2016-02-11 HS: Perheenyhdistäminen vaatii vastedes vakaita tuloja (yhdistetty)

[Roope]

Pääkirjoitus: Suomi ei saa piiloutua Turkin viisumisotkun taakse

SYYRIALAISPAKOLAISILLA on edelleen suuria vaikeuksia saada perheensä Suomeen (HS 9.2.).

Ongelma ei ole helpottunut, vaikka perheenyhdistämis­hakemuksen voi nykyään panna vireille verkossa ja ulkoministeriö ­lähetti hiljattain delegaation haastattelemaan syyrialaisten perheitä Libanoniin.

Perusongelma on, että syyrialaisten täytyy hakea perheenyhdistämistä Suomen lähetystössä Turkin Ankarassa. Turkissa olevilta perheenjäseniltä tämä onnistuu, mutta monilla Suomesta oleskeluluvan saaneilla syyrialaisilla on perhettä myös Turkin ulkopuolella.

Turkki vaatii syyrialaisilta nykyisin viisumeita, joita on lähes mahdoton saada.

Libanoniin syyrialaiset pääsisivät, mutta ulkoministeriön mukaan siellä ei ole resursseja hakemusten käsittelyyn. Hiljattain Beirutiin lähetetty delegaatio oli hyvä mutta riittämätön yritys ratkaista ­tilanne. Virkailijat haastattelivat vain osaa niistä hakijoista, jotka olivat ilmoittaneet Turkin viisumiongelmistaan Ankaran-lähetystölle. Kymmenet perheet jäivät ilman haastatteluaikaa, ja tilanne asetti syyrialaiset eriarvoiseen asemaan.

[...]

Perheen läsnäolo edistäisi kuitenkin merkittävästi pakolaisten kotoutumista. Kun Suomi valikoi syyrialaisia Turkin ­pakolaisleireiltä, etusijalla ovat nimenomaan perheet. Siksi on ristiriitaista, ­että perheenyhdistäminen on äärimmäisen hankalaa syyrialaisille, jotka ovat tulleet Suomeen muita reittejä. Samalla Suomi jättää pulaan heikossa asemassa olevat suojelua kaipaavat naiset ja lapset.

Päätös näissä asioissa on aina pohjimmiltaan poliittinen. Erityisesti perussuomalaiset näyttävät uskovan, että prosessin helpottaminen houkuttelisi lisää turvapaikanhakijoita.

Oleskeluluvan saaneilla syyrialaisilla on oikeus hakea perheenyhdistämistä. Siksi Suomen olisi syytä lähettää Liba­noniin lisää delegaatioita käsittelemään ­hakemuksia tai hoitaa pattitilanne muilla keinoin. Muuten näyttää siltä, että Suomi tahallisesti vaikeuttaa hakemusten jättämistä ja piiloutuu asiassa Turkin viisumikäytäntöjen taakse.

Helsingin Sanomat 13.2.2017

Kyse ei ole vain syyrialaisista vaan ennen kaikkea irakilaisista, joita olisi tulossa Suomeen kymmeniä tuhansia.

Ei ole uskon asia, että perheenyhdistämisprosessin helpottaminen lisää turvapaikanhakijoita, sillä monet kesken turvapaikkaprosessin Irakiin palanneet turvapaikanhakijat mainitsivat paluun syyksi juuri turvapaikanhaun ja perheenyhdistämisen liian pitkän keston. Perheen läsnäolo ei edistä pakolaisten kotoutumista kuin pakolaisjärjestöjen propagandassa. Oikeasti perheen vaikutus on kotoutumisen hidaste ja monien ongelmien syy.

Perheenyhdistämisestä pitäisi nopeasti tehdä niin vaikeaa, kuin vain kansainvälisten sopimukset antavat myöten, mutta ennätyksellinen turvapaikanhakijoiden määrä yhdistettynä netissä jätettävän hakemuksen mahdollistamiseen uhkaa johtaa perheenyhdistämisten määrän moninkertaistumiseen. On aivan sama, millä keinoilla tämä estetään, kunhan se estetään. Näyttää kuitenkin siltä, että sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto päinvastoin haluavat mahdollisimman paljon perheenyhdistämisiä.

[Roope]

Tänään kyselytunnilla:

16.25 Juho Eerola ps (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakijoiden määrät laskivat viime vuonna reilusti siitä, mitä ne olivat vuonna 2015, ja tänä vuonna näyttää alkuvuosi vielä vähäisempiä lukemia. Myös päätösten laatu on parantunut, ja yhä pienempi prosentti saa oleskeluluvan, eli jotain on siis tehty ihan oikein.
Loppuvuodesta 2015 hallitus julkaisi usean kohdan ohjelman, jossa luvattiin lisää kiristyksiä. Ihan kaikkia niitä ei kuitenkaan vielä ole toteutettu, ja kysynkin vastaavalta ministeriltä nyt, missä vaiheessa nämä kauan odotetut toimenpiteet ovat valmistelussa.

16.26 Sisäministeri Paula Risikko (vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Silloin aikoinansa on arvioitu erilaisia mahdollisuuksia, ihan samoja kuin mitä muissakin maissa on, ja tällä hetkellähän on niitä selvityksiäkin tehty. Me olemme käsitelleet niitä ministeriryhmässä, ja esimerkiksi tässä perheenyhdistämiseen liittyvässä, mikä on tehty, on katsottu, että se taloudellisen toimeentulon edellytys on kyllä sen verran korkea, että se peittoaa niitä muita, mitä on aikoinansa ehdotettu. Siitä syystä ainakaan tässä vaiheessa meillä ei ole valmistelua, mutta meillä selvitykset totta kai jatkuvat, koska silloin aikoinansa niin on päätetty, mutta ainakaan tässä vaiheessa emme ole tekemässä muita kiristyksiä.

Tulikohan hallituksen tahtotila nyt kaikille selväksi?

Tuo sisäministeri Risikon viittaama perheenyhdistämislain uudistuksen selvitys oli muuten juuri se, joka tilattiin Väestöliiton ääriliberaalia maahanmuuttopolitiikkaa ajavilta monikulttuurisuusasiantuntijoilta.

On kyllä hassua, että hallituspuolueen kansanedustajan täytyy kysellä tällaista ministeriltä. Asianlaita selvisi varmaan Eerolallekin jo yli vuosi sitten, kun kaikki muut perheenyhdistämisen edellytykset karsittiin noin vain heti valmistelun alussa lakiesityksestä.

[Alaric]

Sosiaalityön opiskelijat Lapin yliopistosta (Virpi Annaolli, Miia Hellqvist, Hanna Immonen ja Jani Raespuro) kirjoittivat Kansan Uutisiin itkuvirren, jossa kritisoidaan Suomen perheenyhdistämiskäytäntöjä.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3710811-perheenyhdistaminen-on-taman-paivan-suomessa-ihmisoikeusongelma (27.4.2017)

Perheenyhdistäminen on tämän päivän Suomessa ihmisoikeusongelma

"Ulospäin hymyilen, mutta sisältä olen kuollut." Näin toteaa perheenyhdistämistä turhaan yrittänyt, Suomesta oleskeluluvan saanut pakolainen. Samoin sanoin voisi kuvata Suomea kansainvälisiin ihmisoikeussäädöksiin sitoutuneena maana, joka kuitenkin estää niiden toteutumisen käytännössä.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan jokaisella täysi-ikäisellä on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe, ja perheellä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Lapsen oikeuksien yleissopimukseen on puolestaan kirjattu, ettei lasta tule erottaa vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti ja perheiden jälleen yhdistämiseen liittyvät hakemukset on käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. Eurooppa-neuvoston direktiivi vahvistaa jäsenvaltioissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuden perheenyhdistämiseen.

Huolimatta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sitovuudesta Suomi on tiukentanut perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöään ja tulkinnallisia toimintatapojaan. Oman perheen saamisesta maahamme on tullut oleskeluluvan saaneille entisille turvapaikanhakijoille käytännössä mahdotonta.

Jos ulkomaalaispolitiikan tavoite on edelleen vähentää Suomen vetovoimaisuutta maahanmuuton kohdemaana, olisi vähintäänkin reilua sanoa se selkeästi maahan pyrkiville. Poliitikkojen ja viranomaisten keskeinen ihmisoikeustehtävä olisi siten tietoisesti luopua oikeusvaltiohymyn ylläpitämisestä ja kertoa asianosaisille tosiasiat perheiden yhdistämisen mahdottomuudesta riittävän ajoissa ja kattavasti. Tämä tarkoittaisi selkeän ohjeistuksen ja neuvonnan järjestämistä perheenyhdistämisen hakumenettelyn tiukentuneista käytännöistä esimerkiksi ulkoministeriön toimesta paitsi lähtömaissa myös vastaanottokeskuksissa Suomessa. Tällöin perheet voisivat tehdä lähtöpäätöksensä tiedostaen sen kaikki riskit – myös riskin siitä, ettei pitkän, kalliin ja jopa hengenvaarallisen matkan lopuksi olekaan tarjolla turvaa koko perheelle.

Sosiaalityön opiskelijat Lapin yliopisto Virpi Annaolli, Miia Hellqvist, Hanna Immonen ja Jani Raespuro

[Roope]

Huolimatta kansainvälisten ihmisoikeussopimusten sitovuudesta Suomi on tiukentanut perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöään ja tulkinnallisia toimintatapojaan.

