IS: Lehdet: Suomen koulutusihme romahtamassa

[Fjödörör Räkinen]

Huiput ovat erikseen ja aina on niitä nokkelia oman tiensä kulkijoita jotka löytävät paikkansa. Mutta entäpä muut?

Massatyöttömyys on tulevaisuuden kuva. Kysymys on vain siitä, millä aikavälillä tekniikka syrjäyttää ihmisen. Parhaimmat tietenkin saavat työtä jatkossakin, mutta tosiasia on, että noin puolet kansalaisista on tulevaisuuden yhteiskunnassa hyödyttömiä.

[Bwana]

Joo, se meinaa edelleen sitä että ne ikäluokkansa kuusi-seitsemän neroa saavat edelleen löytää ihan itse sen erityisosaamisalueensa. Meidän kannattaa keskittää paukut pesäpallotermein ns. kakkoskärkeen. Kansakuntana me tuskin tulemme osumaan AIV:n (joka olisi pitänyt aikanaan hyödyntää paljon härskimmin) ja Nokia kaltaiseen innovaation kultasuoneen ihan heti uudestaan. Meidän paras vaihtoehtomme on kouluttaa väkeä siihen, että he ovat valmiita ottamaan maailman innovaatioita käyttöön sujuvasti. Ja ehkä sitä kautta luoda innovaatioita, miksei myös konepuolellekin. Pelifirmoista tästä jo esimerkkejä onkin.

Suomalaiset peliohjelmoijat ovat itse oppineita. Kaikki. Nämä kaverit paukuttivat koodia kuusnepoilla ja amigoilla vuosikymmeniä sitten. Ja kuuluivat demoskeneen. Sieltä se huipputason osaaminen on peräisin, ei koulunpenkiltä.

Kun nämä hemmot toteavat, että rahaa on tarpeeksi ja nyt on kiva jäädä pois työelämästä, ei suomalainen peliteollisuus siitä enää nouse.

Tämä maa ei pysty kouluttamaan oikeita menestyjiä, he ovat itse oppineita.

Enhän minä muuta väittänytkään pelintekijöiden maailmasta. Silti noiden menestyjienkin kognitiivisia taitoja  ja yhdistelykykyä on koulittu/saatettu matkaan suomalaisessa yleissivistävässä peruskoulussa.

[Eino P. Keravalta]

Huiput ovat erikseen ja aina on niitä nokkelia oman tiensä kulkijoita jotka löytävät paikkansa. Mutta entäpä muut?

Massatyöttömyys on tulevaisuuden kuva. Kysymys on vain siitä, millä aikavälillä tekniikka syrjäyttää ihmisen. Parhaimmat tietenkin saavat työtä jatkossakin, mutta tosiasia on, että noin puolet kansalaisista on tulevaisuuden yhteiskunnassa hyödyttömiä.

Ja tämä on yhteiskunnassa, jossa väestön muodostaa koulutettu, ÄO100-ihmiset.

Mitä siis tekisimme lukutaidottomilla ÄO80-keharimaalaisilla, jotka vielä ovat kulttuurillisesti sopimattomia toimimaan eurooppalaisessa ympäristössä?

Tosin eihän siitä ole montaa vuotta kun Jyrki Katainen esitti, että me tarvitsemme 1,8 miljoonaa vähäjärkistä ja lukutaidotonta keharimaalaista maamme pelastukseksi..

[ISO]

Tosin eihän siitä ole montaa vuotta kun Jyrki Katainen esitti, että me tarvitsemme 1,8 miljoonaa vähäjärkistä ja lukutaidotonta keharimaalaista maamme pelastukseksi..

Se tais olla samoihin aikoihin kun kataisen jykä hamusi itselleen hillotolppaa EUsta.

Mitäpä sitä Suomalaisista välittämään, kunhan itse pääsee tolpalle hilloa kaapimaan.

Maanpetturuudesta syyte, ja tuomio.

[Ari-Lee]

Huiput ovat erikseen ja aina on niitä nokkelia oman tiensä kulkijoita jotka löytävät paikkansa. Mutta entäpä muut?

Massatyöttömyys on tulevaisuuden kuva. Kysymys on vain siitä, millä aikavälillä tekniikka syrjäyttää ihmisen. Parhaimmat tietenkin saavat työtä jatkossakin, mutta tosiasia on, että noin puolet kansalaisista on tulevaisuuden yhteiskunnassa hyödyttömiä.

Ei pelkästään hyödyttömiä vaan myös haitallisia. Ja uskallanpa väittää, että 50% on liian alakanttiin, koska se on jo nykyisellään näin vinossa asennossa. Hyödyttömät ja haitalliset tavallaan kumoavat tekniikan syrjäyttävän vaikutuksen. Heitä paapomaan tarvitaan vielä väkeä julkiselle sektorille. Tietysti jos turvallisuus ja sairaanhoito aletaan hoitamaan roboteilla on ihminen jo turha. Keinoälyä ei ole onneksi vielä kehitetty.

[Outo olio]

Nuorten tietotekniset taidot ovat siis heikentyneet, koska monet perheet ovat luopuneet pöytätietokoneista ja jopa läppäreistä ja siirtyneet älypuhelinten ja tablettien käyttäjäksi. Älypuhelimet ja tabletit on tarkoitettu passiiviselle viihteen kuluttajalle, niillä voi lähinnä pelata, katsoa videoita ja selata nettiä. Mitään hyödyllistä niillä ei juurikaan voi tehdä, ei edes kirjoittaa.

