2014-10-30 MTV: Näin kansainvälinen Helsinki jo on - kasvua hurjat 175%

[caprifolium]

Kirjava kaupunki toimii, kun kirjavuuteen ei enää tule kiinnittäneeksi huomiota.

Kirjavuuteen tietenkin turtuu ajan myötä, mutta ei se tarkoita samaa kuin toimivuus. Hyysäri voisi vähän avata sitä, että mitä se tarkoittaa kaupungin toimivuudella ja kuinka kirjavuus parantaa kaupungin toimivuutta.

Muistan kuinka Helsinkiä ennen kutsuttiin Itämeren valkeaksi tyttäreksi. Nyt kun kaupungin katuja kulkee niin huomaa kuinka valkea tytär on todellakin muuttunut kirjavaksi. Valkoinen kolttu on tahrittu, kasvot ja vartalo mustelmilla.

Minä en tähän kirjavuuteen meinaa turtua, en sitten millään, vaikka olen jopa aivan tietoisesti yrittänyt opetella turtumaan, mutta ei, en vaan turru, ärryn vaan päivä päivältä enemmän.

Olen väsynyt, siis aivan fyysisesti, koska en saa kunnolla nukutuksi ulkoa jatkuvasti kuuluvan äläwäbälän ja kirkumisen vuoksi. Vikonloppujen jälkeen menen umpiuupuneena töihin. Onneksi tulee syyssateet ja pimeys, kai nuo somulit edes silloin ovat vähemmän ulkona. Olen väsynyt möliseviin, tuijottaviin, töniviin ja etuileviin matuäjiin ja hyökkäysvaunujen kokoisia lastenvaunuja bussissa ilmaiseksi rahtaaviin kaapuihin, joilla kaiken lisäksi vaunuissa saattaa olla pelkkiä ostoksia. Olen väsynyt siihen, että minuun suhtaudutaan omassa kotikaupungissani kuin roskaan tai alamaiseen, koska olen suomalainen nainen,  ja kaiken lisäksi minua saatetaan taas kerran nimittää rasistiksi ja huoraksi, kymmenennen kerran tässä kuussa ja vain siksi, koska en anna somalimiehelle ilmaisesksi tupakkaa enkä päästä somalirouvaa pesemään pyykkiään minun vuorollani.
Minä pesen oman kirjopyykkini omalla vuorollani, pesköön kukin myös omallaan, myös nämä Helsingin kirjavaa ihanuutta ylistävät, vuoro on nyt teidän, meille alkaa riittää jo.

[Kallan]

Tiedän Etelä-Helsingissä asuvia hyviä ihmisiä jotka himomokuttavat miellyttääkseen sosiaalisia piirejään. He harrastavat porukalla jännittäviä ja ironisia "kotiseutumatkoja" lähiseudun rikastetuille alueille: Itikseen, Kontulaan jne. joista sitten jakavat kokemuksiaan esim. Rytmi-baarissa IPA-oluen ääressä. Kuvastaa mielestäni hyvin tätä Helsingin rikastumismekanismia. Kova into ja halu saada kaupungista kirjava, mutta vain sopivan välimatkan päähän ettei siitä tule liian mainstriimiä jolloin se menettää jännittävyyden ja tietyn uniikin sykkeen.

Tämän välimatkan pitäminen tulee olemaan tulevaisuudessa yhä haastavampaa mitä enemmän näitä toiseuksia ja mulatteja alkaa näkymään katukuvassa. Hämeentienkin alkuosassa Hakiksen kauppahallin jälkeen näkyy näitä rikastuksia päivittäin. Siinä mokuttajat sitten miettivät minne white flightaisivat seuraavaksi.

[no future]

Ettäkö hakaniemessä näkyy ulkomaalaisia päivittäin?!? Melkoista, melkoista...

[Kallan]

Ettäkö hakaniemessä näkyy ulkomaalaisia päivittäin?!? Melkoista, melkoista...

Pointtina oli että tulevaisuudessa koko Stadi on yhtä Kontulaa väestörakenteeltaan jos väestörakenteen kehitys jatkuu samanlaisena. Ei tarvitse erikseen lähteä Itä-Helsinkiin kokemaan monikulttuurin värinää.

