kilpailukyky tarkoittaa oikeasti kehnoa palkkaa

[Nuivanlinna]

Alkujaan ulkoistamista esiteltiin tyyliin tuottaa paikallisia pieniä yrittäjiä ja tuo työpaikkoja. Nyt alkaa olla melkoisen selvä että ne sosiaalialan pienet persoonallist yritykset (esim vanhainkodit) on ostettu suuremmille ja seuraavaksi kansainvälinen ahmatti nielaisee kotimaisen toiminnan lopullisesti. Ja työväen nämä voivat tuoda ihan mistä haluavat, pienten alueiden osaamattomuus takaa että tehdyt sopimukset ovat mahdollisimman surkeita palvelun ostajalle.

Boldattu kohta on siinä määrin jo sääntö, että moni pieni aloittava hoivapalveluyritys pyrkii jo alun alkaenkin tulemaan ostetuksi isolle veroparasiittiyhtiölle. Tämä on kummallekin osapuolelle tuottoisaa, koska pieni firma hankkii paikallistuntemuksellaan asiakaskunnan ja ajaa toiminnan käyntiin, pyörittää toimintaa 3-5 vuotta itse ja sitten myynti. Ison firmankaan ei tarvitse toiminnan käynnistämiseen panostaa mitään, vaan saa kaupassa valmiiksi katetun pöydän.

[Raksa_Mies]

Huono kilpailukyky taas tarkoittaa sitä, että ihmisille jää vielä vähemmän rahaa käyttöönsä

Eipäs kun sitä että sinua on helppo pissiä linssiin tai koitat itse pissiä linmssiin.

On sull Jani jutut 

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

ay-rikollisten logiikka että huonoa kilpailukykyä ei boi parantaa palkan alennuksella koska kotimainen kysyntä laskee, on silkkaa roskaa koska ihmisille jää joka tapauksessa enemmän käteen palkasta kuin päivärahasta.

Hevonpaskaa sillä Suomessa ei ole erityisen isot palkat. Meidän ongelma on tolkuton ja kallis byrokratia.

On ne vaan helvatan kalliit suhteessa tuottavuuteen.

Tuottavuus on yksityissektorilla etupäässä korkea ja julkisella todella heikkoa.

Nuo yksityistetyt ne vasta kalliiksi ovat tulleetkin. Julkisen tehokkaaseen resurssien käyttöön tulisi kyllä kiinnittää huomiota.

Tässä kalliiksi tulleissa yksityisissä on monesti mukana korruptiota. Julkinen puoli ostaa kavereilta palveluja kalliilla esim. matubisnes ja erilaiset konsultoinnit.

[Vredesbyrd]

Perusasioihin: ei toimi nykyään, maailmalla on valtioita joissa lisäännytään kuin kanit jolloin ilmaista työnvoimaa on aina tarjolla. Lisäksi ei ole haitolla eu-direktiiviviidakkoa. Tuo sinun visio edellyttäisi tosiaankin maailman laajuista väestökatoa.

Et ehkä sisäistänyt. Paluu luontoon on jokaisen ikuisen paluun äiti:

Jos kuitenkin ajattelemme näiden järjestelmien alkuperäisiä pelkistettyjä tyyppejä niin voimme todeta, että kapitalistiseen järjestelmään voisi sisältyä toivon siemeniä ainakin paikallisesti ja rajallisesti. Siellä missä taloudellisessa päätöksenteossa on vähänkin jalansijaa yksilön itsenäisyydellä, siellä on aina olemassa teoreettinen mahdollisuus että päätösvaltainen henkilö on lajistaan poikkeava ja saattaa esimerkiksi asettaa muita tavoitteita aineellisen hyvinvoinnin kohottamisen edelle. Vuorineuvos vai saada vaikka uskonnollisen herätyksen tai tulla muulla tavalla höperöksi. Erityisen synkkää ja lohdutonta on se että taloudellisen vallan periytyvyys on katoamassa. Tämä järjestelmä on pystynyt huomattavasti hidastamaan meidän kaikkien tuhoa: taitavalla ja häikäilemättömällä tehdasyrityksen perustajalla on usein tyhmiä ja velttoja poikia, jotka sähläävät isän tehtaat hunningolle, näin hellittäen tavaran liikatuotannon ja saastumisen kuristusrengasta kaulallamme. Mutta siellä missä päätöksentekijä on kollektiivi, siellä on aina määräävänä tekijänä keskivertoihminen pelkistetyn tuhoisine tavoitteineen. Sosialistisessa suunnitelmataloudessa saamme siten aina kaiken toivon heittää.

