Sotahistoriaketju

[Vaniljaihminen]

Etelä ei ollut riippuvainen orjista mutta se oli rikastunut tuhottomasti puuvillakaupalla. Etelä oli rikas ja sen yhteydet Englantiin ja muuhun Eurooppaan olivat läheisemmät kuin pohjoisella. Kaikki se taisi harmittaa myös John Brownin kaltaisia fanaatikkoja paljon enemmän kuin itse orjuus.

Lincoln ei hyökännyt etelään lopettaakseen orjuuden. Orjuus oli täysin laillista USA:n alueella sodan loppuun asti ja niitä voitiin vapauttaa ainoastaan osana sotatoimia. Lincoln erottikin erään kenraalin tehtävistään, joka ryhtyi vapauttelemaan orjia poliittisista syistä.

[tyhmyri]

Etelä ei ollut riippuvainen orjista mutta se oli rikastunut tuhottomasti puuvillakaupalla.

Tuota noin. Ainakin sen analyysin perusteella, mitä minä olen lukenut (ja mikä on esitetty aika hyvin tuossa kirjassa) etelän talous todellakin oli riippuvainen ilmaisesta (tarvitsi maksaa vain ylläpito) ihmistyövoimasta.

Ehkä sinulla on lähteitä, jotka osoittanut tuon tulkinnan ollevan väärän?

Muoks: Lisätty suluissa oleva asia.

[Jorma M.]

Ketjussa yksinkertaistuksia.

Jäsen Golimar siinä mielessä oikeassa että kyseessä oli eroamisen ja eroamattomuuden välinen ero*. Ei niinkään orjuus.

Orjuudella oli tekemistä sodan kanssa, mutta ero/-aminen oli oleellinen asia.

Pohjoisvaltiot kohtelivat ennen sotaa ja sodan jälkeen monissa tapauksissa neekereitä huonommin kuin Etelä.

---------------

Moni asia on sodan jälkeen ollut ja on 2017 Suomessakin ns. suhdannepolitiikkaa.


*) Trumpin ja kongressin pitäisi nyt käyttää samaa politiikkaa ns. sanctuary-kaupunkeja vastaan. Ja voimalla.

[Vaniljaihminen]

Etelä ei ollut riippuvainen orjista mutta se oli rikastunut tuhottomasti puuvillakaupalla.

Tuota noin. Ainakin sen analyysin perusteella, mitä minä olen lukenut (ja mikä on esitetty aika hyvin tuossa kirjassa) etelän talous todellakin oli riippuvainen ilmaisesta (tarvitsi maksaa vain ylläpito) ihmistyövoimasta.

Ehkä sinulla on lähteitä, jotka osoittanut tuon tulkinnan ollevan väärän?

Muoks: Lisätty suluissa oleva asia.

Ei mulla itselläni ole kuin joitain muistiinpanoja mm. teeman näyttämästä 'Mustan Amerikan Historiasta'. Siinä sanottiin kyllä että puuvillakauppa oli 'the biggest boom in history', the slaves were needed because it was that profitting.

Olen kyllä lukenut Lincolnin koottuja, voi ne olla netissäkin.

Hyvin harva etelässä omisti orjia, se oli aristokratia. Vain näillä oli ylipäänsä mahdollisuus ostaa orjia, jotka maksoivat nykyaikaan suhteutettuna suunnilleen talon verran.

[Koepotkupallo]

Kolme tai neljä pointtia:

Orjuus oli tärkeä Etelän taloudelle, mutta ei ainoa tuotantotyyppi. Puuvillan lisäksi Etelässä viljeltiin riisiä, joka on paljon raskaanpaa kuin puuvillanviljely ja työvoimaa vaativaa.

Puuvillan tuotanto moninkertaistui sen jälkeen kun cotton gin -niminen kone tuli käyttöön. Se oikeasti monikymmenkertaisti tuotannon.

Pohjoisen puolella sotaan osallistui orjavaltioita ns. Border States. Lincolnin vapausjulistus ei koskenut näiden osavaltioiden orjia.

Hollywood on muokannut käsityksiä orjuudesta ehkä enemmän kuin mikään muu taho.

[valkka]

Tietäisikö joku foorumilla että mitä kirjoja kannattaisi lukea jotka kuvaavat vuoden 1945 toukokuusta eteenpäin mitä Saksassa ja Euroopassa tapahtui kun 2. maailmansota oli loppunut? Ja olisiko niitä suomeksi?

Kiitos.

Brian Gardner : " Toisen maailmansodan loppunäytös 1945" WSOY 1965

Kiitos. Lainasin kirjastosta tämän:
Nürnbergin haastattelut / Leon Goldensohn ; toimittanut ja johdannon kirjoittanut Robert Gellately ; suomentanut Heikki Tiilikainen
Goldensohn, Leon

Seuraavaksi Gardnerin kirja.

[repsikka]

Tietäisikö joku foorumilla että mitä kirjoja kannattaisi lukea jotka kuvaavat vuoden 1945 toukokuusta eteenpäin mitä Saksassa ja Euroopassa tapahtui kun 2. maailmansota oli loppunut? Ja olisiko niitä suomeksi?

