IS: Lehdet: Suomen koulutusihme romahtamassa

[Tappivanukas]

Vastahan tuo uutisissa kuultiin. Digiloikka tekee lapsista kyttyräselkäisiä nysvääjiä.

[simppali]

Tuosta viellä vuosia taaksepäin,C, Fortran, Cobol ja ehkä Basic ohjelmointiin,niin siellä se taikinajuuri tehtiin, johon Vesihiiden mainitsemat koodin tekijät perustuvat,se porukka on taatusti,se joka teki sittemmin symbian ja myöhemmin kaikenlaisia pelejä...

Ja itse oppineina.

[maltti on valttia]

Vastahan tuo uutisissa kuultiin. Digiloikka tekee lapsista kyttyräselkäisiä nysvääjiä.

Onhan me sentään otettu kitinäloikka. Me rikastutaan kitisemällä. Kitiseminen on uusi vientitituotteemme. Kitinän vientimyyjät purjehtii maailmalle kaarnapurrella puurolautanen purjeena.

[Tavan]

Luulen että laitosmainen koulujärjestelmä tulee tiensä päähän. Suomen naiset palaavat takaisin kotiäideiksi ja hoitavat itse omien lastensa opetuksen ainakin tuonne 10v ikään asti. Osa jatkaa senkin jälkeen, jotkut lapset taas lähetetään kovatasoisiin yksityiskouluihin, osalle palkataan tuutoreita kodin ulkopuolelta.

Melkein kaiken materiaalin saa nykyään netistä, jatkossa vielä enemmän. Yliopistotkin siirtyvät vielä kokonaan nettiin.

[Jepulis]

Kasvatustieteen professori Raija Hämäläinen listaa ...koulutusjärjestelmän uuteen nousuun.

1. Digiloikka auttaa
2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia
3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla

Läjä unelmahöttöä professori-tasolta. ?.

Varmuus onnistua noilla keinoilla on 1:1 Nokian onnistua windows-luurilla uusimaan maailman menestys kunhan ensin romukoppaan on heitetty kaikki omat entiset vahvuudet.

- Digiloikka auttaa kaikkialla muuallakin sen mitä se auttaa. Ennen ei digistä ollut tietoakaan ja Suomi hallitsi tilastoja. Onko proffalla näyttöä digiloikan siunauksista vai onko kyseessä vain idea? Eli idea. Kivaa unelmaa.

- Paljon osaamista eri tavoista oppia, vuorovaikutustaitoja...hohhoijaa. Kai tyhjänpäiväisyyksillä olisi tiedostavissakin piireissä oltava joku raja. Jos Suomella ei ennen ollut tietoa näistä, miten pärjättiin? Ja jos oli, mikä on se "uutta" jolla romahdus kääntyy?

- Koulutusleikkaus voi hellantuuteli...

Mitä nyt on, mitä ei ollut ennen? Vähemmän resursseja. Nyt on yleinen maailmanparannusagenda, johon koulu keskittyy ja kurin ja järjestyksen puuttuminen, oppimisympäristön vaarantuminen edellisten seurauksena. Se joka keskittyy halailuun palkitaan, se joka keskittyy järkeen on rasisti ja huono oppilas tai varsinkin ope. Se porkkanan syönnin palvonta ja muut asennevamma femakko-piiperrykset sekä tiedostavan agendan päällimmäisyys on uutta. Kai uutta on lisäksi oppilasaineksen kehuttu kansainvälisyys ja ipädi. Sitä lisää kyläkouluihinkin, eiks je?

Ei muuten onnistu. Kattokaa vaikka Virosta. Ne hakkaa kohta meitin. Eikä resurssit ole puoliakaan. Mut ei kyllä ole hali-agendaakaan, vain kylmää logiikkaa.

[internetsi]

Luulen että laitosmainen koulujärjestelmä tulee tiensä päähän. Suomen naiset palaavat takaisin kotiäideiksi ja hoitavat itse omien lastensa opetuksen ainakin tuonne 10v ikään asti. Osa jatkaa senkin jälkeen, jotkut lapset taas lähetetään kovatasoisiin yksityiskouluihin, osalle palkataan tuutoreita kodin ulkopuolelta.

