Maataloustuet

[MX]

Suomalainen veronmaksaja tukee maataloutta verovaroillaan, jotta Suomalainen ruoka olisi kaupassa edes jotenkin hinnaltaan kilpailukykyinen tuotuun ruokaan nähden. Tämän jälkeenkin Suomalainen ruoka on kalleimpia maailmassa, joten suuri osa kuluttajista ostavat kuitenkin tuotuja elintarvikkeita.

Tähän pitää todeta että vaikka ruoka olisi kalleinta maailmassa niin tuottajahinnat ovat kyllä sieltä halvimmasta päästä. Samaan aikaan kun kauppa nosti elintarvikkeiden hintoja ja tuotantovälineiden hinnat nousivat (mm. öljy, lannoitteet) niin tuottajahinnat pääsääntöisesti laskivat.

[Hiidenlintu]

Otetaanpa pieni metafora. Kuvitellaan, että sinulla on jokin elinkeino, jota harjoittamalla saat esimerkiksi 10 euroa tunnissa tuloja. Tämä ei kuitenkaan tuo sinulle suoraan leipää pöytään, vaan joudut ostamaan ruoan kaupasta. Ajatellaan, että sinulta mene 10% ruokakuluihin kaikista ansioista.

Mieleesi tulee, että olisi hyvä olla omavarainen siltä varalta, että kauppa menee konkkaan tai muuta. Laitat pystyyn oman pellon, josta saat esimerkiksi puolet kaikesta tarvitsemastasi ruo'asta. Koska et ole erikoistunut viljelyyn ja maaperäkin on vähän huonoa, ei tämän tuotto kuitenkaan yllä samaan kannattavuuteen kuin se, että pellon hoitamisen sijaan tekisit pellon hoitoon kuluvan ajan pääelinkeinoasi ja ostaisit tarvitsemasi ruoan tästä saamillasi varoilla.

Ostaminen toimii hyvin niin kauan kuin on jotakin ostettavaa. Siinä vaiheessa kun kaupassa ovat hyllyt tyhjinä niin sillä rahalla ei tee yhtään mitään ja siinä vaiheessa olisi hyvä olla se oma pelto josta saisi ruokaa.

Tämä on sinänsä totta. Tuolloin on kuitenkin syytä miettiä seuraavia asioita:

- Miksi kaupassa ei olisi ruokaa? Kuinka kauan etukäteen on odotettavissa, että ruoka olisi lopussa?

- Voitaisiinko tätä hätävarautumista hoitaa jollakin toisella ja kustannuksiltaan tehokkaammalla tavalla? Esimerkiksi huomattavilla viljavarastoilla?

- Onko meillä nytkään resursseja hoitaa niitä peltoja, mikäli käy niin, että mitään ei voida tuoda ulkopuolelta? Nimittäin, jos viljaa ei voida ostaa ulkoa jostain syystä, niin ei sellaisessa tilanteessa saada öljyäkään.

[sr]

No jaa, 10-14 tunnin työpäivä ja 7 päiväinen työviikko

Ja mitä on se työ, jota vaikkapa viljan viljelijä tekee 10-14 tuntia näin joulukuun 2. päivä?

Pelloilla maajusseja näkee keväisin kyntämässä ja kylvämässä ja sitten syksyllä korjaamassa satoa. Noihin mennee ehkä muutama viikko tehollista työaikaa. Entä se loppu? Siirrellään viljaa laarista toiseen?

[MX]

                           2007        1992        Ansiokehitys 15 vuodessa

Maanviljelijät      53 984   30 717   1,76
Yrittäjät                48 124   31 684   1,52
Palkansaajat        39 581   30 955   1,28
Työntekijät             34 819   28 850   1,21

Käytettävissä olevat mediaanitulot kotitaloutta kohden vuoden 2007 rahassa.

Hieman epäilen että tuossa tilastossa eivät maanviljelijöiden osalta näy investoinnit tuotantovälineisiin. Uskon siis että maanviljelijöiden tuotantovälineinvestoinnit tehdään tuossa tilastossa esitetyistä käytettävissä olevista tuloista. Näin ollen tuon tilaston perusteella ei voida tehdä mitään suoria johtopäätöksiä maanviljelijän yrittäjätulosta eikä sen kehityksestä.

[MX]

Ostaminen toimii hyvin niin kauan kuin on jotakin ostettavaa. Siinä vaiheessa kun kaupassa ovat hyllyt tyhjinä niin sillä rahalla ei tee yhtään mitään ja siinä vaiheessa olisi hyvä olla se oma pelto josta saisi ruokaa.

Tämä on sinänsä totta. Tuolloin on kuitenkin syytä miettiä seuraavia asioita:

- Miksi kaupassa ei olisi ruokaa? Kuinka kauan etukäteen on odotettavissa, että ruoka olisi lopussa?

Eiköhän tuohon riittäisi jo yksi maailmanlaajuisesti huono satovuosi. Silloin markkinoilla tuskin olisi ylijäämäviljaa tarjolla. Ruokakriisin syistä riippumatta siihen todennäköisesti ei ehditä enää varautumaan siinä vaiheessa kun sen tulemisesta tiedetään, joten varautumisen tulee tapahtua etukäteen.

- Voitaisiinko tätä hätävarautumista hoitaa jollakin toisella ja kustannuksiltaan tehokkaammalla tavalla? Esimerkiksi huomattavilla viljavarastoilla?

