IS: Lehdet: Suomen koulutusihme romahtamassa

[Boon Choo]

Kasvatustieteen professori Raija Hämäläinen listaa Ilta-Sanomille kolme kovaa valttia Suomen koulutusjärjestelmän uuteen nousuun.

1. Digiloikka auttaa
2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia
3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005127938.html

Läjä unelmahöttöä professori-tasolta. Voi olla osa koulutusjärjestelmän uutta nousua, mutta alavireen oikeista syistä ei voida puhua. Kun oikeita syitä ei saa tunnistaa, niitä paikataan epätoivoisesti toisaalta. Digiloikkaa kurinpito-ongelmiin..

[Impi Waara]

Miten niin romahtamassa? Se on jo romahtanut ja alamäki jatkuu, etenkin poikien kohdalla. Eikä se ongelma ole esitetylla unelmahöttöhöpötyksillä poistettavissa.

[SmallFish]

Professori luettelee siinä kolme ehkä väsyneintä keinoa, mitkä on jo viimeisen 10 vuoden aikana kaivettu esiin jokaiseen ongelmaan.

Tälläiset ulostulot lähinnä vahvistavat sitä tunnelmaa, että Suomen loppuromahdus alkaa olla näköpiirissä.

[Tappivanukas]

1 Lelut pois, kirja ja kynä käteen.
2 Ahkeruus ja kova työ takaisin kunniaan.
3 Vähemmän turhaa lätinää, panostetaan asialliseen viestintään.

Näillä mentäisiin ellei puolet ikäluokasta olisi kultamunia, jollain lailla vammaisia tai spesiaaleja. Näille nyt on aina rima matalammalla.

Mutta ennen kaikkea koulutuksesta pitäisi seurata jotain hyötyä. Työttömäksi kouluttautuminen ei motivoi.

[maltti on valttia]

Miten niin romahtamassa? Se on jo romahtanut ja alamäki jatkuu, etenkin poikien kohdalla. Eikä se ongelma ole esitetylla unelmahöttöhöpötyksillä poistettavissa.

Niin, ole huoletta,  kyse on hitaudesta hitaat huomaa vasta nyt sen mikä on tapahtunut jo vuosia sitten.

[Impi Waara]

^Sorvaisin kohtaa 1 seuraavasti: pienille poijille lelujen ja leikkimisen kautta on mahdollisuus opettaa monia asioita. Pienet pojat, jolle natiaisina vanhemmat lukevat ja tekevät lukemisesta tuttua, eivät ole aivan pihalla, kun koulussa (toivottavasti) laitetaan eteen kirja, paperia ja kynä. Mallioppinen on muuten valtavan hieno homma silloin, kun mallit ovat positiivisia.

[törö]

Ehkä kannattaisi lähteä siitä, ettei lukutaito ole tulevaisuudessa kovinkaan tärkeä, koska yhä useampi suomalainen ei opi lukemaan kunnolla. Digiloikkaa ja erilaisia tapoja oppia voisi käyttää siihen, että löydettäisiin korvaavia keinoja erilaisiin tilanteisiin.

Alkeellisella kuvakirjoituksella selviäisi monesta tilanteesta, koska on helppo oppia pari kymmentä symbolia, jotka esittävät sitä, mitä ne tarkoittavat. Kaiken sitä vaikeamman voisi korvata puheella, joka on helppo säilöä ja välittää eteenpäin digimaailmassa.

Kokeita varten tarvittaisiin pieniä äänieristettyjä koppeja, etteivät muut kuulisi vastauksia, mutta tätä voitaisiin markkinoida maailmalle edistyksenä. Suomalaiset olisivat kehittäneet koulun, jossa ei tarvitse osata lukea enää ollenkaan.

Matematiikassa menee jo niin huonosti, että tuskin sovellus, joka yrittää arvata, mitä sille esitetty kysymys tarkoittaa, pärjäisi enää paljon huonommin. Nykyäänkään ei osata laskea lainan korkoa siksi, että opetustyössä käytetään hömppäpropagandaesimerkkejä, jotka eivät ole tästä maailmasta, joten mitään ei oikeastaan menetettäisi sillä, ettei vastaavia laskutoimituksia osattaisi tehdä missään yhteydessä.

[Profit]

Mutta ennen kaikkea koulutuksesta pitäisi seurata jotain hyötyä. Työttömäksi kouluttautuminen ei motivoi.

Ei pitäisi ajatella niin, että muodollinen koulutus on kaikki kaikessa. Ainakaan ei pidä rakentaa jotain verovaroin tuettuja palkkiotyöpaikkoja muodollisen koulutuksen suorittajille.

Tuottamattomia aloja pitäisi karsia.

