2009-11-22 HS: Vanha kaarti katoaa maahanmuuttajien Hakunilasta

[JKN]

Moku keskustelussa ollaan siirrytty melkein 80 luvulle: Neuvostoliittoa saa arvostella, jos samassa uutisessa tai uutislähetyksessä vastaavasti kritisoidaan Yhdysvaltoja. Monikulttuurisuudesta saa kirjoittaa varovaisen kriittisesti kunhan vähintään muistaa haukkua asian vierestä valkoisen miehen pottunenää.

[guest3656]

Valitettavasti Hakunila ja moni muu pääkaupunkiseudun lähiö on jo menetetty maahanmuuttajille. Edessä näillä aluella on väistämätön slummiutuminen ja kantaväestön totaalinen pako rauhallisemmille alueille. Tämänkaltaista kehitystä ei ole pystytty pysäyttämään missään muuallakaan maailmassa, joten siihen ei yksinkertaisesti ole realistisia taloudellisia mahdollisuuksia.

Helsingissä on vielä alueita, joilla maahanmuuttajien määrä on vähäinen. Tästä tilanteesta on huolissaan Helsingin asuntolautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen (vihr). Vanhana talonvaltaajana hän ehdottaa blogissan, että Helsingin kaupunki ryhtyisi valtaamaan näiltä alueilta asuntoja suurille somaliperheille veronmaksajien rahoilla!

Suoran toiminnan miehenä ja veronmaksajien rahatukko taskussaan, Peipinen siis haluaa iskeä kantaväestön pahimpaan pelkoon eli siihen, että seinänaapuriksi muuttaa somaliperhe!

[Ernst]

Moku keskustelussa ollaan siirrytty melkein 80 luvulle: Neuvostoliittoa saa arvostella, jos samassa uutisessa tai uutislähetyksessä vastaavasti kritisoidaan Yhdysvaltoja. Monikulttuurisuudesta saa kirjoittaa varovaisen kriittisesti kunhan vähintään muistaa haukkua asian vierestä valkoisen miehen pottunenää.

Tuulipuvun mainitsemisesta saa myös yhden arvostelun vapaavuoron, alkoholismista 0,5, geneetttisestä väkivallasta 0,75 vuoroa ja sisäsiittoisuudesta 0,25 vuoroa.

[skrabb]

Kirjoitus Hakunilasta oli ennakkoluuloja pönkittävää kevytjournalismia
Eeva Berglund

Maahanmuuttajia ja Vantaan Hakunilaa käsitellyt juttupaketti (HS Sunnuntai 22. 11.) on jäänyt kaivelemaan. Mihin Hesarin toimittajat oikein pyrkivät? Välillä halusin uskoa, että lehden tarkoitus oli luotsata lukijoita keskustelemaan rakentavasti vaikeasta ja monimutkaisesta asiasta, mutta juttu oli lopultakin ennakkoluuloja vahvistavaa kevytjournalismia.

Vähintäänkin ripaus historiallista ja geopoliittista hienovaraisuutta olisi ollut paikallaan. Ja jos hienovaraisuus ei synny myötätunnosta stigmatisoituja ihmisiä kohtaan, perehtymällä runsaaseen tutkittuun tietoon on mahdollista kirjoittaa rakentavasti.

Ensinnäkin ihmettelen: mitä toimitus kuvitteli saavuttavansa näin pitkällä jutulla? Oliko tarkoitus opastaa sen suhteen, miten erottaa toisistaan siistit ja rähjäiset maahanmuuttajat tai missä parhaiten tutustua eri kansalaisuuksiin joutumatta kahakoihin?

Ainakaan juttu ei avartanut käsityksiämme muuten vieraiksi jäävien ihmisten ja paikkojen tarinoista ja niiden taustatekijöistä.

Maahanmuutosta jo ennestään kiinnostuneena osasin päätellä, että jutun ihmisistä suuri osa kokee elämässä selviämisessä vaikeuksia, jotka taas suurimmalle osalle lukijoista ovat armollisen vieraita. Tämä koskee niin mykiksi jätettyjä maahanmuuttajia kuin puheenvuoron saaneita kantaväestönä esiteltyjä haastateltuja.