Jos ajattelemme talousjärjestelmien ohella poliittisia ideologioita, niin on todettava, että sosialismi, jonka perusperiaatteisin kuuluu hyvinvoinnin levittäminen kaikille ihmisille ja kaikille kansoille, ottamatta millään tavoin laskuihin mukaan näiden päälukua tai maapallon voimamarojen määrää, on todellinen nykyajan kuolemanuskonto. Se että niissäkin maissa joissa ihmisen nk. henkiselle kulttuurille ja ihmisajatuksen vaalimiselle pannan eniten painoa, kuten Euroopassa, suuri osa nimenomaan nuorisosta on tälläkin hetkellä ja vieläpä entistä enemmän viehättynyt sosialistisista opeista, antaa melko mielettömän kuvan ihmislajin ikäänkuin tavoitehakuisesta pyrkimyksestä kohti elämän sammumista.

Hurjimmillaan nuorison todellisuudentajun puute, myös Suomessa, ilmenee kehitysapuaatteen kohdalla. Vaikka luonnontutkijoiden laskelmat osoittavat, että jo tällä hetkellä olisimme pyyhkiytyneet maapallolta, jos ns. kolmas maailma olisi tavoittanut länsimaisen teknologisen tason ja teollistamisen asteen, toisin sanoen koko elämämme on sen seikan varassa, että maapallon väestön enemmistö elää aineellisessa köyhyydessä, niin silti intomielinen nuoriso on vaatimassa kehitysmaille länsimaista elintasoa. Suomen teinien kampanjat Mosambik-instituuttien ja Perun lasten lukutaidon puolesta ovat vieläpä kaikkein taitavimmin valittuja kohteita, kun pyrkimyksenä on näiden maiden aineellisen hyvinvoinnin kohottaminen. Taloudellisten tutkimuslaitosten tulokset näet osoittavat, että prosenttiyksiköissä kaikkein nopeimmin ja tehokkaimmin taloudellista kasvua edistävät investoinnit koulutuksen alalla. Jos kehitysapuvaroilla siis perustettaisiin tehtaita eikä kouluja, tämäkin olisi maapallon talouden kestokyvylle vähemmän tuhoisaa.

Kaikkihan me olemme saaneet kristillis-humanistisen koulutuksen ja kaikkiin meihin on tarttunut kulttuuripiirimme kristillis-humanistia asenteita. Kukaan meistä ei voi olla liikuttumatta ja näkemättä ns. kaunista ja hyvää vähäosaisempien kansojen auttamisessa ja sosialistisissa rakkaudenopeissa ylipäänsä. Mutta tutkijana biologin on pakko huomata, että nämä tasoittamisen ja tasa-arvoisuuden ideat ovat tuulesta temmattuja, luonnon systeemeille vieraita ja sellaisina tuhoisia harhakuvia. Luonnossa on kaikkialla vallalla pyrkimys erilaistumiseen ja eriarvoisuuteen, geneettisen potentiaalin lisäämiseen. Näin on syntynyt eliölajien, rotujen ja muotojen suunnaton runsaus, ja jatkuvasti lajien osapopulaatiot osoittavat taipumusta erilaistumaan. Jos ajattelemme hyväonnista tai tarmokasta ja voimakasta peippokoirasta, joka on onnistunut valtaamaan pesimäpiirin hämäläisessä rantalehdossa, niin se kasvattaa leikiten viisi poikasta ja siinä sivussa laulaa ja huvittelee pitkin päivää. Mutta toinen huono-onninen tai heikko ja veltto peippokoiras on tungettu Kainuun vihoviimeisille jäkäläkankaille, missä se ahertaa vaisuna aamusta iltaan ja saa yhden tai kaksi poikastaan säilymään hengissä.