[JJohannes]

Ylellä oli hiljattain hyvä uutinen "digiloikasta": http://yle.fi/uutiset/3-9491040

"Digiloikka" ja "diginatiivius" ovat vaarallisia harhoja, joissa oletetaan, että ennen ei tiedetty tietotekniikasta mitään eikä sitä osattu hyödyntää ja nyt kun "diginatiivit" ottavat "digiloikan" niin kaikki koulutuksen ja talouden ongelmat ratkeavat kuin itsestään. Tosiasiassa nuorten tietotekniset taidot ovat pikemminkin heikentyneet ja vielä 2000-luvun alussa sormi suussa olleet jälkikasvultaan apua pyytäneet vanhemmat ovat ottaneet heidät kiinni ja tottuneet tietotekniikan käyttöön. Eikä tietenkään pidä unohtaa, että ensimmäiset mikrotietokoneet tulivat työpaikoilla jo 80-luvulla ja niiden käyttäjät, nyt 50-60-vuotiaat ihmiset, olivat oikeastaan ensimmäisiä "diginatiiveja", ainakin melkein. Samoin tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa junnaa käytännössä paikallaan, koska mitään oikeita ideoita ei kellään ole. Joitain asioita voi toki pelillistää, voidaan tehdä joitain virtuaalioppimateriaaleja jne. mutta näitäkin on ollut 80-luvulta lähtien eivätkä ne silloinkaan korvanneet perinteistä opiskelua.

Nuorten tietotekniset taidot ovat siis heikentyneet, koska monet perheet ovat luopuneet pöytätietokoneista ja jopa läppäreistä ja siirtyneet älypuhelinten ja tablettien käyttäjäksi. Älypuhelimet ja tabletit on tarkoitettu passiiviselle viihteen kuluttajalle, niillä voi lähinnä pelata, katsoa videoita ja selata nettiä. Mitään hyödyllistä niillä ei juurikaan voi tehdä, ei edes kirjoittaa. Muistan kun 2000-luvun alussa oli irkissä tietyillä kanavilla tapana naureskella teinityttöjen Demi-lehden keskustelupalstalle. Huomionarvoista oli, että palstaa silloin tällöin lueskeltuani huomasin kuinka monet teinitytöt olivat tuolloin onnistuneesti warettaneet itselleen Adobe Photoshopin ja opetelleet käyttämään sitä. Nykyään 95% nuorisosta hakee tietotekniikasta vain viihdettä.

Eli niin, tsänssit minkään "digiloikan" onnistumiselle oikeastaan pikemminkin jo hukattiin. Kalliiden iPadien hankkiminen jollekin eskari-ikäisille ei muuta mitään.

[Tappivanukas]

Mutta ennen kaikkea koulutuksesta pitäisi seurata jotain hyötyä. Työttömäksi kouluttautuminen ei motivoi.

Ei pitäisi ajatella niin, että muodollinen koulutus on kaikki kaikessa. Ainakaan ei pidä rakentaa jotain verovaroin tuettuja palkkiotyöpaikkoja muodollisen koulutuksen suorittajille.

Ei nyt puhuta muodollisesta koulutuksesta vaan ihan lasten koulunkäynnistä.

[Profit]

Mutta ennen kaikkea koulutuksesta pitäisi seurata jotain hyötyä. Työttömäksi kouluttautuminen ei motivoi.

Ei pitäisi ajatella niin, että muodollinen koulutus on kaikki kaikessa. Ainakaan ei pidä rakentaa jotain verovaroin tuettuja palkkiotyöpaikkoja muodollisen koulutuksen suorittajille.

Ei nyt puhuta muodollisesta koulutuksesta vaan ihan lasten koulunkäynnistä.

Ai työttömäksi opiskelevista lapsista?

[Finis Finlandiae]

Koko koulutusihme on pelkkä meemi!
Mitään sellaista ei ole olemassakaan - aivan kuten "ei Suomen kansaakaan".

On vain kohtuuälykkäitä, jokseenkin kurinalaisia kantasuomalaispenskoja, jotka tykkäävät hoitaa kouluhomman siinä missä muutkin teiniduunit. Lisäksi on kohtuupäteviä, osin ylikoulutettuja!, opettajia, jotka perinteisellä levysoitintyylillä soittavat opin ilosanomaa.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Oppilasaine tyhmistyy maahanmuuton myötä, eikä ole enää niin kurinalaista. Opettajien aika menee paimentaessa häirikköjä, ja uudet modernit opetusmenetelmät enemmän tai vähemmän kusevat. Rapautuminen kiihtyy.

[Profit]

Mitään hyödyllistä niillä ei juurikaan voi tehdä, ei edes kirjoittaa. Muistan kun 2000-luvun alussa oli irkissä tietyillä kanavilla tapana naureskella teinityttöjen Demi-lehden keskustelupalstalle.