Mutta koska jutussa ei ollut minkäänlaista geopoliittista juonnetta, sen anti jäi siihen, että se leimasi yhden paikkakunnan ja samalla koko joukon ihmisiä, joita ei välttämättä yhdistä moni muu asia kuin arkisen rasismin kouriin joutuminen.

Ihmettelen myös, eikö Helsingin historiaa tunneta. Kosmopoliittisuuden merkitys täällä on ollut valtava, ja helsinkiläisten rappujen ovissa on aina komeillut "eksoottisia" nimiä. On totta, että yhdenmukaisuudesta tuli hyve toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä niin, että vuonna 1990 Helsinki oli yksi Euroopan homogeenisimmistä kaupungeista – tarkoitettiinpa homogeenisuudella taloudellista samanarvoisuutta tai ulkonäköä.

Nyt kaikki on kuitenkin toisin. Taloudellinen eriarvoisuus jatkaa huimaa kasvuaan, ja helsinkiläisellä kadulla näkyvät ihmisvirrat ovat osa globaalia yhteisöä.

Kun epämääräinen mutta selvästi tarkoitushakuinen käsite "kantasuomalainen" on saanut uutta hämmentävää tuulta purjeisiinsa, on varsin huolestuttavaa, että tilannetta pahentavat myös vakavina pidetyt lehdet.

filosofian tohtori
Lontoo, Britannia

[Nikopol]

Kylläpä hymyilytti kun aamulla tuon luin. Tarvitaan tohtori kirjoittamaan noin pitkään sanomatta mitään. Ei tykännyt jutusta, OK. Mutta sitten: .....(blank stare)...

[Julmuri]

Rasismi mainittu. Juttu oli kevytjournalismia eikä hakunilaisten kokemuksista tarvitse välittää, koska rassismi ja koska ei ole 1990. Tässä noin tiivistettynä juttu.

[Al-Juzar]

Hakunilassa on helppo unohtaa, että ulkomaalaisten maahanmuutto on pääsääntöisesti hyvä asia. Ilman sitä Suomi ummehtuisi. Kansa vanhenisi, ja työikäisten osuus pienenisi. Monet innovaatiot, yritykset ja palvelut eivät koskaan syntyisi.

Jos kyse ei olisi Hesarin kirjoituksesta tai jos tietäisin kirjoittajalla olevan edes vähän nuivaviritteisyyttä, pitäisin tuota oivallisena sarkasmina. Toisaalta se on myös sama kuin uskovainen toteaisi maailmassa olevan valtavan pahuuden ja epäoikeudenmukaisuuden huomattuaan: Tässä maailmassa on helppo unohtaa, että jumala on olemassa ja että hän on kaikkivoipa, hyvä ja armollinen.

[SK]

Nyt kun muistin, niin lisätään asia vielä tänne.

Eikös se ollut Vantaan kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen kansaedustaja Tapani Mäkinen, joka Ylen Maahanmuuttoillassa kertoi, että Vantaalla on hyviä kokemuksia siitä paljon puhutusta hajasijoittamisesta?

Joku jolla on lähetys taltioituna tai kuka oli paikalla, niin voi kertoa mitä Mäkinen todella sanoi.

[Maastamuuttaja]

Kerrostaloasuminen semiurbaanissa miljöössä ei ole afrikkalainen kansanperinne. Sähkö ja vesi ovat suurta ylellisyyttä suurelle osalle, samoin siisti ympäristö. Perinteisiin ei valitettavasti myöskään kuulu ns. ylläpitoajattelu eli että näiden säilyttämiseksi täytyy itse kunkin tehdä jotain, ainakin kertoa huoltoyhtiölle, että liesi ei näytä kestävän ympärivuorokautista käyttöä asunnon lämmittämiseksi.

Kun roskaisuus ja rapistuneisuus lisääntyy ikäänkuin itsestään, valituskoneisto alkaa pyöriä täysillä. Media tulee paikalle päivittelemään ja säälittelemään onnettomia asumisolosuhteita kyselemättä, mistä kaikki johtuu. Rasismia keskuudessamme.