Ihmislajin tulevaisuus olisi pitkällä tähtäyksellä, siinäkin tapauksessa että ratkaisemattomat luonnonvarain ehtymis- ja saastumisongelmat olisi ajatusleikkinä kuviteltu ratkaistuiksi, pitkällä tähtäyksellä murheellinen sen vuoksi että luonnonvalinta tämän lajin piirissä on lääketieteen toimesta murskattu. Esimerkiksi tämän esitelmän pitäjän, joka sairasteli paljon lapsena ja jonka sängyn vieressä lastenlääkärit lepertelivät kilpaa äidin kanssa, olisi pitänyt kaikin mokomin karsiutua, ja se olisi varmasti ollut kaikilta näkökannoilta hyvä asia. Jos taas palaamme kehitysmaiden ongelmiin, niin ei se, että jollakin taholla maailmaa on jokamiehen kulkuvälineenä auto, joka vihoviimeisessä pikkukaupungissa korkeakoulu ja maalaiskylässä kirjasto ja lapsikuolleisuus puristettu olemattomiin, mitenkään edes ideoiden tasolla merkitse sitä, että näin pitäisi olla muissakin maailman kolkissa – saati sitten että tämä on luonnonvarojen rajallisuuden vuoksi käytännössä mahdotonta. Vain jästipäät ovat keksineet, että on jollakin tavoin järkyttävää, jos toisella puolen maailmaa ihmiset päristelevät rumpuja viidakoissa ja vain vahvimmat yksilöt selviävät malarialta ja tsetse-kärpäsen puremilta.

Jos me taas tuomme kuvaan luonnonsuojelun, niin sen näkökulmasta ainoa todellinen riisto ja imperialismi maailmassa on ihmisen harjoittama eläinten ja kasvien sorto, ja siinä ovat Yhdysvaltain ja Vietnamin vapausrintaman imperialistit käsi kädessä samalla puolella.

Linkola puheessaan Älä usko enemmistöön Luonto-Liiton talvipäivillä 1972
http://ikihonka.blogspot.fi/2013/02/ala-usko-enemmistoon.html

[Takinravistaja]

ay-rikollisten logiikka että huonoa kilpailukykyä ei boi parantaa palkan alennuksella koska kotimainen kysyntä laskee, on silkkaa roskaa koska ihmisille jää joka tapauksessa enemmän käteen palkasta kuin päivärahasta.

Hevonpaskaa sillä Suomessa ei ole erityisen isot palkat. Meidän ongelma on tolkuton ja kallis byrokratia.

On ne vaan helvatan kalliit suhteessa tuottavuuteen.

Tuottavuus on yksityissektorilla etupäässä korkea ja julkisella todella heikkoa.

Niinpä niin. Poliisit ja palomiehet eivät tuota juuri mitään.

[Larva]

Niinpä niin. Poliisit ja palomiehet eivät tuota juuri mitään.

Julkisten palveluiden ideahan ei edes ole tuottaa voittoa. Se on yksityisten idea. Julkiset ovat olemassa vain ja ainoastaan palvellakseen yhteiskunnan tarpeita: opetusta, sairaanhoitoa, turvallisuutta. Tai näin sen pitäisi mennä.

[Nuivanlinna]

Tarinan tarkoitus oli motivoida hoivakotien johtajia muutokseen. Kuusi vuotta ketjua omistanut suomalainen pääomasijoittaja Capman oli tehnyt alkukesästä taloustermein "exitin" eli myynyt omistuksensa brittiläiselle pääomasijoittaja ICG:lle. Kolme neljäsosaa yhtiön osakkeista siirtyi sille. Omistusta jäi myös toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohannille, muille avainhenkilöille ja eläkeyhtiö Eteralle.
http://yle.fi/uutiset/3-9349789

Näin se alkaa hyvinvointialojen rahat valumaan ulkomaille. Eiköhän kymmenen vuoden kuluttua hoivapalveluiden ulkomaalaisomistus ole 90%?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Niinpä niin. Poliisit ja palomiehet eivät tuota juuri mitään.