Ehkä. Se on asia johon en erityisemmin halua ottaa kantaa, koska minulla ei ole aihealueesta riittävän hyviä tietoja. Minusta on vain tärkeintä pyrkiä huolehtimaan omavaraisuudesta ja toissijaisesti olisi hyvä jos ruoantuotantoa pystytään valvomaan ja ohjaamaan haluttuun suuntaan. Halutaanko esimerkiksi käyttää GM-tuotteita? Halutaanko säädellä tuotantoeläinten elinolosuhteita? Tällaisiin asioihin on huomattavasti helpompi vaikuttaa jos tuotanto on kotimaista.

- Onko meillä nytkään resursseja hoitaa niitä peltoja, mikäli käy niin, että mitään ei voida tuoda ulkopuolelta? Nimittäin, jos viljaa ei voida ostaa ulkoa jostain syystä, niin ei sellaisessa tilanteessa saada öljyäkään.

Öljystähän on myös olemassa omat varmuusvarastot. Kysymys on kuitenkin tärkeä ja luonnollisesti omavaraisuuteen pyrittäessä tuostakin asiasta pitäisi huolehtia. Oma polttoainetuotanto ei olisi lainkaan huono asia.

Nämä ovat kuitenkin pääasiassa sellaisia asioita joista riitelemisen keskustelemisen jätän mieluummin niille jotka asioista oikeasti tietävät jotakin.

[flammee]

No jaa, 10-14 tunnin työpäivä ja 7 päiväinen työviikko.

Tämä on kyllä helvetin iso kupla! Jos on mullikoita, on se tietysti sitovampaa, mutta ei niitäkään tarvitse lypsyttää kuin kahdesti päivässä, vaikkakin joka päivä.

Näytä yksikin maajussi, joka tauotta tekee 10-14 tuntisia, seitsemän päivää viikossa ja 365 vuodessa, niin lupaan syödä sahapukkisi. Kesällä päivät ovat viljelijöillä taatusti pidempiä kuin 8 tuntia päivässä, mutta silloinhan työt on tehtävä, kun niitä on.

No ei se lypsäminen välttämättä (lypsyrobotin hommia) ole se suurin juttu enää. Kun tilakoko kasvaa niin siinä tulee enemmän niitä poikkeuselikoita joille pitää tehdä juttuja, esim. kaikki eivät totu lypsyrobottiin, siemmennykset, poi'itukset, muut kunnossapitojutut yms.

Juu, lomittajat tekee toki välillä, joten tulee siihen taukojakin, ainakin jos sen lomittajan antaa tehdä kaikki työt. Vaan kyllä niitä töitä on yleensä yli 8 tuntia talviarkipäivisinkin, ja lauantaihan lasketaan arkipäiväksi. Jos nyt jonkinlaisen laskelman pukkaisin omiin havaintoihin pohjaten, niin arkikesäpäivä, keskimäärin n. 15h, sunnuntaina saman verran jos on kiire, yleensä kai luokkaa 8h. Toukokuun alusta alkaa yleensä maanmuokkausjutut ja syksyllä niitä kai tehdään syyskuun loppupuolelle, riippuu tietysti pinta-alan määrästä, kuin paljon sitä maata pitää muokkailla ennen ja jälkeen kasvukauden. Eli 5 erittäin kiireistä kuukautta. Talvella ei ole ihan yhtä kiire, joten talviarkityöpäivän pituus lienee keskimäärin 10 tuntia, sunnuntaisin vaikkapa 6 tuntia. Lauantai lasketaan arkipäiväksi. Jos lomittaja tekis vaikkapa 20 päivää.. Eli toukokuusta syyskuun loppuun on n. 21 viikkoa, eli 21x8+15x6x21 = 2058h kesällä ja talvella 1446 tuntia. Tästä vähennetään lomituspäivät, lomittaja tekee korkeintaan 8 tunnin työpäivää, eli 20x8=160 tuntia. 2058+1446-160 = 3344h/365d = ~9h joka päivälle.

Laskelmassa lienee epätarkkuutensa, mutta ei se varmaan kauas jää, enkä kyllä yhtään tiedä menikö ala- vai yläkanttiin. Lomittajiahan muuten käytetään myös siten että laitetaan ne erittäin kiireisinä päivinä navettaan, jotta voidaan olla pellolla 16 tuntia. On niitä oikeitakin lomapäiviä toki välillä.


On kyllä sellasiakin farmareita, joilla sitä vapaa-aikaa on paljon runsaammin, lypsykarjan pitäjät ei siihen ryhmään kuulu. Lihakarjasysteemi käsittääkseni pelaa huomattavasti automatisoidummin.

Voin muuten kertoa, ettei kaupungissa ainakaan helpommalla pääse.

Voin muuten kertoa, että kaupungissa pääsee helpommalla. Okei, yrittäjät lienee sekopäitä riippumatta missä asuvat, ite en sellaseen elämäntarkoitustyöhön lähtis.

Pelloilla maajusseja näkee keväisin kyntämässä ja kylvämässä ja sitten syksyllä korjaamassa satoa. Noihin mennee ehkä muutama viikko tehollista työaikaa. Entä se loppu? Siirrellään viljaa laarista toiseen?

... Heh.

Tjoo, tossa syksyllä mua koitettiin houkutella josko tulisin kyntään peltoa, ois ollu pari viikkoa 16 tuntisia työpäiviä (+päälle ne kaikki muut hommat), eli oltas kahdessa vuorossa tehty se. On vähän hidasta hommaa. Ei viittiny, kaupunkiin perusduuniin. Kai se sitten yksin selvis siitä.

[Hiidenlintu]

Halutaanko esimerkiksi käyttää GM-tuotteita? Halutaanko säädellä tuotantoeläinten elinolosuhteita? Tällaisiin asioihin on huomattavasti helpompi vaikuttaa jos tuotanto on kotimaista.