Niillä voi lukea kirjoja ja katsella uutisia. Joissain malleissa on myös näyttöön kirjoittava kynä, ja erillinen näppäimistö on saatavilla useimpiin laitteisiin.

Hommallekin voi kirjoittaa melko kivuttomasti ilman näppistäkin.

[Tappivanukas]

No viime kädessä kyse on tietysti johonkin työhön opiskelusta. Mutta nämä aloituspostin kohdat 1-3 ovat selkeästi koululaiselle, ei opiskelijalle suunnattuja.

Jos digiloikan on tarkoitus pelastaa myös keskiasteen ja korkeamman asteen opiskelijat, luoja meitä varjelkoon.

[törö]

Ylellä oli hiljattain hyvä uutinen "digiloikasta": http://yle.fi/uutiset/3-9491040

"Digiloikka" ja "diginatiivius" ovat vaarallisia harhoja, joissa oletetaan, että ennen ei tiedetty tietotekniikasta mitään eikä sitä osattu hyödyntää ja nyt kun "diginatiivit" ottavat "digiloikan" niin kaikki koulutuksen ja talouden ongelmat ratkeavat kuin itsestään. Tosiasiassa nuorten tietotekniset taidot ovat pikemminkin heikentyneet ja vielä 2000-luvun alussa sormi suussa olleet jälkikasvultaan apua pyytäneet vanhemmat ovat ottaneet heidät kiinni ja tottuneet tietotekniikan käyttöön. Eikä tietenkään pidä unohtaa, että ensimmäiset mikrotietokoneet tulivat työpaikoilla jo 80-luvulla ja niiden käyttäjät, nyt 50-60-vuotiaat ihmiset, olivat oikeastaan ensimmäisiä "diginatiiveja", ainakin melkein. Samoin tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa junnaa käytännössä paikallaan, koska mitään oikeita ideoita ei kellään ole. Joitain asioita voi toki pelillistää, voidaan tehdä joitain virtuaalioppimateriaaleja jne. mutta näitäkin on ollut 80-luvulta lähtien eivätkä ne silloinkaan korvanneet perinteistä opiskelua.

Nuorten tietotekniset taidot ovat siis heikentyneet, koska monet perheet ovat luopuneet pöytätietokoneista ja jopa läppäreistä ja siirtyneet älypuhelinten ja tablettien käyttäjäksi. Älypuhelimet ja tabletit on tarkoitettu passiiviselle viihteen kuluttajalle, niillä voi lähinnä pelata, katsoa videoita ja selata nettiä. Mitään hyödyllistä niillä ei juurikaan voi tehdä, ei edes kirjoittaa. Muistan kun 2000-luvun alussa oli irkissä tietyillä kanavilla tapana naureskella teinityttöjen Demi-lehden keskustelupalstalle. Huomionarvoista oli, että palstaa silloin tällöin lueskeltuani huomasin kuinka monet teinitytöt olivat tuolloin onnistuneesti warettaneet itselleen Adobe Photoshopin ja opetelleet käyttämään sitä. Nykyään 95% nuorisosta hakee tietotekniikasta vain viihdettä.

Eli niin, tsänssit minkään "digiloikan" onnistumiselle oikeastaan pikemminkin jo hukattiin. Kalliiden iPadien hankkiminen jollekin eskari-ikäisille ei muuta mitään.

Digiloikka on luonut hybridiympäristön, jossa pitää hätääntyä ja juosta ympyrää, koska jonkun RT:n välittämä kybersisältö ei avaudu. Luetun ymmärtäminen auttaisi, mutta sekin kuuluu katoamassa oleviin kansanperinteisiin.

4chan alkaa olla yleisen mielipiteen muodostumisessa iso tekijä, koska sinne on keskittynyt paljon tärkeintä osaamisen lajia. Poliitikotkin mesoavat somessa suunnilleen sitä mitä trollit haluavat, koska hyvälle meemille löytyy käyttöä tykkäyksien ja jakojen metsästämiseksi menneessä keskustelussa.

[Sydämistynyt]

Tämä uutinen on jo vuodelta 2014, ja sen jälkeen maahan on lampsinut lisää "lapsia" ja yhdistettyjä perheenjäseniä:

Maahanmuuttajalasten kouluosaaminen laahaa jäljessä


KOTIMAA Turun Sanomat 8.3.2014 8:22 8

Maahanmuuttajien ja kantaväestön Pisa-tuloksissa on Suomessa suurempi ero kuin missään muualla Euroopassa.

Maahanmuuttajataustaisten lasten osaaminen on keskimäärin 2–3 kouluvuotta jäljessä muiden tasosta, ilmenee vuoden 2012 Pisa-tutkimuksesta.