Ehkä joku joskus tekee vertailevan tutkimuksen asuntojen käyttökustannuksista eri kulttuuripiirien välillä. Toisaalta uskon kyllä, että ao. instansseissa eroista ollaan hyvin selvillä ilman tutkimuksiakin.   

[skrabb]

Hakunilassa on muutakin kuin ostari ja kerrostaloja
Soile Toriseva

Helsingin Sanomien Sunnuntaisivuilla oli 22. 11. Hakunilasta monisivuinen juttu, josta en asuinaluettani tunnistanut.

Hakunila on paljon muuta kuin 1970-luvun elementtikerrostalot ostarin ympärillä. Täällä on eri-ikäisten kerrostalojen lisäksi viehättäviä rivi- ja pientaloalueita ja erinomaiset harrastusmahdollisuudet. René Knapen (HS Mielipide 24. 11.) mainitsemien etujen lisäksi täällä on erinomaiset mahdollisuudet ratsastamiseen. Sienestys- ja marjastusmaastot ovat kävelymatkan päässä.

Hakunilan ostari ei ole sen huonompi tai parempi kuin muutkaan vastaavat. Lehtikirjoituksen mukaan kaupat ovat kituvia. Varsin eläviltä ja hyvinvoivilta ne käyttäjän näkökulmasta vaikuttavat.

Jutussa kiinnitettiin myös erikseen huomiota siihen, että itämaisessa kaupassa ja pizzeriassa henkilökunta on maahanmuuttajia. Eiköhän niin ole vähän joka paikassa?

Asukaskyselyn mukaan joka toinen hakunilalaisista oli kokenut olonsa yksin ulkona iltayhdeksän jälkeen turvattomaksi tai erittäin turvattomaksi. Mitähän vastaavat luvut ovat vaikka Myyrmäessä, Kulosaaressa tai Lauttasaaressa?

Samanlaisia kapakkafilosofeja, joita jutussa haastateltiin, löytyy joka lähiöstä. Alueen kehityksen kuvaaminen kapakkanäkökulmasta on jokseenkin tarkoitushakuista.

Olisi tietysti hyvä, jos maahanmuuttajia voitaisiin asuttaa tasapuolisesti eri alueille. Aravavuokra-asuntojen asukasvalinnan tavoitteena on jo pitkään ollut pyrkimys vuokratalojen monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Vuokra-asuntojen määrä kuitenkin ratkaisee, mihin esimerkiksi pakolaisena maahan tulleita voidaan asuttaa.

Hajauttamista helpottaisi, jos kunnat ostaisivat yksittäisiä vuokra-asuntoja maahanmuuttajien asuttamiseen eri alueilta. Suuntaus on kuitenkin viime aikoina ollut päinvastainen: yksittäisistä asunnoista halutaan päästä eroon.

Muuttaessani paljasjalkaisena helsinkiläisenä Hakunilaan 1970-luvun alkupuolella ympärillä kuului vain Pohjois-Karjalan murretta. Kerrottiin myös erilaisia legendoja näiden "metsäsuomalaisten" tempauksista: sähköhellaa ei kuulemma osattu käyttää, vaan hellaan oli yritetty saada tuli panemalla puita uuniin. Hyvin tässä kuitenkin on opittu toistemme kanssa elämään.

valtiotieteiden maisteri
hakunilalainen vuodesta 1974
Vantaa

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Hakunilassa+on+muutakin+kuin+ostari+ja+kerrostaloja/1135250999138

[skrabb]

Sunnuntain mediapalstalla kerrotaan ilmiöistä uutisten ja otsikoiden takana.

Olinko Hakunilan puolella vai sitä vastaan?
Tommi Nieminen

HELSINGIN SANOMAT

HS:n reportaasi
herätti keskustelua.

Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa julkaistiin laaja reportaasi Vantaan Hakunilasta. Osa kantaväestöstä muuttaa sieltä jo pois, kun maahanmuuttajien osuus on kasvanut.

Jos Hakunilassa käy kuten esimerkiksi Tukholman ja Malmön eräissä lähiöissä kävi jo 1970-luvulla, kantaväestön poismuutto alkaa pian kiihtyä. Se on johtanut esimerkiksi Malmön Rosengårdissa suuriin sosiaalisiin ongelmiin.