Melkein kaiken materiaalin saa nykyään netistä, jatkossa vielä enemmän. Yliopistotkin siirtyvät vielä kokonaan nettiin.

Pitääkö samaa sontaa tunkea joka ketjuun? Ei se mihinkään tiensä päähän tule. Sama systeemi jatkuu, mutta kehitysmaalaiset muuttavat sitten vaan koulut kaaokseksi. Ei nuo sinun fantasiat ole millään kestävällä pohjalla. Yliopistot nettiin? Just.

Samalla logiikalla voitaisiin laittaa maahanmuutto nettiin, mutta fyysisesti ei tulisi kukaan Suomeen.

Suomalainen malli on sinänsä ihan hyvä. Sama malli kopioitiin Viroon ja nyt se on jossakin määrin kansainvälisessä vertailussa jopa Suomea parempia. Ovat vetäneet meidän ohi 25 vuodessa samalla mallilla. Ja virolaiset pääsee kehittämään systeemiään ilman kehitysmaalaisten nakertamista. Turhan matuilun lopettaminen lopettaa myös koulujen kehitysmaakaaoksen ja vapauttaa rahaa ja aikaa laittaa kouluja parempaan kuntoon.

[Eino P. Keravalta]

Edessämme ei ole digiloikka.

Vaihtoehtoina häämöttävät nykyisellä politiikalla vain vuohiloikka, kameliloikka, aasiloikka ja kakkamajaloikka. Siitä sitten valitsemaan klaanien mukaan.

[Yhteisöjäävi]

En tiedä miten asia on, mutta olen kuullut epäilyksistä, joiden mukaan "digiloikassa" olisi ainakin osaltaan kyse myös kylmistä säästötoimista, lihaa ja verta olevan opettajan korvaamisesta muovia ja metallia olevalla koneella, oppilaiden jättämisestä yksin ja heitteille älylaitteiden kalseansiniseen valoon. Tässä mielessä se toteuttaisi vähän samankaltaista kusetus- ja harhaanjohtamiskuviota kuin mistä oli kyse "inkluusion" idean tuputtamisessa koulujen arkeen. Siinähän kauniin sanoin maalailtiin kuvaa, jossa jokainen otetaan mukaan, tulee arvostetuksi ja nähdyksi omana itsenään, ja löytää yhteyden toisiin kykyjensä, taipumustensa ja sosiaalisten taustojensa erojen estämättä. Tosiasiassa yleis- ja erityisopetuksen sotkeminen merkitsi kuitenkin karkealla säästämistyökalulla sohimista siellä sun täällä, ja kustannussäästöt saavutettiin työrauhan menettämisen hinnalla. Tällaisella säästämisellä on lopulta kallis hinta ja aivan väärät maksajat. 

[Tavan]

Itse olen oppinut paljon enemmän selaamalla YouTubea kuin opiskelemalla ylemmän korkeakoulututkinnon. Keskeisin mitä jälkimmäisestä jäi käteen oli sertifikaatti, jonka nojalla voi hakea töitä. Jatkossa vastaavia lisenssejä voisi jakaa myös joku laadukas nettipalvelu.

[Vesa Heimo]

Eiköhän uudessa OPS:sa, digiloikassa sun muussa ole myös ihan vilpitön idea kehittää luovuutta, omatoimisuutta sekä suunnittelutaitoja.

Joku Ruotsi PISA-tuloksista huolimatta tuottaa liukuhihnalta oikeasti maahan rahaa tuovaa hömppäviihdettä ja hömppädesignia ja ei se tieteen tekemisen tasokaan ruottissa ole mitenkään alamaissa.

Kaiken voi tehdä päin p-tä sekä uusilla että vanhoilla metodeilla ja sekä uusista ja vanhoista metodeista löytyy vaikka mitä kritisoitavaa jos kylliksi kärjistää ja kyllin kapealla linssillä katsoo. Wanha kärjistyshän oli se "hauki on kala".

[guest11919]

Onelinerikin liikaa, tähän on vain yksi sana sanottavana: inkluusio.

[Vaniljaihminen]

Vastahan tuo uutisissa kuultiin. Digiloikka tekee lapsista kyttyräselkäisiä nysvääjiä.