En ole eri mieltä viestisi kanssa, mutta lisään, että tabletitkin voivat olla hyödyllisiä kapistuksia. Itse olen jo vuosia lukenut aina bussissa englanninkielisiä tietokirjoja, historian kirjoja, tekniikan kirjoja, yleistajuisia fysiikan kirjoja, analyyttisen kemian kirjoja, jne. (Jätän mainitsematta, mistä kirjat ovat peräisin, ettei vaan Fobba tule ja vie koneita.) Siinä on joka päivä noin tunnin bussimatka suuntaansa tullut käytetyksi hyödylliseen. Samoin kotona voi röhnöttää sohvalla ja lukea laitteella. Jos yksi kirja alkaa kyllästyttää, voi parillä sormen tökkäisyllä vaihtaa toiseen kirjaan, ihan eri aihealueen kirjaan, ja vaikka erikieliseen. Eli se on myös valintakysymys, että mitä niillä laitteilla tekee.

[Parsifal]

Suomalainen malli on sinänsä ihan hyvä. Sama malli kopioitiin Viroon ja nyt se on jossakin määrin kansainvälisessä vertailussa jopa Suomea parempia. Ovat vetäneet meidän ohi 25 vuodessa samalla mallilla. Ja virolaiset pääsee kehittämään systeemiään ilman kehitysmaalaisten nakertamista. Turhan matuilun lopettaminen lopettaa myös koulujen kehitysmaakaaoksen ja vapauttaa rahaa ja aikaa laittaa kouluja parempaan kuntoon.

Neuvostomiehityksen päätyttyä Virossa ja monissa muissa Itä-Euroopan maassa suoritettiin lustraatio, eli kommunistit, sosialistit ja muut petolliset ryssänkätyrit potkittiin helvettiin kaikesta päätöksenteosta ja kaikista vastuullisista tehtävistä; roskaväelle annettiin siis elinikäinen porttikielto politiikkaan ja tärkeisiin virkoihin. Seurauksena on, että Virossa edes yritetään noudattaa tervettä järkeä; kopioidaan hyvät ideat ja hylätään paskat. Ja kun virolaisilla on vielä entuudestaan riesanaan ongelmallinen venäläisväestö, ei siellä todellakaan kaivata ählämsählämiä.

[Möhömaha]

Vilkuilen usein pienyrittäjä Jari Parantaisen blogia, joka usein haastaa luutuneitä näkemyksiä.
Hön väittää- hyvin perustellen- miksi koulutus ei tee valtiosta vaurasta.

Eilen eduskunnassa keskusteltiin taas kiivaasti. Monet kansanedustajat tuntuivat uskovan, että maamme vauraus on seurausta hyvin koulutetuista kansalaisista.Nythän on vain niin, että syyt ja seuraukset saattavat taas kerran mennä suloisesti sekaisin.
Ehkä vauraalla maalla on vain varaa kouluttaa ihmisiään. Mutta siitä on hyvin vähän näyttöä, että jonkin maan menestys olisi juuri koulutuksen ansiota.
Asiaa hämärtää ilmiö, jota kutsun ooppera-efektiksi. Jokaisella sivistyneellä maalla täytyy olla oma pönäkkä lauluteatterilaitos, maksoi mitä maksoi. Muuten kansakunta ei ilmeisesti täytä vakavasti otettavan valtion tunnusmerkkejä.
Aivan vastaavasti jokaisella sivistysmaalla tulee olla yliopistoja, tohtoreita ja perustutkimusta. Muuten se vaikuttaisi joltain kuppaiselta kehitysmaalta.
...
Koulutuksen nimiin vannovien kannalta murheellisinta on kuitenkin se, että faktat eivät tue heidän uskomuksiaan sivistyksen vaikutuksista.
Esimerkiksi yksi kautta aikain menestyneimmistä maista on ilman muuta Sveitsi. Hassua kyllä, sveitsiläisten koulutustaso on hyvin vaatimaton verrattuna muuhun Eurooppaan. Kirpun kokoinen valtio on sen sijaan tunnettu mestari-kisälli-mallistaan. Viisaus on kertynyt ja siirtynyt polvelta toiselle käytännön työssä ja suullisesti – ei niinkään muodollisen koulutuksen avulla.

Taleb viittaa kirjassaan entisen Maailmanpankin ekonomisti Lant Pritchetin empiiriseen tutkimukseen (Where Has All the Education Gone?).
Paperin päätelmät ovat karuja:
Koulutus ei ole mikään patenttilääke niin, että investoinnit opintoihin kasvattaisivat kansalaisten keskimääräistä tulotasoa.

Päinvastainen sen sijaan on ilmiselvästi totta. Mitä rikkaampi maa, sitä enemmän sillä on taipumusta sivistää väestöään.
Pritchet ei kuitenkaan väitä, etteikö koulutuksesta seuraisi monia muita hyötyjä. Totta kai sillä on vaikutusta yksittäisten ihmisten uramahdollisuuksiin. Lisäksi se esimerkiksi vähentää lapsikuolleisuutta.

Kansanedustajamme kuitenkin paasaavat nimenomaan siitä, miten koulutus saa Suomi-nimisen valtion menestymään. Moiset väitteet perustuvat
enemmän uskoon kuin tietoon.

Ehkä kansanedustajat tarvitsisivat enemmän koulutusta?

[Kyklooppi]

Taitaa olla niin että maa ja kansa romahtaa kautta linjan, uutta nousua on haettava pohjamudista.
Joku viisas voisi katsoa menneeseen ja huomata miten koulujärjestelmä toimi silloin kun luotiin
pohjaa kansakunnan menestykselle.