Suomen perheenyhdistämistä koskevassa lainsäädännössä ei ole vielä likimainkaan kaikkia EU:n perheenyhdistämisdirektiivin sallimia rajoituksia. Direktiivi on laadittu kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaiseksi.

Oman perheen saamisesta maahamme on tullut oleskeluluvan saaneille entisille turvapaikanhakijoille käytännössä mahdotonta.

Hieman liioittelun makua, kun tilastojen mukaan viime vuonna tehtiin turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisissä taas uusi ennätys.

Jos ulkomaalaispolitiikan tavoite on edelleen vähentää Suomen vetovoimaisuutta maahanmuuton kohdemaana, olisi vähintäänkin reilua sanoa se selkeästi maahan pyrkiville.

Ulkomaalaispolitiikan tavoitteeksi ei valitettavasti ole asetettu vetovoimaisuuden vähentämistä. Puolitoista vuotta sitten oli jotain puhetta vetovoimatekijöiden selvittämisestä, mutta sekin jäi puheeksi.

Poliitikkojen ja viranomaisten keskeinen ihmisoikeustehtävä olisi siten tietoisesti luopua oikeusvaltiohymyn ylläpitämisestä ja kertoa asianosaisille tosiasiat perheiden yhdistämisen mahdottomuudesta riittävän ajoissa ja kattavasti.

Mutta sehän olisi valehtelua. Perheenyhdistäminen on valtaosalle turvapaikanhakijoista viime vuoden muutosten jälkeen vielä entistäkin helpompaa, kun Maahanmuuttovirastossa mahdollistettiin hakemuksen tekeminen netissä.

[Alaric]

Pääkirjoitus: Suomi ei saa piiloutua Turkin viisumisotkun taakse

SYYRIALAISPAKOLAISILLA on edelleen suuria vaikeuksia saada perheensä Suomeen (HS 9.2.).

Ongelma ei ole helpottunut, vaikka perheenyhdistämis­hakemuksen voi nykyään panna vireille verkossa ja ulkoministeriö ­lähetti hiljattain delegaation haastattelemaan syyrialaisten perheitä Libanoniin.

Perusongelma on, että syyrialaisten täytyy hakea perheenyhdistämistä Suomen lähetystössä Turkin Ankarassa. Turkissa olevilta perheenjäseniltä tämä onnistuu, mutta monilla Suomesta oleskeluluvan saaneilla syyrialaisilla on perhettä myös Turkin ulkopuolella.

(...)

Ylen tänään julkaistussa jutussa kerrotaan tästä erikoisjärjestelystä, jossa virkamiehet menivät tapaamaan hakijoita Beirutiin. Osa talven ja kevään aikana haastatelluista on saanut jo päätöksen hakemukseensa, kuten jutussa haastateltu syyrialainen Rahaf Alhoush, joka saapui perheenyhdistämisen myötä huhtikuussa Suomeen aviomiehensä Shadi Tradin luo. Oi onnea.

Ihan niin kuin tässä tilanteessa kaivattaisiin vielä maahanpääsyn helpottamista...

http://yle.fi/uutiset/3-9602842?origin=rss (16.5.2017)

Rahafin tarina: Näin Suomen viranomaiset pelastivat syyrialaisten rakkauden

Ulkoministeriö on alkanut helpottaa syyrialaisten perheenyhdistämisiä viemällä virkamiehet tapaamaan hakijoita Beirutiin.

Rahaf Alhoush on onnellinen. Niin on myös hänen aviomiehensä Shadi Trad. Rahaf on yksi heistä, joka on päässyt Suomeen aviomiehensä luo viranomaisten poikkeusjärjestelyjen jälkeen.

Ulkoministeriö on ratkaissut syyrialaisten perheenyhdistämisen pattitilanteita järjestämällä hakijoiden ja virkamiesten tapaamisia poikkeuksellisesti Suomen Ankaran suurlähetystön sijaan Beirutissa.

Osa talven ja kevään aikana haastatelluista on jo saanut Maahanmuuttoviraston päätöksen hakemukseensa.

Shadi Trad saapui turvapaikanhakijana Suomeen syyskuussa 2015. Rahaf tuli aviomiehensä luo Helsinkiin huhtikuun lopulla.

Vuoden kestäneestä perheenyhdistämismenettelystä yhdeksän kuukautta kului epätietoisena siitä, pääseekö Rahaf koskaan kertomaan suomalaisille virkamiehille tilanteestaan.

– Olin niin toivoton. On niin vaikea päästä Turkkiin. He eivät anna viisumia yhdellekään syyrialaiselle.

(...)

Ulkoministeriö puuttui tilanteeseen ja perheenyhdistämistä hakeville järjestettiin tilaisuuksia tavata suomalaisia virkamiehiä poikkeuksellisesti Beirutissa.

– Oli mahtavaa, että ulkoministeriö vaihtoi paikkaa Ankarasta Libanoniin. Se oli tosi mahtavaa, Shadi iloitsee.

Virkamiehet lensivät Beirutiin

Ulkoministeriön ja Maahanmuuttoviraston edustajat tekivät ensimmäisen matkan Beirutiin tammikuun lopussa ja toisen maaliskuun lopulla.

Rahaf sai haastatteluajan tammikuulle. Haastattelu kesti kaksi tuntia ja Rahafilta otettiin sormenjäljet, kaikkiaan aikaa meni viisi tuntia. Mitä Rahafilta kysyttin?

– Kysyttiin ihan kaikesta, avioliitosta ja muustakin.

(...)

Ulkoasiainministeriön kansalaispalvelupäällikkö Pasi Tuominen on tyytyväinen.

– Kuulostaa siltä, että Maahanmuuttovirastokin toimi tehokkaasti. Tiedän, että me ulkoasianministeriössä olemme toimineet tehokkaasti.

Tuomisen mukaan tapaamisten järjestämiselle muuallakin kuin vain Ankaran suurlähetystössä on lain mukaiset perusteet. Vaikeudet saada viisumia koskevat nimenomaan syyrialaisia.

– On kysymys lain noudattamisesta ja oikeudenmukaisuudesta.

(...)

Kaikki perheenjäsenet eivät saa lupaa

Rahaf ei tiedä, minkälaisia päätöksiä muut Beirutissa haastatellut ovat Maahanmuuttovirastolta saaneet. Shadi on kuullut muistakin myönteisen päätöksen saaneista.

Osa syyrialaistenkin perheenyhdistämishakemuksista hylätään. Vuodesta 2015 lähtien ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty perhesiteiden perusteella noin 400 syyrialaiselle.

(...)

Paluu Syyriaan on mielessä

Suomi on Rahafin mielestä kaunis maa. Tärkeintä on kuitenkin olla yhdessä aviomiehen kanssa.

– Shadi on hyvä mies.

Rahaf haluaisi palata takaisin Syyriaan, kun se on mahdollista. Sitä ennen hän opiskelee suomea ja hakee töitä. Rahafia kiinnostavat erityisesti pankki-, rahoitus- ja vakuutusala.

Arabian kieltä kouluissa ja työväenopistossa opettava Shadi tietää yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan kaupallisen koulutuksen saaneita, arabiaa taitavia henkilöitä.

– On aloitettava uusi elämä, sanoo Rahaf.

Tulevaisuuden haaveisiin kuuluvat omat myös lapset.

Vanhaa elämäänsä Rahaf ei kuitenkaan unohda. Huoli Syyriaan jääneistä sukulaisista jäytää mieltä.

Ei häntäkään ole unohdettu. Sisaren pieni lapsi kyselee joka päivä, missä täti on.

[writer]

Timo Soini tekee töitä jotta Suomen linja olisi löysempi ja Suomi saisi houkuteltua enemmän syyrialaisia valitsemaan nimenomaan Suomen Ruotsin tai Saksan sijaan:

"Olin niin onneton"– Näin Suomen viranomaiset pelastivat Rahafin ja Shadin rakkauden
Ulkoministeriö on alkanut helpottaa syyrialaisten perheenyhdistämisiä viemällä virkamiehet tapaamaan hakijoita Beirutiin.

Rahaf Alhoush on onnellinen. Niin on myös hänen aviomiehensä Shadi Trad. Rahaf on yksi heistä, joka on päässyt Suomeen aviomiehensä luo viranomaisten poikkeusjärjestelyjen jälkeen.

Ulkoministeriö on ratkaissut syyrialaisten perheenyhdistämisen pattitilanteita järjestämällä hakijoiden ja virkamiesten tapaamisia poikkeuksellisesti Suomen Ankaran suurlähetystön sijaan Beirutissa.

Osa talven ja kevään aikana haastatelluista on jo saanut Maahanmuuttoviraston päätöksen hakemukseensa.

Kun hän kävi haastattelussa, päätös tuli todella nopeasti. Kiitos paljon suomalaisille.
SHADI TRAD
Shadi Trad saapui turvapaikanhakijana Suomeen syyskuussa 2015. Rahaf tuli aviomiehensä luo Helsinkiin huhtikuun lopulla.

Vuoden kestäneestä perheenyhdistämismenettelystä yhdeksän kuukautta kului epätietoisena siitä, pääseekö Rahaf koskaan kertomaan suomalaisille virkamiehille tilanteestaan.

– Olin niin toivoton. On niin vaikea päästä Turkkiin. He eivät anna viisumia yhdellekään syyrialaiselle.