Kiitos.

Brian Gardner : " Toisen maailmansodan loppunäytös 1945" WSOY 1965

Kiitos. Lainasin kirjastosta tämän:
Nürnbergin haastattelut / Leon Goldensohn ; toimittanut ja johdannon kirjoittanut Robert Gellately ; suomentanut Heikki Tiilikainen
Goldensohn, Leon

Seuraavaksi Gardnerin kirja.

Lisää luettavaa : Tauno Kuosa : " Oman aikamme maailmantapahtumat I - II "
WSOY  1962

[sologdin]

Tietäisikö joku foorumilla että mitä kirjoja kannattaisi lukea jotka kuvaavat vuoden 1945 toukokuusta eteenpäin mitä Saksassa ja Euroopassa tapahtui kun 2. maailmansota oli loppunut? Ja olisiko niitä suomeksi?

Kiitos.

Hans von Lehndorff: Lopun jälkeen.  Lääkärin muistiinpanoja vuosilta 1945-1947.

[Dangr]

Vähän kevyempää: Leon Uris: Harmagedon
"Toisen maailmansodan jälkeen jaettu Berliini on täynnä merkillisiä ihmiskohtaloita. Suuri poliittinen peli ei kunnoita pieniä ihmisiä. Kuohuvassa suukaupungissa Sean O´Sullivan on joutunut vaikeaan erikoistehtävään, josta hän yrittää selviytyä parhaan kykynsä mukaan - kunnes tapahtumat saavat kammottavia piirteitä."

[Faidros.]

Tässä syitä miksi Sveitsissä ei sotaa ole käyty 200 vuoteen.
www.youtube.com/watch?v=ha66FfC-N18
Tuonne alppimajaan vois muuttaa eläkepäiviksi.

[siviilitarkkailija]

Sveitsin historia on varsin sotainen ja lähtökohdat vapaudelle ovat vasta Napoleonin sotien jälkeen muodostuneet rahalaitos- ja diplomatiavetoiseksi. Näiden vastapainoksi Sveitsi on varsin hyvin varautunut suureenkin sotaan ja lyhyellä varoitusajalla.

Esimerkkinä alueella käytävän sodan problematiikasta on Italian ja Itävallan sota I-maailmansodassa ja nykysodassa Afganistanin sotiminen. Vuoristo on hyvin vaikea paikka sotia. Etenkin jos sotijalta puuttuu alueen ja armeijoiden henkinen ja poliittinen muutoskyky.

[Faidros.]

Varsin glorifioiva artikkeli hakkapeliitoista, mutta on sillä ehkä ansionsakin.
Itse luulin, että "Hakkaa päälle" oli taisteluhuuto, mutta ei, se oli ainoastaan huutokäsky rynnäkköön. Taistelussa hakkapeliitat olivat hiljaa, mikä pelotti vihollista.
Ja enkä ollut ajatellut, että hakkapeliittojen rynnäkköön kuului tiivis kiilamainen ratsurintama polvet pohjetta vasten, yksi tai kaksi pistoolia laukaisten ja viimeistely miekoilla yliryntäys, myös hevosia "aseena" käyttäen.
www.rd.fi/hakkapeliitat-ruotsin-salainen-ase

[Faidros.]

Taattua Yleä ja Pekka Visuria. MOT: Mannerheimin kotinatsi. https://areena.yle.fi/1-3849203
Melkoinen väite otsikossa, kun kenraali Erfurth ei ollut edes puolueen jäsen, itseasiassa harva kenraalikunnasta oli.
Noh, katsotaan ohjelma ensin.

[AcastusKolya]

Ohjelmaa vielä näkemättä ei pitäisi ehkä kommentoida, mutta en syyttäisi Visuria vaan Yleä. Visuri ei näet läheskään pahimpia "edistyksellisten" tulkintojen esittäjiä verrattuna vaikkapa Oula Silvennoiseen, saatikka näihin sarinäreisiin tai "Michael Haliloihin".

[siviilitarkkailija]

Varsin glorifioiva artikkeli hakkapeliitoista, mutta on sillä ehkä ansionsakin.
Itse luulin, että "Hakkaa päälle" oli taisteluhuuto, mutta ei, se oli ainoastaan huutokäsky rynnäkköön. Taistelussa hakkapeliitat olivat hiljaa, mikä pelotti vihollista.
Ja enkä ollut ajatellut, että hakkapeliittojen rynnäkköön kuului tiivis kiilamainen ratsurintama polvet pohjetta vasten, yksi tai kaksi pistoolia laukaisten ja viimeistely miekoilla yliryntäys, myös hevosia "aseena" käyttäen.
www.rd.fi/hakkapeliitat-ruotsin-salainen-ase

Artikkelissa on muutama virhe ja väärinkäsitys.