Lisäksi se tekee niistä Henkka Hyppösiä. Nytkin parhaillaan on teeveessä kehittävää viihdettä meneillään juu.

Noppa oli parempi.

[Tappivanukas]

Itse olen oppinut paljon enemmän selaamalla YouTubea kuin opiskelemalla ylemmän korkeakoulututkinnon. Keskeisin mitä jälkimmäisestä jäi käteen oli sertifikaatti, jonka nojalla voi hakea töitä. Jatkossa vastaavia lisenssejä voisi jakaa myös joku laadukas nettipalvelu.

Olisi ehkä kannattanut panostaa enemmän opiskelupaikan ja -alan valintaan. Jos noin on niin otan osaa kukkeimman nuoruuden hukkaamisesta.

[Tavan]

Olisi ehkä kannattanut panostaa enemmän opiskelupaikan ja -alan valintaan. Jos noin on niin otan osaa kukkeimman nuoruuden hukkaamisesta.

Kiitos! Toisaalta kuvaamani tilanne ei kerro pelkästään opintojeni heikkoudesta (heikkoja ne kyllä paljolti olivat), vaan myös YouTube-sisällön korkeasta laadusta. Tube on aarreaitta.

[Vesa Heimo]

Onelinerikin liikaa, tähän on vain yksi sana sanottavana: inkluusio.

Eihän inkluusiossa ole mitään vikaa noin lähtökohtaisesti, vaan siinä että inkluusio vaatii aivan tolkuttomasti resursseja joita ei sitten ollut saatavissa. Inkluusio tuettuna varmasti hyödyttäisi suurta osaa erityisoppilaista haittaamatta juurikaan ketään(ehkä jopa hyödyttäen koska luokassa on avustaja), mutta inkluusio ilman tukea polttaa loppuun opettajat ja tuhoaa opetusryhmän. Inkluusio ei ole säästökeino vaikka siten about kaikki kunnat sen otti.

Suomessa on paljon erityisoppilaita joilla ei ole oikeastaan muuta vikaa päässä kun esimerkiksi erittäin pahasti jälkeenjääneet sosiaaliset taidot. Eli ympäristölle näyttäytyy ja on joissain tilanteissa kun vauva, mutta vaikkapa päättelykyvyt ovat erittäin hyvää luokkaa. Tällaisia ei kannata pitää koko koulu-uraa oikeasti "vajavaisten" seurassa, kuten ei kannata pitää impulssikontrollihäiriöisiäkään jos oppimistaidot ovat kuitenkin yleisopetustasoa tai joskus jopa yli.

Mutta jos meinaa tällaisista saada irti sen potentiaalin ja pistää nuo työelämään, niin tavallista opiskeluahan noiden kanssa on tehtävä ja tavallista maailmaa nähtävä. Se taas sitten vaatii sitä resurssia.

[Tavan]

Eihän inkluusiossa ole mitään vikaa noin lähtökohtaisesti, vaan siinä että inkluusio vaatii aivan tolkuttomasti resursseja joita ei sitten ollut saatavissa. Inkluusio tuettuna varmasti hyödyttäisi suurta osaa erityisoppilaista haittaamatta juurikaan ketään(ehkä jopa hyödyttäen koska luokassa on avustaja), mutta inkluusio ilman tukea polttaa loppuun opettajat ja tuhoaa opetusryhmän. Inkluusio ei ole säästökeino vaikka siten about kaikki kunnat sen otti.

Mitä avustajan läsnäolo auttaa? Jos tarkkislainen hyppii seinille yleisopetuksessa, niin mitä iloa siitä on jos tilannetta ihmettelee kaksi tai vaikka kolme aikuista yhden sijaan? Omaan "pehmustettuun huoneeseen" kuuluvat nämä häiriköt ja sinne yksi kovahermoinen opettaja raskaan työn lisällä houkuteltua. Halpa ja hyväksi havaittu ratkaisu.

[guest14935]

Kiitos! Toisaalta kuvaamani tilanne ei kerro pelkästään opintojeni heikkoudesta (heikkoja ne kyllä paljolti olivat), vaan myös YouTube-sisällön korkeasta laadusta. Tube on aarreaitta.