Shadi soitti muun muassa suurlähetystöihin Moskovassa, Teheranissa, Egyptissä ja Ankarassa ja yritti järjestää vaimolleen haastatteluaikaa.

– Kaikki kertoivat, se on mahdollista vain Ankarassa.

Perheenyhdistämishakemuksen voi tehdä sähköisesti, mutta syyrialaisten perheenjäsenten haastattelut tehdään Suomen suurlähetystössä Ankarassa. Jos Turkin viranomaiset eivät anna lupaa tulla maahan, nousee tie pystyyn.

Oli mahtavaa, että ulkoministeriö vaihtoi paikkaa Ankarasta Libanoniin.
SHADI TRAD
Ulkoministeriö puuttui tilanteeseen ja perheenyhdistämistä hakeville järjestettiin tilaisuuksia tavata suomalaisia virkamiehiä poikkeuksellisesti Beirutissa.

– Oli mahtavaa, että ulkoministeriö vaihtoi paikkaa Ankarasta Libanoniin. Se oli tosi mahtavaa, Shadi iloitsee.

Virkamiehet lensivät Beirutiin

Ulkoministeriön ja Maahanmuuttoviraston edustajat tekivät ensimmäisen matkan Beirutiin tammikuun lopussa ja toisen maaliskuun lopulla.

Rahaf sai haastatteluajan tammikuulle. Haastattelu kesti kaksi tuntia ja Rahafilta otettiin sormenjäljet, kaikkiaan aikaa meni viisi tuntia. Mitä Rahafilta kysyttin?

(...)

http://yle.fi/uutiset/3-9602842

Loput linkistä. Viestien siisteyteen voisi hieman panostaa.

[Roope]

Perussuomalaiset on ilmeisesti ulkoistanut tiedotuksensa Pakolaisavulle:

PS:n eduskuntaryhmä: Perheenyhdistämisen tiukennus toimii

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että Suomen tiukka linja kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämishakemuksiin toimii suunnitellusti.

Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys astui voimaan heinäkuussa 2016. Oleskeluluvan myöntämisen edellytys on, että toimeentulo perheen elämiseen on turvattu. Lisäksi perheside pitää pystyä todistamaan.

Tänä vuonna turvapaikan saaneiden 3000:sta perheenyhdistämishakemuksesta vain 65 täyttää toimeentuloedellytyksen.

Vuonna 2016 kansainvälistä suojelua saaneista myönteisen perheenyhdistämispäätöksen sai 80 prosenttia. Selvityksessä arvioidaan, että tänä vuonna kansainvälistä suojelua saaneista myönteisen perheenyhdistämispäätöksen saa vain 30 prosenttia. Muutos on merkittävä.

Kuluvan ja viime vuoden aikana pakolaisten perheenjäsenten ensimmäisen oleskeluluvan hakemuksia ovat jättäneet eniten irakilaiset, somalialaiset, syyrialaiset ja afganistanilaiset. Suomi on viime vuonna muuttanut perheenjäsenten ensimmäiset oleskelulupahakemukset ilmaisista maksullisiksi.

Verkkouutiset 2.6.2017

Mihin lie perustuu, että perheenyhdistämisten hyväksymisprosentti romahtaisi tänä vuonna 30:een, mutta se ei voi johtua ainakaan toimeentuloedellytyksestä.

Toimeentuloedellytys ei koske muun muassa turvapaikkastatuksen saaneita, joita on nykyään selvä enemmistö myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneista. Toimeentuloedellytystä sovelletaan arviolta 25-30 prosenttiin potentiaalisista hakijoista, joten vaikutus ei voi olla sitä suurempi.

Joka tapauksessa perheenyhdistämisten määrä nousee taas uuteen ennätykseen, koska hakijamäärä kasvaa, joten en puhuisi mitään tiukasta linjasta. Samaan aikaan muun muassa Saksa on esittänyt  perheenyhdistämisille määrällistä ylärajaa (70 kpl/kk => suhteessa Suomessa 2 kpl/kk).

[writer]

Simon Elo kirjoitti blogin joka vaikuttaa todella uutisarvoiselta otsikon ja sisällön perusteella sillä tässähän Simon Elo esittelee persujen saavutusta.

Otetaanpa se talteen:

Perheenyhdistämisen tiukennus toimii

2.6.2017 12:10 Simon Elo

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan teettämässä selvityksessä arvioidaan, että perussuomalaisten ajama perheenyhdistämisen tiukennus toteutuu. Arvion mukaan tänä vuonna turvapaikan saaneiden 3000 perheenyhdistämishakemuksesta vain 65 täyttää toimeentuloedellytyksen.

Vuonna 2016 kansainvälistä suojelua saaneista myönteisen perheenyhdistämispäätöksen sai 80 prosenttia. Selvityksessä arvioidaan, että tänä vuonna kansainvälistä suojelua saaneista myönteisen perheenyhdistämispäätöksen saa vain 30 prosenttia. Muutos on merkittävä. Suomen tiukentunut linja kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämishakemuksiin toimii suunnitellusti.

Perheenyhdistämisen uudistettu toimeentuloedellytys astui voimaan heinäkuussa 2016. Raja eli 2600 euroa kuukaudessa per henkilö lasketaan nettotuloista. Tämä perustuu Maahanmuuttoviraston ohjeeseen ja tiettyjä kustannuksia korvaavia sosiaalietuuksia kuten lapsilisää ei pidetä toimeentuloa turvaavina etuuksina.

Uudistettua toimeentuloedellytystä sovelletaan niissä tapauksissa, joissa oleskelulupaa Suomeen haetaan perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan myöntämisen edellytys on, että toimeentulo perheen elämiseen on turvattu. Lisäksi perheside pitää pystyä todistamaan.

Perheenjäsenen määritelmä on tässä yhteydessä hyvä tietää. Kolmansien maiden kansalaisten ja Suomen kansalaisten perheenjäseniä ovat aviopuoliso, rekisteröity parisuhdekumppani, avopuoliso, alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja tai lapsi. EU-kansalaisten perheenjäseniin sovelletaan perheenjäsenen laajempaa määritelmää.

Suomen soveltamaan EU:n perheenyhdistämisdirektiiviin kuuluu niin sanottu kolmen kuukauden sääntö. Toimeentuloedellytystä ei sovelleta, jos turvapaikan saanut tai kiintiöpakolainen jättä oleskelulupahakemuksen perhesiteen perusteella kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja on saanut turvapaikkapäätöksen tiedoksi ja perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Tämä poikkeus ei koske toissijaista suojelua saavaa. Toimeentuloedellytystä ei myöskään säännönmukaisesti sovelleta Suomen kansalaisen perheenjäseneen tai muuhun omaiseen.

Kuluvan ja viime vuoden aikana pakolaisten perheenjäsenten ensimmäisen oleskeluluvan hakemuksia ovat jättäneet eniten irakilaiset, somalialaiset, syyrialaiset ja afganistanilaiset. Suomi on viime vuonna muuttanut perheenjäsenten ensimmäiset oleskelulupahakemukset veloituksettomista maksullisiksi, mikä varmasti myös vaikuttaa jätettäviin hakemuksiin.

Selvityksessä taustoitetaan myös mahdollisuuksia perheenyhdistämisen lisätiukennuksille, jotka EU-direktiivi mahdollistaa. Nähdäkseni Suomen olisi syytä ottaa käyttöön ainakin asumisaikaedellytys ja vähimmäisikävaatimus, joista jälkimmäinen pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi. Nämä ovat selvityksen mukaan helposti ja kustannustehokkaasti toteutettavissa.

http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237823-perheenyhdistamisen-tiukennus-toimii

ainakin itselleni tuli heti ajatus että hmm...ovatkohan asiat ihan noin hienosti vaikka Simon Elo persujen "asiantuntijana" näin vakuuttaakin.


Simon Elon blogin kommentti-osiossa Saarakkalla on asiaa 6 minuuttia blogin julkaisun jälkeen:

Vesa-Matti Saarakkala
2.6.2017 12:16
Mitähän tälle tilanteelle tapahtuisi, jos vihervasemmisto olisi vallankahvassa ja tilallamme hallituksessa?

Ja lisää Saarakkalaa:

Vesa-Matti Saarakkala
2.6.2017 19:26
Tässä on hyvä esimerkki positiivisesta blogikirjoituksesta, jossa asiaa: ei paljon näytä kiinnostavan. Ilmeisesti siis huono uutinen joidenkin tarkoitusperien kannalta tämä myös joillekin aiheeseen vihkiytyneille ja aiheesta muuten ääntä pitäville.

Otanpa muuten archiven blogikirjoituksesta:
http://archive.is/b9bzE


Sitten mennään katsomaan Simon Elon linkkaamaa Valtioneuvoston selvitystä:

http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=15902

Kun lukaisen pikaisesti niin vaikuttaa että simon Elo joko ei tajua että hän kirjoittaa selvityksessä olevasta hypoteettisesta skenaariosta jossa on hyvin paljon jossittelua tai sitten hän johtaa tietoisesti harhaan.

Niin ikään vaikutelma jonka simon Elo antaa kertomalla että 3000 perheenyhdistämishakemuksesta vain 65 täyttää toimeentuloedellytyksen on aika erilainen kuin mitä selvityksssä itseasiassa sanotaan.

