Kolme opettajaa arvosteli saman äidinkielenaineen – näin arvostelut erosivat

[Micke90]

http://yle.fi/uutiset/3-9623519

Helsingin yliopiston erityisasiantuntijan mukaan yhdeksäsluokkalaisten päättöarviointi on niin vaihtelevaa, että oppilaiden oikeusturva vaarantuu.

Yle testasi arvostelun tasapuolisuutta ja pyysi kolmea äidinkielenopettajaa arvostelemaan yhdeksäsluokkalaisen kirjoittaman teosanalyysin.

7 ja 8 näytti tulevan tuosta suttauksesta. Itse olisin antanut sisällöstä 6 ja kieliopista ja lauserakenteesta 5.

[JohanNyt]

Ottaen kirjoittajan iän huomioon 6. Järkyttää nykyopetuksen taso, jos tuollaisia oikeinkirjoitusvirheitä tulee koko ajan. Selvästi kohtuu skarppi kirjoittaja, mutta opettajat eivät ole hoitaneet hommiaan. Ei tuo analyysikään* mitään kovin kummoista ole, mutta kyseessä on kuitenkin 9-luokkalainen. Herää kysymys, minkä hemmetin takia oikeakielisyys unohdetaan ja 9-luokkalaiset pistetään kirjoittamaan "teosanalyysejä", kun tuo ei selvästi ole vielä keskimääräisen 9-luokkalaisen hanskattavissa olevia asioita.

* mun aikaan tällaista kutsuttiin referaatiksi.

[Malla]

Ottaen kirjoittajan iän huomioon 6. Järkyttää nykyopetuksen taso, jos tuollaisia oikeinkirjoitusvirheitä tulee koko ajan. ksi.

Muutaman gradun lukeneena: ei järkytä.

[Micke90]

Muutaman gradun lukeneena: ei järkytä.

Nuohan ovat niitä ämpäriyliopistojen tulevaisuuden graduntekijöitä. 

[Noottikriisi]

Eihän tuota nyt pysty objektiivisesti arvioimaan koska ei kerrota onko kirjoittaja oikeutettu todellista tasa-arvoa edistävään erityiskohteluun. 

Annoin kuitenkin kasin koska olen hellämielimen ja olihan tuo nyt astetta parempi kuin monen maisterisjätkän plokaukset.

[Micke90]

http://yle.fi/uutiset/3-9626649

Numeroista luovutaan yläkouluissakin, paitsi päättötodistuksissa – "Entistä tarkempaa palautetta osaamisesta"

Painajainen pahenee.

[Tavan]

Vastuullinen opettaja antaa oppilailleen numerot nyt ja aina. Byrokraattien papereihin voidaan piirtää vaaditut kukkaset, mutta silti oppilaille annetaan numerot vaikka sitten henkkoht, vähin äänin ja epävirallisesti.

[Skeptikko]

Numeroista luovutaan yläkouluissakin, paitsi päättötodistuksissa – "Entistä tarkempaa palautetta osaamisesta"

Tämä numeroarvioinnista luopuminen kuulostaa varsin pelottavalta kehitykseltä ja syöksymiseltä kohti Ruotsin surkeaa koulumenestystä sekopääideologioita noudattamalla. Minulla on karvaita omakohtaisia kokemuksia tästä asiasta, mutta onneksi muistaakseni noin kolmannella luokalla alkoi numeroarvostelu.

[kriittinen_ajattelija]

Numeroista luovutaan yläkouluissakin, paitsi päättötodistuksissa – "Entistä tarkempaa palautetta osaamisesta"

Ensi syksynä yläkouluissakin siirrytään sanalliseen arviointiin. Muutoksen tavoitteena on, että jatkuva arviointi auttaisi oppimisessa.

Pollarin mukaan monissa tutkimuksissa on todettu, että arviointi on voima, joka vaikuttaa niin opetukseen kuin opiskeluun. Jos opetussuunnitelmaa halutaan todella uudistaa, sama täytyy tehdä arvioinnille.

Pollarin mielestä numeroarviointi ei edistä oppimista millään tavalla, koska esimerkiksi "kasin oppilaIlla voi olla hyvin erilaiset tiedot ja taidot".

– Nyt on ideana se, että he saavat entistä tarkempaa, analyyttisempaa palautetta osaamisestaan: mitkä asiat osataan jo hyvin ja mihin asioihin pitää vielä kiinnittää huomiota ja niin edelleen. Eli tärkeintä on se, kuinka opettaja arvioinnin avulla auttaa oppilaita oppimaan entistä paremmin.