Moni maahanmuuttajaperheiden koululainen kokee, että opettajat odottavat heiltä vähemmän kuin muilta lapsilta.

Etnisen taustan merkitystä oppimiseen selvitetään tutkimuksessa, joka valmistuu kesään mennessä. Tutkijan mukaan nyt saadut tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajia on mahdollista tukea koulussa tehokkaammin.

– Viime vuosina maahanmuuttajien määrä kouluissa on jyrkästi lisääntynyt. Voi kysyä, ovatko opettajat saaneet vastaavasti kulttuurisen osaamisen lisäkoulutusta, sanoo tutkijaryhmään kuuluva Heidi Harju-Luukkainen.

TS–STT

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/604488/Maahanmuuttajalasten+kouluosaaminen+laahaa+jaljessa

[ämpee]

Kasvatustieteen professori Raija Hämäläinen listaa Ilta-Sanomille kolme kovaa valttia Suomen koulutusjärjestelmän uuteen nousuun.

1. Digiloikka auttaa
2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia
3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla

1. Mitään digiloikkaa ei enää ole olemassakaan se on jo tehty, sillä kaikkein haavoittuvimmassakin asemassa olevilla on i-podit tallella uimismatkan jälkeen.
2. Laajempi oppimiskäsitys ei taatusti pelasta mitään.
3. Pitää nähtävästi uudestaan oppia, että vuorovaikutuksista puhuttaessa koulussa vain opettajalla on vuoro.

Kun kerran on kertaalleen jo saavutettu "oppimisihme" niin tuskin pyörää enää tarvitsee keksiä uudelleen.

[Profit]

Digikehitys vähentää erilaisten oppilaitosten merkitystä. Netissä on ilmaiseksi opiskeltavana ihan mitä tahansa. Voit katsella maailman huippukoulujen luentojakin kotikoneelta.

Joku lahjakas nuori voi olla peruskoulussa/lukiossa jo opiskellut yliopistotason matemaatikoksi.

[simppali]

Tuntuu,että mainostettu digiloikka on mennyt kilpavarusteluksi läppäreiden,puhelimien ja tablettien osalta.

Nuorimmainen totesi ilmoitusluontoisesti,että hänen läppäri on nolo,prossan pitää olla i7,muistia väh.12G,nopea kovo ssd,,jne ei muuten ehkä pärjää, kysyin että missä ei pärjää?..jossain pelissäkö?

Juteltiin luokanvalvojan kanssa ns. oppilastapaamisessa,opettaja selitti uutta opetussuunnitelmaa, eli luki paperista erilaisia tavoitteita,suunnitelmia ja toteutumisen arviointeja,oltiin emännän kanssa suut ympyröinä,eli ei oikein mennyt ajukoppiin, vaikka yliopistoa on molemmilla istuttuna valmistumiseen saakka.

Sanoin opettajalle,että nyt ei oikein asiat avautuneet,opettaja, alalla lähes 30-vuotta ollut totesi saman.

Eli,jos  hienot pseudokaaviot ja jossain opetusministeriön työryhmässä tehdyt suunnitelmat kiitävät opettajan päälaen yli,niin miten opettaja pystyy määrittelemään oppimisen arvioinnin oppilasta kohtaan oikeaksi?

Sitten päälle laitetaan kaikki erityspedagogiikkaa tarvitsevat, jotka on siirretty tavalliseen luokkaan, joista osa ei osaa lukea, osaa ei kiinnosta ja jotkut ovat muuten vaan hieman ulkona.

[törö]

Kun kerran on kertaalleen jo saavutettu "oppimisihme" niin tuskin pyörää enää tarvitsee keksiä uudelleen.

Eivät nämä nykyiset sankarit pysty keksimään pyörää edes mallista katsoen. Pitää olla jotain kulmikkaampaan, ettei se näytä liian selvästi plagioidulta.

Opetuksen tulevaisuus on selvästi se, että arvosanoista luovutaan ja rimaa madalletaan sitä mukaa kun oppilaat laiskistuvat, koska se on jo nykyisin pelkkää oppimistulosten tuijottamista ja kriteerit ovat niin kummalliset, että onnistumiseksi voidaan helposti lukea sekin, ettei oppilas osaa juuri mitään. Riittää kun muistaa sen, mitä vaikka monikulttuurista on hoettu, ja osaa kirjoittaa aineen, jossa ainakin sisältö on kohdallaan. Joku sitten tulkitsee sisällön siten, että oppilas on oppinut jotain olennaista.

Joskus muinoin tällaista pidettiin riman alittamisena, koska oppilaan omasta järjestä ei näy mitään merkkejä, mutta totalitarismia kohti suunnistavassa hömppäyhteiskunnassa se on päinvastoin ansio.