En halua GMO:ta ja haluan säädellä tuotantoeläinten elinolosuhteita. En kuitenkaan näe maataloustukiaisia oikeana, kestävänä ja järkevänä keinona tähän. Suojatullitkin olivat parempi vaihtoehto.

[MX]

                           2007        1992        Ansiokehitys 15 vuodessa

Maanviljelijät      53 984   30 717   1,76
Yrittäjät                48 124   31 684   1,52
Palkansaajat        39 581   30 955   1,28
Työntekijät             34 819   28 850   1,21

Käytettävissä olevat mediaanitulot kotitaloutta kohden vuoden 2007 rahassa.

Hieman epäilen että tuossa tilastossa eivät maanviljelijöiden osalta näy investoinnit tuotantovälineisiin. Uskon siis että maanviljelijöiden tuotantovälineinvestoinnit tehdään tuossa tilastossa esitetyistä käytettävissä olevista tuloista. Näin ollen tuon tilaston perusteella ei voida tehdä mitään suoria johtopäätöksiä maanviljelijän yrittäjätulosta eikä sen kehityksestä.

Epäile rauhassa. Tilastokeskus OSAA kyllä hommansa ja tuossa ovat aidot luvut.

Luvut voivat olla aidot mutta kysymys olikin siitä että en usko maanviljelijöiden käytettävissä olevan tulon kuvaavan maanviljelijöiden käytettävissä olevaa yrittäjätuloa.

Maatalousyrittäminen poikkeaa muusta yrittämisestä siinä että yritys ja viljelijä ovat varsin usein yksi ja sama yksikkö. Kaikki maatalousyrityksen tulot katsotaan yrittäjän tuloiksi. Mistä maatalousyrityksen investoinnit tehdään? Yrityksellä ei ole omia varoja joten ne tehdään niistä maatalousyrittäjän saamista tuloista. Jos kaikki maatilatalouden tulot menevät tilan velkojen lyhennyksiin niin yrittäjätulo on nolla.

Jos verrataan esimerkiksi palkansaajaan niin kuinka usein palkansaaja maksaa yrityksen investointeja omista palkkarahoistaan?

"Näin ollen tuon tilaston perusteella ei voida tehdä mitään suoria johtopäätöksiä..."

Ai siksi niitä ei voi tehdä, kun sinä olet sitä mieltä? Mitäs jos nyt kuitenkin luotettaisiin ainoaan puolueettomaan virastoon Suomessa ja sen tekemään tilastoon.

En epäile tilaston oikeellisuutta sinänsä mutta epäilen ettei sitä voi soveltaa sillä tavalla kuin sinä teet.

[sr]

Pelloilla maajusseja näkee keväisin kyntämässä ja kylvämässä ja sitten syksyllä korjaamassa satoa. Noihin mennee ehkä muutama viikko tehollista työaikaa. Entä se loppu? Siirrellään viljaa laarista toiseen?

Tjoo, tossa syksyllä mua koitettiin houkutella josko tulisin kyntään peltoa, ois ollu pari viikkoa 16 tuntisia työpäiviä (+päälle ne kaikki muut hommat), eli oltas kahdessa vuorossa tehty se. On vähän hidasta hommaa. Ei viittiny, kaupunkiin perusduuniin. Kai se sitten yksin selvis siitä.

Niin, eli pari viikkoa työtä. Entä sitten ne vuoden muut 47 viikkoa, jotka tavallisen duunarin pitää painaa työtä?

Jätit muuten vastaamatta siihen, että mitä työtä se viljaa viljelevä maanviljelijä tekee 2. joulukuuta 10-14 tuntia.

Tein huvikseni pienen laskelman liittyen tuohon kyntöjuttuusi. Keskimääräinen peltokoko oli Suomessa vuonna 2004 31.5 hehtaaria. En löytänyt tuota uudempaa tietoa, mutta sanotaan, että se olisi vaikkapa tuosta vielä tuplaantunut. Eli siis 63 hehtaaria. Jos kyntävä traktori puksuttaisi vaikkapa 10 km/h ja auran leveys olisi 5 m, niin tuollaisen pellon kyntäisi 13 tunnissa. Pannaan traktorin nopeus puoleen (eli ollaan kävelyvauhdissa) ja aikaa menisi 26 tuntia eli n. 3 työpäivää. Se yllä mainitsemasi kahden viikon kyntötouhu koskenee siis peltoa, joka on paljon keskimääräistä suomalaisen maanviljelijän peltoa suurempi. Ihan vain näin kaupunkilaisjärjellä laskien. Saat toki korjata mahdolliset virheet laskelmassani.

[MX]

En halua GMO:ta ja haluan säädellä tuotantoeläinten elinolosuhteita. En kuitenkaan näe maataloustukiaisia oikeana, kestävänä ja järkevänä keinona tähän. Suojatullitkin olivat parempi vaihtoehto.

Suojatullit eivät EU:n takia onnistu. EU rajoittaa muutenkin hyvin paljon mitä maatalouspolitiikassa voidaan tehdä. Tuotannon alasajo lienee ainoa toimenpide johon EU:lta saa varauksettoman hyväksynnän. Tosin tuossakaan tilanteessa en menisi vannomaan että jäsenmaksua pienennettäisiin EU-rahoitteisia tukia vastaavalla summalla.

[Hiidenlintu]

En halua GMO:ta ja haluan säädellä tuotantoeläinten elinolosuhteita. En kuitenkaan näe maataloustukiaisia oikeana, kestävänä ja järkevänä keinona tähän. Suojatullitkin olivat parempi vaihtoehto.