Pollarin mukaan samalla autetaan oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä, mikä on keskeinen arvioinnin tavoite opetussuunnitelmassa.

Pollarin mukaan kansainväliset kokemukset numeroista luopumisessa ovat hyviä, etenkin heikosti menestyvien oppilaiden kohdalla.

– Heidän oppimistaan helpottaa, kun he tietävät, mihin resursseja kannattaa suunnata – ja he saavat myös positiivista palautetta. Aikaisemmin se meni niin, että kutonen tuli taas. Se ei välttämättä motivoi, eikä auta oppimisessa.

Numeroarvostelusta ei silti voida kokonaan luopua, vaan sitä tarvitaan perusopetusluokan päättötodistuksessa eli käytännössä yhdeksännellä luokalla.

Siellä numerot perustuvat opetussuunnitelmassa mainittuihin tavoitteisiin ja niiden kriteereihin.

– Siten päättöarviointi on valtakunnallisesti vertailukelpoista, mutta sitä ennen arvioinnin painopiste siirtyy opintoja edistävään arviointiin. Päättöarvioinnin numero ei siten saa tulla yllätyksenä, Norssin yläkoulun rehtori Aapo Halonen sanoo.

Muutos vaatii opettajilta kouluttautumista, Pollarin mielestä myös menneisyyden painolasista eroon pääsyä. Hän kuvaakin muutosta katseen nostamiseksi eteenpäin.

Esimerkiksi Norssissa arviointia on pohdittu työpajoissa.

– Osa opettajista on toiminut uuden opetussuunitelman mukaan jo pitkään, vaikka he ovat antaneet myös numeroita. Osalla muutos vaatii omien näkemysten ja arviointikäytänteiden pohtimista, mahdollisesti myös kyseenalaistamista.

Opettajille se tuo myös vapautta arvioinnin keinoihin, koska jatkossa se ei nojaa vain kokeisiin.

Tämän lukuvuoden esimerkiksi Norssin alakoululaiset ovat opiskelleet jo uuden opetussuunnitelman mukaan, mutta yläkoululaiset vanhan. Syksystä lähtien myös yläkoululaiset alkavat siirtyä uuteen vuosiluokka kerrallaan.

Kaikki Norssin oppilaat eivät ole muutoksesta vielä innoissaan.

– Itse tykkään numeroarvioinnista, koska numeroiden kanssa on selkeätä. Olen tosi iloinen, ettei tämä koske vielä meitä, kahdeksasluokkalainen Suvi Heinänen sanoo.

Samuli Lahtinen on samaa mieltä, vaikkei muutoskaan pahalta tunnu.

– Kun on tottunut numerointiin, niiden avulla tietää enemmän itsestään.

http://yle.fi/uutiset/3-9626649

Ettei vaan nyt olisi niin, ettei huonosti pärjääviä (mamu) lapsia haluta suututtaa antamalla niille huonoja numeroita.

Mutta joo numero tai ei... eipä sillä kovin suurta merkitystä ole, jokatapauksessa yleisestä opetussuunnitelmasta sietäisi luopua kokonaan ja kukin koulu tehkööt miten parhaaksi näkee jne..

[Vaniljaihminen]

Sellainen seiskapuoli tai kasimiinus multa, kun kyseessa on ysiluokkalainen. Välimerkkiasiat olisi pitänyt kuitenkin osata paremmin.

Lukiolainen ei saisi tuosta enää niin hyvää.

[Tavan]

Kasvatustiede on kulttuurimarksilainen pseudotiede. Sen siivittämänä numeroitakin ollaan romuttamassa. Kaikki järkevä, toimiva, selkeä ja perinteinen pitää tuhota. Se on kulttuurimarksismin eetos.

[Ernst]

Annan otsikostasi hylätyn! Pitää olla äidinkielen aine eikä äidinkielenaine.

[joniq]

Kysymys on yksinkertaisesti siitä että osan opintosuoritukset ovat niin heikkoja ettei arvosteluasteikolta löydy annettavissa olevia arvosanoja. Kuitenkin oppilaat on jollain keinolla saatava ulos koulusta, eli ei arvosanoja ja viime todistukseen vitonen. Suomen koulusysteemin osittaisen romahtamisen ovat muutkin kuin minä ennustaneet jo vuosia sitten. Jos näette joskus juuri eläkkeelle jääneen opettajan niin haastatelkaa.

[kriittinen_ajattelija]

Sellainen seiskapuoli tai kasimiinus multa, kun kyseessa on ysiluokkalainen. Välimerkkiasiat olisi pitänyt kuitenkin osata paremmin.