[elven archer]

Joka toinen, jollei useampikin, vastaantulija näyttää olevan kotoisin aivan muualta kuin koti-Suomesta.

Iiih, ihanaa! Elämäni täyttymys on nyt saavutettu.

[elven archer]

En olisi ikinä kuvitellut sanovani tätä, mutta maanpetturit alkavat vähitellen ottaa aivoon. Onko tämä nyt riittävän jyrkkää, kun itseään ei ikinä erityisen isänmaalliseksi kuvitellut ihminen saadaan muutamassa vuodessa ajattelemaan näin?

[Mr.Reese]

En olisi ikinä kuvitellut sanovani tätä, mutta maanpetturit alkavat vähitellen ottaa aivoon. Onko tämä nyt riittävän jyrkkää, kun itseään ei ikinä erityisen isänmaalliseksi kuvitellut ihminen saadaan muutamassa vuodessa ajattelemaan näin?

Sama täällä. Banninarvoisia ajatuksia joka suvakista ja mokuttajasta.

[Kallan]

En olisi ikinä kuvitellut sanovani tätä, mutta maanpetturit alkavat vähitellen ottaa aivoon. Onko tämä nyt riittävän jyrkkää, kun itseään ei ikinä erityisen isänmaalliseksi kuvitellut ihminen saadaan muutamassa vuodessa ajattelemaan näin?

Jotenkin nämä samat tyypit onnistuvat pitämään itseään isänmaallisina ja kuitenkaan eivät näe mitään vaaraa Suomen libanisoinnissa.

[Histon]

Malmössä viime päivinä ja viikkoina sattuneet lukuisat autopalot herättävät nyt laajaa huomiota Ruotsissa. 

Malmö on myös kirjava kaupunki. Kuivan kelin takia siellä on annettu taas autopalovaroitus. Edit. Lainaus otettu päivän nettihyysäristä.

[Uuno Nuivanen]

Kovin palovaarallisia nuo ruotsalaisten autot. Olisikohan katsastusmääräyksiä syytä kiristää?   

[Randy]

Kovin palovaarallisia nuo ruotsalaisten autot. Olisikohan katsastusmääräyksiä syytä kiristää?   

Ehkä tämä onkin vihreiden salajuoni. Kun autot kielletään paloturvallisuuden nimissä, niin maalta Helsinkiin muuttaneet vihreät voivat rauhassa leikkiä asuvansa Köpiksessä ja pyöräillä sen yhden kerran rauhassa räntäsateessa joukukuussa hämeentiellä, jonka jälkeen siirtyvät takaisin julkisten käyttäjiksi. 

[Vaniljaihminen]

Sellainen klassinen humanismi tyyliin Cicero, Shakespeare, Benjamin Franklin, J.V. Snellman saisi tulla takaisin. Pois: monikulttuurisuus, marksismi, (moderni) amerikkalaisuus sekä tietysti islamismi. Ei tämäkään tietenkään ongelmatonta ole, mutta mieluummin paluu kreikkalais-roomalaiseen eurooppalaisuuteen kuin minkäänlaiseen barbarismiin, nykyaikaiseen tai muinaiseen.

[ArtturiE]

"epätoivoa ja sotia paenneet ihmiset."

Suomeksi: ilmaisen ja helpon elämän saamiseksi paikallisia kahakoita välttelevät turistit.

[Aksiooma]

[tweet]761227195264143360[/tweet]

Monikulturismin rikastuttama Helsinki tulevaisuudessa. Mahtavaa. Unelma.

[JKN93]

http://yle.fi/uutiset/3-9187289

Jo viidesosa pääkaupunkiseudun pikkulapsista on ulkomaalaistaustaisia

Lapsiperheet ovat kansainvälistyneet ripeästi: pk-seudun alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisia oli alle prosentti vuonna 1990.