Reportaasi kuohutti monia. HS.{filig:n keskustelupalstalla kommentteja kirjoitukseen on 321. Sähköpostia sain 35 lukijalta. Sitä puitiin netin keskustelupalstoilla.

Moni ihmetteli HS:n toimittajan motiiveja: Haluttiinko Hakunila leimata tarkoituksellisesti? Miksi haastateltiin pubien kanta-asiakkaita? Miksei juttuun haastateltu ensimmäistäkään maahanmuuttajaa? Miksei kerrottu Hakunilan hienoista asioista?

Ne ovat oleellisia kysymyksiä.

"Me olimme Hakunila" -reportaasi on niin sanottu näkökulmajuttu, eli toimittaja käsittelee jotakin aihetta, tässä tapauksessa lähiön maahanmuuttajavaltaistumista, valitsemastaan näkökulmasta.

Halusimme tietää, mitä Hakunilan maahanmuuttajavaltaisissa kortteleissa 1970-luvulta asuneet kantasuomalaiset ajattelevat Hakunilan muutoksesta.

Niinpä reportaasiin ei haastateltu maahanmuuttajia. Kantasuomalaisistakin juttuun kelpasivat pääasiassa maahanmuuttajavaltaisten kerrostalojen asukkaat, koska juuri heidän elämäänsä Hakunilan muuttovirrat vaikuttavat.

Miksei reportaasia tehty Jakomäessä, Meri-Rastilassa tai Espoon keskuksessa?

Niitäkin harkittiin. Meri-Rastilan muuttoliikkeestä on kirjoitettu jo niin paljon, että se tuntui kalutulta luulta. Harkitsimme Jakomäkeä ja Espoon keskusta, mutta Hakunilan tietyissä kortteleissa maahanmuuttajien osuus nousee niin nopeasti, että päädyimme siihen.

Toisaalta. Jos reportaasi olisi tehty Espoon keskuksessa, olisivat siellä asuvat kysyneet: miksi reportaasi tehtiin juuri Espoon keskuksessa? Olisihan sen voinut tehdä esimerkiksi Hakunilassa.

Haastateltiinko reportaasiin vain lähiöpubien kanta-asiakkaita? Haluttiinko Hakunila leimata juoppojen horinoilla?

Ei käy kiistäminen, etteikö Haku Pubissa, Skabassa ja Viva Mariassa tullut jonkin verran istutuksi. Koska reportaasin valokuvaaja oli auton ratissa, toimittaja saattoi vieläpä työajalla kumota huurteisen.

Baareissa oli monia tervejärkisiä ja selväpäisiä Hakunilan asukkaita, jotka tunsivat alueen jopa 40 vuoden ajalta. Hurjimmat baarihaastattelut jätin käyttämättä. Niistä olisi saanut rajuja otsikoita ja sitaatteja, mutta niistä ei olisi ollut lisäarvoa jutulle.

Haastattelin Hakunilassa yhteensä noin 25:tä ihmistä. Reportaasiin päätyi tasan kymmenen hakunilalaista, joista kolmea haastattelin heidän kotonaan. Yhtä haastattelin kadulla, ja loppuja kuutta baareissa, koska siellä ihmisillä on yleensä enemmän aikaa haastatteluun kuin kadulla kauppakassit kainalossa marraskuun viimassa.

Haku Pubista löysin esimerkiksi kolme fiksua ja hyvätapaista rouvaa, jotka olivat kokoontuneet rupattelemaan iltaoluen ääreen. Heillä oli Hakunilasta kokemusta yhteensä yli sadan vuoden ajalta.

Miksi juttuun ei kirjoitettu Hakunilan hyvistä puolista: lenkkeilymaastoista, urheiluopistosta ja kartanoista?

Tähän on helppo vastata. Ne eivät olleet reportaasin aiheita. Kun aihe on se, kuinka maahanmuuttajavaltaisten kortteleiden asukkaat kokevat Hakunilan muutoksen, on pysyttävä siinä aiheessa.

