Vain joka neljäs suomalainen leikkaisi kehitysyhteistyöstä

[Eino P. Keravalta]

Minä leikkaisin punkkareiden hiusväreistä.

Ei punkkareita ole ollut enää 30 vuoteen.

Nykyisin tosin jotkut fasistisen Systeemin puolella olevat hyödylliset idiootit luulevat olevansa punkkareita. 

[Aukusti Jylhä]

Minä leikkaisin punkkareiden hiusväreistä.

Ei punkkareita ole ollut enää 30 vuoteen.

Nykyisin tosin jotkut fasistisen Systeemin puolella olevat hyödylliset idiootit luulevat olevansa punkkareita. 

Kyllä mä Nortusen lasken aidoks punkkariks.

[Eino P. Keravalta]

Kyllä mä Nortusen lasken aidoks punkkariks.

Ainahan on terveitä poikkeuksia!

Puhuin yleisellä tasolla.

Terveiset Lasselle ja hatunnosto!

[Aukusti Jylhä]

Kyllä mä Nortusen lasken aidoks punkkariks.

Ainahan on terveitä poikkeuksia!

Puhuin yleisellä tasolla.

Terveiset Lasselle ja hatunnosto!

Muuten kyllä ajanmääritys meni suht kohdilleen: siirryin punkkarista inkkariksi about kaskytvuotta sitten. 😜

[J.M]

Aioin tulla avautumaan aamullisesta YLEn tarjoamasta lähes itkukonsertiksi menneestä Kepan naisen vierailusta, mutta rähmis on tuossa ylempänä kertonut kaiken oleellisen. Rupesi aivan väkisin hymyilyttämään, kun Kepan nainen totesi syvän huokauksen ja naurahduksen kera "kyllä hävettää" (Suomen kehitysyhteistyömäärärahat)

En tiedä, mikä kyselyssä on nuoren määritelmä. Jos minut, jo lähempänä kolmeakymppiä kuin kahtakymmentä oleva, lasketaan vielä nuoreksi, kuulun erittäin haavoittuvaan ja suojelun tarpeessa olevaan vähemmistöön; jäljelle jäävään 5 prosenttiin! Tiedä vaikka 95 prosentin enemmistö aloittaa 5 prosenttia koskevat mielipidevainot, ja yrittävät pakkokäännyttää ajattelemaan kehitysavun olevan Jumalan lahja meille maksajille!

Vaan ei minulta taaskaan kysytty mitään. Olen oikein odottanut jo kauan, että tulisi vaikka puhelinkysely aihealueeseen liittyen. Saisi kuunnella, meneekö  Taloustutkimuksen kyselijällä kahvi väärään kurkkuun, kun latelen kivenkovat mielipiteeni luuriin.

Sitä päivää odotellessa.

[rölli2]

onko vielä kansalaisaloitetta aiheesta, kehitysapu vapaaehtoiseksi?

[Roope]

Vuoden 2017 kysely on julkaistu.

Suomalaiset haluavat edistää naisten ja tyttöjen asemaa kehitysyhteistyöllä

Suomalaisten kannatus kehitysyhteistyölle on säilynyt vahvana. Ulkoministeriön teettämän kyselyn mukaan 85 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Suomalaiset kannattavat erityisesti naisten ja tyttöjen aseman edistämistä.

Kehitysyhteistyötä tärkeänä pitävien osuus on noussut tasaisesti vuodesta 2010 lähtien. Kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien määrä on nyt kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime vuonna. Lisäksi aiempaa useampi eli 19 prosenttia vastaajista katsoo, että kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä.

Kansalaiset antavat tukensa Suomen kehityspolitiikan ykköstavoitteelle eli tyttöjen ja naisten aseman ja oikeuksien edistämiselle. Suurin osa eli 64 prosenttia suomalaisista pitää sitä parhaana tapana vähentää globaalia eriarvoisuutta. Naisten ja tyttöjen asemaa suomalaiset edistäisivät ennen kaikkea koulutusta lisäämällä sekä poistamalla väkivallan ja hyväksikäytön.

"Maailmalla Suomi tunnetaan naisten ja tyttöjen aseman edistäjänä. Tänä vuonna olemme lisänneet tukeamme erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseen. On hienoa kuulla, että suomalaiset selvästi arvostavat tätä työtä", toteaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

Jos suomalaiset saisivat itse valita yhden kehitysyhteistyökohteen, naisten ja tyttöjen asiat tulisivat toisena heti koulutuksen jälkeen.