Onhan siellä laadukasta sisältöä aina välillä.

SE:n Panu kuvannut tänään:

https://youtu.be/6OQ5P4QIBHw?t=2386

Vihdin koulutusmessut
Suomi sadas, Itsenäisyys takas!
Streamed live 3 hours ago
Kyselen opettajilta multikultin osallisuudesta OPS:ssa.

[internetsi]

Joku Ruotsi PISA-tuloksista huolimatta tuottaa liukuhihnalta oikeasti maahan rahaa tuovaa hömppäviihdettä ja hömppädesignia ja ei se tieteen tekemisen tasokaan ruottissa ole mitenkään alamaissa.

Sverigestaniassa todella tuotetaan paljon tuollaista, mutta arvaas vaan kenen toimesta? Eli ruotsalaisten toimesta. Ruotsalaisilla kouluilla, jossa siis on ruotsalaisia oppilaita, PISA-tulokset on ihan hyviä. Koko maan keskiarvon lasku on sitten tullut siitä, että kehitysmaalaiset ovat muuttaneet useat koulut kehitysmaakouluiksi.

Kaiken voi tehdä päin p-tä sekä uusilla että vanhoilla metodeilla ja sekä uusista ja vanhoista metodeista löytyy vaikka mitä kritisoitavaa jos kylliksi kärjistää ja kyllin kapealla linssillä katsoo. Wanha kärjistyshän oli se "hauki on kala".

Aivan. Parhaimpia tuloksia voi siis saavuttaa pienelläkin rahalla, kuten esimerkiksi vasta 25 vuotta sitten sosialistien kahleista vapautunut Viro on tehnyt. Toisaalta, 150 vauraudesta nauttineen maan keskimääräiset koulutulokset voidaan myös 25 vuodessa tuhota massiivisella kehitysmaalaisten maahan ottamisella.

Minä seuraisin kehityksessä mielummin Viroa kuin Sverigestaniaa. Ja Suomesta se malli tuli Viroonkin.

[Vesa Heimo]

Mitä avustajan läsnäolo auttaa? Jos tarkkislainen hyppii seinille yleisopetuksessa, niin mitä iloa siitä on jos tilannetta ihmettelee kaksi tai vaikka kolme aikuista yhden sijaan? Omaan "pehmustettuun huoneeseen" kuuluvat nämä häiriköt ja sinne yksi kovahermoinen opettaja raskaan työn lisällä houkuteltua. Halpa ja hyväksi havaittu ratkaisu.

Kuten jo vastasin, niin monelle auttaa se että siellä on avustaja vieressä ja ihan muuten normaalikapasiteetin omaava tyyppi rauhoittuu. Ei ne seinillehyppijät aina ole älyltään tai oppimiskyvyltä vajaita. Siellä on valtavasti lapsia joiden kotielämä on niin sekavaa että mistään ei tule mitään tai sitten on niitä joilla on jossain pienessä osassa päätä kehityshäiriö joka vaatii aikuisen huomiota hieman tavallista enemmän.

Lapsellakin voi olla pahoja mielenterveysongelmia, synnynnäisiä tai monesti kodin puutteessa. Näiden pistäminen samaan apinahäkkiin ilman mallia tavallisesta ei opeta muutakuin vahvistamaan sitä ongelmaa.

Jos uskoo tuohon laitostamiseen, niin miksi niitä pitäisi edes opettaa? Yksi stevari pitämässä vajakkeja kurissa ja opettamassa syömään lusikalla ja solmimaan kengännauhat ennen seuraavaa koppia. 

[Tavan]

^Kuvaat hyvin tämän tilanteen toivottomuutta. Tästäkin syystä arvelin laitosmaisen julkisen koulujärjestelmän katoavan. Tilalle kotiopetusta, tuutoreita ja kalliita yksityiskouluja. Väliinputoajat sitten päätyvät karuihin laitoksiin, joissa toki niissäkin fiksut pärjää aina.

[Vesa Heimo]

^Kuvaat hyvin tämän tilanteen toivottomuutta. Tästäkin syystä arvelin laitosmaisen julkisen koulujärjestelmän katoavan. Tilalle kotiopetusta, tuutoreita ja kalliita yksityiskouluja. Väliinputoajat sitten päätyvät karuihin laitoksiin, joissa toki niissäkin fiksut pärjää aina.