Julkisten palveluiden ideahan ei edes ole tuottaa voittoa. Se on yksityisten idea. Julkiset ovat olemassa vain ja ainoastaan palvellakseen yhteiskunnan tarpeita: opetusta, sairaanhoitoa, turvallisuutta. Tai näin sen pitäisi mennä.

Hohoijaa matubisnes ja 1,3  miljardin toimintakassa. Kuntien käyttämät konsultointi ja asiantuntijapalkkiot. Kuntien liikelaitosten tehottomuus ja palkkiovirat jne..
Nyt et tiedä yhtään mistä puhut.

[Akseli Erkkilä]

Mainostan taas blogiani, mutta minkäs teet kun olen tästä kirjoittanut. Suomeen tulevat suuret kansainväliset firmat imemään verorahoja, työntekijöinä tietysti vuokratyöfirmojen kautta rekrytyt pätkätyöläiset ja virolaiset.

https://blogit.kansalainen.fi/terveyspalveluistamme-tehdaan-rahantekoautomaatti/

Kyllä jurppii. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, meinaan. Kolmas yritys paljastuu päivä päivältä yhä selkeämmin oikeaksi vanhan kansan saunakavereiden kaupaksi.

    Ensimmäisen kauden valtuutettuna ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä olen nähnyt jo kolme eri SOTE-uudistusmallia. Ensimmäinen oli sekava himmeli, toinen taas oli valtavan suuriin kolhooseihin keskittävä malli. Nykyinen, uusin esitys on kuitenkin kaikkein karmein SOTE-palvelujen uudistamiseksi.

    Hallitus tiedotti taannoin, että palveluihin saadaan "valinnanvapaus", eli jokainen voi käyttää vaikkapa yksityisiä SOTE-palveluja, ja valtio maksaa viulut. Julkinen terveydenhuolto taas yhtiöitettäisiin. Tämä malli on karmea. Ihmisten vaikutusmahdollisuudet omiin terveyspalveluihin katoaa, kun asioista päättää yhtiön hallitus. Pian julkisen puolen hoitajat ja lääkärit ovat vuokratyöfirmojen tuontitavaraa Virosta tai muualta. Yhtiöittämistä olen jo käsitelyt aiemmassa blogauksessani

    Koko ajatus terveyspalvelujen kilpailuttamisesta julkisen terveydenhuoltoyhtiön ja yksityisten terveysfirmojen välillä on typerä. Kuka todella uskoo, että julkinen yhtiö, jolla on velvoilleet tarjota palveluita valtavan laajalla tarjonnalla poliklinikoista vuodeosastoihin, voi kilpailla tasavertaisesti vaikkapa yksityisten hammaslääkärien kanssa hammaspotilaista? Julkisella puolellahan tulee laajojen velvoitteiden vuoksi pakollista tyhjäkäyntiä, joka tulee siirtymään hintoihin. Jos valtio puolestaan sponsoroi tämän tehohäviön, ei kyseessä ole puhdas kilpailutilanne.

    Sote-palvelujen tulisi olla samat koko maassa, ainakin uudistuksen alussa puhuttiin kovasti yhdenvertaisuudesta. Valinnanvapaus vesittää kuitenkin koko homman. Käytännössähän on niin, että suurissa keskuksissa asuvilla on paljon suuremmat mahdollisuudet päättää, missä he valtion sponsoroiman hoitonsa saavat. Maaseudulla taas on käytännössä varmasti tarjolla vain julkisen yhtiön tarjoama terveydenhuolto, joka arvatenkin ajetaan mahdollisimman ahtaalle sillä verukkeella, ettei se pärjää kilpailussa kermankuorijoille.

    Valinnanvapaus taas tekee sen, että kaupunkilaiset tietysti valitsevat aina yksityisen firman tarjoaman terveyspalvelun, ja veronmaksaja maksaa. Veronmaksajia eivät kuitenkaan ole terveysfirmojen omistajat, vaan päin vastoin suuret terveysfirmat kiertävät verotusta. Luultavasti yksityiset lääkärit voitonhimoissaan pyrkivät myös ylihoitamaan potilaitaan, ja toisaalta ohjaavat vaikeat, kalliit tapaukset heti julkisen terveydenhuoltoyhtiön hoidettavaksi.