Keisarillisen armeijan ratsuväki oli opetellut karakollin. Tämä on ratsastus lähelle, pistoolinkantamasta laukaus, ja pakolaukka vasten takaa tulevaa toista ratsukkoa joka toistaa omalla ratsastuslinjallaan vastaavan kuvion. Pois lakkaaminen tai pako ovat vähän suhteellisia ilmiötä. Hakkapeliitat valjastivat miekan ja päälleratsastuksen osaksi ensi-iskua. Samoin joukoilla oli usein vahvoja nahkaisia takkeja yms. Kestivät viiltoja varsin hyvin.

Toinen virhe oli kuvitella 30-v sodan pistoolia pelkästään ampuma-aseeksi. Oli helvetillinen lyömäase ammunnan jälkeen.

[krauta]

Taattua Yleä ja Pekka Visuria. MOT: Mannerheimin kotinatsi. https://areena.yle.fi/1-3849203
Melkoinen väite otsikossa, kun kenraali Erfurth ei ollut edes puolueen jäsen, itseasiassa harva kenraalikunnasta oli.
Noh, katsotaan ohjelma ensin.

Vähän alkua tuli seurattua. Yle kertoo Venäläisten aloittaneen hyökkäyksen 25.6 Turun saaristossa, kaiketi se alkoi jo 22.6?

"Suomalaisten toivomat Venäjän hyökkäystoimet ovat nyt alkaneet"

En kyllä millään usko, että suomalaiset toivoi venäläisten hyökkäävän.

[Perttu Ahonen]

Hakkapeliittoja on Suomessa sattuvista syistä nostettu jalustalle.  Mielenkiintoista kyllä, suomalaista jalkaväkeä Liivinmaan sodissa ei niinkään, vaikka nimen omaan suomalaisilla oli näissä sodissa merkittävä osuus. Ruotsin idea oli varustaa liivinmaan linnat ja varustukset suomalaisilla sotilailla ja näitä sotilaita olikin tuhansittain Liivinmaalla, eikä vain sotilaita, vaan myös heidän perheitä sotilassiirtokunnissa, jotka sitten arvatenkin antoivat oman lisänsä paikalliseen väestöön. Eesti ja Latvia kuuluivat Ruotsi-Suomeen 200-vuotta, mitä ei usein tule ajatelleeksi.

Myös Ruotsi-Suomen laivasto oli miehistöltään vahvasti suomalaista, asia joka sekään ei ole kovin yleisesti tunnettu. 

Mutta hakkapeliitoista vielä.
Todellisuudessa hakkapeliitat olivat usein ottavana osapuolena etenkin Puolan raskaan ratsuväen käsissä.  Puolan raskas ratsuväki oli hyvin panssaroitu ja peitsillä + miekoilla varustettu.  Tuon ajan hakkapeliittojen käyttämät pistoolit olivat varsin heikkotehoisia ja luodit useinkin kimposivat panssareista, tai kuulat vaimenivat panssareissa niin, ettei haluttua vaikutusta ollut.

Hakkapeliitat siis rynnäköivät lähelle puolaista raskasta ratsuväkeä ja laukaisi pistoolinsa ja kääntyi takaisin lataamaan, seuraavan osaston tehdessä rynnäkön.  Kohtalon kysymys olikin se, että puolalainen raskas ratsuväki ei ollut toimeton, vaan lähti takaa-ajoon peitset tanassa ja siinä hakkapeliittoja vietiin ja vietiin oikein pahanpäiväisesti.
Monissa taisteluissa hakkapeliitat pyyhkäistiin olemattomiin, mikä aiheuttikin Ruotsi-Suomen armeijalle ongelman, nimittäin sen, miten korvata suuret hakkapeliittojen tappiot; ratsumiesten ja ratsujen kouluttaminen nimittäin kysyi aikaa ja varoja ja hyvä koulutettu sotahevonen oli kruunulle tavallista nostoväestä pikakoulutettua ratsumiestä paljon arvokkaampi.

Aiheesta on hyvää lähdemateriaalia Vilho Niitemaan alkuperäisessä  ja Kalervo Hovin 1991 täydentämässä kirjassa Baltian historia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Baltian_historia_(kirja)

[Perttu Ahonen]

Vähän alkua tuli seurattua. Yle kertoo Venäläisten aloittaneen hyökkäyksen 25.6 Turun saaristossa, kaiketi se alkoi jo 22.6?

"Suomalaisten toivomat Venäjän hyökkäystoimet ovat nyt alkaneet"

En kyllä millään usko, että suomalaiset toivoi venäläisten hyökkäävän.

Suomi ei käynyt mitään erillissotaa ainakaan sodan alkuvaiheessa. Sitten kun Saksan sotakone alkoi juuttua talven tultua ja kun Saksa ei kyennyt kaatamaan Neuvostoliittoa 5 kuukauden aikana, mitä pidettiin kriittisenä aikarajana, alkoi suunnitelma B. erillissota.