Otetaanpa koko kohta johon Simon Elo viittaa tähän kokonaisuudessaan lainauksena ja boldataan kiinnostavat kohdat:

Alla olevassa virtauskuviossa (Kuvio 3) on hahmotettu sitä, mikä määrä ja osuus myönteisiä
perhesiteeseen perustuvia oleskelulupia on odotettavissa kansainvälistä suojelua saavan perheenkokoajan
perheenjäsenten oleskelulupahakemuksille nykylainsäädännön vallitessa. Tuloedellytyksen
ylittävien henkilöiden osalta nojauduttiin edellä esitettyihin arvioihin kriisimaista
tulleiden tulojakaumasta. Kansainvälisen suojeluaseman saaneiden perheenkokoajien perheenjäsenten
oleskelulupahakemuksia on tässä esimerkissä oletettu olevan 3 000. Oletus perustuu
Maahanmuuttoviraston arvioon, jonka mukaan virasto arvioi saavansa noin 3 000 kansainvälistä
suojelua saavan perheenkokoajan perheenjäsenen oleskelulupahakemusta
vuonna 2016 (Maahanmuuttovirasto, lehdistötiedote 15.9.2016).

Skenaario perustuu seuraaville oletuksille:

1. Turvapaikan ja toissijaisen suojelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien jakauma
olisi 60%/ 40%, kuten on ollut alkuvuonna 2016 myönnetyissä luvissa.

2. Perheenyhdistämishakemuksista läpäisisi perusedellytykset n. 70 %. Osuus vastaa
kansainvälistä suojelua saavien perheenjäsenten hakemusten tilannetta vuonna 2015
(ennen lakimuutosta toimeentuloedellytyksestä). Oletamme lisäksi, että kyse on ns.
vanhoista perheistä (ts. perhe on ollut olemassa ennen perheenkokoajan Suomeen
tuloa).

3. Turvapaikan saaneiden perheenjäsenistä noin 60 % hakisi oleskelulupaa 3 kk:n kuluessa
siitä, kun perheenkokoaja on saanut tiedoksi oleskelulupapäätöksensä. On mahdollista,
että sähköisen asioinnin käyttöönoton myötä suurempi osa hakijoista hakee 3
kk:n määräajan puitteissa.

4. Perheenkokoajien tulojakauma vastaisi Tilastokeskuksesta saatua kriisimaista (Syyria,
Afganistan, Irak, Somalia) viimeisten 5 vuoden aikana tulleiden henkilöiden verotettavien
tulojen jakaumaa. Suuntaa-antavan nettotulorajan ylittäisi perheenjäsenten mää-
rästä ja iästä riippuen tästä ryhmästä noin 1–2 %.

5. Maahanmuuttovirasto noudattaisi suuntaa-antavia tulorajoja suhteellisen jäykästi. Kokonaisharkinnan
ja erityistapausten vuoksi tuloedellytyksen ja siihen tehtyjen poikkeuksien
perusteella myönteisen oleskeluluvan saisi hiukan useampi kuin pelkän toimeentuloedellytyksen
perusteella voisi odottaa, eli noin 5 %.

Toimeentuloedellytyksen vuoksi hyvin suuri osa kriisimaista tulevien kansainvälistä suojelua
saavien henkilöiden perheenjäsenistä ei todennäköisesti saisi myönteistä oleskelulupaa. Skenaarion
perusteella 3 000:sta oleskelulupaa hakevasta kansainvälistä suojelua saavan perheenkokoajan
perheenjäsenestä arviolta 821 (27 %) voisi saada myönteisen oleskelulupapäätöksen
nykylainsäädännön vallitessa (Kuvio 3). Heistä vain pieneen osaan olisi perheenyhdistämisdirektiivin
nojalla mahdollista soveltaa muita lisäedellytyksiä.

Skenaariossa on oletettu, että 60 % turvapaikan saaneiden perheenjäsenistä panee oleskelulupahakemuksensa
vireille 3 kuukauden määräajassa, jolloin heiltä ei edellytetä turvattua toimeentuloa.
Sähköisen asioinnin mahdollistaminen myös perhesiteen perusteella tehdyissä hakemuksissa
marraskuusta 2016 lähtien voi toisaalta lisätä hakemusten jättämistä 3 kk:n määräajan
sisällä. Määräajan sisällä hakemuksen jättävien osuuden vaihtelu vaikuttaa lähinnä oletettujen
myönteisten päätösten kokonaismäärään ja osuuteen kaikista hakemuksista. Se ei kuitenkaan
vaikuta merkittävästi siihen, kuinka monen kohdalla mahdollisilla lisäedellytyksillä olisi merkitystä.

On huomattava, että siltä osin, kun toimeentuloedellytystä ei perheenyhdistämisdirektiivin
perusteella voi soveltaa, myöskään lisäedellytyksiä ei voida siltä osin ottaa käyttöön.
Mikäli 3 kuukauden määräajan sisällä hakemuksen jättävien osuus olisi suurempi kuin 60 %, niin
tämä tarkoittaisi sitä, että entistä pienempään osuuteen hakijoista sovellettaisiin toimeentuloehtoa,
ja vasta sen täyttyessä hakijat tulisivat lisäedellytysten soveltamisen piiriin. Vastaavasti, jos
pienempi osuus hakemuksista jätettäisiin 3 kuukauden määräajan sisällä, toimeentuloedellytys
rajaisi pois suurimman osan hakijoista, ja lisäedellytysten soveltaminen koskisi verraten pientä
joukkoa.

Mikäli lisäedellytyksiä otettaisiin käyttöön, ne kohdistuisivat lähtökohtaisesti kaikkien toissijaista
suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenten oleskelulupiin sekä 3 kuukauden määräajan jälkeen
jätettyihin turvapaikan saaneiden henkilöiden perheenjäsenten hakemuksiin. Lisäedellytyksillä
olisi merkitystä päätöksiin vain niissä tilanteissa, joissa toimeentuloraja ylittyisi. Koska
toimeentuloedellytyksen läpäisisi edellä kuvattujen oletusten perusteella vain verraten pieni osa
hakijoista, jäisi se hakemusten määrä hyvin pieneksi, jonka ratkaisuihin lisäedellytyksillä olisi
vaikutusta. Kolmen tuhannen hakemuksen skenaariossa perheenyhdistämisdirektiivin mahdollistamat
lisäedellytykset voisivat vaikuttaa vain noin 40:een toissijaista suojelua saavan perheenjäsenen
muutoin myönteiseen ratkaisuun sekä noin 25:een turvapaikan saaneen perheenjäseneen.
Lisäksi tämän jälkimmäisen ryhmän kohdalla vain asuntoedellytyksen ja  ikäedellytyksen
soveltaminen olisi mahdollista perheenyhdistämisdirektiivin sallimissa puitteissa

Itselleni mieleen tulee seuraavat kysymykset:

1.
Miksi Simon Elo puhuu skenaarioista niinkuin ne olisivat faktoja?

2.
Miksi Simon Elo käyttää skenaarioita joissa aika monta jossittelua kun hän voisi pyytää Maahanmuuttovirastolta ihan dataa kuinka monta perheenyhdistämishakemusta on tullut 1.7.2016-31.12.2016 ja miettiä sen perusteella miten perheenyhdistämisten kiristykset ovat toimineet ja sitten pyytää samat tiedot vaikka 1.1.2017-31.5.2017 välillä niin saisimme tietää miten asiat ovat sujuneet vuonna 2017 tähän saakka


Jos joku vielä ihmettelee miksi persut ovat niin syvällä suossa niin minun mielestäni osasyy on se että "asiantuntijat" Simon Elo ja Vesa-Matti Saarakkala intoilevat jossittelu-skenaarioista ja pohjaavat lausuntonsa ja varmaankin myös "työntekonsa" jossittelu-skenaarioihin joita he kohtelevat faktanomaisesti.

Lukaisin hiukan muualtakin tuota raporttia ja sen henki näytti olevan että mistään lisäkiristyksistä perheenyhdistämisiin ei olisi juuri mitään hyötyä ja oiken kukkasena silmään pisti se että raportin kirjoittajien mielestä tietyn kokoista asuntoa ei voi vaatia perheenyhdistäjältä koska silloin raportin kirjoittajien mielestä perheenyhdistäminen pitäisi myöntää ennen asunnon hankintaa mikä on tietenkin ihan täyttä höpöhöpöä ja kertoo vain että valtioneuvosto tilaa raportteja (joiden pohjalta sitten tekee politiikkaa) toimijoilta joilla on aika vahvat maahanmuuttomyönteiset lasit päässään kirjoittaessaan niitä raporttejaan jotka sitten ohjaavat Simon Elojen poliittista toimintaa heidän kohdellessaan jossittelu skenaarioita faktanomaisesti.

Itselleni tulee mieleen että tämän raportin kirjoittajilla on tarkoituksena jossitella tarpeeksi että mitään lisäedellytyksiä perheenyhdistämisissä ei oteta käyttöön ja Simon Elo rientää sitten iloitsemaan jossitteluista niinkuin ne olisivat faktaa ja käyttää jossitteluja perussteena sille että katsokaa persut on saanut aikaan toooosiii, siis toooosii paljon kiristyksiä.

Kun Simon Elo on paistatellut persujen "asiantuntijana" ja "asiantuntemus" on tätä luokkaa niin ei ole ihme ettei persut ole saanut juuri mitään aikaan.


Roope voi varmaan kommentoida sitten faktapohjaisesti miltä näyttää oikeasti toteutuneiden perheenyhdistämisten määrä.