Pk-seudun 0–6-vuotiaiden yleisimmät taustamaat

Yhteensä 17 231 ulkomaalaistaustaista

Viro 2648
Ent. NL + Venäjä 2629
Somalia 2472
Irak 926
Ent. Jugoslavia 718
Intia 630
Kiina 572

Alle kouluikäisistä pääkaupunkiseutulaisista joka viidennellä on ulkomaalaistausta (19,1 %). Se tarkoittaa, että lapsen molemmat vanhemmat ovat syntyisin ulkomailta – etenkin Virosta, Venäjältä ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta sekä Somaliasta.

Lapsiperheet ovat syntyperältään kirjavoituneet Helsingin ympäristössä rivakasti. Vielä vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisia 0–6-vuotiaita oli alle prosentti. 10 prosenttia ylittyi vuonna 2006.

Tilastokeskus julkisti perjantaina tietoja Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Tilastojen mukaan viime vuoden lopussa koko Suomessa kaikista alle kouluikäisistä kahdeksan prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia.

Maahanmuuttajat asettuvat usein pk-seudulle. Kaikista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä yli puolet asui Uudellamaalla. Vantaalla osuus on kuntakohtaisesti suurin eli vajaat 16 prosenttia.

Eurooppalainen tausta on yleisin. Ulkomaalaistaustaisista 57 prosentilla oli eurooppalaiset vanhemmat. Eurooppalaistausta on myös pääkaupunkiseudun pikkulapsilla tavallisin. Alueen alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisista Eurooppaa edustaa 44 prosenttia, kun Afrikan ja Aasian taustaa on kutakin 27 prosentilla.

Samaan aikaan syntyvyys on laskussa - suomalaisten vauvantekotalkoissa on hiljaisinta sitten maan itsenäistymisen. Kantasuomalaisten perhekoot eivät kuitenkaan välttämättä ole oleellisesti erilaisia kuin ulkomaalaistaustaisilla keskimäärin. Viro ja Venäjä ovat selvästi suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ja perhekooltaan samaa luokkaa kuin kantasuomalaiset, vaikka esimerkiksi afrikkalaistaustaisissa perheissä lapsia tapaisi syntyä enemmän, sanoo yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta.

Ilmiöön vaikuttaa myös suomalaisten maastamuutto. Esimerkiksi vuonna 2015 suomalaisia muutti maasta yli 2 700 enemmän kuin mitä heitä tuli tänne.

Kuluva vuosi näyttäisi olevan se, jolloin Suomessa asuvien kantasuomalaisten määrä kääntyy laskuun.

[Totti]

http://yle.fi/uutiset/3-9187289

Jo viidesosa pääkaupunkiseudun pikkulapsista on ulkomaalaistaustaisia

Lapsiperheet ovat kansainvälistyneet ripeästi

Jostain syystä saan tällaisista uutisista kuvan päähäni keski-ikäisestä ylipainoisesta punahiuksisesta demarinaisesta, joka istuu työpaikan tietokoneen ääressä räpläämässä pipariaan pikkupöksyjen läpi selailessaan YLE:n monikulttuuirisia uutisia.

[JKN93]

Lisää viime vuoden tilastotietoja:

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ulkomaalaistaustaiset2015-55561

Suomessa 6,2% ulkomaalaistaustaisia koko väestöstä
Suomessa 25-44v. 1/10 ulkomaalaistaustaisia
PK-seudulla 25-44v. 1/5 ulkomaalaistaustaisia

Suomessa ulkomaalaistaustaisia:
Ex-NL/Venäjä 79 016
Viro 46 960
Somalia 17 761
Irak 13 967

Nuo luvut saattaa olla oikeasti huomattavasti korkeammat kuin mitä tuossa on tilastollisesti esitetty...

[Finis Finlandiae]

Nyt on koko kaupunki tosiaan kirjava, sellainen ripulinkirjava.

Joku moniosaaja kirjoittanee pian mestariteoksen Ripulinkirjava Satama, joka nappaa ensin Finlandiapalkinnon J. Pervon nenän edestä ja saa sitten vielä Nobelin.

[Elemosina]

Aika rasistinen otsikko Hyysärin jutussa muuten.
Kirjavalla viitataan ilmiselvästi ihonväriin. Rasismiahan tuo mitä selvimmin.
Taas tuli todistettua että suvaitsevaiset toimittajat eivät kykene näkemään ihmistä ihonvärin takaa vaan ihastellaan kuinka kaupungista on tullut kirjava.

