. 125k menee pelkästään terveydenhuoltoon ja toinen 100k on tuottamassa sosiaalipalveluita.

Ne palvelut on vain tehty sellaisiksi, että ne maksavat enemmän kuin kansana meillä on niihin varaa. Tästä voisi päätellä, että ne ovat paremmat kuin mihin meillä on varaa.

Se uutinen ei ole joidenkin ihmisten mielestä oikea ja että johonkin on piilotettu ilkeiden ihmisten toimesta suuret määrät rahaa, mutta pahoin pelkään, että sellaista runsaudensarvea ei ole kenelläkään piilotettuna.

Tiedän, että olemme samoilla linjoilla, mutta haluan silti tarkentaa omaa kantaani tässä asiassa.

Tarkenna, jos et ole tyytyväinen karkeisiin lukuihini.

Suomessa tilanne on seuraavanlainen

1/3 väestöstä on töissä yksityisellä sektorilla
1/3 väestöstä on töissä julkisella sektorilla
1/3 väestöstä ei ole töissä.

Koska yksityisellä sektorilla työskentelevät kustantavat julkisen puolen palkat (miinus verot) ja muut kulut ja lisäksi töissä käymättömän (koululaiset, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset jne.) palvelut, on tilanne pitkällä tähtäimellä kestämätön.

Yksityinen puoli kustantaa siten omat (?*) palvelunsa, mutta myös pitkälti muiden palvelut. Tilanne on kestämätön jopa nyt, mutta erityisesti muutaman vuoden tähtäimellä, kun suuret ikäluokat ryhtyvät siirtymään pois työelämästä.

* Vaikka nyt jo palvelumme ovat kalliit (ehkä liian hyvät), ei työssäkäyvä saa julkiselta puolelta kovinkaan helposti hoitoa. Hammashoidossa on vuoden jono, joka pitenee nenän edessä, kun muilla ryhmillä on oikeus ohittaa jonossa. Terveyskeskus ym. on aivan tukossa. Tästä syystä yritysten itsensä maksama yksityinen työterveyshuolto kasvaa. Yksityisellä puolella työskentelevä maksaa omat palvelunsa kahteen kertaan.

On helppo ymmärtää, että tilanne on sietämätön.

Hei, suunnilleen noin kuin kuvasit tuon jaon. Nyt täytyy muistaa, ettei kaikki julkinen sektori ole millään tavalla tyhjäkäyntiä tms. Ehkä kolmasosa nykyisestä.

Ongelmaa syventää koko ajan pari ikävää trendiä:
1. Julkisen sektorin tuottavuus on laskenut laskee koko ajan
2. Yksityisen sektorin tuottavuus on nouusut Suomessa hurjasti, mutta vastaavaa kehitystä ei oikein voi enää jatkaa. Ihmisillä on rajansa.
3. Julkisen sektorin osuus kasvaa ja yksityisen pienenee.
4. Alkaa olla 'kentällä' selviä ja kiihtyviä merkkejä siitä, että koulutetun ja yritteliään tekijäporukan ja yrittäjien maastapako voimistuu. Tämä johtuu yksinkertaisesta yhtälöstä - kuka haluaa maksaa raadannastaan 60 % veroja?

[Sivulause]

Noiden työnantajamaksujen lisäksi pitäisi tosiaan saada myös jotain sellaista järjestelmää, että lyhyet ja osapäiväisetkin työsuhteet olisivat työntekijälle kiinnostavampia. En kannata toki ajatusta työttömyyskorvausten poistoon tai muuhun vastaavaan, koska monesti ihmiset joutuvat olemaan työttöminä, vaan että se työn tekeminen suoraan lisäisi sitä käteen jäävää osuutta, eikä sitä vietäisi samantien muista korvauksista pois. Kansalaispalkka on yksi vaihtoehto tähän, tosin sekin pitäisi saada säädettyä sellaiselle tasolle, ettei pelkästään sen varassa eläminen olisi mitenkään houkuttelevaa pitemmän päälle. Toki vaatisi myös sen, että kansalaisuuden saantia hankaloitettaisiin jossain määrin, että useamman vuoden työhistoria vaadittaisiin maahanmuuttajilta sen saamiseksi.

Juurikin jotain sellaista voisi lapsellisesti kuvitella verovaroilla kustannettavan, että työteko, silloin kun siihen olisi tilaisuus, olisi myös kannattavaa. Myös työnantajan näkökulmasta.

Jos yrittäjä haluaa palkata työntekijän vaikka päiväksi silloin tällöin vastassa on jo melkoinen paperisota. TyEL, Sotu, mikäli työntekijää pitää yli 12 päivää vuodessa myös vakuutukset. Ja säätöön kuluva aika on pois omasta työpanoksesta.

Käsittääkseni myös, mikäli työtön saisi tilaisuuden tehdä tuota työtä silloin tällöin, riskinä on etuuksien menettäminen.

Ymmärrän kyllä että lainsäädäntö on oltava turvaamaan sekä työntekijän että -antajan oikeudet. Silti voisi kuvitella että juuri niillä verovaroilla tuettaisiin näitä ihmisiä, joilla halukkuutta tuottamiseen olisi.

Se uutinen ei ole joidenkin ihmisten mielestä oikea ja että johonkin on piilotettu ilkeiden ihmisten toimesta suuret määrät rahaa, mutta pahoin pelkään, että sellaista runsaudensarvea ei ole kenelläkään piilotettuna.

Valtion talousarvioesitys tarjoilee viihdyttäviä hetkiä lukujen parissa.

http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2010/he_2010.html

Runsaudensarvea ei ehkä ole, mutta määrärahoja vertailemalla voi ainakin pohtia missä on liikaa ja mistä se on pois.

Esimerkiksi parjattua maataloutta tuetaan Suomessa EU:n ja Suomen varoilla n. 2,2 miljardilla eurolla. Mitä näillä rahoilla sitten saadaan? Suomessa on n. 66 000 maatilaa (2008) ja maataloudessa työskentee 91 000 henkeä (2006). Maajussin tuntipalkka on 3,9 euroa.

Talousarviossa vastaanottokeskuksille on varattu n. 170 miljoonaa euroa. Maassa on PTT:n arvion mukaan 20 000 työttömän maahanmuuttajan työvoimareservi, yhden työttömän hintalappu vm:n mukaan 28 000 euroa vuodessa. 560 miljoonaa euroa.

Eli näinkin pikaisilla laskutoimituksilla menoja kertyy 730 miljoonaa euroa.

Tuohon verrattuna maatalous on Suomelle huippubisnes.
Maataloudesta käteen jää sentään pottuja ja teljettyä porsasta.
Turvapaikkasirkuksesta ulosteen maku amalgaamille ja tuulen huuhtoma perse.