Kehitysavulla ilmastonmuutosta vastaan

Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä tehokkaana keinona maailmanlaajuisen turvallisuuden lisäämisessä. Kansalaisista entistä useampi eli 86 prosenttia näkee, että kehitysyhteistyön avulla voidaan estää pakolaiskriisien syntymistä. Myös Suomen antamaa humanitaarista apua pitää tärkeänä jopa 90 prosenttia vastaajista.

Lisäksi yli puolet suomalaisista uskoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan hillitä ilmastonmuutosta.

"Maailman ongelmat näkyvät paljon mediassa, joten ihmiset ovat niistä tietoisia. Vaikuttaa myös, että Suomessa kasvaa aiempaa kansainvälisempi sukupolvi, joka näkee, että globaaleihin ongelmiin täytyy vaikuttaa", Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi.

Tietoa tuloksista

Kysely nosti myös esiin tarpeen lisätä ja parantaa tuloksista viestimistä. Valtaosa vastaajista arvioi Suomen kehitysyhteistyön olevan tehokasta ja tuloksellista, mutta osuus on hieman laskenut viime vuosina.

"Tarve on tiedostettu ministeriössä. Suomi100-vuoden kunniaksi julkaisemme verkkosivuilla 100 kehitystulosta ja ensi vuonna tuotetaan tuloksia laajemmin summaava tulosraportti", ministeri Mykkänen kertoo.

Käyntihaastatteluina toteutettuun tutkimukseen osallistui toukokuun aikana 1007 suomalaista. Tutkimus tehtiin ulkoministeriön toimeksiannosta. Ulkoministeriö on selvittänyt kansalaisten näkemyksiä vuosittain vuodesta 2002 lähtien.

Poimintoja tuloksista:

- Kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä pitää 85 % (2016: 84%)
- Suomen kehitysyhteistyötä tehokkaana ja tuloksellisena pitää 61 % (2016: 61 %)
- Entistä useampi eli 19 % (2016: 14 %) pitää kehitysyhteistyötä ratkaisevana kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä
- Jos suomalaiset saisivat valita yhden kehitysyhteistyökohteen, kärkeen nousisivat koulutus (16 %), naisten ja tyttöjen asiat (15 %) sekä Afrikka (14 %)
- Kansalaisista 86 % prosenttia ajattelee, että kehitysyhteistyön avulla voidaan estää pakolaiskriisien syntymistä (2016: 80 %)

Ulkoministeriö 29.6.2017

Mielipiteet kehitysyhteistyöstä tutkimusraportti 2017 (pdf, 57 sivua)

Tiedotteen mukaan kysely nosti myös esiin tarpeen lisätä viestintää kehitysyhteistyön tuloksista. Silloin kannattaisi puuttua vallitseviin harhakäsityksiin kehitysavun vaikutuksesta esimerkiksi pakolaiskriisien syntymiseen ja ilmastonmuutoksen estämiseen. Näin ei tietenkään tule tapahtumaan.

Entistä useampi kansalainen (23 prosenttia) olisi valmis lisäämään Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja.
Vastaavasti aiempaa harvempi (15 prosenttia) leikkaisi niitä. Yli puolet pitäisi määrärahat nykyisellä tasollaan.

Vuodesta toiseen prosenttiosuudet ovat suunnilleen samoja. Ylivoimainen enemmistö vastaajista haluaa aina pitää tason ennallaan, oli taso mikä tahansa.

Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysavulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Kehitysyhteistyöllä on
suomalaisten mielestä erittäin tärkeä rooli myös pakolaiskriisien ehkäisemisessä.

Yli puolet suomalaisista on sitten väärässä. Kehitysavun vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä on marginaalinen. Samoin kehitysavun rooli pakolaiskriisien ehkäisemisessä on parhaimmillaankin mitätön, ja pitemmällä tähtäimellä kehitysapu saattaa päinvastoin lisätä liikkuvuutta.

Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi, että Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja
sillä saadaan aikaan tuloksia. Kehitysyhteistyötä tuloksellisena pitävien osuus on
kuitenkin vähitellen laskenut vuodesta 2002, eli siitä lähtien, kun tätä kysymystä on
kysytty. Syynä saattaa olla se, että myönteisestä kehityksestä ja Suomenkin
ponnisteluista huolimatta maailma näyttäytyy etenkin uutisten valossa entistä
levottomampana, ja hätä ja kärsimys eivät ainakaan näytä vähentyneen.