Suojatullit eivät EU:n takia onnistu. EU rajoittaa muutenkin hyvin paljon mitä maatalouspolitiikassa voidaan tehdä. Tuotannon alasajo lienee ainoa toimenpide johon EU:lta saa varauksettoman hyväksynnän. Tosin tuossakaan tilanteessa en menisi vannomaan että jäsenmaksua pienennettäisiin EU-rahoitteisia tukia vastaavalla summalla.

Niinpä. EU onkin ruosteinen hevonpaskapanssarivaunu, kuten eräs Keronen totesi.

[MX]

Tein huvikseni pienen laskelman liittyen tuohon kyntöjuttuusi. Keskimääräinen peltokoko oli Suomessa vuonna 2004 31.5 hehtaaria.

Tuo on minusta ihan hyvä arvio tilakohtaisesta peltopinta-alasta. Tuosta suunnilleen puolet on vuokrapeltoa. Lohkokoot voivat sitten vaihdella rajustikin.

Kaikkia lohkoja ei välttämättä kynnetä. Osalla lohkoista voi olla syysviljaa, osa saatetaan ajaa esimerkiksi kultivaattorilla ja osa voidaan jättää sängelle. Toisaalta kynnettävällä määrällä ei ole mitään tekemistä tilakohtaisen peltomäärän kanssa jos kysymys on urakoinnista eli kynnetään toisten peltoja.

Jos kyntävä traktori puksuttaisi vaikkapa 10 km/h ja auran leveys olisi 5 m, niin tuollaisen pellon (63 ha) kyntäisi 13 tunnissa.

Kyntönopeus on pikaisen googletuksen perusteella noin 7,5 km/h. Päisteajot lisäävät kokonaiskestoa ja sen osuus riippuu aurojen tyypistä (normaalit vai paluuaurat), kyntösuunnan pituudesta ja pellolla olevista esteistä.

Mitä tulee auran leveyteen niin viisi metriä leveät aurat ovat aika helvetillisen pitkät. Jos viilun leveys on 30 - 50 senttimetriä niin varsin inhimillisellä nelisiipisellä auralla leveys olisi 1,2 - 2 metriä.

Laskelmia tehdessä pitää kuitenkin muistaa ettei oleta pellon olevan suorakaiteen muotoinen esteistä vapaa tasanko ja ettei päisteissä tarvitsisi kääntyä ympäri. Lisäksi lohkojen välillä siirtymisiin kuluu oma aikansa.

[Johannes Nieminen]

Tein huvikseni pienen laskelman liittyen tuohon kyntöjuttuusi. Keskimääräinen peltokoko oli Suomessa vuonna 2004 31.5 hehtaaria. En löytänyt tuota uudempaa tietoa, mutta sanotaan, että se olisi vaikkapa tuosta vielä tuplaantunut. Eli siis 63 hehtaaria. Jos kyntävä traktori puksuttaisi vaikkapa 10 km/h ja auran leveys olisi 5 m, niin tuollaisen pellon kyntäisi 13 tunnissa. Pannaan traktorin nopeus puoleen (eli ollaan kävelyvauhdissa) ja aikaa menisi 26 tuntia eli n. 3 työpäivää. Se yllä mainitsemasi kahden viikon kyntötouhu koskenee siis peltoa, joka on paljon keskimääräistä suomalaisen maanviljelijän peltoa suurempi. Ihan vain näin kaupunkilaisjärjellä laskien. Saat toki korjata mahdolliset virheet laskelmassani.

Jätät huomioimatta huollot, ojitukset, välimatkat yms. Hehtaarin tai parin kokoinen palsta saattaa olla 20 kilometrin päässä. Kokemuksesta voin sanoa, että aikaa palaa. Tuolla keskimääräisellä peltokoolla muuten pääsee verotettaviin tuloihin 18000 e/per vuosi kun päälle lapataan 600 sian yhdistelmäsikala ja metsätalous.

Suomalaisten maanviljelijöiden tulot 90- ja 2000-luvun aikana keskittyneet puukauppaan. Perinteinen viljely ei yksinään elätä. Ne jotka tekevät perinteistä peltoviljelyä tekevät myös jotain muuta sivutyötä. Monesti tilakalustoa käytetään mm. talvella auraukseen. Jossakin tutkittiin tarkempaa koulutustaustaa, niin peltoviljelijöinä oli paljon insinöörejä, jotka tekivät siinä sivussa (Lue talviaikana) suunnittelutyötä. Toki peltoviljelmät vaativat talvella myös työtä esim. viljelysuunnitelmien, viljavuustutkimusten ynnä muiden muodossa.

Jos maatila on ns. sekatila, eli on peltotuotannon lisäksi karjaa, niin työpäivät kyllä venyvät. Pelkkä sikalan hoito (n. 600 sikaa) edellyttää kahdelta työntekijältä kummaltakin noin viiden tunnin päivittäistä työpanosta. Siihen päälle jalostus, kirjanpito, hankinnat, jauhatukset, eläinlääkärit yms. Kyllä päivälle tulee mittaa, kun vielä satokauden aikana tehdään muuta hommaa.

Kyllähän juttu nyt on niin, että monelle maatalous on elämäntapa. Ne jotka ovat hoitavat sekatilaa eivät kerkiä tekemään mitään muuta, eikä heillä välttämättä ole osaamista tehdä muuta (toisaalta onko meillä osaamista tehdä maatalousyrittäjän hommia?). Viljatiloilla juttu on vähän toinen. 2000-luvulla tilakoko on myös kasvanut, eli maatilat eivät enää ole perheviljelmiä vaan saattavat olla osa muuta liiketoimintaa (esim. Björn Wahlroos). Samalla maataloustukea käytetään hieman kyseenalaisesti (esim. Finavia) sillä niiden tarkoitus oli turvata juurikin perheviljemien tulevaisuus EU:iin liittymisen jälkeen.