    Näin siis meidät suomalaiset laitetaan kierolla tavalla nakertamaan omaa veropohjaamme. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on suomalaisiin istunut ajatus, kuinka yksityinen terveydenhuolto on määrättömän paljon parempaa kuin julkinen. Kuluttajat maksimoivat aina omaa etuaan, ja näin ollen asiakasryntäys yksityisiin terveysfirmoihin tulee olemaan suuri. Samalla suomalaiset huomaamattaan kiikuttavat verovaransa Caymansaarille, ja jo kymmenen vuoden päästä voivatkin kokoomuslaiset hymyssä suin todeta, että terveydenhuolto on liian kallista.

    Tällä tavalla eivät toteudu mitkään SOTE-uudistuksen tavoitteet. Ei alueellinen yhdenvertaisuus, eikä kustannustehokkuus. Hyvä kysymys on, miksi hallitus ei yksinkertaisesti siirrä terveydenhuoltoa maakunnille, joilla olisi vaaleilla valittu valtuusto, valtionavut ja oma verotusoikeus? Arvata saattaa että siksi, etteivät terveysfirmoja omistavat sijoittajat tällä tavoin tienaisi tarpeeksi.
    Akseli Erkkilä
    13.6.2016

https://blogit.kansalainen.fi/yksityistetaanko-kittila/

Vaikka tekisi niin mieleni kirjoittaa Trumpin voitosta ja illistellä USA:n vaalitulosta kauhisteleville, niin tapahtuu sitä Kittilässäkin. Kunnassa on keskusteltu varsinkin sosiaali- ja terveyspuolen työntekijöiden ja päätöksentekijöiden kesken tontinvuokrasta rakennusliike Lehto oy:lle. Asiasta tekee merkittävän se, että tuolle tontille on tunkemassa yksityinen vanhusten hoivapalveluyhtiö Esperi Care oy.

Taustoja kunnan hallintoelimistä

Ensimmäisen kerran tämä asia tuli esille pari kuukautta sitten kunnanhallituksessa. Tuolloin tontinvuokrapäätös tuli kunnanhallituksen pöydälle täysin puskista, ja asialla oli kuulemma kauhea kiire, että pääsevät äkkiä rakentamaan. Kyse on vanhan eläinlääkärin talon tontista. Lehto purkaisi talon ja rakentaisi tilalle Esperin pyörittämän yksityisen hoivakodin, jossa olisi 30 hoivapaikkaa.

Kunnanhallitus ei onneksi tätä kopauttanut läpi kunnanjohtajan vimmaisesta yksityistämisjumputuksesta huolimatta, vaan ohjasi päätöksen lausunnolle sosiaali- ja terveyslautakuntaan, sillä kuuluuhan uuden yksityisen palveluntuottajan ujuttaminen kuntaan tietysti sote-lautakunnan päätösvaltaan. Lautakunta antoi esityksestäni yksimielisesti kielteisen kannan Esperi Care Oy:n laajentamiseen.

Viime viikolla kunnanhallitus käsitteli asiaa uudelleen. Vastakkain oli kunnanjohtajan muutettu esitys, jossa hän saa valtuudet neuvotella tontinvuokrasta, sekä esitys, jossa yhdyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen ja näin ollen oltaisiin torjuttu tontinvuokra Esperin käyttöön. Kunnanjohtajan esitys voitto 7-2, mikä tarkoittaa sitä, että joka vaiheessa yksityisiä terveysyhtiöitä Kittilään junaillut kunnanjohtaja saa melkein vapaat kädet asian kanssa.

Ei missään nimessä

Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökseksi tullut esitykseni kuului näin: "Sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että erityistä kysynnän kasvusta johtuvaa tarvetta uudelle yksityiselle palveluntuottajalle ei ole. Kittilässä on jo ennestään mahdollisuuksia laajempaan palvelujen ostoon mikäli palvelujen tarve kasvaa.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa, että koska sosiaali- ja terveysuudistuksen valmistelu on kesken, eikä todellista tietoa ns. "valinnanvapausmallin" toteuttamisesta tai yksityisten kilpailutuksesta ole, ei esittelyssä kaavailtu hanke ole mielekäs.