Otetaan toinen esimerkki. Jos HS tekee jutun vaikkapa Etu-Töölön alkoholistiasuntolasta, olisi outoa, että jutussa korostettaisiin Etu-Töölön monia kansallisesti merkittäviä kortteleita, melko vaurasta väkeä ja fiineimpiä ruokaravintoloita.

Todellisuudesta on usein kerrottava paljaasti ja kaunistelematta, jos haluaa saada viestinsä läpi.

Toki Hakunila-reportaasissa olisi voinut korostaa sitä eroa, joka siellä on ostarin ympäristön vuokrakerrostalojen ja esimerkiksi rivitaloalueen välillä. Olisi voinut muistuttaa, että moni haastateltava todella kehui lenkkeilymaastoja. Se jäi nyt tekemättä.

Lukija lukee jutun oman elämänsä kautta. Ja niin sen pitää ollakin. Osa piti reportaasia rasistisena, osa taas haukkui kirjoittajan yltiöpäisestä maahanmuuttajamyönteisyydestä, osa oli pahoillaan Hakunilan maineen tärvelemisestä, ja osa kehui sitä, että iso ja akuutti ongelma oli nostettu esille.

Viestimiä syytetään usein siitä, että ne asettuvat yhteiskunnallisissa kiistoissa osapuoleksi. Ajatellaan vaikka keskustan vaalirahoitussotkuja ja keskustelua niin sanotusta "etelän mediasta".

Samalla tavalla HS:n Hakunila-reportaasille lukijat ovat etsineet motiiveja. Sitä on hyvä pohtia. Oliko tekijöillä jokin muu motiivi kuin pelkkä tiedon välittäminen?

Ehkä olikin. Hakunilan maahanmuuttajavaltaisten kortteleiden uhat ovat olemassa, kirjoitti HS niistä tai ei. Kun nämä ongelmat tuodaan julkisuuteen, on mahdollista, että niihin tartutaan esimerkiksi eduskunnassa tai Vantaan valtuustossa.

Kuten reportaasissa todettiin, maahanmuuttajia on autettava sijoittumaan tasaisemmin pääkaupunkiseudulle. Muuten on vaarana, että meille syntyy niitä Rosengårdin kaltaisia mellakkalähiöitä.

Siksi olen Hakunilan puolella.

Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen toimittaja.

http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/Olinko+Hakunilan+puolella+vai+sit%C3%A4+vastaan/1135251098288

[Äänestäjä]

Sunnuntain mediapalstalla kerrotaan ilmiöistä uutisten ja otsikoiden takana.

Olinko Hakunilan puolella vai sitä vastaan?
Tommi Nieminen

HELSINGIN SANOMAT

HS:n reportaasi
herätti keskustelua.

Viime sunnuntain Helsingin Sanomissa julkaistiin laaja reportaasi Vantaan Hakunilasta. Osa kantaväestöstä muuttaa sieltä jo pois, kun maahanmuuttajien osuus on kasvanut.

Jos Hakunilassa käy kuten esimerkiksi Tukholman ja Malmön eräissä lähiöissä kävi jo 1970-luvulla, kantaväestön poismuutto alkaa pian kiihtyä. Se on johtanut esimerkiksi Malmön Rosengårdissa suuriin sosiaalisiin ongelmiin.

Reportaasi kuohutti monia. HS.{filig:n keskustelupalstalla kommentteja kirjoitukseen on 321. Sähköpostia sain 35 lukijalta. Sitä puitiin netin keskustelupalstoilla.

Moni ihmetteli HS:n toimittajan motiiveja: Haluttiinko Hakunila leimata tarkoituksellisesti? Miksi haastateltiin pubien kanta-asiakkaita? Miksei juttuun haastateltu ensimmäistäkään maahanmuuttajaa? Miksei kerrottu Hakunilan hienoista asioista?

Ne ovat oleellisia kysymyksiä.

"Me olimme Hakunila" -reportaasi on niin sanottu näkökulmajuttu, eli toimittaja käsittelee jotakin aihetta, tässä tapauksessa lähiön maahanmuuttajavaltaistumista, valitsemastaan näkökulmasta.

Halusimme tietää, mitä Hakunilan maahanmuuttajavaltaisissa kortteleissa 1970-luvulta asuneet kantasuomalaiset ajattelevat Hakunilan muutoksesta.