Huoltovarmuuden vuoksi tarvitaan tietty määrä maataloutta. Siinä voidaan käyttää maataloustukia, mutta ylituotantoon ei pidä tähdätä. EU:n polittiikka taas rajoittaa tiettyjä maataloustuotteita, ja toisaalta myös kannustetaan ylituotantoon. EU edellyttää tietyn määrän maatalouden tuotteista myytävän EU:n ulkopuolelle. Tähän käytetään vientitukia, joka olisi ensimmäinen tuki, joka pitäisi lopettaa.

[flammee]

Niin, eli pari viikkoa työtä. Entä sitten ne vuoden muut 47 viikkoa, jotka tavallisen duunarin pitää painaa työtä?

Jätit muuten vastaamatta siihen, että mitä työtä se viljaa viljelevä maanviljelijä tekee 2. joulukuuta 10-14 tuntia.

Tein huvikseni pienen laskelman liittyen tuohon kyntöjuttuusi. Keskimääräinen peltokoko oli Suomessa vuonna 2004 31.5 hehtaaria. En löytänyt tuota uudempaa tietoa, mutta sanotaan, että se olisi vaikkapa tuosta vielä tuplaantunut. Eli siis 63 hehtaaria. Jos kyntävä traktori puksuttaisi vaikkapa 10 km/h ja auran leveys olisi 5 m, niin tuollaisen pellon kyntäisi 13 tunnissa. Pannaan traktorin nopeus puoleen (eli ollaan kävelyvauhdissa) ja aikaa menisi 26 tuntia eli n. 3 työpäivää. Se yllä mainitsemasi kahden viikon kyntötouhu koskenee siis peltoa, joka on paljon keskimääräistä suomalaisen maanviljelijän peltoa suurempi. Ihan vain näin kaupunkilaisjärjellä laskien. Saat toki korjata mahdolliset virheet laskelmassani.
[/quote]


Paremmin tietävät korjasivatkin jo tuon kyntöjutun..

Tossa siis oli pelkkä syyskyntö, jos käsitellään koko kasvukausi, niin ainakin siinä on pellon karhiamista ja kivenkeruuta, kylvöä, jyräystä, myrkytyksiä, pari kertaa apulannan levitykset, pari rehuntekoa(niitto, karhojenyhdistäminen, silppurointi, kasojen polkeminen, muokkaus ja peittäminen), viljan puiminen, kuivatus ja torniin laitto, syysmuokkaukset pelloille. Ja tosta todennäköisesti jäi jotain pois.

Osan hommista tekee urakoitsijat, mutta ilmeisesti paskoja urakoitsijoita on kuitenkin jonkin verran liikkeellä (esim. tarina kertoo kylvöurakoitsijasta, jolla meni kone tukkoon ja ajeli meneen sen kummemmin seuraamatta, puolelle pellosta ei kasvanut mitään), ja yleensä ottaen niin paljon kannattaa tehdä ite kuin pystyy.

Ei se ihan ole sitä että kylvetään, vedetään lonkkaa ja korjataan sato.  


Joulukuun toinen päivä.. Elukoitten ruokinta(monta kertaa päivässä), lypsyrobotille lehmien ajaminen(monta kertaa päivässä), rehun hakeminen pellolla olevasta kasasta (joka toinen päivä), rehun sekoittaminen(kerran päivässä), kiimalehmät, erikseen lypsettävät yms. jokapäiväiset poikkeustapaukset, joita ei automatiikka tee. Navettahommien lisäksi olevat muut hommat vaihtelevat paljon. Voi mennä metsään, maksella laskuja, tehdä kirjanpitoa, huoltaa tiloja/koneita, siivota paikkoja, siirtää elukoita (hiehonavetta<-->lypsylehmänavetta) jne. En mää noita oikeastaan osaa eritellä mitä siellä tapahtuu kovin tarkalla tasolla, se mitä olen seurannut toimintaa vierestä niin kyllä siellä on liikkeessä oltu aamusta iltaan, ennen kuin ite olen alottanut hommat ja pitkästi sen jälkeen kun ite olen lopettanut siltä päivältä.

[MX]

Navettahommien lisäksi olevat muut hommat vaihtelevat paljon. Voi mennä metsään, maksella laskuja, tehdä kirjanpitoa, huoltaa tiloja/koneita, siivota paikkoja, siirtää elukoita (hiehonavetta<-->lypsylehmänavetta) jne.

...täytellä EU-byrokratiaan liittyviä papereita: viljelysuunnitelma, peltokirjanpito, tukihakemukset, ympäristön monimuotoisuuskartoitus ja ties mitä muuta. Paljon työtä joka ei oikeasti tuota mitään. Tuottamattomuus kertautuu tilatarkastusten yhteydessä kun virkamiehet käyvät noita papereita läpi.

[olhat]

Suomessa on maailman huonoimmat viljelyolosuhteet ja hehtaarisadot Norjan kanssa. Meillä on yksi suuri ero Norjaan ja siksi meidän olisi parasta toimia täysin päinvastaisesti siihen nähden kannattamattomien elinkeinojen suhteen.  Norjalaisilla on isot maataloustuet ja Hurtigrutten, ne ovat heille rakkaita harrastuksia eivätkä haittaa maailman rikkaimman sivistysvaltion taloutta niin että se tuntuisi missään.