Ja kyllä, Suomi odotti ja toivoikin Neuvostoliiton iskua Suomea kohtaan. Tämä siksi, että näin voitiin perustella kansalle ja länsimaille Suomen ryhtyminen omaan "puolustustaisteluun monisatavuotista vihollista vastaan".
Risto Ryti:  https://www.youtube.com/watch?v=YWHHliGf-Yk

Saksan operaatio Barbarossan taistelumarssi " Suomesta-Mustalle merelle". Russlandlied 1941 joka soi saksan viikkokatsauksissa operaatio Barbarossan alettua.
https://www.youtube.com/watch?v=6O1y7Kfq6fM

1. Neuvostoliitto oli todellinen uhka Suomelle ja Saksa mahdollisuus päästä tästä uhasta eroon.
2. Suomelle oli tärkeää, että Suomi ei näyttäytyisi hyökkääjänä länsimaiden silmissä.
3. Suomi olisi joka tapauksessa aloittanut oman hyökkäyksensä heinäkuussa ja Neuvostoliiton pommitettua Suomea sai Suomi haluamansa perustelun omaan hyökkäys operaatioonsa.

Sota alkaa
Suomen ja Saksan koordinoidut toimet ennen operaatio Barbarossaa alkoivat korkean sotilasjohdon neuvotteluilla loppuvuodesta 1940, ja Suomi sai tietoja Saksan hyökkäyssuunnitelmista jo 30. joulukuuta 1940. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Petsamossa järjestelmällistä tiedustelua.

Päämaja alisti Suomen III armeijakunnan hyökkäykseen valmistuvan Saksan Norjan armeijan alaisuuteen 15. kesäkuuta 1941.[15] 17. kesäkuuta aloitettiin Suomenlahden miinoittaminen Suomen ja Saksan laivastojen yhteisoperaatiolla Neuvosto-Viron vesialueelle asti ja Suomen merivoimat miehittivät Ahvenanmaan operaatio Kilpapurjehduksen myötä.[4]

Lappiin ryhmitettiin hyökkäystä varten kesäkuun alkupuolelta lähtien saksalaisjoukkoja, joita oli lopulta yli 40 000 miestä sijoitettuna Rovaniemen eteläpuolelle. Neuvostoliitto katsoi, että sallimalla alueensa käytön hyökkäykseen itseään vastaan Suomi oli liittoutunut Saksan kanssa ja aloitti Suomen paikkakuntien pommittamisen 25. kesäkuuta. Myös Adolf Hitler julisti radiopuheessa Suomen olevan Saksan liittolainen, vaikka Suomen virallisen ulkopolitiikan mukaan maa oli puolueeton, ja vasta jouduttuaan Neuvostoliiton pommitusten kohteeksi tuli Saksan kanssasotijaksi ilman yhteistä poliittista Neuvostoliiton tuhoamiseen tähtäävää julistusta. Presidentti Risto Ryti totesi Suomen ja Neuvostoliiton olevan sodassa ja joukkojen tehtävät määritettiin: Pohjois-Karjalassa olevista kahdesta armeijakunnasta ja tilapäisyhtymästä perustettiin Karjalan armeija ja sille annettiin tehtäväksi "vallata Aunus ja edetä Syvärille." Suomalaisille tilanne oli hyökkäykselle edullinen. Menestyksekäs saksalaishyökkäys veti rajan pinnassa olleita puna-armeijan joukkoja muualle ja suomalaisilla oli joissakin paikoin jopa kolminkertainen miesylivoima.[4]

Saksan Norjan armeijan esikunta siirtyi Rovaniemelle 15. kesäkuuta, armeijan komentaja kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst saapui viikkoa myöhemmin. Kaksi päivää esikunnan tulon jälkeen Rovaniemelle laskeutuivat Saksan ilmavoimien lentokoneet.[16] Saksalaisten esikuntaan määrättiin jo 16. kesäkuuta yhteysupseeriksi eversti Oiva Willamo, ja hänen alaisuuteensa muodostettiin joulukuussa Rovaniemelle Yhteysesikunta Roi[17]. Heti 25. kesäkuuta päämajakaupunki Mikkeliin saapui saksalainen yhteysesikunta Verbingdungstab Nord komentajanaan kenraali Waldemar Erfurth.[18]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6kk%C3%A4ysvaihe

Operaatio Barbarossa.

Suomen osuus
Pääartikkelit: Jatkosodan hyökkäysvaihe ja Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941

Adolf Hitler esitti näkemyksiään hyökkäyksestä Neuvostoliittoon muun muassa kenraalikunnalleen pitämässään puheessa Berliinin valtakunnankansliassa 30. maaliskuuta 1941. Puheessa Hitler esitti Suomen hyökkäävän kohti Leningradia. Liittolaisena Suomi olisi Hitlerin mukaan miesluvultaan vähäinen ja heikosti aseistettu, mutta taistelisi urheasti. Kaksi- ja puolituntinen hyökkäyksen läpikäynti sisälsi myös esityksen Uralin länsipuolisen alueen tulevasta kohtalosta: Hitlerin mukaan alueen pohjoinen osa tulisi kuulumaan Suomeen.[6] Suomalaisten omien suunnitelmien tavoite oli vaatimattomampi: toukokuussa saksalaisten tiedusteltua Suomen tulevia rajatoiveita Päämaja laati viisi vaihtoehtoa, joista suppein käsitti Karjalan palautuksen ja vuoden 1939 rajojen voimaantulon. Muut vaihtoehdot laajensivat Suomen aluetta asteittain: viidennessä vaihtoehdossa raja kulki Äänisjärven itäpuolella ja Syvärin eteläpuolella.[7]

Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Suomessa olevien saksalaisjoukkojen päätehtäväksi kaavailtiin vallatun Norjan sekä Petsamon malmikaivosten ja malmialueen Pohjanmaan satamiin yhdistävän Jäämerentien suojaaminen. Toissijainen tehtävä oli yhdessä suomalaisten kanssa hyökätä ja katkaista Muurmannin rata. Suunnitelmassa mainittiin useamman saksalaisdivisioonan ryhmittyvän hyökkäykseen Suomen alueella, Rovaniemen eteläpuolella.[8]

Suomen korkeinta sotilasjohtoa vieraili 25. toukokuuta 1941 Saksan pääesikunnassa Salzburgissa, jossa saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan kenraali Alfred Jodl selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla olevaa hyökkäystä. Saksalaiset esittelivät yhteistyösuunnitelmaa Saksan ja Suomen taistelujoukkojen välille. Suomea pyydettiin sitomaan Neuvostoliiton joukkoja rajoillaan. Leningradia vastaan suunnattuun hyökkäykseen suomalaiset eivät suostuneet sitoutumaan. Eri aselajien välillä käydyissä jatkoneuvotteluissa Berliinissä 26.–28. toukokuuta vaihdettiin teknisiä ja taktisia tietoja. Kesäkuussa 1941 ennen operaation alkua joukkoja oli Rovaniemen lähistöllä yli 40 000 sotilasta. Suunnitelmassa arveltiin Ruotsin antavan rauta- ja maantiensä käytettäviksi saksalaisjoukkojen kuljetuksiin.[8]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Barbarossa

Hitlerin kuuluisa puhe 22.6.1941 kannattaa lukea ihan yleissivistyksen takia.

Hitler:

Saksan kansa! Tällä hetkellä suoritetaan loppuun mittasuhteiltaan ja laajuudeltaan valtavin joukkojenkeskitys, mitä maailma tähän mennessä on nähnyt. Rinnan suomalaisten toverien kanssa seisovat Narvikin voittajan soturit pohjoisen Jäämeren äärellä. Saksalaiset divisioonat Norjan valloittajan komennossa suojaavat yhdessä suomalaisten vapaussankarien kanssa, joita heidän sotamarsalkkansa johtaa, suomalaista maaperää.

Koko puhe: http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Adolf_Hitlerin_puhe_220641.htm

[krauta]

Ja kyllä, Suomi odotti ja toivoikin Neuvostoliiton iskua Suomea kohtaan. Tämä siksi, että näin voitiin perustella kansalle ja länsimaille Suomen ryhtyminen omaan "puolustustaisteluun monisatavuotista vihollista vastaan".
Risto Ryti:  https://www.youtube.com/watch?v=YWHHliGf-Yk

Kyllä tuon puheenkin perusteella on selvää, ettei sotaa haluttu, vaan siihen pakotettiin.

Mitä tulee Operaati Barbarossaan, ei Suomi siinä ollut mukana alussa eikä tehnyt mitään sopimuksia Saksan kanssa, vaan ilmoitti ettei Suomen kautta saa hyökätä, eikö Suomi hyökkää tai käy sotaan, ellei Neuvostoliitto ensin hyökkää Suomea vastaan.

Se porukka mikä meni kuuntelemaan selostusta operaatiosta, oli nimen omaan vaan kuuntelijoita, sinne lähetetty porukka oli jo sellainen, ettei heillä ollut mitään muuta valtuutusta kuin kuunnella, mitään lupauksia yhteisestä rintamasta ei Suomi tuolloin antanut.

Se on aivan täysin mieletön väite, että Suomi olisi halunnut sotaa Venäjän kanssa, siinä ei ole mitään mieltä.

[krauta]

Hitlerin kuuluisa puhe 22.6.1941 kannattaa lukea ihan yleissivistyksen takia.

Hitler:

Saksan kansa! Tällä hetkellä suoritetaan loppuun mittasuhteiltaan ja laajuudeltaan valtavin joukkojenkeskitys, mitä maailma tähän mennessä on nähnyt. Rinnan suomalaisten toverien kanssa seisovat Narvikin voittajan soturit pohjoisen Jäämeren äärellä. Saksalaiset divisioonat Norjan valloittajan komennossa suojaavat yhdessä suomalaisten vapaussankarien kanssa, joita heidän sotamarsalkkansa johtaa, suomalaista maaperää.