Niinpä reportaasiin ei haastateltu maahanmuuttajia. Kantasuomalaisistakin juttuun kelpasivat pääasiassa maahanmuuttajavaltaisten kerrostalojen asukkaat, koska juuri heidän elämäänsä Hakunilan muuttovirrat vaikuttavat.

Miksei reportaasia tehty Jakomäessä, Meri-Rastilassa tai Espoon keskuksessa?

Niitäkin harkittiin. Meri-Rastilan muuttoliikkeestä on kirjoitettu jo niin paljon, että se tuntui kalutulta luulta. Harkitsimme Jakomäkeä ja Espoon keskusta, mutta Hakunilan tietyissä kortteleissa maahanmuuttajien osuus nousee niin nopeasti, että päädyimme siihen.

Toisaalta. Jos reportaasi olisi tehty Espoon keskuksessa, olisivat siellä asuvat kysyneet: miksi reportaasi tehtiin juuri Espoon keskuksessa? Olisihan sen voinut tehdä esimerkiksi Hakunilassa.

Haastateltiinko reportaasiin vain lähiöpubien kanta-asiakkaita? Haluttiinko Hakunila leimata juoppojen horinoilla?

Ei käy kiistäminen, etteikö Haku Pubissa, Skabassa ja Viva Mariassa tullut jonkin verran istutuksi. Koska reportaasin valokuvaaja oli auton ratissa, toimittaja saattoi vieläpä työajalla kumota huurteisen.

Baareissa oli monia tervejärkisiä ja selväpäisiä Hakunilan asukkaita, jotka tunsivat alueen jopa 40 vuoden ajalta. Hurjimmat baarihaastattelut jätin käyttämättä. Niistä olisi saanut rajuja otsikoita ja sitaatteja, mutta niistä ei olisi ollut lisäarvoa jutulle.

Haastattelin Hakunilassa yhteensä noin 25:tä ihmistä. Reportaasiin päätyi tasan kymmenen hakunilalaista, joista kolmea haastattelin heidän kotonaan. Yhtä haastattelin kadulla, ja loppuja kuutta baareissa, koska siellä ihmisillä on yleensä enemmän aikaa haastatteluun kuin kadulla kauppakassit kainalossa marraskuun viimassa.

Haku Pubista löysin esimerkiksi kolme fiksua ja hyvätapaista rouvaa, jotka olivat kokoontuneet rupattelemaan iltaoluen ääreen. Heillä oli Hakunilasta kokemusta yhteensä yli sadan vuoden ajalta.

Miksi juttuun ei kirjoitettu Hakunilan hyvistä puolista: lenkkeilymaastoista, urheiluopistosta ja kartanoista?

Tähän on helppo vastata. Ne eivät olleet reportaasin aiheita. Kun aihe on se, kuinka maahanmuuttajavaltaisten kortteleiden asukkaat kokevat Hakunilan muutoksen, on pysyttävä siinä aiheessa.

Otetaan toinen esimerkki. Jos HS tekee jutun vaikkapa Etu-Töölön alkoholistiasuntolasta, olisi outoa, että jutussa korostettaisiin Etu-Töölön monia kansallisesti merkittäviä kortteleita, melko vaurasta väkeä ja fiineimpiä ruokaravintoloita.

Todellisuudesta on usein kerrottava paljaasti ja kaunistelematta, jos haluaa saada viestinsä läpi.

Toki Hakunila-reportaasissa olisi voinut korostaa sitä eroa, joka siellä on ostarin ympäristön vuokrakerrostalojen ja esimerkiksi rivitaloalueen välillä. Olisi voinut muistuttaa, että moni haastateltava todella kehui lenkkeilymaastoja. Se jäi nyt tekemättä.

Lukija lukee jutun oman elämänsä kautta. Ja niin sen pitää ollakin. Osa piti reportaasia rasistisena, osa taas haukkui kirjoittajan yltiöpäisestä maahanmuuttajamyönteisyydestä, osa oli pahoillaan Hakunilan maineen tärvelemisestä, ja osa kehui sitä, että iso ja akuutti ongelma oli nostettu esille.