[Jorma M.]

eloilla ja saarakkoilalla on biosfäärissä tilaa, ekologinen lokero politiikassa.

Osa ihmisistä ehkä, kaiken kakkoseen vetämisen jälkeenkin, äänestää edellseenkin tällaisia muka-matu-kriitikoita. Mutta hehän ovat tosiasiassa Kokoomuksen etäispesäke.

[Kim Evil-666]

On jo pitkään tuntunut siltä, etteivät Elo ja Saarakkala ymmärrä, mitä nuivuus ylipäätään tarkoittaa. Noin selvyydeksi heille sanottakoot, ettei se ainakaan tarkoita sitä, että kuravettä yritetään selittää juomalelpoiseksi.

Persuissa on todellakin "puhdistuksen paikka".

[writer]

Taidan olla väsynyt:

Simonhan on vielä enemmän pihalla kuin käsitin sillä Simonin mainitsema 65 EI tarkoita jossittelu-raportissa niitä jotka täyttävät toimeentuloedellytyksen vaan se 65 muodostuu 40 henkilöstä joihin voidaan soveltaa jossittelujen mukaan kaikkia lisäedellytyksiä ja 25 henkilöä joihin voi soveltaa asunto ja ikä-edellytystä eli yhteensä 65.

Jossittelu-raportti yrittää jossittelulla todistaa että koska lisäedellytyksiä (joita ei ole siis vielä toteutettu) voi käyttää vain 65 perheenyhdistämiseen niin niitä ei kannata edes ottaa käyttöön.

Simon Elo rientää paikalle ja kohtelee jossittelu-raporttia faktoina, ei edes tajua että ymmärtää raportin aivan päin helvettiä ja sitten tekee jossittelu-raportista ja Elon siitä tekemästä väärinymmärryksestä persujen "onnistumisen" todisteen.

Tässä on Simon Elon eli persujen "asiantuntijan" asiantuntijuus.

Muut persut voivat jatkossa lukea jutut ihan itse sen sijaan että kuuntelette Simon Eloa asiantuntijana.

Kun sekoilu ja kohellus on simon Elomaista luokkaa niin ei ihme ettei persut saa mitään aikaan.
Saarakkala tietenkin heti peesaamassa minkä eu-hehkutukseltaan ja euro-hehkutukseltaan kerkeää.

Pakko mennä nukkumaan koska minulle ei makseta 6000+ euroa kuussa tästä vaan teen tätä koska rakastan suomea ja suomalaisia (myös niitä maahanmuuttajataustaisia suomalaisia) ja huomenna pitäisi tehdä töitäkin.

[Jääpää]

Piti likettää tota jäsen Jorma M. postausta, mutta mun 60 sek. Julkisuudessa..
Jäsen writer tyhjensi taas pajatson, takaressuun jäi dinaari jumiin, mutta annettakoon se Itkumuurilla Elolle dhimmikolehtiin itselleen..
Saarakkala saa juosta puukhohon kotonaan( mie mee kotia..)
Että hyi stna nää teinit...kovat oli puheet, oikein Suomen Kananedustuslaituksessaki niitä pirettiin, ...ja nyh ne syö salaattia Virheire käreest!

Vakavasti ottaen; jäsen writer ja Roope( yksi ja yksin ainoo!) tekee sen Tietopaketin, ja jos jäsen öl, öl puolueesta pysty tenttiin sitä; niin suvakki- idiootti olkoon lievin leima!

JK. Meillä on Simonin kanssa sama lievä värivirhe, mutta mun sieluni e i ole musta!

[Roope]

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan teettämässä selvityksessä arvioidaan, että perussuomalaisten ajama perheenyhdistämisen tiukennus toteutuu. Arvion mukaan tänä vuonna turvapaikan saaneiden 3000 perheenyhdistämishakemuksesta vain 65 täyttää toimeentuloedellytyksen.
...
Sitten mennään katsomaan Simon Elon linkkaamaa Valtioneuvoston selvitystä:

http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=15902

Onpa Elolla pokkaa. Tuohan on se sama Väestöliiton monikulturisteilla (mm. Minna Säävälä ja Anna Rotkirch) viime vuonna teetetty selvitys, jonka perusteella Elon ja muiden perussuomalaisten aiemmin lupaamat perheenyhdistämisen myöhemmät tiukennukset peruttiin. Kaiken huipuksi Elo vääristelee jopa tuon mokuttajien tekemän selvityksen tuloksia mennen tullen.

Selvityksessä taustoitetaan myös mahdollisuuksia perheenyhdistämisen lisätiukennuksille, jotka EU-direktiivi mahdollistaa. Nähdäkseni Suomen olisi syytä ottaa käyttöön ainakin asumisaikaedellytys ja vähimmäisikävaatimus, joista jälkimmäinen pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi. Nämä ovat selvityksen mukaan helposti ja kustannustehokkaasti toteutettavissa.

Elo väitti viime kesänä, että lisätiukennuksia varten on perustettu eduskunnassa työryhmä, koska kaikki tiukennukset eivät ehtineet ensimmäiseen lakimuutokseen, mutta työryhmän sijasta olikin tilattu tuo selvitys samoilta tahoilta, jotka ovat julkisesti vastustaneet turvapaikkapolitiikan tiukennuksia.

Yllätys, yllätys, selvitys torjui kaikki perheenyhdistämisen lisätiukennukset, minkä jälkeen sisäministeri Risikko torppasi hallituksen edustajana tiukennukset vetoamalla selvitykseen.

"Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentaminen koskee vain pientä joukkoa"
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/tutkimus_perheenyhdistaminen-59294

Kun luulin nähneeni kaiken PS:n epäonnistumisista ja lupausten rikkomisista tämän vuoden osalta, niin vielä ehti joululahjaksi tämä.

Valtioneuvoston tiedote: Tutkimus: lisäedellytyksillä ei merkittävää vaikutusta kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämiselle 22.12.2016

Anneli Miettinen, Juho-Matti Paavola, Anna Rotkirch, Minna Säävälä, Arttu Vainio: Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentaminen ja sen vaikutukset Suomessa sekä kokemuksia viidestä Euroopan maasta (pdf)

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevia lakimuutoksia on jo tehty lukuisia ja lisää on tulossa. Esimerkiksi syksyllä työskentelee hallituspuolueiden työryhmä, joka antaa esityksen perheenyhdistämisen ehtojen uusista tiukennuksista.

Simon Elo: Kiristynyt turvapaikkapolitiikka näkyy tilastoissa 15.8.2016

Tuosta kansanedustaja Simon Elon lupaamasta työryhmästä ei ole kuulunut eduskunnan syyskaudella pihaustakaan. PS:n kansanedustajien selitysten mukaanhan perheenyhdistämisen lisätiukennukset karsittiin keväällä käsitellystä lakiesityksestä pois vain aikataulusyistä. Kuitenkin jo kuukausia ennen tuota Elon kirjoitusta hallitus oli kaikessa hiljaisuudessa palkannut ulkopuolisen asiantuntijatahon laatimaan selvitystä siitä, kannattaako hallituksen maahanmuutto-ohjelmassa aiemmin luvattuja lisätiukennuksia ottaa käyttöön. Hallitus suuressa viisaudessaan valitsi asiaa tutkimaan Väestöliiton, joka on useaan otteeseen ilmaissut vastustavansa perheenyhdistämislain tiukennuksia.

Ääriliberaalia maahanmuuttopolitiikkaa ajavien Väestöliiton asiantuntijoiden (mm. Väestöliiton monikulttuurisuusasioiden päällikkö Minna Säävälä) laatiman selvityksen sisältö onkin ennalta-arvattavaa. Selvityksessä muun muassa esitetään muka tutkittuna tietona, että perheenyhdistämiskäytännöt tai ylipäätään politiikan valinnat eivät vaikuta juurikaan tulijoiden määrään, vaan tulijamäärät johtuvat lähtömaiden turvallisuustilanteesta ja työntötekijöistä. Väite on etenkin Eurooppaa halkovien salakuljetusreittien päätepysäkillä sijaitsevan Suomen näkökulmasta järjetön. Päinvastaisesta on olemassa lukuisia selkeitä esimerkkejä niin Suomesta, Ruotsista (mm. vuoden 2008 palautussopimuksen vaikutukset tulijamääriin Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa) kuin muualtakin. Monet Suomesta takaisin Irakiin kesken hakemuksensa käsittelyn palanneet turvapaikanhakijat ovat lehdissä itsekin nimenneet paluunsa syyksi nimenomaan perheenyhdistämisen oletettua suuremmat käytännön hankaluudet.

Selvityksessä saivarrellaan laveasti siitä, edistääkö jokin tietty perheenyhdistämisen lisäedellytys tulijoiden kotoutumista ja valitellaan tutkimuksen puutetta, mutta siinä ei edes mainita ruotsalaista tutkimusta (Çelikaksoy, Wadensjö), jonka mukaan alaikäisinä tulleet turvapaikanhakijat ovat kotoutuneet paremmin ilman perhettään. Maahanmuutto esitetään vartiaismaisesti muun muassa OECD:n (epäilemättä tahallisen virheellisesti tulkittujen) tilastojen perusteella ja viimeistään dynaamisten vaikutusten kautta aina kohdemaata hyödyttäväksi ja maahanmuuttopolitiikan signaalivaikutukset lähinnä mitättömiksi.