No mitäs luulet näille kotona kaltoinkohdelluille ja täsmäkehityshäiriöisille tapahtuvan jos niitä ei laitosmaisesti tueta? Eli kannattaisiko silti panostaa siihen laitosmaiseen kouluun riittävillä resursseilla. Vaikkei nero olisikaan, niin ei se Jari-Elisan vika ole jos äiti juo viinaa ja isä on muutenvain mulkku- ja tasan tarkkaan melko suuri osa lapsista siitä oireilee eikä silloin oikea paikka ole tarkkis vaan tuki mahdollisimman normaalissa ympäristössä.

Yleisesti koko suomessa ei olisi mitään ongelmaa jos aikuiset hoitaisivat tonttinsa kasvattajina ja kansalaisina. Lapset eivät voi sille mitään että aikuiset jakavat läheisilleen kortit joilla ei voi voittaa. Siksi se mistä ei pidä millään mittarilla säästää on lasten mahdollisuus parempaan.

Toki ,se inkluusio ilman resurssia on täysin tuhoontuomittua, mutta inkluusiton laitostaminen on sekin väärin lasta kohtaan. Inkluusio riittävillä resursseilla sopivassa määrin mahdollistaa sen että laiminlyöty/kehityshäiriöinen lapsi on mukana normaalissa elämässä (joka on lapsen oikeus) ja jossain tapauksissa mahdollistaa jopa myöhemmän elämän tuottavuuden tai muuten ihmisarvoisen tulevaisuuden.

[internetsi]

Mistä tämä "avustajien" tarve nyt on yht'äkkiä tullut?

Minä kun kävin ala-astetta, niin koulussa ei ollut kuin kerran yksi "avustaja". Kyseinen "avustaja" oli siellä muistaakseni vuonna 96 ja sekin vain vähän aikaa. Tunsin vielä tämän "avustaja", joka asui samoilla kulmilla. Hänen perheensä oli muuttanut miehen työn perässä paikkakunnalle ja kyseinen "avustajana" ollut nainen oli ollut työttömänä pitkään. Eli siis oli varmaan joku tempputyöllistetty. Minun luokallani ei ala-asteella näkynyt koskaan ainuttakaan avustajaa.

Samoin yläasteella. Siellä oli ns. "tarkkis", joka tässä nimimuunnelmien luvatussa maassa oli silloin "pienluokka". Siellä oli ne suurimmat häiriköt. Sitten oli erikseen joku tukiopettaja, siis yksi koko koulussa, jossa oli siis kolme kertaa kahdeksan luokkaa. Siellä sitten kävi sen aineen tunneilta ne, jotka oli jääneet jälkeen esim. sairaana olemisen vuoksi. Yhtään avustajaa ei ollut koko koulussa.

Mikä siis tämä avustajien funktio oikein on, kun niitä tuppaa nyt olemaan ihan joka paikassa?

[Vesa Heimo]

Mikä siis tämä avustajien funktio oikein on, kun niitä tuppaa nyt olemaan ihan joka paikassa?

No tuossahan sitä on rautalangasta väännetty kun ennen ne yhteiskunnan syyttömätkin häviäjät pistettiin niihin laitoksiin.

[Alarik]

^Kuvaat hyvin tämän tilanteen toivottomuutta. Tästäkin syystä arvelin laitosmaisen julkisen koulujärjestelmän katoavan. Tilalle kotiopetusta, tuutoreita ja kalliita yksityiskouluja. Väliinputoajat sitten päätyvät karuihin laitoksiin, joissa toki niissäkin fiksut pärjää aina.

No mitäs luulet näille kotona kaltoinkohdelluille ja täsmäkehityshäiriöisille tapahtuvan jos niitä ei laitosmaisesti tueta? Eli kannattaisiko silti panostaa siihen laitosmaiseen kouluun riittävillä resursseilla. Vaikkei nero olisikaan, niin ei se Jari-Elisan vika ole jos äiti juo viinaa ja isä on muutenvain mulkku.
Yleisesti koko suomessa ei olisi mitään ongelmaa jos aikuiset hoitaisivat tonttinsa kasvattajina ja kansalaisina. Lapset eivät voi sille mitään että aikuiset jakavat läheisilleen kortit joilla ei voi voittaa. Siksi se mistä ei pidä millään mittarilla säästää on lasten mahdollisuus parempaan...