Kysyntää ja tarvetta on ikäihmisten kevyesti tuettuun asumiseen ja kehitysvammaisten palveluasumiseen." (Sotelk 26.10.2016)

Viimeiseen virkkeeseen, joka lisättiin lausuntoon jotta päätös olisi yksimielinen, kunnanjohtaja ilmeisesti sitten tarttui. Mikäli saisin täysin itse päättää mitä kunta lausuisi Esperin tulosta kuntaan, kuuluisi se kaikessa yksinkertaisuudessaan näin: Ei helvetissä.

Kysymys on laajempi kuin ymmärretään

Kysymys ei nykyisen hallituksen aikana ole pelkästään uuden yksityisen hoivayrityksen tulosta Kittilään. Kunnanjohtaja ja virkamiehistö on jatkuvasti pyrkinyt häiventämään taustalle sen tosiasian, että hallitus, jossa istuvat Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus, valmistelevat koko sosiaali- ja terveyspuolen myllertämistä aivan päälaelleen. Avainasemassa ei uudistuksessa enää olekaan eri terveydenhuollon portaiden häivyttäminen, vaan oven avaaminen yksityisille palveluntuottajille kahmia verovaroja ja lähettää niitä veroparatiiseihin.

Valinnanvapausmallissa asiakas valitsee palveluntuottajan, jota käyttää, ja veronmaksaja sitten maksaa ainakin osan käytetyistä palveluista. Mutta voiko systeemi todella toimia näin? Entä jos vain yksi mummo haluaa Esperi Caren hoivakotiin? Ei 30-paikkainen laitos sillä pyöri. Emme tiedä sote-uudistuksen kilpailuttamisesta vielä yhtään mitään. En kerta kaikkiaan usko, että esimerkiksi vanhusten hoivapalvelutuotanto toimii asiakkaan valinnan mukaan. Todennäköisemmin maakunta, joka palveluista vastaa, kilpailuttaa kokonaisia yksiköitä keskenään. Monesti ei tarvi arvata, kuka kilpailutuksen voittaa: maakunnan omistukseen siirtynyt kunnallinen hoivakoti, jonka kulut arvioidaan osana maakunnan budjettia, vaiko yksityinen yritys, joka voi käyttää sijoittajiensa pääomia hintoja polkeakseen.

Kun Esperi kerran voittaisi kilpailutuksen, se olisi sitten siinä. Ei Rovaniemeltä johdettu maakunta ylläpitäisi Kittilän veronmaksajien rakennuttamaa koivukotia. Pian meillä olisi enää tyhjät seinät, eikä enää koskaan varoja käynnistää kerran alasajettua vanhusten hoivapalvelutuotantoa uudestaan. Sen sijaan Esperi olisi saavuttanut helposti monopoliaseman, ja se voisi nostaa hintojaan. Näin on tehty muuallakin, olen kuullut tämän toisten kuntien viranhaltijoilta asti.

Esperi on moraaliton firma

Kunnanjohtaja on vimmaisesti tolkuttanut, kuinka onnekkaita olemme, kun Esperin kaltainen yhtiö haluaa Kittilään. Paskan marjat. Esperi Care Oy on voittoa tavoitteleva yhtiö, ja meidän tulisi olla ennemminkin huolissaan siitä, että heitä kiinnostaa juuri Kittilä.

Esperistä on alkanut kuulua vähän kaikenlaista. Yllä mainittu politiikka, jossa Esperi tarjoaa palveluitaan ensin halvemmalla, ja nostaa hintoja myöhemmin julkisen palveluntuotannon kadottua, on nähty kaikissa yksityisten kelkkaan hypänneissä kunnissa. Ei Esperiä Kittilän palvelujen laatu kiinnosta muutoin kuin lakisääteisten velvoitteiden puitteissa. Kyseessä nimittäin on ulkomaisen pääoman omistama yhtiö, ja tämä on faktatieto.