Mielenkiintoinen piirre tuloksissa on se, että vaikka korkeasti koulutetut vastaajat ovat
keskimääräistä myönteisempiä kehitysyhteistyötä kohtaan, samaan aikaan he epäilevät
sen tehokkuutta ja tuloksellisuutta.

Eli käsitys Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta perustuu ennen kaikkea mielikuviin. Korkeasti koulutetut pitävät eivät itsekään usko kehitysavun tehokkuuteen, mutta puolustavat sitä moraalisena aneena.

Suomalaisten tietoisuus määrärahojen suuruudesta ei juuri ole muuttunut viime vuodesta. Suuri osa suomalaisista
arvioi kehitysyhteistyön määrärahat jonkin verran pienemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.

Melkoista vähättelyä, kun 57 prosenttia arvioi tason alakanttiin, vaikka 20 prosenttia jätti vastaamatta. 37 prosenttia arvioi tason reilusti alle puoleen todellisesta, kun kohdalleen osui 12 prosenttia ja tason todellista korkeammaksi luuli 11 prosenttia vastaajista.

Sama ilmiö bkt-osuudesta kysyttäessä.

Entistä useampi kansalainen on nyt sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden
nostamisessa pois köyhyydestä.

Entistä useampi on väärässä, mistä voi syyttää valtamediaa ja harhaanjohtavaa tiedottamista. Ratkaiseva merkitys on ollut kaupalla, ei kehitysyhteistyöllä.

Koska harvalla kansalaisella on omakohtaista ensi käden tietoa kehitysyhteistyöstä, mielipiteet syntyvät väistämättä
mediavetoisesti. Niinpä kehitysyhteistyömielipiteiden tulkinnan kannalta on tärkeää tarkastella sitä kuvaa, jota
media – ja etenkin ulkomaanuutisointi – maailmasta meille välittää.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että suomalaisten käsitys kehitysmaiden tilanteesta ja esimerkiksi YK:n
kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta on varsin synkkä – jopa negatiivisempi kuin miten asiat
todellisuudessa ovat. Tämäkin todennäköisesti vaikuttaa siihen, että kehitysyhteistyölle on kansalaisten keskuudessa
yhä enemmän tarvetta ja tilausta.

Ei puhettakaan, että ryhdyttäisiin välittämään paremmin todellisuutta vastaavaa tietoa.

[Roope2]

Suomalaiset kannattavat erityisesti naisten ja tyttöjen aseman edistämistä.




Aika paljon fyrkkaa säästyisi jo pelkästään yhden uskonnon kieltämisellä.

[Takinravistaja]

Kansa on tyhmää.  Kun ei tarkemmin kerrota, mitä mikäkin päätös tarkoittaa, on helppo sanoa, ettei kannata esim. kehitystyörahojen leikkausta. Suurin osa suomalaisista tuskin edes tietää, kuinka paljon kehitysapuuun syydetään vuosittain rahaa, mutta leikata siitä ei kuitenkaan saisi.  Täysin absurdia.

Tietääköhän suurin osa suomalaisista, että suurin osa kehitysavusta palautuu Suomeen tilauksina teollisuudellemme.

[Nuivake]

Jälleen kerran, suurella "yleisöllä" ei tunnu olevan pienintäkään käsitystä siitä, miten, mihin ja missä kyseiset varat käytetään.
Kuten ei myöskään tunnu olevan mittasuhteet, eivätkä etenkään numerot hallussa. Erittäin surullista mutta tietämättömyyden ja tyhmyyden rajakin on hyvin häilyvä.

[Nuivanlinna]

Kehitysapu, turvapaikka- ja pakolaispolitiikka tulee niputtaa käsitteenä kolmannen maailman yhteistyöksi.

[Noottikriisi]

Kansa on tyhmää.  Kun ei tarkemmin kerrota, mitä mikäkin päätös tarkoittaa, on helppo sanoa, ettei kannata esim. kehitystyörahojen leikkausta. Suurin osa suomalaisista tuskin edes tietää, kuinka paljon kehitysapuuun syydetään vuosittain rahaa, mutta leikata siitä ei kuitenkaan saisi.  Täysin absurdia.

Tietääköhän suurin osa suomalaisista, että suurin osa kehitysavusta palautuu Suomeen tilauksina teollisuudellemme.