Härskiä.

[valtakunnanpärkhele]

Minusta paskanvärin eri sävyt eivät ole erityisen kirjavia.

[Kallan]

Toivottavasti HS muistaa kuinka oikein kirjaville kaupungeille lopulta sitten on käynytkään muualla Euroopassa.

[Titus]

hs-linkki:

Sadat äidit jonottivat lastenvaatteita Helsingin Suvilahdessa – moni joutui pettymään, kun kortit eivät toimineet

http://www.hs.fi/kaupunki/a1475811544052

matulasten osuus 1/5 osa, ilmaisen/halvan lastenvaatejakelun jonossa n 0% kaapuakkoja...
haastateltavaksi toki löytyi, epäilemättä ilman etnistä profilointia, ulkomaalaistaustainen (nimen perusteella).

[Ernst]

Ei kiinnosta ihonväri - Hesaria näkyy kiinnostavan.

[caprifolium]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1477621566008

Jo lähes 100 000 helsinkiläistä on ulkomaalaistaustaisia – itähelsinkiläisistä useampi kuin joka viides
Ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä on 90 000, venäjänkieliset, vironkieliset ja somalinkieliset ovat suurimmat ryhmät

Kaupunki 28.10.2016 11:31 Päivitetty: 28.10.2016 11:50

Kimmo Oksanen

Helsingin Sanomat


Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus helsinkiläisistä kasvavat Helsingissä. Vuodenvaihteessa heitä oli noin 90 000, mikä on yli 14 prosenttia helsinkiläisistä.

Heistä 15 570 on syntynyt Suomessa eli he ovat ulkomaalaistaustaisten toista sukupuolvea. Puolen ulkomaalaistaustaisista juuret ovat Euroopassa, neljänneksen Aasiasta ja viidesosan Afrikasta.

Tiedot ilmenevät Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta julkaisusta.

Vieraskielisten helsinkiläisten määrä kasvoi 4 583 asukkaalla vuonna 2015. Heidän yleisin äidinkielensä oli venäjä. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat viron-, somalin- ja englanninkieliset. Yhdessä näiden kielen puhujia oli yli puolet helsingin vieraskielisistä.

Vieraskielisten osuus väestöstä on suurin Itä-Helsingissä. Itäisen suurpiirin asukkaista peräti 22,6 prosenttia on vieraskielisiä.

Helsingin muuttovoitto ulkomailta oli vuonna 2015 noin 3 000 henkeä. Määrä on pienentynyt aikaisemmista vuosista. Suurin syy siihen on virolaisten Helsinkiin muuton nopea väheneminen.

Sato vuokraa täällä somalien puuhamaaksi muuttuneessa Kontulassa näitä isoja perheasuntoja. Eräässäkin talossa asukkaista varmaan
80 prosenttia on somalinkielisiä. Vapaana on tälläkin hetkellä mm. 76 neliön kolmio, vuokra 1260€.
Olisi kiinnostava tietää tuonkin talon työllisyysprosentti.

Lisäys: Tuo kyseinen talo on muuten yksi niistä aiemmin julkisuudessakin keskustelua herättäneestä kohteesta, jossa Sato teki rempan, nosti vuokrat pilviin ja siten hääti vanhat asukkaat ulos ja, kuinka ollakaan, uudet, ilmeisesti paremmat vuokralaiset sisään. Vuokralaiset, joilta vuokran saanti on sossunvarma.

Kuvateksti alla olevaan kuvaan: Asma Abdi ja Sagal Mohamed osallistuivat monikulttuurisuutta puolustaneeseen mielenosoitukseen Helsingin Kansalaistorilla keväällä 2015.

[P]

Ihan luonnollista, etttä naapurimaista muutetaan. Somaliahan onkin Suomen naapurimaa.. Vai miten se olikaan..

[Fiftari]

^^Itse tahtoisin tietää kuinka paljon tuon kaupunginosan työllistämisprosentteja. Eli kuinka paljon asukkaat työllistävät poliisia, pelastuslaitosta, kiinteistönhoitoa jne.