Kerronpa toisen esimerkin firman toiminnasta, jonka kuulin erässää etelän kaupungissa vuodeosastolla työskentelevältä hoitajalta. Vuodeosastolle tuli hoitoon mummo, joka oli ollut Esperin hoivakodissa. Vuodeosastolle tullessaan hänellä oli vakavia makuuhaavoja, eikä hän halunnut enää takaisin Esperille. Kunnantalolla järjestetyssä SOTE-seminaarissa yhtiön edustaja taas kehuskeli Esperin olevan halpa, koska he maksavat hoitajille alempaa palkkaa kuin muut. Hävetköön se, joka tällaista kotikuntaamme haluaa.

Osakeyhtiöiden ainoa moraali on lain velvoitteiden täyttäminen rimaa hipoen, sekä voitonteko osakkeenomistajille. Poikkeuksia toki on, lähinnä perheyritykset, joilla on pitkät perinteet sekä pienet markkinat.

Kittilällä on palveluja omasta takaakin

Väestöpohjamme on onneksi niin pieni, että viimeaikaisten investointien ja kotihoitoon sekä omaishoitoon tehtyjen panostusten myötä vanhustenhoidon tilanne on melko hyvä. Tietysti jonoja on aina, mutta ihmiset pystyvät elämään kotona pidempään kuin ennen. Lisäksi Kittilässä on jo pienten, paikallisten yrittäjien taholta potentiaalia palvelujen lisäämiseen. Kokonaan tyhjillään on esimerkiksi Könkäällä tehostetun palveluasumisen yksikkö.

Tarvitsemme kyllä lisää palveluasumista, mutta emme Esperin kaltaista kovan tuloksen ja alhaisen moraalin vankileiriä. Vanhusten asumisyksikkö Kullero on esimerkki siitä, mitä tarvitaan. Tiloja, joissa suhteellisen itsenäisesti toimeen tulevat vanhukset voivat asua, ja johon kotihoidon palvelut on helposti järjestettävissä. Tällainen ei kuitenkaan kansainvälisiä sijoitusfirmoja kiinnosta, sillä suuret katteet ovat raskaan hoidon, kuten tehostetun palveluasumisen, alalla.

SOTE-uudistusta vastaan on potkittava

Eniten minua epäilyttää, minkä vuoksi Kittilään ja muihinkin kuntiin nämä riutat kuten Esperi ovat tunkemassa juuri nyt. Vastaus on tietenkin se, että ne kärkkyvät juuri palvelutuotannon anastamista julkiselta puolelta. Ja selväähän se on: yksityisten terveysfirmojen ja palveluntuottajien omistajat toimivat konsultteina, jotka pyörittävät SOTE-uudistusta valmistelevia päätöksentekijöitä miten tykkäävät. Aika ajoin taas valmistelussa mukana olleet poliitikot hyppäävätkin terveysfirmojen leipiin mukanaan uusinta tietoa uudistuksen valmistelusta. Ei hullukaan ottaisi sitä riskiä, että rakentaisi 30 paikan hoivakotia kuntaan, jossa vanhusten palveluasumisyksiköiden jonot ovat niin lyhyitä kuin Kittilässä, ellei sisäpiiritietoa uudistuksesta olisi.

Tätä kaikkea vastaan on tapeltava kaikin käytettävissä olevin keinoin ja voimin. Kuntavaalit ovat ensin, sitten maakuntavaalit. Vastahakoisia kuntia on hankala taivutella luovuttamaan omaisuuttaan maakunnille, ja mikäli maakuntauudistus toteutuu, on maakunnilla vielä mahdollisuus pitää palvelut omissa näpeissään kilpailutusehtoja soveltamalla. Aion olla Espereitä ja Pihlajalinnoja nakertelemassa kaikkialla, missä pystyn, pidettiin siitä tai ei.

Muuten tietysti olen sitä mieltä, että Suomen tulee erota eurosta ja EU:sta.

P.S. Kunnan päätöksenteosta KH:ssa ja Sotelk:ssa voi lukea viimeisimmästä KH:n pöytäkirjasta, jonka lisämateriaalina on Sotelk:n lausunto: http://dynasty.kittila.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20161325-3

Akseli Erkkilä
13.11.2016