Halvemmaksi tulisi jos valtio tekisi tilaukset suoraan Suomalaiselta teollisuudelta ja sen jälkeen tilaisi Suomalaisilta kuljetusfirmoilta rahdin Suomalaisille jätteenkäsitelylaitoksille. 

Vapaaehtoinen kehitysapu olisi erittäin tervetullut uudistus. Voitaisiin lähteä siitä että kaikki veronmaksajat osallistuvat oletusarvoisesti kehitysapuun mutta verotoimiston sivulla voisi käydä irtisanoutumassa maksusta. Tuo on kuitenkin uskonnon ja omantunnonkysymys siinä kuin kirkkoonkin kuuluminen. Hintakin lienee suunnilleen samaa luokkaa veronmaksajaa kohti.

[Bienveillant]

Kansa on tyhmää.  Kun ei tarkemmin kerrota, mitä mikäkin päätös tarkoittaa, on helppo sanoa, ettei kannata esim. kehitystyörahojen leikkausta. Suurin osa suomalaisista tuskin edes tietää, kuinka paljon kehitysapuuun syydetään vuosittain rahaa, mutta leikata siitä ei kuitenkaan saisi.  Täysin absurdia.

Tietääköhän suurin osa suomalaisista, että suurin osa kehitysavusta palautuu Suomeen tilauksina teollisuudellemme.

Haluaisitko avata tätä väittämääsi jollain konkreettisella esimerkillä, tilastolla, tai jollain vastaavalla?

[rölli2]

hmmm. siis kun somaliaan lähetetään kehitysapua ne tilaavat suomesta.... mitä?

[Finis Finlandiae]

Tämä kansakunta on pystyynk u o l l u t. 

Tai sitten se on niin fiksua, että tietää suomalaisten tarvitsevan myös kehitysapua tällä menolla. Ja mitä enemmän sitä nyt on siis tarjolla, sitä enemmän sitä riittää myös Suomelle, kun tarve tulee. 

[Roope]

Ulkoministeriön vuosittain tilaama kehitysapupropagandapläjäys on taas julkaistu:

Kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen saa kansalaisilta kannatusta. Kaikkiaan 67 prosenttia nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja jonkin verran, 18 prosenttia pitäisi ne ennallaan, 7 prosenttia vähentäisi jonkin verran tai merkittävästi ja 2 prosenttia lopettaisi kokonaan.

Kansan Uutiset: Selvä enemmistö suomalaisista korottaisi kehitysyhteistyörahoja 27.6.2019

Suurin osa korottaisi, koska valtamedian puskeman kehitysapupropagandan vuoksi suurin osa suomalaisista arvioi kehitysapumäärärahojen tason reippaasti alakanttiin:

Ulkoministeriö: Kehitysyhteistyön mielipidemittaus 2019 27.6.2019

Tutkimusraportti: Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä / Juho Rahkonen (PowerPoint)

Taloustutkimuksen Juho Rahkonen toteaa kommenttina vain, että "Aikaisempien vuosien tapaan suomalaiset arvioivat kehitysyhteistyöhön käytetyn rahamäärän sekä sen bkt-osuuden jonkin verran alakanttiin.", mutta oikeasti arviontivirhe on julkaistun graafin perusteella niin valtava, että sitä ei sattuneesta syystä haluta valottaa tarkemmin.

Peräti 86 prosenttia tasoa arvioineista nimittäin luuli määrärahat liian pieniksi, ja heillä mediaanivirhe alaspäin oli huimat lähes 500 miljoonaa euroa. Tämän perusteella voidaan puhua melko täydellisestä tietämättömyydestä, mutta näiden tietämättömien halukkuudesta määrärahojen korottamiseen kyllä tiedotetaan innolla ja näyttävästi.

Kysymyspatterin loppuun oli lisätty uutena kysymys, jonka johdannossa paljastetaan myös todellinen määrärahojen taso euroina ja osuutena bkt:stä, mutta vastausvaihtoehdot oli painotettu johdattelevasti bkt-osuuksiin ja 0,7 prosentin bkt-tavoitteeseen, eikä rahamääräisiin leikkauksiin ollut kuin epämääräiset vaihtoehdot "leikataan määrärahoja jonkin verran", "leikataan määrärahoja merkittävästi" ja "lopetetaan kehitysyhteistyö kokonaan". Mikään annetuista vaihtoehdoista ei vastaa esimerkiksi PS:n aiheesta tekemiä aloitteita.