[caprifolium]

Ihan luonnollista, etttä naapurimaista muutetaan. Somaliahan onkin Suomen naapurimaa.. Vai miten se olikaan..

Onhan se Somalia Suomen naapurimaa, ainakin maiden aakkosjärjestyksessä.

[Kim Evil-666]

Tämähän on vallan huikean hienoa. Hienoa kaikkien,  paitsi suomalaisten kannalta. Helsinki tulee tienaamaan satumaiset tulot ulkomaalaisillaan. Voi tätä monikulttuurista värinää ja rikkautta.

Helsingin tulevaisuus talouden näkökulmasta näyttää kuolemalta. Onneksi ei tarvi jäädä katselemaan. Sopiva etäisyys tuohon mokugettoon on n. 1000km. Valitettavasti Helsinki vetää muunkin Suomen mukanaan ahdinkoon.

[Java]

Ymmärrän kyllä että Venäjän ja Viron kielisten määrä kasvaa, jotenkin vielä englannin kielistenkin kasvun, mutta Somalia on toisella puolen maapalloa, miten niitä voi olla täällä noinkin paljon, no, taikaseinän tekee taikojaan!

[JKN93]

http://www.kansallinenkuriiri.fi/2016/11/01/jo-lahes-100-000-helsinkilaista-on-ulkomaalaistaustaisia-lukumaara-kymmenkertaistunut-25-vuodessa/

Jo lähes 100 000 helsinkiläistä on ulkomaalaistaustaisia – lukumäärä kymmenkertaistunut 25 vuodessa

Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus asukkaista kasvavat Helsingissä. Vuodenvaihteessa heitä oli noin 90 000, mikä on yli 14 prosenttia helsinkiläisistä.

Heistä 15 570 on syntynyt Suomessa eli he ovat ulkomaalaistaustaisten toista sukupolvea. Ulkomaalaistaustaisista puolet oli eurooppalaistaustaisia, neljännes aasialaistaustaisia ja viidennes afrikkalaistaustaisia.

Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreesta julkaisusta.

Vieraskielisten helsinkiläisten määrä kasvoi 4 583 asukkaalla vuonna 2015. Heidän yleisin äidinkielensä oli venäjä. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat viron-, somalin- ja englanninkieliset. Noin puolet vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä neljästä yleisimmästä kielestä.

Vieraskielisten osuus väestöstä on suurin Itä-Helsingissä. Itäisen suurpiirin asukkaista peräti 22,6 prosenttia on vieraskielisiä.

Vielä 1990-luvun alussa ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten määrä Helsingissä oli selvästi alle 10 000, joten 25 vuoden aikana heidän lukumääränsä on suunnilleen kymmenkertaistunut.

Lähes puolet ulkomaalaistaustaisista asuu pk-seudulla

Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi 4 286 hengellä eli 5,0 prosenttia vuonna 2015. Kasvuprosentti oli alhaisin kymmeneen vuoteen, mutta silti lähes kaksi kolmannesta kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista. Väestönkasvu oli edellisvuotista pienempi osittain sen vuoksi, että Helsingin väestöstä poistettiin 1 521 pitkään "tietymättömissä ollutta" vieraskielistä. Vuonna 2015 saapuneet turvapaikanhakijat tulevat myös pääosin näkymään vasta vuodenvaihteen 2016/2017 tilastoissa.

Vuoden 2016 alussa Helsingissä asui 11 prosenttia Suomen väestöstä, mutta reilu neljännes koko maan ulkomaalaistaustaisista. Pääkaupunkiseudulla asui ulkomaalaistaustaisista lähes puolet, kun seudun osuus Suomen koko väestöstä oli noin viidennes. Koko maahan verrattuna afrikkalaistaustaisten osuus oli Helsingissä suuri.

Ennuste: Suurimmaksi vieraskielisten ryhmäksi Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvat

Helsingin vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan 80 000 – 87 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Helsingissä asuisi silloin 164 000-170 000 vieraskielistä, mikä olisi 23 prosenttia asukkaista. Helsingin seudulla vieraskielisiä asuisi 350 000 henkeä, mikä olisi noin 21 prosenttia asukkaista.