Ruotsi on meihin verrattavissa oleva maa jossa viljelyolosuhteet tosin ovat keskimäärin vähän paremmat kuin meillä mutta ei niin paljoa että me emme voisi olettaa että sama politiikka synnyttää samanlaiset reaktiot molemmissa maissa.  Ruotsista ei maatalous ja karjanhoito ole karanneet mihinkään eikä sellaista ole myöskään näköpiirissä vaikka valtiollisia tukiaisia ei juurikaan tule.

Vaikka meillä lopetettaisiin kotoperäiset maataloustukiaiset kokonaan niin ei se kuitenkaan maanviljelystä ainakaan Etelä- ja Keski-Suomesta lopettaisi, Ruotsin esimerkki kertoo sen.  Valmiille pelloille kannattaa ilman kotimaisia tukiaisiakin keväisin siltikin siemenet heittää ja syksyllä käydä tilit nostamassa. 

Mutta miten on tuon ainaisen kyntämisen laita.  Muualla Euroopassa ja Usassa alkaa se touhu vahvasti vähenemään eivätkä sadot edes taida tippua, ainoa mikä vähenee on turha ajeleminen ja öljynkulutus.  Olisiko se Suomessakaan enää niin suosittua maajussien keskuudessa jos sen joutuisi tekemään omalla ajalla ja rahalla.

[Pliers]

Suomalainen veronmaksaja tukee maataloutta verovaroillaan, jotta Suomalainen ruoka olisi kaupassa edes jotenkin hinnaltaan kilpailukykyinen tuotuun ruokaan nähden. Tämän jälkeenkin Suomalainen ruoka on kalleimpia maailmassa, joten suuri osa kuluttajista ostavat kuitenkin tuotuja elintarvikkeita.

Tähän pitää todeta että vaikka ruoka olisi kalleinta maailmassa niin tuottajahinnat ovat kyllä sieltä halvimmasta päästä. Samaan aikaan kun kauppa nosti elintarvikkeiden hintoja ja tuotantovälineiden hinnat nousivat (mm. öljy, lannoitteet) niin tuottajahinnat pääsääntöisesti laskivat.

Miksi maataloustukijärjestelmä siis mielestäsi toimii?

Miksi veronmaksajan tulisi tukea ylivahvaa oligopolistista järjestelmää? Tuki, kun valuu harvojen suurten taskuun.

[nabla]

Navettahommien lisäksi olevat muut hommat vaihtelevat paljon. Voi mennä metsään, maksella laskuja, tehdä kirjanpitoa, huoltaa tiloja/koneita, siivota paikkoja, siirtää elukoita (hiehonavetta<-->lypsylehmänavetta) jne.

...täytellä EU-byrokratiaan liittyviä papereita: viljelysuunnitelma, peltokirjanpito, tukihakemukset, ympäristön monimuotoisuuskartoitus ja ties mitä muuta. Paljon työtä joka ei oikeasti tuota mitään. Tuottamattomuus kertautuu tilatarkastusten yhteydessä kun virkamiehet käyvät noita papereita läpi.

Tarkoitatko että verovaroja pitäisi jaelle ilman valvontaa ja vastikkeettomasti, siehän somaleitä puhelet!

[Pliers]

Jos verrataan esimerkiksi palkansaajaan niin kuinka usein palkansaaja maksaa yrityksen investointeja omista palkkarahoistaan?

Sanoisin, että toivottavasti helkkarin harvoin...

[MX]

Ruotsi on meihin verrattavissa oleva maa jossa viljelyolosuhteet tosin ovat keskimäärin vähän paremmat kuin meillä mutta ei niin paljoa että me emme voisi olettaa että sama politiikka synnyttää samanlaiset reaktiot molemmissa maissa.

90% Ruotsin viljelyksistä on etelämpänä kuin 90% Suomen viljelyksistä. Viljelyn kannalta ero on merkittävä. Jos Suomessa olisi harjoitettu Ruotsalaista maatalouspolitiikkaa niin täällä ei enää viljeltäisi.

Ruotsista ei maatalous ja karjanhoito ole karanneet mihinkään eikä sellaista ole myöskään näköpiirissä vaikka valtiollisia tukiaisia ei juurikaan tule.

Jos en ihan väärin muista niin Ruotsin saama tilatuki (keskisatoon sidottu 100% EU-rahoitteinen tuki) on likimain saman verran kuin Suomen tilatuki ja kansallinen tuki yhteensä. Jos jollakin on tarkemmat luvut niin saa toki korjata.

Ei siellä Ruotsissakaan maataloudelle kovin hyvin mene. Tänä vuonna tilojen kannattavuus romahti vaikkakin vuoden loppua kohden tilanne on ilmeisesti hieman kohentunut.

Valmiille pelloille kannattaa ilman kotimaisia tukiaisiakin keväisin siltikin siemenet heittää ja syksyllä käydä tilit nostamassa. 

Mikä tili? Viljan tuottajahinta on niin alhainen ettei se riitä edes tuotantokustannusten kattamiseen.

Mutta miten on tuon ainaisen kyntämisen laita. Muualla Euroopassa ja Usassa alkaa se touhu vahvasti vähenemään eivätkä sadot edes taida tippua, ainoa mikä vähenee on turha ajeleminen ja öljynkulutus.

Kyntämisen tarve riippuu pellosta. Kyllähän se meilläkin on vähentynyt merkittävästi kun on siirrytty joko kevytmuokkaukseen tai suorakylvöön. Luulenpa että nykyään kynnetään lähinnä vain ne lohkot jotka on pakko kyntää.