Lukiolainen ei saisi tuosta enää niin hyvää.

Tuokin alkaa olla jo hieman turha taito tulevaisuutta ajatellen, ihme ettei opettajat vaatinut tekstiä kirjoitettavaksi vielä kaunokirjoituksella, se vasta olisi puuttunut. Yleensäkin kaikki tekstit pitäisi kirjoittaa tietokoneella, kynällä kirjoittamaan opettelu on ihan turha taito. Kohta google-translate tyyliset ohjelmat korjaa 100% kaikki kielioppivirheetkin joten turha niitäkään nyt on päntätä liikaa.

[Skeptikko]

Numeroarvostelusta ei silti voida kokonaan luopua, vaan sitä tarvitaan perusopetusluokan päättötodistuksessa eli käytännössä yhdeksännellä luokalla.

Ettei vaan nyt olisi niin, ettei huonosti pärjääviä (mamu) lapsia haluta suututtaa antamalla niille huonoja numeroita.

Pelkään pahoin, että tämä järjestelmä voi pilata monen oppilaan kohdalla tulevaisuuden, jos he vasta yhdeksännen luokan päättötodistuksesta saavat selville sen, että olisi rutkasti parannettavaa. Siinä vaiheessa tie haluttuun opiskelupaikkaan voi olla suljettu huonon päättötodistuksen takia, eikä ole enää kunnon mahdollisuutta korjata tätä ongelmaa. Ja tämä koskee myös mamulapsia.

[Vaniljaihminen]

Sellainen seiskapuoli tai kasimiinus multa, kun kyseessa on ysiluokkalainen. Välimerkkiasiat olisi pitänyt kuitenkin osata paremmin.

Lukiolainen ei saisi tuosta enää niin hyvää.

Tuokin alkaa olla jo hieman turha taito tulevaisuutta ajatellen, ihme ettei opettajat vaatinut tekstiä kirjoitettavaksi vielä kaunokirjoituksella, se vasta olisi puuttunut. Yleensäkin kaikki tekstit pitäisi kirjoittaa tietokoneella, kynällä kirjoittamaan opettelu on ihan turha taito. Kohta google-translate tyyliset ohjelmat korjaa 100% kaikki kielioppivirheetkin joten turha niitäkään nyt on päntätä liikaa.

Ehei, kädellä kirjoitettu on persoonallinen rikkaus, johon kone ei pysty. Se kieltä ymmärtävä tietokonekin on ollut 'melkein valmiina' jo 1950-luvulta lähtien, kehittelijänä Noam Chomsky (generative grammar).

[Micke90]

Annan otsikostasi hylätyn! Pitää olla äidinkielen aine eikä äidinkielenaine.

Kopioinkin sen suoraan ämpäriyliopiston käyneen toimittelijan jutusta. 

[Tappivanukas]

Ei järkytä. Aika pieni osa ihmisistä oikeastaan osaa ilmaista itseään kirjallisesti. Heistä merkittävä osa kirjoittaa työkseen tai työssään, tai harrastaa kirjallisuutta ja kirjoittelua, tai vaikuttaa Hommassa. Muiden kirjoitustaito ei tuosta juuri parane. Kova työ ja päsmäys voisi parantaa teknistä tasoa muttei sisältöä tai sen puutetta.

Moni ei koulun jälkeen lue enää koskaan yhtään kirjaa, ainakaan vapaaehtoisesti.

[Skeptikko]

Ei järkytä. Aika pieni osa ihmisistä oikeastaan osaa ilmaista itseään kirjallisesti. Heistä merkittävä osa kirjoittaa työkseen tai työssään, tai harrastaa kirjallisuutta ja kirjoittelua, tai vaikuttaa Hommassa.

Minulle tuli tuosta koululaisen tekstistä myös se vaikutelma, että tehtävä ei välttämättä ole hirveästi kiinnostanut ja sitten EVVK-tyyliin oppilas on tehnyt rimaa hipoen jonkun pikaisen tekeleen. Kyllä tällaisia motivaatio-ongelmia tylsien tehtävien varrella on ollut itse kullakin. Toki se ei selitä esimerkiksi kielioppivirheitä, mutta kylläkin sisällön puutteita.

[sologdin]

Kutonen.
Kirjoittaja on sentään lukenut kirjan. 
Kielioppivirheitä, käsitteetkin vinksallaan, kronologia heittelee ja kun kyse on teosanalyysistä eikä juoniselostuksesta, hiukankin vanhemman kirjoittamana antaisin hylätyn.