Luulisi laitosten ajan alkavan olla ohitse. Kotiopetus ja tuutorointi hoituu sitten tietokoneilla ja roboteilla.

Jari-Elisa, jonka äiti juo ja isä on mulkku, saa pari isoa ja joustamattomasta teräksestä tehtyä järjestysrobottia kotiin huoneensa ovelle ja ohjaavan opettajarobotin. Ihmiset siirtyvät järjestyksenpidosta ja sivunumeroiden muistuttelusta ja läksyjen läpikäynnistä vähitellen taustalle opetuksen laadun valvontaan ja kotikäynnein tapahtuvaan henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan.

[guest1783]

"Digiloikkaa" on katsottu vanhemman näkökulmasta viime syksystä lähtien, kun kuopukset (kyllä, kaksoset) aloittivat lukion. Tähänastinen kokemus on että digioppikirjojen, muiden sähköisten oppimisympäristöjen, verkkotestien ym. käyttö ovat lisänneet lähinnä vaivaa, epävarmuutta ja kustannuksia niin oppilaille kuin kouluillekin. Sähköisten oppikirjat eivät aina aukea joko kustantajan tai koulun verkkoyhteyksien ongelmien takia. Kokeiden tekeminen sähköisesti ei aina onnistu, joten paperille tehdään kuitenkin (lue: saa tehdä paperille). Oppituntien tai kokeiden tekemiseen varattua aikaa kuluu runsaasti verkkoon/oppikirjaan/testiympäristöön kirjautumisten ym. valmistelujen vuoksi. Jne. Jne.

Tottakai esimerkiksi kustantamot ovat tyytyväisiä digioppikirjojen käytön runsastumisen vuoksi; sähköinen oppikirjahan on niille varsinainen kultainen hanhi. Digioppikirjaa et nimittäin voi ostaa omaksi vaan voit hankkia siihen vain määräaikaisen käyttöoikeuden. Digioppikirjaa ei oppilas siten pysty myymään käytön jälkeen eteenpäin, joten jokaisen on ostettava kustantajalta oma, "uusi" digikirjansa (ts. se määräaikainen käyttöoikeus kirjaan). "Digiloikan" lobbareita tuskin tarvitsee etsiä Sanoma Prota, Otavaa, Editaa jne. kauempaa. (Sanoma Prolla on muuten kaikista koetuista paskin ja kankein digioppikirjan hankinta- ja käyttösysteemi.) Surkuhupaisaa oli, kun toisen lapsen vanhempainillassa kovasti vakuuteltiin, että digitalisaatio ei ole itsearvo vaan vain väline, mutta ei kuitenkaan osattu sanoa, miksi se nyt hirveällä hönkällä täytyy ottaa käyttöön - mikä on sen avulla enemmän tai paremmin oppimisen kannalta, tulosten kannalta. Opettajat ovat tosin vain suorittamassa byrokraattien visiota "digiloikasta", vika ei ole heidän.

[JJohannes]

Ei huh huh, eli siis kaikki oppimateriaalit, tehtävät ja kokeet ovat jossain "opetuspalveluntarjoajan" pilvipalvelimella? Ihan en sentään uskonut, että tätä hommaa onnistuttaisiin kusemaan näin majesteettisesti.  Veikkaanpa vielä, että koko komeutta käytetään jonkun helvetin ankean, paskan ja bugisen selainkäyttöliittymän kautta sen sijaan, että olisi vaivauduttu tekemään joku oikea softa (tai nykyään kai pitäisi sanoa "äppi")?