Totalitarismin kehittymisessä on aina tärkeää nollata osaamisen arvo, jotta pelkkä pätemisen tarve voidaan vapauttaa. Kulakit tai juutalaiset ovat kansan vihollisia ja koko maa on lopulta raunioina jollei löydy Stalinin kaltaista tyyppiä pitämään luuserit aisoissa.

Meillä on nyt sellainen tilanne, että konservatiivihallitus on fundeerannut, että trukkikuski varmaan pystyy hoitamaan oikeusministerin hommat vasemmalla kädellä ja tilanne on vaikea kun prole ei pärjääkään. Hommat pitäisi saada hoidettua, mutta silti ei tee mieli myöntää, ettei joku pystymetsästä reväisty juntti edustakaan parasta mahdollista osaamista, koska se asettaisi ihmiset epätasa-arvoiseen asetelmaan. Pahimmillaan oikeusministeriltä alettaisiin taas edellyttää alan koulutusta eikä se ole aitoa demokratiaa.

Vaihtoehdot ovat samaa marxilaista höttöä muilla nimikkeillä, ja vaiheessa b) proletariaatti ryhtyy aina tappelemaan. Venäläisiä ei kiinnosta ja niillä on sen verran ylivoimaa, että ne pystyvät päättämään näistä asioista itse, joten ei tarvitse hämmästyä jos Suomen loistava tulevaisuus onkin sisällissota.

[Bwana]

Mennään numeropelillä:

Suomalainen koululaitos tuotti maailman parhaiten koulutetun/fiksuimman alakolmannes-populaation. Kellokäyrällä siis. Pärjäsivät keskimääräistä paremmin maailmassa.

Sitten sattui Nokia. Joka siis oli loppupeleissä tuon järjestelmän tuotos. Mutta loppupeleissä ihan helvetin iso sattuma myös. Suomi oli oikeasti ttu koko maailman kehityksen kärjessä voimakkaasti kehittyvällä uudella alalla. Alettiin puhua yksilöistä jotka saivat tuon aikaan.

On totta että koululaitos ei ole kiinnittänyt huomiota,Kari Uusikylää lukuunottamatta, ns. lahjakkaiden kasvattamiseen. "Hyvät pärjää aina".

Se ala-kolmannes ei tuota Nokian ihmettä luonut. Sori vaan. Ihan puhtaalla säkällä se ylä-kolmannes oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Minkään todennäköisyyslaskennan mukaan (puhumme nyt siis systeemistä, emme yksilöistä) noin ei tule tapahtumaan seuraavaan 300 vuoteen.

Jos luovumme yleissivistävästä (niinkuin nyt vähän valitettavasti näyttää) koululaitoksesta voimme heittää itsenäisyyden rippeillekin hyvästit. Yrittäisin silti edelleen "tasapäistää" koska ihan oikeita neroja ei 5,5 miljoonan kansakunta tuota kuin...

Joo, se meinaa edelleen sitä että ne ikäluokkansa kuusi-seitsemän neroa saavat edelleen löytää ihan itse sen erityisosaamisalueensa. Meidän kannattaa keskittää paukut pesäpallotermein ns. kakkoskärkeen. Kansakuntana me tuskin tulemme osumaan AIV:n (joka olisi pitänyt aikanaan hyödyntää paljon härskimmin) ja Nokia kaltaiseen innovaation kultasuoneen ihan heti uudestaan. Meidän paras vaihtoehtomme on kouluttaa väkeä siihen, että he ovat valmiita ottamaan maailman innovaatioita käyttöön sujuvasti. Ja ehkä sitä kautta luoda innovaatioita, miksei myös konepuolellekin. Pelifirmoista tästä jo esimerkkejä onkin.

Siihen koulutusmalliin kuuluu tietotekniikka. Siihen kuuluu myös kurinalainen opiskelu (ja toki ajoittainen hulluttelukin). Siihen kuuluu pakottaminen kokeilemaan asioita jotka eivät välttämättä kiinnosta. Se voi joskus poikia yllättävässä paikassa jos yksilö on opetettu ajattelemaan.

Meidän etu on iät ja ajat ollut laaja yleissivistys. Edes ne meidän nerot (osa ollut aika aspergereitä) eivät ole olleet ihan puhtaita idiot savanteja. Tai no, Alwar Aalto kouri bileissä ketä tahansa mimmiä koska, you know, Alwar Aalto.

Sori tajunnanvirrasta.

[Totti]

Kasvatustieteen professori Raija Hämäläinen listaa Ilta-Sanomille kolme kovaa valttia Suomen koulutusjärjestelmän uuteen nousuun.

1. Digiloikka auttaa
2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia
3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005127938.html

Läjä unelmahöttöä professori-tasolta.

Oikeastaan juuri nuo kolme juttua ovat merkittävä syy heikkenevään menestykseen.