Luomuviljelijät ovat sitten asia erikseen. Heidän on todennäköisesti pakko kyntää jotta saavat rikkakasveja edes jotenkin vähennettyä.

[MX]

...täytellä EU-byrokratiaan liittyviä papereita: viljelysuunnitelma, peltokirjanpito, tukihakemukset, ympäristön monimuotoisuuskartoitus ja ties mitä muuta. Paljon työtä joka ei oikeasti tuota mitään. Tuottamattomuus kertautuu tilatarkastusten yhteydessä kun virkamiehet käyvät noita papereita läpi.

Tarkoitatko että verovaroja pitäisi jaelle ilman valvontaa ja vastikkeettomasti, siehän somaleitä puhelet!

En, mutta turha byrokratia on turhaa ja se pitäisi karsia pois. Kyllä sen valvonnan pitäisi toimia vähäisemmälläkin paperisodalla. Hieman tuntuu siltä että asioiden pitää olla muodollisesti oikein paperilla ja se on ainoa asia jolla on merkitystä.

[JR]

Ei varmasti kukaan ole sitä mieltä, että maatalouspolitiikka Euroopassa olisi järkevää, mutta eivät ne vaihtoehdotkaan oikein hyvältä kuulosta.
Ajatelkaapas muuten, kuinka käy, kun saamme Turkin EU jäseneksi ja sopeutamme sen maatalouden järjestelmäämme.
Ainoa asia, mikä on varma on, että tulevaisuus ei tuo mitään hyvää tullessaan tässäkään asiassa.

[MX]

Tähän pitää todeta että vaikka ruoka olisi kalleinta maailmassa niin tuottajahinnat ovat kyllä sieltä halvimmasta päästä. Samaan aikaan kun kauppa nosti elintarvikkeiden hintoja ja tuotantovälineiden hinnat nousivat (mm. öljy, lannoitteet) niin tuottajahinnat pääsääntöisesti laskivat.

Miksi maataloustukijärjestelmä siis mielestäsi toimii?

En väitäkään sen toimivan. Se nimittäin ei toimi, tai ei ainakaan kovin hyvin. Sen lakkauttaminen ilman toimivaa ratkaisumallia ei kuitenkaan ole mikään vaihtoehto jos halutaan pyrkiä omavaraiseen tuotantoon. Vaihtoehtoisten ratkaisumallien toteuttaminen on hyvin hankalaa EU:n takia koska käytännössä muutosten pitäisi tapahtua EU-lähtöisesti. Sitä kutsutaan yhteiseksi maatalouspolitiikaksi.

[MX]

Jos verrataan esimerkiksi palkansaajaan niin kuinka usein palkansaaja maksaa yrityksen investointeja omista palkkarahoistaan?

Sanoisin, että toivottavasti helkkarin harvoin...

Tuo oli kuitenkin mielestäni vikana siinä aiheeseen liittyneessä tilastossa koska siinä olevasta maanviljelijän tulosta todennäköisesti maksetaan myös investoinnit. Muuten suuruusluokka tuntuu totaalisen väärältä.

Tilasto voi siis olla oikein mutta siitä ei voi tehdä sellaisia tulkintoja kuin oli esitetty.

[Pliers]

Tähän pitää todeta että vaikka ruoka olisi kalleinta maailmassa niin tuottajahinnat ovat kyllä sieltä halvimmasta päästä. Samaan aikaan kun kauppa nosti elintarvikkeiden hintoja ja tuotantovälineiden hinnat nousivat (mm. öljy, lannoitteet) niin tuottajahinnat pääsääntöisesti laskivat.

Miksi maataloustukijärjestelmä siis mielestäsi toimii?

En väitäkään sen toimivan. Se nimittäin ei toimi, tai ei ainakaan kovin hyvin. Sen lakkauttaminen ilman toimivaa ratkaisumallia ei kuitenkaan ole mikään vaihtoehto jos halutaan pyrkiä omavaraiseen tuotantoon. Vaihtoehtoisten ratkaisumallien toteuttaminen on hyvin hankalaa EU:n takia koska käytännössä muutosten pitäisi tapahtua EU-lähtöisesti. Sitä kutsutaan yhteiseksi maatalouspolitiikaksi.

"Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan. Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa."

Ei se EU mikään este ole. Lakkautetaan aluksi paikallinen tuki.

[Pliers]

Jos verrataan esimerkiksi palkansaajaan niin kuinka usein palkansaaja maksaa yrityksen investointeja omista palkkarahoistaan?

Sanoisin, että toivottavasti helkkarin harvoin...

Tuo oli kuitenkin mielestäni vikana siinä aiheeseen liittyneessä tilastossa koska siinä olevasta maanviljelijän tulosta todennäköisesti maksetaan myös investoinnit. Muuten suuruusluokka tuntuu totaalisen väärältä.

Tilasto voi siis olla oikein mutta siitä ei voi tehdä sellaisia tulkintoja kuin oli esitetty.

Yrittäjällä ja palkansaajalla on tietty ero.

Jos tuntuu siltä, että investoinnit menee omasta pussista, suosittelisin toiminimen tai avoimen yhtiön muuttamista osakeyhtiöksi.