[rätkä]

Pääosin vanhempia on kiinnostanut lastensa koulussa pärjääminen ja läksyjäkin on kuulusteltu kotona. Tietokoneitakin ja telkkaria on sammuteltu jotta läksyt on saatu tehtyä. Käytännön lukutaidottomana koulujärjestelmän ovat läpäisseet vain synnynnäiset vajokit ja heimokansalaiset.
Unelmaan kuuluu kasvava kansanosa, jossa vanhemmatkaan eivät osaa lukea saati laskea eikä siis lastenkaan pärjääminen kiinnosta. Tavoitteet ovat toisaalla. Jos ei tämä kehitys suista Pisa-tuloksia sinne minne ne tällä opetusjärjestelmällä kuuluvatkin, olisi kyseessä ihme. Kone-Insinöörin tai sydänkirurgin ei jatkossa tarvitse läpäistä peruskoulua.

[guest1783]

Ei huh huh, eli siis kaikki oppimateriaalit, tehtävät ja kokeet ovat jossain "opetuspalveluntarjoajan" pilvipalvelimella? Ihan en sentään uskonut, että tätä hommaa onnistuttaisiin kusemaan näin majesteettisesti.  Veikkaanpa vielä, että koko komeutta käytetään jonkun helvetin ankean, paskan ja bugisen selainkäyttöliittymän kautta sen sijaan, että olisi vaivauduttu tekemään joku oikea softa (tai nykyään kai pitäisi sanoa "äppi")?

Ei sentään noin huonosti ole, että kaikki materiaali olisi vain yhdessä paikassa saatavilla. Sähköisiä oppikirjoja käytetään kustantajan sivujen kautta kirjautumalla. Kokeet tehdään koulun omassa verkkoympäristössä (moodle yms.). Mutta homma ei toimi, kun on riittävästi käyttäjiä tai sitten jostakin muusta syystä. Ongelmia tuntuu olevan monenlaisia. Jatkuva kirjautuminen, odottaminen jne. vie aikaa varsinaiselta opiskelulta.

[simppali]

Ylioppilaskirjoitusten digiloikka on aiheuttanut hurmosmaista hyväksyntää,toinen lapsukainen on tässä mukana,onneksi ´loikka sisältää reaaliaineita ja kieliä joissa on mahdollista opiskelijan oman tulkinnan vaikutus arvosanaan.

Mutta eksaktin aineen kyseessä ollen esim. matematiikka, jota ei voi muutella oman mielensä mukaan,tulee ongelma.

Jos pitää ratkaista joku yhtälö, niin vastaus on sama kaikkialla maailmassa, mutta nykyinen peruskoulu antaa niukat eväät,mihinkään.

[Rahikainen]

Mutta ennen kaikkea koulutuksesta pitäisi seurata jotain hyötyä. Työttömäksi kouluttautuminen ei motivoi.

Ei pitäisi ajatella niin, että muodollinen koulutus on kaikki kaikessa. Ainakaan ei pidä rakentaa jotain verovaroin tuettuja palkkiotyöpaikkoja muodollisen koulutuksen suorittajille.

Ei nyt puhuta muodollisesta koulutuksesta vaan ihan lasten koulunkäynnistä.

Ai työttömäksi opiskelevista lapsista?

Koulunkäyntiä ja opiskelua voidaan kehittää maailman tappiin, mutta miten niitä uusia työpaikkoja luodaan? Jo nyt korkeastikoulutettuja valmistuu suoraan kortistoon ja ylikoulutusta tunnutaan valittelevan haastattelutilanteissa.

Toisinsanoen näissä Suomen kouluja ja ylipäätään koulutusta koskevissa keskisteluissa jää usein häiritsemään ajoittain jokseenkin sokea koulutususkovaisuus. Koulunkäynti on näennäisesti ilmaista, kuten opiskelukin periaatteessa, mutta saattaa loppujen lopuksi koitua kalliiksi yhteiskunnalle.

Vaikka ne lapset olisivat miten vihmeriä, opetus kaikin puolin hyvätasoista, oppiminen sujuisi erinomaisesti kansainvälisestikin mitattavalla tasolla ja lapset suuntautuisivat muillekin koulutusasteille kuin korkeakoulutukseen, löytyykö heille aikanaan työtä? Tällä hetkellä esim. pätevistä opettajista on ylitarjontaa ja pelkistä sijaisuuksista taistellaan näiden pätevien kesken eri puolilla maata.

Huiput ovat erikseen ja aina on niitä nokkelia oman tiensä kulkijoita jotka löytävät paikkansa. Mutta entäpä muut?