Suomi menestyi koulutustutkimuksissa niin kauan kun pysyttiin PERINTEISISSÄ opettamismalleissa. Eli opettaja on luokan edessä, kirjoittaa taululle ja näyttää asioita. Oppilaat kuuntelevat, kopioivat, kyselevät, askartelevat ja kokeilevat.

1. Digiloikka auttaa

Joitain vuosia sitten alettiin ottamaan näitä ATK-härpäkkeitä luokkiin ja sen jälkeen tulokset ovat alkaneet laskemaan.

Lapset ovat yhä enemmän kiinni kaiken maailman laitteissa, joiden ohjelmat tekee kaiken heidän puolestaan. Koneilla myös pelaillaan ja nettaillaan keskellä tuntia, joka vie huomion pois opetuksesta.

Etenkin peruskoulussa ei tarvita mitään erityisiä ATK-taitoja vaan PERUSTAITOJA. Niihin kuuluu KÄSIN kirjoittaminen, PÄÄSSÄ laskeminen ja ITSE tekeminen.

Nyt nämä asiat ollaan yhä enemmän siirtämässä erinäisten tietokoneiden ja ohjelmien varaan. Ohjelmat tarjoavat sapluunan, jonka puitteissa raamitetaan oppiminen ja oivallus jää puuttumaan, kun ohjelmat ohjaavat oppilasta eteenpäin kohti päämäärää.

Oppimisesta tulee tämän myötä yhä enemmän eräänlaista rastiruutuun-kokeilua, joka kannustaa lasiakaan mieleen ja henkiseen lintsaamiseen.

2. Paljon osaamista erilaisista tavoista oppia. ... Ilmiömäinen oppiminen

3. Vuorovaikutustaitoja opitaan kaikilla tasoilla ... –Kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla opitaan vuorovaikutustaitoja

Ruotsissa tämä "ilmiöopetus" ja "vuorovaikutus" on johtanut täydelliseen auktoriteettien puutteeseen koulussa, kaaosmaisiin luokkiin ja kehnoihin tuloksiin.

Siellähän päätettiin jo vuosia sitten, että opettajien pitää olla oppilaiden kavereita, opetus siirrettiin luokan edestä luokan sisään (opettaja ei kirjoita taululle vaan rupattelee oppilaiden kanssa luokan keskellä) ja oppilaiden piti itse tutkia (ilmiöopetus) asioita.

Tämän kuvion ongelma on, että etenkin peruskoulun oppilaat eivät ole vastuuntuntoisia, eivät ajattele ennakoivasti ja abstraktisti eikä heillä ole tarpeeksi tietoa selvittää asioita itse.

Kun opettajasta tulee kaveri ("vuorovaikutus"), kunnioitus opettajaa kohtaan häviää ja oppilaat alkavat vaatimaan asioita kuten kavereilta vaaditaan (palveluksia, hyvityksiä, mukavuutta jne.). Tämä murentaa luokan moraalin ja luo ongelmia esim. läksyjen kanssa (joita Ruotsin koulussa ei sen takia juurikaan enää ole) kun opettaja ei kaverina voi vaatia mitään.

Sotku on täydellinen kun opettaja ei enää edes opeta kunnolla vaan vain ohjaa oppilaiden omatoimista "tutkimista". Siis ihmiset, joilla on hyvin vähän tietoa asioista, pitäisi jotenkin itseohjautuvasti edistää omaa koulutustaan.

Hyvin harva lapsi pystyy menestymään tällaisessa sekavassa ympäristössä, missä tiedon ankkuripisteet puuttuvat ja joutuu käytännössä kouluttamaan itsensä.


Suomen koulutulokset ovat laskussa koska koulua on alettu muuttamaan uusien muodikkaiden liberaalien pedagogisten ja toimimattomien teorioiden mukaan. Oppilas nähdään aivan liian vastuullisena ja aikuisena ihmisenä, jonka ajatellaan oppivan ilman kuria ja vaatimuksia enemmän tai vähemmän itseohjautuvasti.

Todellisuudessa oppimisen vapautta ja joustavuutta voi kasvattaa vain iän ja vastuuntunnon kasvaessa. Se mikä toimii 17-vuotiaalle ei toimi 14-vuotiaalle, se mikä toimii 14-vuotiaalle ei toimi 10 vuotiaalle.

Kaiken maailman muotioikkujen sijaan pitäisi palaa perinteiseen opetukseen, jossa oppilaille myös asetetaan vaatimuksia ja he joutuvat aktiivisesti osallistumaan tiedon keräämisen esim. omilla muistiinpanoilla. Juuri omat muistiinpanot on todettu olevan tehokkaimpia tapoja sisäistää uutta tietoa.