Ei varmaan tullut kenellekään – eikä varsinkaan tilaajalle – yllätyksenä, että Väestöliiton selvitys päätyy esittelemään perheenyhdistämisen lisätiukennukset joko ongelmallisina tai vaikutuksiltaan marginaalisina. Eikä varmaan tule olemaan yllätys, millaisen päätöksen perheenyhdistämisen lisäkiristyksistä hallitus selvityksen pohjalta tekee. Sen sijaan on mielenkiintoista kuulla, millaisella tarinalla PS-kansanedustajat tämän selvitysfarssin selittävät vai vaivautuvatko enää ollenkaan selittelemään.

No, tämän jälkeen ei ainakaan ole epäselvyyttä, kummalla puolella kenttää kansanedustaja Elo pelaa.

[writer]

Simon Elo:
Käyttää löysän maahanmuuttopolitiikan vaatijoiden "tutkimusta" jolla kaikki muut eu-direktiivin mukaiset perheenyhdistämisten kiritykset paitsi toimeentulovaatimus toissijaisen suojelun saaville estettiin, vakuuttamalla aivan pihalla olevalle Paula Risikolle että ei kannata eikä vaikuta, todisteena persujen saavutuksista perheenyhdistämisten kiristyksissä saaden kaikki faktat väärin ja tulkiten hypoteettista jossittelu tutkimusta väärin ja kohdellen sitä kuin faktoja.

Tällä tasolla on persujen asiantuntemus...

[Riukulehto]

Olli Immonen kirjoittanut aiheesta eilen blogiinsa

Perheenyhdistämisen tiukennus tuottamassa tulosta

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan teettämässä selvityksessä arvioidaan, että perussuomalaisten ajama perheenyhdistämisen tiukennus toteutuu. Tänä vuonna turvapaikan saaneiden 3000 perheenyhdistämishakemuksesta vain 65 täyttää toimeentuloedellytyksen. Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys astui voimaan heinäkuussa 2016.

Vuonna 2016 kansainvälistä suojelua saaneista myönteisen perheenyhdistämispäätöksen sai 80 prosenttia. Selvityksessä arvioidaan, että tänä vuonna kansainvälistä suojelua saaneista myönteisen perheenyhdistämispäätöksen saa vain 30 prosenttia. Muutos on merkittävä. Suomen tiukentunjut linja kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämishakemuksiin toimii suunnitellusti.

Suomi otti noin vuosi sitten käyttöön uudistetun toimeentuloedellytyksen niissä tapauksissa, joissa oleskelulupaa Suomeen haetaan perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan myöntämisen edellytys on, että toimeentulo perheen elämiseen on turvattu. Lisäksi perheside pitää pystyä todistamaan.

Kuluvan ja viime vuoden aikana pakolaisten perheenjäsenten ensimmäisen oleskeluluvan hakemuksia ovat jättäneet eniten irakilaiset, somalialaiset, syyrialaiset ja afganistanilaiset. Suomi on viime vuonna muuttanut perheenjäsenten ensimmäiset oleskelulupahakemukset ilmaisista maksullisiksi.

http://olliimmonen.net/blogi/perheenyhdistamisen-tiukennus-tuottamassa-tulosta/

[writer]

Olli Immonen kirjoittanut aiheesta eilen blogiinsa

Perheenyhdistämisen tiukennus tuottamassa tulosta

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan teettämässä selvityksessä arvioidaan, että perussuomalaisten ajama perheenyhdistämisen tiukennus toteutuu. Tänä vuonna turvapaikan saaneiden 3000 perheenyhdistämishakemuksesta vain 65 täyttää toimeentuloedellytyksen. Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys astui voimaan heinäkuussa 2016.

Vuonna 2016 kansainvälistä suojelua saaneista myönteisen perheenyhdistämispäätöksen sai 80 prosenttia. Selvityksessä arvioidaan, että tänä vuonna kansainvälistä suojelua saaneista myönteisen perheenyhdistämispäätöksen saa vain 30 prosenttia. Muutos on merkittävä. Suomen tiukentunjut linja kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämishakemuksiin toimii suunnitellusti.

Suomi otti noin vuosi sitten käyttöön uudistetun toimeentuloedellytyksen niissä tapauksissa, joissa oleskelulupaa Suomeen haetaan perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan myöntämisen edellytys on, että toimeentulo perheen elämiseen on turvattu. Lisäksi perheside pitää pystyä todistamaan.

Kuluvan ja viime vuoden aikana pakolaisten perheenjäsenten ensimmäisen oleskeluluvan hakemuksia ovat jättäneet eniten irakilaiset, somalialaiset, syyrialaiset ja afganistanilaiset. Suomi on viime vuonna muuttanut perheenjäsenten ensimmäiset oleskelulupahakemukset ilmaisista maksullisiksi.

http://olliimmonen.net/blogi/perheenyhdistamisen-tiukennus-tuottamassa-tulosta/

Olli immonen on näemmä kopioinut Simon Elolta hänen höpöhöpö-bloginsa jossa oli aivan kaikki väärin ja joka perustui jossittelu-jossittelu-oletus-oletus-tutkimukseen ja jota simon Elo vielä tulkitsi aivan päin helvettiä
.
Osoittaa hyvin Olli Immosen ymmärryksen tason eli yhtä pihalla kuin Simon Elo.
.
Jos persu on täysin pihalla eikä viitsi tai osaa faktoja selvittää vaikka kuittaa 6000+ euroa kuussa ja tilpehöörit plus avustajan niin ei häneltä silloin voi odottaa yhtään mitään aikaansaannoksiakaan.

[writer]

Sen jälkeen kun persut ovat olleet täysin sekaisin ja pihalla perheenyhdistämisten kiristysten läpi saamisessa sovitun mukaisesti kaikki EU-direktiivin mahdollistamat kiristykset käyttöön ottaen ja:

A) Sampo Terho on juossut SABOTOIMAAN tulorajat "suomalaisten" perheenyhdistämisiin menetettyään hermonsa kun media pyöritti pari päivää höpöhöpö-uutisia joissa annettiin kuva että perheenyhdistämisen tulorajat olisivat kauhean korkeita unohtaen mm. että asumistuki ja lapsilisät lasketaan tulorajoja täyttäviksi tuloiksi.

Näin Sampo Terho varmisti että somalit joilla suomen passi voivat hakea jarjestetyt avioliitot somaliasta vaikka kolmanteen polveen joka kiihdyttää gettoutumista kun syntyy perheitä joissa toinen vanhempi yleensä työtön ja toinen kouluttamaton ja kielitaidoton ja 7-12 kappaletta lapsia jotka sitten syntyvät eivät saa kotoa mitään eväitä Suomessa pärjäämiseen ja joiden koulun keskeytysprosentti on hirveä ja elämän malli on että yhteiskunta maksaa. Nämä lapset voivat sitten taas hakea "suomalaisina" järjestetyn avioliiton kautta puolisot somaliasta ja taas tehdä saman kun ovat aikuisia.

Lisäksi Sampo Terho varmisti että tulorajat jotka siis koskevat toissijaisen suojelun saaneita ovat yhtä tyhjän kanssa koska toissijaisen suojelun saaneet voivat hakea kansalaisuutta 4 vuotta turvapaikkahakemuksen jättämisestä ja sitten hakea "suomalaisina" perheensä sossun masseille kiitos Terhon massiivisen oman maalin tilanteessa jossa jopa Eero Heinäluoma SDP:stä oli sitä mieltä että myös suomalaisten perheenyhdistämisiin voi laittaa tulorajat.

B) Persut on antanut löysän maahanmuuttopolitiikan kannattajien kirjoittaman jossittely-höpöttely-raportin olla faktan asemassa niin että sen raportin pohjalta pihalla oleva Paula Risikko torppasi kaikki muut EU-direktiivin mukaiset perheenyhdistämisten kiristykset koska raportin jossittelun tuloksena oli hypoteettinen jossittelu että lisäkiristyksillä ei olisi paljon vaikutusta.

C)Simon Elo on niin sekopäisen pihalla että käytti sitten jossittelu-raporttia sen aivan täysin päin helvettiä tulkiten blogissaan "todisteena" että perheenyhdistämiset ovat kiristyneet vaikka raportti on nimenomaan todiste siitä että persuja mukaanlukien Simon Eloa talutetaan ympäriinsä kuin idiootteja ja heiltä on faktat aivan täysin hukassa ja pitävät Väestöliiton jossittelu-raportteja faktana kun ne ovat jossittelua jota käytettiin persujen tavoitteiden kuten perheenyhdistämisten kiristyksien tekemiseen kaikkien Eu-direktiivin mahdollistamien kiristysten mukaisesti estämiseksi hatusta vetäistyillä jossitteluilla.

niin Sampo Terho tekee Soinimaisen valhe-populismin oppimääränsä täyteen:

4. Perussuomalaisilla ei ole mitään todellisia keinoja EU:hun ja Suomeen kohdistuvan voimakkaan maahanmuuton rajoittamiseksi.

- Olin pääneuvottelija, kun perussuomalaiset junttasivat 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman läpi. Maahanmuuttopolitiikkaa on siis jo kiristetty lukuisilla ajamillamme toimenpiteillä. Kiristysten toimeenpanosta on tietenkin pidettävä tiukasti kiinni, esimerkiksi perheenyhdistämisen suhteen. Minä myös ehdotin turvapaikkakriisin ollessa pahimmillaan Ruotsista tulevien turvapaikanhakijoiden palauttamista, koska he tulivat turvallisesta maasta.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706032200183870_u0.shtml

[Blanc73]

Erityisesti perussuomalaiset näyttävät uskovan, että prosessin helpottaminen houkuttelisi lisää turvapaikanhakijoita.