Viestimiä syytetään usein siitä, että ne asettuvat yhteiskunnallisissa kiistoissa osapuoleksi. Ajatellaan vaikka keskustan vaalirahoitussotkuja ja keskustelua niin sanotusta "etelän mediasta".

Samalla tavalla HS:n Hakunila-reportaasille lukijat ovat etsineet motiiveja. Sitä on hyvä pohtia. Oliko tekijöillä jokin muu motiivi kuin pelkkä tiedon välittäminen?

Ehkä olikin. Hakunilan maahanmuuttajavaltaisten kortteleiden uhat ovat olemassa, kirjoitti HS niistä tai ei. Kun nämä ongelmat tuodaan julkisuuteen, on mahdollista, että niihin tartutaan esimerkiksi eduskunnassa tai Vantaan valtuustossa.

Kuten reportaasissa todettiin, maahanmuuttajia on autettava sijoittumaan tasaisemmin pääkaupunkiseudulle. Muuten on vaarana, että meille syntyy niitä Rosengårdin kaltaisia mellakkalähiöitä.

Siksi olen Hakunilan puolella.

Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen toimittaja.

http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/Olinko+Hakunilan+puolella+vai+sit%C3%A4+vastaan/1135251098288

Ihan hyvä lisäkirjoitus toimittajalta.

Jäin tosin odottamaan perustelua 'perunanenä'-adjektiivin käytölle. Toki sen perustelu olisi voinut olla melkoisen vaikeaa, ilman että toimittaja olisi upottanut itsensä asian osalta vielä syvemmälle suohon.

[sultsina]

Hakunilassa asuu paljon maahanmuuttajia. Ulkomaalaistaustaisia on nyt noin 16 prosenttia, mutta ostarin läheisissä vuokrakerrostaloissa heitä on arviolta jopa 60–80 prosenttia asukkaista.


http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hakunilalaiset+kertovat+miten+maahanmuuttajal%C3%A4hi%C3%B6+syntyy/1135250930028

[kukkanen]

Hakunilassa asuu paljon maahanmuuttajia. Ulkomaalaistaustaisia on nyt noin 16 prosenttia, mutta ostarin läheisissä vuokrakerrostaloissa heitä on arviolta jopa 60–80 prosenttia asukkaista.


http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hakunilalaiset+kertovat+miten+maahanmuuttajal%C3%A4hi%C3%B6+syntyy/1135250930028

Monikohan käy töissä näissä taloissa?

[Juha J.]

Hakunilassa asuu paljon maahanmuuttajia. Ulkomaalaistaustaisia on nyt noin 16 prosenttia, mutta ostarin läheisissä vuokrakerrostaloissa heitä on arviolta jopa 60–80 prosenttia asukkaista.


http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Hakunilalaiset+kertovat+miten+maahanmuuttajal%C3%A4hi%C3%B6+syntyy/1135250930028

Monikohan käy töissä näissä taloissa?

Poliisit, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja palomiehet?

[ibn ghul]

Ensinnäkin ihmettelen: mitä toimitus kuvitteli saavuttavansa näin pitkällä jutulla? Oliko tarkoitus opastaa sen suhteen, miten erottaa toisistaan siistit ja rähjäiset maahanmuuttajat tai missä parhaiten tutustua eri kansalaisuuksiin joutumatta kahakoihin?

Se miten eri kansalaisuuksia tavatessaan ei joudu kahakoihin on mielestäni huomattavasti hyödyllisempää tietoa kuin 'geopoliittinen hienovaraisuus'.

Kun epämääräinen mutta selvästi tarkoitushakuinen käsite "kantasuomalainen" on saanut uutta hämmentävää tuulta purjeisiinsa, on varsin huolestuttavaa, että tilannetta pahentavat myös vakavina pidetyt lehdet.

filosofian tohtori
Lontoo, Britannia

Mitäköhän mieltä arvoisa tohtori on Britanniassa riehuvista ei-kantabritannialaisista jengeistä ja islamilaisista vihasaarnaajista? Auttaako geopoliittinen hienovaraisuus kun pommi kosahtaa metrossa tai moniosaajan puukko iskeytyy keuhkoon?