Vuonna 2030 Helsingin suurin vieraskielisten kieliryhmä on ennusteen mukaan Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvat, joita olisi lähes 32 000. Heidän määränsä ennustetaan peräti kolminkertaistuvan vuodesta 2015.

Helsingin peruskouluikäisistä noin joka kuudes oli vieraskielinen vuoden 2015 alussa, mutta vuonna 2030 useamman kuin joka neljännen 7-15-vuotiaan helsinkiläisen arvioidaan olevan vieraskielinen.

http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/kattava-tietopankki-ulkomaalaistaustaisista-helsinkilaisista?pd=v

Kattava tietopankki ulkomaalais­taustaisista helsinkiläisistä julkaistu verkossa

Ulkomaalaistaustaisella väestöllä on huomattava merkitys Helsingissä, koska heidän määränsä ja osuutensa väestöstä kasvaa jatkuvasti. Syntyperältään ulkomaalaisten määrä oli Helsingissä noussut vuodenvaihteessa 2015/2016 jo 90 000:een, mikä on yli 14 prosenttia kaikista helsinkiläisistä. Heistä 15 570 oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. Ulkomaalaistaustaisista puolet oli eurooppalaistaustaisia, neljännes aasialaistaustaisia ja viideja viidennes afrikkalaistaustaisia.

Helsinki tarvitsee suunnittelun ja päätöksenteon tueksi ajantasaista tietoa kaupungissa asuvasta ulkomaalaisväestöstä ja siksi Helsingin kaupungin tietokeskus on avannut tilastotietoja ulkomaalaistaustaisista esittelevän nettisivuston. Sivustoon on koottu tilastoja Helsingin vieraskielisten, ulkomaan kansalaisten ja syntyperältään ulkomaalaisten väestörakenteesta ja ennusteesta, muuttoliikkeestä, asumisesta, koulutuksesta ja työssäkäynnistä. Sivustolla on kuvattu myös aiheeseen liittyvät käsitteet ja sinne on koottu aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja muita julkaisuja.

Suurin vieraskielisten ryhmä Helsingissä on venäjänkieliset

Vieraskielisten määrä kasvoi viime vuoden aikana 4 583 asukkaalla. Vieraskielisten yleisin äidinkieli on venäjä, jota puhui äidinkielenään 17 176 henkilöä eli joka viides vieraskielinen. Seuraaviksi suurimmat ryhmät olivat viron-, somalin- ja englanninkieliset. Noin puolet vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä neljästä yleisimmästä kielestä. Vieraskielinen väestö keskittyy edelleen Itäsiseen suurpiiriin, jossa vieraskielisen väestön osuus oli 22,6 prosenttia.

Helsingin saama muuttovoitto ulkomailta oli vuonna 2015 noin 3 000 henkeä. Määrä on kuitenkin pienentynyt aikaisempien vuosien tasolta. Suurimpana syynä muuttovoiton pienenemiseen on se, että virolaisten muutot Helsinkiin ovat vähentyneet nopeasti.

Vieraskieliset asuvat kotimaankielisiä useammin vuokra-asunnoissa

Vieraskielisistä asuntokunnista vuokralla asui noin kolme neljästä, kun taas kotimaankielisistä alle puolet. Yleisimmin asutaan arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa, joissa asui 39 prosenttia vieraskielisistä. Omistusasunnoissa asui vain vajaa viidennes vieraskielisistä asuntokunnista, kun kotimaankielisistä niissä asui puolet.

Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli Helsingissä vuoden 2014 lopussa 25,2 prosenttia ja suomalaistaustaisten 9,6 prosenttia. 20–64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli 50,0 prosenttia ja suomalaistaustaisten 74,7 prosenttia. Korkea koulutus ei suojaa ulkomaalaistaustaisia työttömyydeltä yhtä tehokkaasti kuin suomalaistaustaisia. Kotimaankielisten työttömyys vähenee koulutustason noustessa, kun taas vieraskielisten työttömyys pysyy koulutuksesta riippumatta kohtalaisen tasaisena.