Nämä eivät ole mitään uskon asioita vaan puhdasta faktaa. Suomeen tunkeutui lyhyessä ajassa 30000 irakilaista miestä juuri sen takia että kuvittelivat turvapaikan Suomessa olevan kaikille halukkaille läpihuutojuttu.

[Skeptikko]

Hesari yrittää taas lobata kovasti perheenyhdistämisten puolesta väittämällä, että tämä muka parantaisi kotoutumista:

Maahanmuutossa pitäisi puhua menestyksekkäästä kotouttamisestä, ei kiistellä tulijoiden lukumäärästä
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005256091.html

VUONNA 2016 Suomen ulkomaalaislakiin tehty perheenyhdistämistä koskenut tiukennus on ollut yksi viime vuosien maahanmuuttopolitiikan puhutuimmista yksityiskohdista. Kyseessä oli merkittävä poliittinen linjaus – ja kansainvälisen siirtolaisuustutkimuksen näkökulmasta iso virhe.

Kuitenkin esimerkiksi Ruotsalaistutkimuksen mukaan perheenyhdistämiset näyttävät heikentävän kotoutumista:

Sämre integration när flyktingbarn förenas med sina föräldrar?
https://svenska.yle.fi/artikel/2015/05/06/samre-integration-nar-flyktingbarn-forenas-med-sina-foraldrar

"Huonommat integraatio kun lapset takaisin vanhempiensa"

Ruotsissa jälleen noin 30 prosenttia kaikista pakolaislasten vanhempiensa kanssa. Yllättäen Professori Wadensjö tutkimus että se toimii yhtä hyvin työelämässä että pakolaislasten jotka vanhempiensa luokse.

- Se on pikemminkin hieman huonommin heille, sanoo Wadensjö.

Yksi syy voi olla, että lapset helpompaa tulossa ruotsalaisessa yhteiskunnassa, jos he eivät yhdistää perheen, hän uskoo.

- sijoitettavaksi sijaisperheeseen voi antaa johdatus ruotsalaiseen yhteiskuntaan, sanoo Wadensjö.

Eikä tämä tutkimustulos ole välttämättä mitenkään niin yllättävä. Tiedetään monessa muslimiperheessä vanhempien vastustavan sitä, että heidän lapsensa länsimaalaistuvat liikaa. Liian länsimaalaistuneet lapset voidaan lähettää takaisin kotimaahansa tai uhkailla tällaisella lähettämisellä. Hesarikin on uutisoinut näistä tapauksista:

Isänsä kaappaama
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002573892.html

Isän mielestä 15-vuotiaasta Halimasta oli tulossa liian suomalainen. Hän päätti viedä tytön sukulaisten luo Somaliaan, jossa imaami kosi tätä. Nyt Halima kertoo, miten hän selviytyi takaisin Suomeen.

[Tabula Rasa]

Missäs tämä menestyksekäs kotouttaminen on koskaan tapahtunut? Vähän vastaava oksymoroni kuin rauhanuskonto tai rehellinen poliitikko.

[Nuivake]

Kuinka monen sukupolven ajan tätä "menestyksekästä kotouttamista" pitäisi yrittää?
Eikös viime aikaisia islamistisia terrori-iskuja ole tehtailleet muslimit, joiden vanhemmat ovat muuttaneet maahan ja nämä heidän kyseisessä maassa syntyneet ja koko ikänsä "syrjäytyneet", ovat ajelleet ja räjähdelleet "vääräuskoisten" seassa?

[ISO]

Menestyksekäs ja kotouttaminen ei vaan mahdu samaan lauseeseen, sen vuoksi niistä on niin vaikeaa puhua samassa lauseessa.

Kyllä roskalehdistö olis sitä jo jauhanut kyllästymiseen asti, mutta ilmeisesti niin paljoa ei nekään kykene valehtelemaan, että saisivat kerrottua kotoutumisen menestystarinoita, kun totuus on jotain aivan muuta.

[Pölhökustaa]

Mielestäni tuo artikkeli oli olevinaan objektiivinen ja olevinaan olematta suoranaisesti mokuttava, ja siinä jopa mainittiin että kannattaisi suosia työperäistä maahanmuuttoa (mikä samalla sulkee pois somali- ja arabimaahanmuuton) mainiten Filippiinit, ja kerrottiin esimerkinomaisesti yhden maan hyötyneen tällaisesta toiminnasta (USA 20-luvulla).

Se mikä tässä tällaisen teoreettisen ja historialliseen tutkimustietoon viittaavassa artikkelissa jäi mainitsematta ja käsittelemättä oli se, että "perheenyhdistäminen" suomalaisessa diskurssissa tarkoittaa koko somalisuvun muuttamista Suomeen yhden "alaikäisen" pakolaisen perässä, ja todennettua vetäytymistä yhteisön sisälle, työllistymättömyyttä ja parhaassa tapauksessa jälkikasvulle kurinpitomatkoja paremman kulttuurin piiriin.

Lisäksi työperäinen maahanmuuttaja ei tarvitse kotouttamista. Jos hän on muuttanut Suomeen töiden perässä, hänella todennäköisesti on kielitaitoa ja motivaatiota kotoutuakseen itse, eikä tarvitse asioimis-, kulttuuri-, kohtaamis- ja kielitulkkia kaikkiin tarpeisiinsa...

Työperäinen maahanmuutto kulttuureista joissa käydään koulua, opiskellaan ja arvostetaan työntekoa - OK
Sosiaaliturvaperäinen maahanmuutto paremmista kulttuureista joissa pyritään halveksimaan länsimaista rappiokulttuuria - NOT OK.

[Spesialisti]

Menestykskäs kotouttaja on ollut esimerkiksi moni ruotsalainen autotehdas 70-luvulla. Tai sitä paljon aiemmin punapuumetsä Pohjois-Amerikassa. Hölmöläläinen Kelan toimisto ei tahdo pärjätä kotoutuskisoissa näille. Tai sopii se käytännöiltään afrikansarvelaiselle ja arabimaiselle mentaliteetille ja viitseliäisyydelle ehkä paljon paremmin kuin kolmivuorotyö kokoonpanolinjalla.

[Skeptikko]

Tuli tämän jutun ajoituksesta vähän mieleen, että onko Hesarikin virallisesti Uuvakkejen vehkeilyssä vai hyödyntääkö se vain kyynisesti tilannetta suoltamalla propagandaa, kun on saatu sanansa syönyt äänetön kumileimasin hallitukseen...

[Siili]

Eikä tämä tutkimustulos ole välttämättä mitenkään niin yllättävä. Tiedetään monessa muslimiperheessä vanhempien vastustavan sitä, että heidän lapsensa länsimaalaistuvat liikaa. Liian länsimaalaistuneet lapset voidaan lähettää takaisin kotimaahansa tai uhkailla tällaisella lähettämisellä. Hesarikin on uutisoinut näistä tapauksista:

Isänsä kaappaama
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002573892.html

Isän mielestä 15-vuotiaasta Halimasta oli tulossa liian suomalainen. Hän päätti viedä tytön sukulaisten luo Somaliaan, jossa imaami kosi tätä. Nyt Halima kertoo, miten hän selviytyi takaisin Suomeen.

Hieman OT:   Tuo artikkeli on julkaistu 21.10.2012.  Kommenttiosion alussa lukee: "Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen".  Jos Hesari ei syystä tai toisesta julkaise lainkaan kommentteja joihinkin artikkeleihin, niin eikö se olisi hyvä kirjoittaa auki?

[Teaparty]

Tuli tämän jutun ajoituksesta vähän mieleen, että onko Hesarikin virallisesti Uuvakkejen vehkeilyssä vai hyödyntääkö se vain kyynisesti tilannetta suoltamalla propagandaa, kun on saatu sanansa syönyt äänetön kumileimasin hallitukseen...

Ainakin digihesarissa on päässyt taas mopo irti:
Halla-ahon kannattajat ovat islamofobeja
27-vuotias nainen kääntynyt muslimiksi ja pitää huivia koska kaunis
Äijähaarailua
Pyöräilyä Helsingissä
Vihreiden puheenjohtaja-ehdokkaat
Joku beta-cuck pitää 'rohkean' puheenvuoron miesten roolista perheessä
Ja tietenkin nuorten naisten synnytyspelkoa lietsova artikkeli

[TheJ]

Tuli tämän jutun ajoituksesta vähän mieleen, että onko Hesarikin virallisesti Uuvakkejen vehkeilyssä vai hyödyntääkö se vain kyynisesti tilannetta suoltamalla propagandaa, kun on saatu sanansa syönyt äänetön kumileimasin hallitukseen...

HS on virallisesti EU-liittovaltion puolestapuhuja. Suoltaa aina tarvittavaa huttua jotta tätä agendaa voidaan edistää. Huttua riittää siihen asti että Suomi on piskuinen reuna-osavaltio jolta ei kysytä mitään. Sen jälkeen huttu siirtyy EU-ytimen palvomiseen ja sen taivasteluun kuinka meidän muutama hassu kansamme edustaja on taas onnistuneesti tukenut EUn liittovaltion uusia päätöksiä ja kuinka olemme kaikissa ytimissiä ja kovia jätkiä.