Koko puhe: http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Adolf_Hitlerin_puhe_220641.htm

Juhani Putkinen tuosta puheesta

Im Bunde mit
Jotkut väittävät, että Hitler olisi puheessaan sodan alussa sanonut Suomen olleen liitossa Saksan kanssa hyökkäämässä Venäjälle. Otetaanpa tähän lainaus siitä: "Puheessa sanotaan näin: "Im Bunde mit finnischen  Divisionen stehen unsere Kamerad mit dem Sieger von Narvik am nördlichen Eismeer. Deutsche Soldaten unter dem Befehl des Erobers von Norwegen sowohl als die finnischen Freiheitshelden unter ihrem Marschall shützen Finnland". (Yhdessä suomalaisten divisioonien kanssa seisovat toverimme Narvikin voittajan kanssa pohjoisella Jäämerellä. Norjan valloittajan johtamat saksalaiset sotilaat sekä marsalkkansa johtamat suomalaiset vapaussankarit  suojaavat Suomea.)
Päiväkäskyssään Hitler sanoi näin: "Im Verein mit finnischen Kameraden stehen die Kämpfer des Siegers von Narvik am nördlichen Eismeer. Deutsche Divisionen unter dem Befehl des Erobers von Norwegen schützen gemeinsam mit den finnischen Boden." (Yhdessä suomalaisten toverien kanssa seisovat Narvikin voittaneet taistelijat pohjoisella Jäämerellä. Norjan valloittajan johdossa olevat saksalaiset divisioonat suojaavat yhdessä marsalkkansa johtamien suomalaisten vapaussankarien kanssa Suomen aluetta.)[xlii]
Vaikka Hitlerin puhe koettiin Suomessa kiusallisena ja suomalaisiin diplomaattiedustustoihin lähetettiin heti selitys, ettei Suomi ole liitossa, eikä hyökkäämässä minnekään niin lukiessamme huolella näitä tekstejä, eihän niissä sanota mitään kummallista - aiotaan vain suojata Suomen aluetta.

[siviilitarkkailija]

Hakkapeliitat siis rynnäköivät lähelle puolaista raskasta ratsuväkeä ja laukaisi pistoolinsa ja kääntyi takaisin lataamaan, seuraavan osaston tehdessä rynnäkön. 

Ei vaan tämä oli keisarillisen ratsuväen taktiikka. Nimeltään karakolli. Käsittääkseni hakkapeliitat ratsasti lähelle, ampui ja joko miekalla tai pistoolin perää nuijana käyttäen jatkoi heti iskua. Mustaruutiaseen vahvan savupilven seurauksena tämä oli varsin hyvä tekniikka. Meinaan että kun toistakymmentä miestä ampuu kaksi laukausta, Mustaruutiaseella, seurauksena on ruskeanharmaa pilvi josta kukaan ei näe läpi mikä tekee puolustajan asemasta vaikeaa.

Ruotsin laivasto oli kusisin paikka koko armeijassa. Ainakin jos katsotaan miehistön kulumista listoista. Kesän purjehduskausi jotenkin menetteli, mutta talvehtiminen oli yhtä helvettiä. Vaikea keksiä miten kukaan pystyi selviämään paria kolmea talvea kauempaa hengissä. Yksinkertaisesti kuolleisuus oli sellaista että ovelat svedupellet laittoi tyhmät ja tietämättömät suomalaiset kuolemaan pstaan. Minkä talvehtiminen laivoilla hoiti varsin tehokkaasti. Tehokkaammin kuin sota-tappaminen.

[Jukka Wallin]

Ja kyllä, Suomi odotti ja toivoikin Neuvostoliiton iskua Suomea kohtaan. Tämä siksi, että näin voitiin perustella kansalle ja länsimaille Suomen ryhtyminen omaan "puolustustaisteluun monisatavuotista vihollista vastaan".
Risto Ryti:  https://www.youtube.com/watch?v=YWHHliGf-Yk

Kyllä tuon puheenkin perusteella on selvää, ettei sotaa haluttu, vaan siihen pakotettiin.

Mitä tulee Operaati Barbarossaan, ei Suomi siinä ollut mukana alussa eikä tehnyt mitään sopimuksia Saksan kanssa, vaan ilmoitti ettei Suomen kautta saa hyökätä, eikö Suomi hyökkää tai käy sotaan, ellei Neuvostoliitto ensin hyökkää Suomea vastaan.

Se porukka mikä meni kuuntelemaan selostusta operaatiosta, oli nimen omaan vaan kuuntelijoita, sinne lähetetty porukka oli jo sellainen, ettei heillä ollut mitään muuta valtuutusta kuin kuunnella, mitään lupauksia yhteisestä rintamasta ei Suomi tuolloin antanut.

Se on aivan täysin mieletön väite, että Suomi olisi halunnut sotaa Venäjän kanssa, siinä ei ole mitään mieltä.