[Nuiva kansalainen]

5. Eniten häiritsi rakenteen täydellinen puuttuminen ja täysin merkityksettömien lauseiden heittely sinne tänne. Näiden lisäksi vielä kiusallinen määrä kielioppivirheitä.

[Kulttuurirealisti]

Numeroarvostelusta ei silti voida kokonaan luopua, vaan sitä tarvitaan perusopetusluokan päättötodistuksessa eli käytännössä yhdeksännellä luokalla.

Pelkään pahoin, että tämä järjestelmä voi pilata monen oppilaan kohdalla tulevaisuuden, jos he vasta yhdeksännen luokan päättötodistuksesta saavat selville sen, että olisi rutkasti parannettavaa. Siinä vaiheessa tie haluttuun opiskelupaikkaan voi olla suljettu huonon päättötodistuksen takia, eikä ole enää kunnon mahdollisuutta korjata tätä ongelmaa. Ja tämä koskee myös mamulapsia.

Samaa mieltä. Arvostelu pitäisi aloittaa niin aikaisin, että oppilailla on vielä halutessaan ja pystyessään mahdollista nostaa osaaminen ja numerot riittävälle tasolle.

[JJohannes]

Ottaen kirjoittajan iän huomioon 6. Järkyttää nykyopetuksen taso, jos tuollaisia oikeinkirjoitusvirheitä tulee koko ajan. Selvästi kohtuu skarppi kirjoittaja, mutta opettajat eivät ole hoitaneet hommiaan. Ei tuo analyysikään* mitään kovin kummoista ole, mutta kyseessä on kuitenkin 9-luokkalainen. Herää kysymys, minkä hemmetin takia oikeakielisyys unohdetaan ja 9-luokkalaiset pistetään kirjoittamaan "teosanalyysejä", kun tuo ei selvästi ole vielä keskimääräisen 9-luokkalaisen hanskattavissa olevia asioita.

* mun aikaan tällaista kutsuttiin referaatiksi.

Referaatti on tiivistelmä ja tuo teksti on nimenomaan enemmän "referaatti" kuin "analyysi". Mielestäni omassa koulussani kirjoitettiin molempia, ehkä referaatteja enemmän juuri ala- ja yläasteella ja analyysejä lukiossa.

Hain siis itse 15 vuotta sitten ysiluokkansa päättävänä lukioon opiskelemaan ja voin sanoa, että lähes kaikilla niillä jotka yläasteeltani ammattikouluun menivät, oli kirjoittaminen tuolla tasolla. Sikäli kun tiedän niin se on monilla tuolla tasolla yhä nykyään. Toki joo, yliopistollakin on tullut vastaan tekstiä joka on ehkä vain hieman paremmin kirjoitettua kuin tuo.

Itse antaisin tekstille tuon 7:n ja kiinnitin myös heti huomiota siihen, että sen kirjoittaja tuskin on itse kovin innokas lukija. Tähän viittaisi toki kirjavalintakin: yhdeksännellä käsittääkseni usein jo valitaan "aikuisten kirjoja" referaattien ja analyysien aiheiksi kun tässä kirjoittaja on valinnut nuortenkirjan.

[John]

Voi voi. Koko aihe taas aikamoista mukatietämistä ja "asiantuntijuutta". Ymmärtäkää nyt, että se että olette joskus olleet koululaisia, niin ei tee teistä koulumaailman asiantuntijoita. Vähän sama kuin esittäisitte jotain lääketieteen asiantuntijaa, kun olette kerran käyneet asiakkaana lääkärissä.

[Micke90]

Voi voi. Koko aihe taas aikamoista mukatietämistä ja "asiantuntijuutta". Ymmärtäkää nyt, että se että olette joskus olleet koululaisia, niin ei tee teistä koulumaailman asiantuntijoita. Vähän sama kuin esittäisitte jotain lääketieteen asiantuntijaa, kun olette kerran käyneet asiakkaana lääkärissä.

Tuon kirjoituksen ymmärtää somalikin heikkotasoiseksi.

[JJohannes]

Vastuullinen opettaja antaa oppilailleen numerot nyt ja aina. Byrokraattien papereihin voidaan piirtää vaaditut kukkaset, mutta silti oppilaille annetaan numerot vaikka sitten henkkoht, vähin äänin ja epävirallisesti.