Väestönvaihto on osa tätä agendaa.

[Roope]

Maahanmuutossa pitäisi puhua menestyksekkäästä kotouttamisestä, ei kiistellä tulijoiden lukumäärästä
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005256091.html

VUONNA 2016 Suomen ulkomaalaislakiin tehty perheenyhdistämistä koskenut tiukennus on ollut yksi viime vuosien maahanmuuttopolitiikan puhutuimmista yksityiskohdista. Kyseessä oli merkittävä poliittinen linjaus – ja kansainvälisen siirtolaisuustutkimuksen näkökulmasta iso virhe.

Suomessa julkinen keskustelu maahanmuutosta ja turvapaikka­politiikasta on keskittynyt pääsääntöisesti siihen, kuinka paljon maahanmuuttajia voidaan ottaa vastaan. Turvapaikkapolitiikan kiristämistä on kannatettu korostamalla joko turvapaikanhakijoista kertyviä kustannuksia tai maahanmuuttajien integroitumiseen liittyviä kansainvälisiä ongelmia.

Asetelma on nurinkurinen. Varoittavien esimerkkien tulisi johtaa keskusteluun menestyksekkäästä kotouttamisesta eikä kiistelyyn maahantulijoiden lukumäärästä. Jos kotouttamisessa onnistuttaisiin, maahanmuuttajat eivät enää olisi ­taloudellinen rasite tai turvallisuus­uhka vaan voimavara ­maalle, jossa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa ­koko ajan.

Ikään kuin voisimme valita kotouttamistoimenpiteiden avulla, millaiset maahanmuuton vaikutukset ovat. Ajatus on järjenvastainen, eikä mikään vakavasti otettava tutkimus tue väitettä. Kun tarkastellaan maahanmuuton vaikutuksia, säännönmukaisesti ratkaisevaa on maahanmuuttajien määrä ja laatu, ei kotouttamispolitiikka. Siinä missä esimerkiksi Yhdysvalloilla ei ole eurooppalaisen näkökulman mukaan oikeastaan kotouttamispolitiikkaa ollenkaan, Yhdysvallat hyötyy koulutettujen ihmisten maahanmuutosta, kun taas aktiivisen kotouttamisen puuhamaat Suomi ja Ruotsi eivät hyödy, koska niin moni maahanmuuttaja on kouluttamaton sosiaalimaahanmuuttaja kehitysmaista.

Tuoreessa tutkimuksessa on korostettu muun muassa sitä, että ­uuteen maahan tulevilla siirtolaisilla on ylitettävään kaksi rajaa: konkreettinen valtioraja ja ihmisryhmien välinen sosiaalinen raja. Onnistuneessa maahanmuuttopolitiikassa tulee keskittyä jälkimmäiseen. Maahantulon kriteerit voivat olla väljät tai tiukat, mutta niitä ei tule kiristää tavoilla, jotka vaikeuttavat sosiaalisten rajojen ylittä­mistä.

KONKREETTINEN esimerkki sosiaalisten rajojen ylittämistä vaikeuttavasta – ja siksi virheellisestä – linjauksesta on perheenyhdistämisen hankaloittaminen. Se synnyttää maahanmuuttajissa kielteistä asennetta uutta yhteiskuntaa kohtaan. Asuminen vieraassa maassa ilman perhettä lisää syrjäytymisen ja radikalisoitumisen riskiä. Pitkäaikainen eri maissa asuminen etäännyttää maahanmuuttajaperheen jäseniä toisistaan ja aiheuttaa siten sosiaalisia ongelmia.

Höpsis. Helppo perheenyhdistäminen lisää juuri sellaisten kouluttamattomien ihmisten maahanmuuttoa, joille sosiaalisten rajojen ylittäminen on vaikeaa tai mahdotonta. Voidaan perustellusti ja tutkimuksenkin tukemana (Çelikaksoy, Wadensjö) todeta päinvastoin, että juuri tiiviit suhteet perheeseen ja sukuun ja sitä kautta jumiutuminen omaan aiempaan kulttuuriin voivat estää integraation onnistumisen. Mitä suurempia maahanmuuttajayhteisöt ovat, sitä helpompaa yhteiskunnasta eristäytyminen on.

Lisäksi on huomioitava taloudelliset seikat. Maailman siirtolaiset lähettävät perheilleen yhteensä noin 500 miljardia euroa vuodessa. Summa on maailmantalouden mittakaavassakin merkittävä.

Näiden rahansiirtojen nettovoittajia ovat Filippiinien kaltaiset työ­peräisen maahanmuuton lähtömaat ja häviäjiä Yhdysvaltain ja Euroopan unionin valtioiden kaltaiset vastaanottajamaat. Perheenyhdistämisillä voidaan vähentää tätä käteis­varojen virtaa ulkomaille.

Ei mitään järkeä. Perheenyhdistämisen helpottamisella lisättäisiin Suomessa ennen kaikkea turvapaikanhakijoiden ja halpatyöläisten maahanmuuttoa. Heistä suurin osa on työttömiä, matalapalkka-alalla tai etnospesifisissä töissä, joten heidän Suomessa olemisensa on keskimäärin nettokustannus, ja heidän perheensä tulo Suomeen olisi tulonsiirtojen vuoksi vielä isompi nettokustannus. Rahansiirrot ovat tässä yhtälössä lähes merkityksetön yksityiskohta.

SIIRTOLAISTEN vastaanotossa hyödyllisintä ja vähiten riskialtista olisi suosia koulutetun väestön työ­peräistä maahanmuuttoa ja edistää siirtolaisten perheenyhdistämisiä. Tämä ymmärrettiin jo 1920-luvun Yhdysvalloissa: siellä siirtolaistulva pysäytettiin monin tavoin kyseenalaisilla siirtolaislaeilla, mutta tiukkoihin kiintiöihin tehtiin poikkeuksia perheenyhdistämisen nojalla.

Se, että Suomessa maahantulijoiden määrää hillitään juuri perheen­yhdistämistä vaikeuttamalla, voi johtua siitä, ettei asiaa koskevaa tutkimusta tunneta riittävästi. Tai sitten tarkoituksena on nimenomaan kotouttamisen vaikeuttaminen.

Koulutetun, edes kohtalaisesti tienaavan ulkomaalaisväestön perheenyhdistämisessä ei ole Suomessa erityisiä esteitä. Kirjoittaja sotkee tahallaan koulutetut maahanmuuttajat turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden perheenyhdistämisen viime vuoden kiristämiseen eli tulovaatimukseen, joka on sitä paitsi edelleen aika löysä laskiessaan esimerkiksi lapsilisät ja asumistuen tuloiksi.

Perheenyhdistämisen helpottaminen johtaisi nimittäin siihen, ettei Suomeen saapuisi enää voittopuolisesti miehiä vaan myös naisia ja lapsia. Silloin täällä syntyisi huomattavasti enemmän sellaisia lapsia, jotka olisivat Suomen kansalaisia mutta edustaisivat etnisesti tai uskonnollisesti valtaväestöstä poikkeavia väestöryhmiä.

Ja tämä on tavoiteltavaa, koska..?

MAAHANMUUTTAJIEN onnistunut kotouttaminen voisi parhaimmillaan johtaa siihen, että yhteiskunta säilyisi vakaana mutta sen väestö kasvaisi ja nuortuisi.

Helpompi kouluttamattomien maahanmuuttajien perheenyhdistäminen ei suinkaan takaa onnistunutta integraatiota vaan se takaa vain enemmän ongelma-alttiita maahanmuuttajia, jolloin integraatio-ongelmat kasvavat. Vaikutukset yhteiskunnan vakauteen voi päätellä esimerkiksi väestöltään nuorista ja kasvavista Lähi-idän ja Afrikan maista, joista helpomman perheenyhdistämisen houkuttelemat muuttajat tänne saapuisivat.

Tässä onnistuminen pakottaisi meidät kuitenkin määrittelemään uudelleen suomalaisuutta ja sen symboleita ja kriteerejä, kuten kieltä, uskontoa ja tapoja. Siihen maahanmuuton vastustajat eivät näytä olevan valmiita. Heille kotouttamisen epäonnistuminen on houkuttelevampi vaihtoehto.

Eli jotensakin niin, että pahimpia integraation esteitä ovat maahanmuuton vastustajat, jotka eivät hyväksy onnistuneen integraation kriteeriksi integraation epäonnistumista (tarrautuminen omaan kieleen, uskontoon ja tapoihin). Tuohon on täysin typerää. Jos halutaan paremmin integroituvia maahanmuuttajia, se ei tietenkään tapahdu rimaa laskemalla vaan nimenomaan rimaa nostamalla.

Juha Meriläinen   Kirjoittaja on yleisen historian tutkijatohtori Turun yliopistossa.

Olipa surkea esitys.

[Nikolas]

Missäs tämä menestyksekäs kotouttaminen on koskaan tapahtunut?

Ugandan mallissa menestyksekäs kotouttaminen tarkoittaa sitä, että turvikselle osoitetaan pläntti maata, jonka saa itse raivata ja viljellä. Siinä ahertaessa sitten vähitellen kotoutuu. Ugandan malli kuulemma jopa toimii. Voisi kuvitella että massiivinen turvapaikanhakijoiden virta suuntautuisi nimenomaan Ugandaan päin. Miksi ei, on pieni arvoitus.