Ja sitten ne helvetin tietokoneet ja pelivehkeet pois luokista. Tietokone on työväline, jonka paikka on vasta myöhemmässä opetuksessa, missä se myös käytetään työvälineenä, ei opettajan korvaajana.

[internetsi]

Minusta Suomi ja Sverigestania oli suurin piirtein samanlaisia aikanaan, siis koulujen osalta. Virossa ei aikanaan ollut edes omia kouluja, koska olivat miehityksen alla ja miehityksen päätyttyä joutuivat rakentamaan koulusysteeminsä uudestaan.

2015 Pisa tulokset:

Matematiikassa paras Euroopan maa on Sveitsi sijalla kahdeksan ja seuraavana, yhdeksäntenä tulee Viro. Suomi on sijalla 13, Sverigestania on sijalla 24.

Tieteissä Viro on Euroopan kärkimaa, sijalla kolme ja Suomi Euroopan kakkonen, sijalla viisi. Sverigestania on sijalla 27.

Lukemisessa Suomi on Euroopan paras sijalla neljä, Viro on sijalla kuusi. Sverigestania on sijalla 17.

Sverigestania on päässyt hiomaan koulusysteemiään rauhassa viimeiset 150 vuotta ilman suurempia häiriötekijöitä. Suomessa on systeemejä muuteltu ja on ollut sisällissotaa, maailmansotaa, huomattavasti vähemmän rahaa ja on ollut lamaa sun muuta. Viro taas on luonut koulusysteeminsä tyhjästä 25 vuodessa ja alkuun rahaa ei ollut juuri lainkaan. Toki malli kopioitiin Suomesta. Voisi siis ajatella, että Sverigestania olisi aivan selvä ykkönen, Suomi taas kakkosena ja Viro kaukana takana. No, näin se ei mene, koska on muitakin muuttujia.

Sverigestanian Pisa-tulokset on romahdutettu kehitysmaalaisilla. Kouluissa on aivan kaamea kaaos päällänsä. Oppilaita raiskataan, pari päivää sitten tuli tieto, että yhdessä koulussa 12 vuotias poika oli raiskannut tyttöoppilaan. Kehitysmaalaisia miehiä tungetaan samaan paikkaan missä 13-16 vuotiaat käyvät koulua. Lisäksi toisen polven kehitysmaalaiset jengiytyy kuten vankiloissa ja lisäksi etniset konfliktit jatkuu kouluissa. Isoja joukkotappeluita ja mellakoita on tämän tästä. Lisäksi koulurakennuksia laitetaan paskaksi aivan hurjalla tahdilla.

Suomeen tämä koko kehitys on vasta tulossa. Se ei ole vielä läheskään sama pahimmissa kouluissa Helsingissä, mitä se on Sverigestanian lähes jokaisen vähänkään isomman paikkakunnan joissakin kouluissa.

Muitakin syitä löytyy, mutta niihin voidaan puuttua vain sellaisissa kouluissa missä ei ole kehitysmaaongelmaa. Luokassa suomalaisten oppilaiden ongelmiin ei voida puuttua, jos kymmenen arabia mölisee ja riehuu tunneilla miten sattuu.

[Eino P. Keravalta]

Digiloikka on loikka taaksepäin sivistyksessä, älynkäytössä ja kurinalaisuudessa. Mutta se on loikka eteenpäin laiskuudessa, viihteellisyydessä ja pinnallisuudessa.

[Bwana]

Digiloikka on loikka taaksepäin sivistyksessä, älynkäytössä ja kurinalaisuudessa. Mutta se on loikka eteenpäin laiskuudessa, viihteellisyydessä ja pinnallisuudessa.

Sen ei tarvitsisi olla. Valitettavasti se näyttää kyllä juuri tuolta.

[kriittinen_ajattelija]

Älykkyyttä lisääviä ravintolisiä koulun ruokalaan niin nousee PISA-tuloksetkin. Monet nykylapset syö varsin epäterveellisesti, eikä siten saavuta suurinta mahdollisuutta älykkyyttään, että pärjättäisiin paremmin tuossa turhassa PISA-testissä.

[Vesihiisi]

Joo, se meinaa edelleen sitä että ne ikäluokkansa kuusi-seitsemän neroa saavat edelleen löytää ihan itse sen erityisosaamisalueensa. Meidän kannattaa keskittää paukut pesäpallotermein ns. kakkoskärkeen. Kansakuntana me tuskin tulemme osumaan AIV:n (joka olisi pitänyt aikanaan hyödyntää paljon härskimmin) ja Nokia kaltaiseen innovaation kultasuoneen ihan heti uudestaan. Meidän paras vaihtoehtomme on kouluttaa väkeä siihen, että he ovat valmiita ottamaan maailman innovaatioita käyttöön sujuvasti. Ja ehkä sitä kautta luoda innovaatioita, miksei myös konepuolellekin. Pelifirmoista tästä jo esimerkkejä onkin.