Niin, eiköhän opettajat kuitenkin vähintään pidä pöytälaatikossa kirjanpitoa suoritettujen kurssien "numeroista". Yläasteen (tai siis yläkoulun) päättötodistukseen pitää kuitenkin laittaa joku numero ja tämä numero on enemmän tai vähemmän keskiarvo käytyjen kurssien numeroista, yhdesksäs luokka toki painottuen. Kolmen vuoden suoritusta matematiikassa, äidinkielessä tai muissa aineissa ei enää voi arvioida kerralla kokonaisuutena ja opettajakin on saattanut vaihtua, joten käytännössä tuollaisen arvioinnin täytyy perustua aikoinaan annettuihin numeroihin. Numeroihin, joita ei tässä uudessa systeemissä enää vaan näytetä oppilaille tai heidän vanhemmilleen.

[John]

Voi voi. Koko aihe taas aikamoista mukatietämistä ja "asiantuntijuutta". Ymmärtäkää nyt, että se että olette joskus olleet koululaisia, niin ei tee teistä koulumaailman asiantuntijoita. Vähän sama kuin esittäisitte jotain lääketieteen asiantuntijaa, kun olette kerran käyneet asiakkaana lääkärissä.

Tuon kirjoituksen ymmärtää somalikin heikkotasoiseksi.

Ei toi todellakaan ole niin paska, mitä väität. Seiskan arvoinen se on: ihan ok analyysia, eikä kielioppiratkaisutkaan niin paskoja ole. Tää on niin tätä, kun leikit jotain asiantuntijaa (kuten monet muut tässä ketjussa), mutta todellisuudessa olet ihan kujalla

[Supernuiva]

Yksi asia mistä tässä ketjussa ei ole vielä keskusteltu, on oppilasaineksen taitoerot koulujen välillä - ja tästä huolimatta arvioinnissa on sovellettava Gaussin käyrää. (Ainakin näin oli Impiwaaran aikaan.)

Muistan keskustelleeni noin vuonna 1991 opettajan kanssa, joka sanoi ongelmalliseksi sen, että oppilaiden taitotasot poikkeavat koulukohtaisesti, mutta silti joka koulussa pyritään antamaan arvosanoja oppilaiden kesken samalla suhdeluvulla. Tämä tarkoittaa sitä, että "huonommissa" kouluissa saa vähäisemmällä osaamisella paremman arvosanan kuin "hyvätasoisessa" koulussa. Arvosanat ovat siis vertailtavissa saman koulun sisällä mutta eivät välttämättä koulujen välillä. Lisäksi tämä opettaja koki ongelmaksi sen, että luokkien taitoerot vaihtelevat vuosikursseittain. Jostain syystä joinain vuosina jotkut luokat menestyvät "liian hyvin", mutta tästä huolimatta kiitettäviä arvosanoja ei saisi antaa niin paljon kuin oppilaat ihan oikeasti ansaitsevat - koska Gauss...

Lisäksi tämä opettaja sanoi myös sen, että oppilaiden ja heidän vanhempiensa poliittiset mielipiteet voivat vaikuttaa arvosteluun suuntaan jos toiseen. Näin mokuaikana nuivasta perheestä tulevat lapset voivat olla vaaravyöhykkeellä...

Tältä osin ymmärrän kritiikin valtakunnallisesti vertailukelvottomia arvosanoja kohtaan. Ylioppilaskirjoituksissa toivottavasti kuitenkin pidetään edelleen se linja, että arvosanat ovat jatkossakin valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Tämä voi tarkoittaa sitä, että ylioppilastodistuksen painoarvo nousee tulevaisuudessa, jos ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat ovat jatkossakin vertailukelpoisia ilman koulujen arvostelueroja.

Numeroarvostelu on aina jossain määrin täydellisen subjektiivista toimintaa, eli absoluuttista totuutta oikeaan numeroon on joskus, ellei aina, hyvin vaikeaa löytää ja perustella. (No, matematiikassa tämä ongelma on kylläkin vähäisimmästä päästä.)

[Paju]

Öö..totanoin. Onko tuo todella peruskoulun kokonaan suorittaneen oppilaan tuottama aine? Olisin veikannut kirjoittajaksi viidesluokkalaista.

[Tavan]

Ylioppilaskirjoituksissa toivottavasti kuitenkin pidetään edelleen se linja, että arvosanat ovat jatkossakin valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Tämä voi tarkoittaa sitä, että ylioppilastodistuksen painoarvo nousee tulevaisuudessa, jos ylioppilastutkintotodistuksen arvosanat ovat jatkossakin vertailukelpoisia ilman koulujen arvostelueroja.

YO-kokeista ollaan myös luopumassa. YO-kokeet ovat kasvatustieteen vastaisia. Olet kasvatus-denialisti, jos ylipäätään kannatat kokeita ja osaamisen numeerista mittaamista. Tieteellinen konsensus on yksiselitteinen.