Oli siinä mieltä, koska suhteet Saksaan oli läheiset 1930-luvun puolenvälin jälkeen. Kesän 1940 jälkeen Ryti johti Suomen ulkopolitiikkaa, kun presidentti Kallio oli sairas. Suomalaiset poliitikot olivat Saksan sotilasmahdin lumoissa. Samaan aikaan mitä Stalin puuhasi Baltian maissa, niin Saksa valloitti Länsi-Eurooppaa, ja muun muassa Norjan kuten myöskin Tanskan.

[Jukka Wallin]

Hitlerin kuuluisa puhe 22.6.1941 kannattaa lukea ihan yleissivistyksen takia.

Hitler:

Saksan kansa! Tällä hetkellä suoritetaan loppuun mittasuhteiltaan ja laajuudeltaan valtavin joukkojenkeskitys, mitä maailma tähän mennessä on nähnyt. Rinnan suomalaisten toverien kanssa seisovat Narvikin voittajan soturit pohjoisen Jäämeren äärellä. Saksalaiset divisioonat Norjan valloittajan komennossa suojaavat yhdessä suomalaisten vapaussankarien kanssa, joita heidän sotamarsalkkansa johtaa, suomalaista maaperää.

Koko puhe: http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Adolf_Hitlerin_puhe_220641.htm

Juhani Putkinen tuosta puheesta

Im Bunde mit
Jotkut väittävät, että Hitler olisi puheessaan sodan alussa sanonut Suomen olleen liitossa Saksan kanssa hyökkäämässä Venäjälle. Otetaanpa tähän lainaus siitä: "Puheessa sanotaan näin: "Im Bunde mit finnischen  Divisionen stehen unsere Kamerad mit dem Sieger von Narvik am nördlichen Eismeer. Deutsche Soldaten unter dem Befehl des Erobers von Norwegen sowohl als die finnischen Freiheitshelden unter ihrem Marschall shützen Finnland". (Yhdessä suomalaisten divisioonien kanssa seisovat toverimme Narvikin voittajan kanssa pohjoisella Jäämerellä. Norjan valloittajan johtamat saksalaiset sotilaat sekä marsalkkansa johtamat suomalaiset vapaussankarit  suojaavat Suomea.)
Päiväkäskyssään Hitler sanoi näin: "Im Verein mit finnischen Kameraden stehen die Kämpfer des Siegers von Narvik am nördlichen Eismeer. Deutsche Divisionen unter dem Befehl des Erobers von Norwegen schützen gemeinsam mit den finnischen Boden." (Yhdessä suomalaisten toverien kanssa seisovat Narvikin voittaneet taistelijat pohjoisella Jäämerellä. Norjan valloittajan johdossa olevat saksalaiset divisioonat suojaavat yhdessä marsalkkansa johtamien suomalaisten vapaussankarien kanssa Suomen aluetta.)[xlii]
Vaikka Hitlerin puhe koettiin Suomessa kiusallisena ja suomalaisiin diplomaattiedustustoihin lähetettiin heti selitys, ettei Suomi ole liitossa, eikä hyökkäämässä minnekään niin lukiessamme huolella näitä tekstejä, eihän niissä sanota mitään kummallista - aiotaan vain suojata Suomen aluetta.

En ymmärrä miksi joku lainailee noita Putkisen kirjoituksia? Eikö kelpaa Jokisipilän ja Silvennoisen väitöskirjat?

[Faidros.]

Toinen virhe oli kuvitella 30-v sodan pistoolia pelkästään ampuma-aseeksi. Oli helvetillinen lyömäase ammunnan jälkeen.

Onko mitään linkkiä antaa tuohon "pistoolinperätaktiikkaan", kiinnostaisi kovasti.

[krauta]

En ymmärrä miksi joku lainailee noita Putkisen kirjoituksia? Eikö kelpaa Jokisipilän ja Silvennoisen väitöskirjat?

Kerrotko, missä kohtaa Putkisen faktat on selvästi pielessä, vaikkapa tästä julkaisusta...Jatkosodan alku?

Jos Suomi niin hanakasti tahtoi sotaa Venäjän kanssa, eikä Putkisen jutut pidä paikkaansa, miksi Suomi ei tehnyt yhtään sopimusta Saksan kanssa? Eikä Suomi, tai Suomen kautta tehty mitään, ennen kuin Venäjä oli selvästi aloittanut sotatoimet meitä vastaan?

[Faidros.]

Mustaruutiaseen vahvan savupilven seurauksena tämä oli varsin hyvä tekniikka. Meinaan että kun toistakymmentä miestä ampuu kaksi laukausta, Mustaruutiaseella, seurauksena on ruskeanharmaa pilvi josta kukaan ei näe läpi mikä tekee puolustajan asemasta vaikeaa.

Katso nyt edes pari videota mustaruutipistoolilla ampumisesta(ei mitään leffajuttuja), niin saat jonkinlaisen käsityksen mahtavasta "ruskeanharmaasta savupilvestä, josta kukaan ei näe läpi.

Nykyäänkin tykeissä käytetään mustaa ruutia, eikä edes niiden laukaisuissa muodostu mitään lapinäkymätöntä savupilveä, useammankaan perättäisen laukauksen jälkeen.