Suomalaiset peliohjelmoijat ovat itse oppineita. Kaikki. Nämä kaverit paukuttivat koodia kuusnepoilla ja amigoilla vuosikymmeniä sitten. Ja kuuluivat demoskeneen. Sieltä se huipputason osaaminen on peräisin, ei koulunpenkiltä.

Kun nämä hemmot toteavat, että rahaa on tarpeeksi ja nyt on kiva jäädä pois työelämästä, ei suomalainen peliteollisuus siitä enää nouse.

Tämä maa ei pysty kouluttamaan oikeita menestyjiä, he ovat itse oppineita.

[Saturoitunut]

Joo, se meinaa edelleen sitä että ne ikäluokkansa kuusi-seitsemän neroa saavat edelleen löytää ihan itse sen erityisosaamisalueensa. Meidän kannattaa keskittää paukut pesäpallotermein ns. kakkoskärkeen. Kansakuntana me tuskin tulemme osumaan AIV:n (joka olisi pitänyt aikanaan hyödyntää paljon härskimmin) ja Nokia kaltaiseen innovaation kultasuoneen ihan heti uudestaan. Meidän paras vaihtoehtomme on kouluttaa väkeä siihen, että he ovat valmiita ottamaan maailman innovaatioita käyttöön sujuvasti. Ja ehkä sitä kautta luoda innovaatioita, miksei myös konepuolellekin. Pelifirmoista tästä jo esimerkkejä onkin.

Suomalaiset peliohjelmoijat ovat itse oppineita. Kaikki. Nämä kaverit paukuttivat koodia kuusnepoilla ja amigoilla vuosikymmeniä sitten. Ja kuuluivat demoskeneen. Sieltä se huipputason osaaminen on peräisin, ei koulunpenkiltä.

Kun nämä hemmot toteavat, että rahaa on tarpeeksi ja nyt on kiva jäädä pois työelämästä, ei suomalainen peliteollisuus siitä enää nouse.

Tämä maa ei pysty kouluttamaan oikeita menestyjiä, he ovat itse oppineita.

Huipputason osaaminen ei juuri liity. Peliohjelmointi on perinteisesti ollut verrattain huonosti palkattua ja edut ovat olleet niinikään huonot. Fiksut ovat menneet muualle töihin. Vain intohimoinen porukka on jäänyt.

[Skeptikko]

Suomalaiset peliohjelmoijat ovat itse oppineita. Kaikki. Nämä kaverit paukuttivat koodia kuusnepoilla ja amigoilla vuosikymmeniä sitten. Ja kuuluivat demoskeneen. Sieltä se huipputason osaaminen on peräisin, ei koulunpenkiltä.

Miten se ohjelmoinnin opetus peruskoulussa on nyt oikein tarkoitus toteuttaa? Ei kai sitä oikeasti toteuteta sillä kaistapäisellä aiemmin esillä olleella ajatuksella, että ohjelmointia opetellaan (kaikkien?) muiden aineiden opetuksen lomassa, mutta ei opeteta varsinaisesti erillisillä kursseilla ohjelmointia? Myöskään joku tunnin pikakoulutus opettajoille "koodauksesta", jotta he osaavat opettaa oppilaita, ei kuulosta oikein lupaavalta - vaan juuri sellaiselta kaistapäisyydeltä, jolla viime vuosina ollaan oltu romuttamassa opetusta muutenkin joidenkin muotihölmöilyjen nimissä. Muita hyviä esimerkkejä oii järkevien aineiden tuntien korvaaminen jollain draamalla, luopuminen suunnilleen kaikista muista paikollisista aineista lukiossa paitsi pakkoruotsista ja pakonomainen digitalisaation nimeen vannominen asioissa, joissa ei ollut näyttää mitään todellista kouriintuntuvaa hyötyä tai edes aiempien kurssien tasolla toimivaa opetussisältöä digitaalisesti toteutettuna...

[ismolento]

^Sorvaisin kohtaa 1 seuraavasti: pienille poijille lelujen ja leikkimisen kautta on mahdollisuus opettaa monia asioita. Pienet pojat, jolle natiaisina vanhemmat lukevat ja tekevät lukemisesta tuttua, eivät ole aivan pihalla, kun koulussa (toivottavasti) laitetaan eteen kirja, paperia ja kynä. Mallioppinen on muuten valtavan hieno homma silloin, kun mallit ovat positiivisia.

Epäilen vain, että lukemisesta ja varsinkin kirjoista (pl. koraani) luovutaan tasa-arvon nimissä kokonaan ja siirrytään i-Phoneen. Sen ja i-Slamin i-Rakit jms. näyttävät hallitsevan.