[markusm]

ei se nyt vain niin mene että tuet katki ja kattotaan kuinka oma maatalous kaatuu, ja siinä sivussa kaatuu paljon muutakin, maajussista on silti turha etsiä syyllistä tähän ongelmaan.

esim sikatilojen pitää nykyään olla niin helvetin suuria että ne kannattaa, pientä tilaa ei saa kannattavuusrajan parenmalla epuolelle ja se luisuu konkurssiin.
sianlihan tuottajahinnat ovat muistaakseni pikkuisen päälle euron kilo perus lihasialle. possut joko ostetaan tai sitten ne tulevan omasta emosikalasta kasvattajalle, siihen sikaan menee niin saatanasti rahaa ennen kuin sen saa laittaa teuras-autoon ja siitä saa sen satasen.

euro per kilo kasvuun, sen nyt sanoo järkikin ettei se onnistu kun lasketaan kaikki menot mitä asiaan kuuluu.

nyt voidaan miettiä että minkä verran siitä lihan hinnasta jää atrialle ja kesko s-ryhmä mafialle.

[sr]

Paremmin tietävät korjasivatkin jo tuon kyntöjutun..

Jep, nopeuteni oli tekijällä 1.5 alakanttiin ja auran leveys tekijällä 2.5 yläkanttiin. Ei niistä silti tule kahta viikkoa.

Tossa siis oli pelkkä syyskyntö, jos käsitellään koko kasvukausi, niin ainakin siinä on pellon karhiamista ja kivenkeruuta, kylvöä, jyräystä, myrkytyksiä, pari kertaa apulannan levitykset, pari rehuntekoa(niitto, karhojenyhdistäminen, silppurointi, kasojen polkeminen, muokkaus ja peittäminen), viljan puiminen, kuivatus ja torniin laitto, syysmuokkaukset pelloille. Ja tosta todennäköisesti jäi jotain pois.

No, vievätkö nuo kaikki samalla tavoin 2vk/operaatio? Ja rehunteko ei liity viljanviljelyyn.

Ei se ihan ole sitä että kylvetään, vedetään lonkkaa ja korjataan sato.  

No, yölläkö ne maajussit siellä pelloillaan hääräävät, kun päiväsaikaan yleensä pellot ovat tyhjiä?

Joulukuun toinen päivä.. Elukoitten ruokinta(monta kertaa päivässä), lypsyrobotille lehmien ajaminen(monta kertaa päivässä), rehun hakeminen pellolla olevasta kasasta (joka toinen päivä), rehun sekoittaminen(kerran päivässä), kiimalehmät, erikseen lypsettävät yms. jokapäiväiset poikkeustapaukset, joita ei automatiikka tee. Navettahommien lisäksi olevat muut hommat vaihtelevat paljon. Voi mennä metsään, maksella laskuja, tehdä kirjanpitoa, huoltaa tiloja/koneita, siivota paikkoja, siirtää elukoita (hiehonavetta<-->lypsylehmänavetta) jne. En mää noita oikeastaan osaa eritellä mitä siellä tapahtuu kovin tarkalla tasolla, se mitä olen seurannut toimintaa vierestä niin kyllä siellä on liikkeessä oltu aamusta iltaan, ennen kuin ite olen alottanut hommat ja pitkästi sen jälkeen kun ite olen lopettanut siltä päivältä.

Noista melkein kaikki työläät hommat koskivat eläinten hoitoa. Tiesin, että eläinten hoidossa työtä riittää varmaan joka päivälle ja siksi kysymykseni koskikin viljan viljelyä. Noista oikeastaan "tehdä kirjanpitoa" ja "huoltaa koneita" menevät sinne viljelijän töihin, mutta ihan oikeasti epäilen, ettei noista kyllä joka päivälle riitä 10-14 tuntia työtä. Kyllä se vaan on niin, että vaikka silloin kesällä siellä pelloilla pitäisikin möyriä enemmän kuin vain kyntö, kylvö ja puiminen, niin tähän aikaan vuodesta ei kyllä ole juuri mitään tekemistä.

[Hiidenlintu]

ei se nyt vain niin mene että tuet katki ja kattotaan kuinka oma maatalous kaatuu, ja siinä sivussa kaatuu paljon muutakin,

Kaatuu mitä muuta? Lähestytäänpä asiaa ihan kansantaloustieteen lähtökohdista.

Sellainen ala, joka ei ole kannattava vaan elää tuista, ei missään tilanteessa edes teoriassa tuota mitään lisäarvoa talouteen, sillä ainoastaan tuottava työ voi sitä tehdä. Tuottava työ taas tarkoittaa sellaista, mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan niin paljon, että työn tekeminen on taloudellisesti kannattavaa - eikä näin ollen tarvitse mitään tukia. Jokainen euro, joka menee tukiaisiin, on pois jostain muualta taloudesta ja heikentää näin kansantaloutta kokonaisuudessaan.

[MX]

Tuo oli kuitenkin mielestäni vikana siinä aiheeseen liittyneessä tilastossa koska siinä olevasta maanviljelijän tulosta todennäköisesti maksetaan myös investoinnit. Muuten suuruusluokka tuntuu totaalisen väärältä.

Tilasto voi siis olla oikein mutta siitä ei voi tehdä sellaisia tulkintoja kuin oli esitetty.

Yrittäjällä ja palkansaajalla on tietty ero.

Jos tuntuu siltä, että investoinnit menee omasta pussista, suosittelisin toiminimen tai avoimen yhtiön muuttamista osakeyhtiöksi.

Tuolla ei ole mitään merkitystä tilaston tulkinnan kannalta, koska suurin osa maatilatalouksista ei ole osakeyhtiöitä. Tilastoa tulee tulkita sen syntyyn vaikuttaneiden olosuhteiden mukaisesti.

Asiaan liittymättä todettakoon että verottaja voi sivuuttaa perheviljelmän osakeyhtiön ja verottaa yrittäjää edelleen henkilökohtaisesti. Tämä varmasti omalta osaltaan hillitsee maatilatalouden harjoittamista osakeyhtiömuodossa.