[Jukka Wallin]

En ymmärrä miksi joku lainailee noita Putkisen kirjoituksia? Eikö kelpaa Jokisipilän ja Silvennoisen väitöskirjat?

Kerrotko, missä kohtaa Putkisen faktat on selvästi pielessä, vaikkapa tästä julkaisusta...Jatkosodan alku?

Jos Suomi niin hanakasti tahtoi sotaa Venäjän kanssa, eikä Putkisen jutut pidä paikkaansa, miksi Suomi ei tehnyt yhtään sopimusta Saksan kanssa? Eikä Suomi, tai Suomen kautta tehty mitään, ennen kuin Venäjä oli selvästi aloittanut sotatoimet meitä vastaan?

Kyllä Putkisen kirjoituksissa on totta, mutta hän tarkastelee asioita liikaa vain yhdeltä kantilta, eikä halua ottaa kantaa kokonaiskuvaan. Kyllä noita sopimuksia tehtiin, jo vuonna 1940 Suomi ja Saksa solmivat eräänlaisen "isäntämaasopimuksen" jossa silloinen hallitus antoi vastoin Moskovan rauhansopimusta kauttakulkuoikeuden Saksan armeijalle.

https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4lirauha#Kauttakulkusopimus

Kuten ohjelmassakin sanottiin, niin Saksa ei vaatinut mitään virallisia sopimuksia yhdenkään liittolaisen kanssa. On vaikea vääntää tuosta liittolaisuudesta pois, kun koko Pohjois-Suomi oli alistettu Saksan armeijan sotilasalueeksi. Saksan joukkoja oli yli 200 000 Suomen alueella, joten mitä se oli muuta kuin liittolaisuutta.

[siviilitarkkailija]

Katso nyt edes pari videota mustaruutipistoolilla ampumisesta(ei mitään leffajuttuja), niin saat jonkinlaisen käsityksen mahtavasta "ruskeanharmaasta savupilvestä, josta kukaan ei näe läpi.

Nykyäänkin tykeissä käytetään mustaa ruutia, eikä edes niiden laukaisuissa muodostu mitään lapinäkymätöntä savupilveä, useammankaan perättäisen laukauksen jälkeen.

Tämä johtuu siitä että moderni mustaruuti ei ole verrannollinen 1600-luvun käsityö- ja leirimyllyjen jauhamaan ruutiin. Elämme teollisen vallankumouksen jälkeisessä tasalaatuisen kemianteollisuuden ajassa. Saadakseen vanhaa ruutia, sinun pitää tilata sitä espanjassa sijaitsevasta myllystä joka sekin joutuu tekemään tarkkaan tasalaatuista tuotetta.

Puupiirtosten sekä taistelukuvausten viesti on selvä, ruudinsavu on ollut sakeaa ja sotkuista. On aivan eri asia ampua 1850-luvun mustaruutirevolverilla kuin 1600-luvun rataslukkopistoolilla tai akebuusilla. Ja se ampuuko 1 vai 20 henkilöä jotka syöksyvät savun sekaan.

[Shemeikka]

Vuosina 1940-41 Suomella oli kaksi vaihtoehtoa: joko Suomi liitetään Neuvostoliittoon Baltian maitten tavoin tai ryhdytään Natsi-Saksan rinnalla sotaan Neuvostoliittoa vastaan ja otetaan takaisin Talvisodassa menetetyt alueet korkojen kanssa.

[Faidros.]

Katso nyt edes pari videota mustaruutipistoolilla ampumisesta(ei mitään leffajuttuja), niin saat jonkinlaisen käsityksen mahtavasta "ruskeanharmaasta savupilvestä, josta kukaan ei näe läpi.

Nykyäänkin tykeissä käytetään mustaa ruutia, eikä edes niiden laukaisuissa muodostu mitään lapinäkymätöntä savupilveä, useammankaan perättäisen laukauksen jälkeen.

Tämä johtuu siitä että moderni mustaruuti ei ole verrannollinen 1600-luvun käsityö- ja leirimyllyjen jauhamaan ruutiin. Elämme teollisen vallankumouksen jälkeisessä tasalaatuisen kemianteollisuuden ajassa. Saadakseen vanhaa ruutia, sinun pitää tilata sitä espanjassa sijaitsevasta myllystä joka sekin joutuu tekemään tarkkaan tasalaatuista tuotetta.

Puupiirtosten sekä taistelukuvausten viesti on selvä, ruudinsavu on ollut sakeaa ja sotkuista. On aivan eri asia ampua 1850-luvun mustaruutirevolverilla kuin 1600-luvun rataslukkopistoolilla tai akebuusilla. Ja se ampuuko 1 vai 20 henkilöä jotka syöksyvät savun sekaan.

1600 luvun piirroksissa oli myös merihirvöitä ja taistelukuvauksetkin olivat enemmän täynnä hurmetta kuin totuuksia.
Savun sakeus johtuu käytetystä ruudista, määrästä, ei aseen mallista.

Esitä nyt joku dokumentti "läpinäkymättömästä" savusta.