UPI:n Tiilikainen: EU kestää, koska sille ei ole vaihtoehtoa

[td]

Puhe pitäisi näkyä tästä live lähetyksestä https://youtu.be/_5BIO4Pq3Y0

EU Komission live lähetys http://ec.europa.eu/avservices/ebs/live.cfm?page=2

Vielä linkki suomeksi tulkattuna:
http://ec.europa.eu/avservices/ebs/live.cfm?page=2&lang=fi

[Aksiooma]

Farage paikalla. Hyvä. Näkyy live kuvassa juuri.

[Lemmy]

No, tuliko se verbi sinne loppuun, että mikä se tila on?

[Kulttuurirealisti]

^ "Alles ist total scheisse, aber wir schaffen das!"

(en katsonut lähetystä)

[hattiwatti]

Ilmeisesti tämä George Soroksen uusin doktriini Euroopalle oli ajoitettu tietoisesti juuripa ennen tätä puhetta Junckerin puhetta.

https://www.project-syndicate.org/commentary/comprehensive-european-refugee-plan-by-george-soros-2016-09

Vaan mikä on Soroksen päämäärä? http://hommaforum.org/index.php/topic,113544.msg2293424.html#msg2293424

[Vredesbyrd]

Uusi spook-ohjelma nuorisolle, jossa solidaarisuudesta kiinnostuneet nuoret voivat mennä harjoittamaan sitä ympäri kriisialueita.

[Delaz]

Onko käteinen paikalla?

[Aksiooma]

Juncker haluaa Euroopalle oman ulkoministerin. Frederikan. Lisäksi haluaa EU Armeijan. Sotilaspäämaja Euroopassa.

Puhe jatkuu. Tässä vielä linkki suomenkieliseen lähetykseen:

http://ec.europa.eu/avservices/ebs/live.cfm?page=2&lang=fi

[Aksiooma]

No, tuliko se verbi sinne loppuun, että mikä se tila on?

"Kannetaan enemmän vastuuta", muutoin projektimme ei onnistu (lue: Liittovaltio). Eurooppalaiset eivät ymmärrä. Kansalle pitää selittää enemmän.

[Aksiooma]

En malta odottaa Faragen puhetta. Tosin voi olla, että eivät anna edes puhua.

[JKN93]

Suomen valtamedia yrittää tarkoituksella harhauttaa,pimittää ja vähätellä kansalta näitä liittovaltioon tähtääviä EU:n hankkeita,joista saa paljon
suoraa ja oikeaa tietoa esim.monista englannin kielisistä valtavirrankin medioista.
Törkeetä touhua.Näin sitä sitten samaan aikaan taustalla hitaasti hivutellaan näitä suunnitelmia läpi kun pelätään kansan reaktiota ja yritetään pitää se tyynenä.

[Aksiooma]

Jucker State of the Union 2016

Brysselissä on illalla shampanjajuhlat. Kamariorkesteri soittaa juhlasalissa ja Juncker korkkaa tanssilattian tukevassa kahden promillen humalassa. Halla-aho ja kumppanit istuvat pyöreissä pöydissa, seuraavat Junckerin tanssahtelua, nauravat innostuneesti ja taputtavat.

[JKN93]

Juncker Komission presidenttinä on kopioinut mallin "State of Union" "Unionin tila" puheenpidon suoraan USA:n presidentin samankaltaisesta vuotuisesta puheesta,joka raportoi unionin tai liittovaltion kunnosta ja luo tulevaisuuden lainsäädäntöohjelmaa.
Tämäkin on merkki ja symbolinen ele Junckerilta EU:n"liittovaltioistumisesta"...

http://www.bbc.com/news/world-europe-37359196

Juncker:

EU:n sotilasvoima täydentäisi Natoa.
EU tarvitsee pysyvän rakenteen;sotilasesikunnan yhteisille sotilasvoimille.
Enemmän yhteistyötä ja suurempaa sotilaallista keskittämistä.
EU jäsenten omat asevoimat on järjestettävä nämä osat yhteiseen suurempaan turvallisuuteen,jossa EU:n on oltava asemassa.
UK ei voi valikoida pääsyssä sisämarkkinoille.
Viittaus pakolaisten ottoon;ei pakottamista/määräystä vaan enemmän"vapaaehtoisen pakon" suuntaan;solidaarisuuden täytyy tulla "sydämmestä"...

[Roope]

Suomeksi:
Jean-Claude Juncker: Puhe unionin tilasta 2016: KOHTI PAREMPAA EUROOPPAA, JOKA SUOJELEE, TARJOAA MAHDOLLISUUKSIA JA PUOLUSTAA 14.9.2016

[Eisernes Kreuz]

On jotenkin vaikea keksiä kehnompaa nokkamiestä EU:lle kuin Druncker. Siis oikeasti.

Toivottavasti eliitti ei vielä vähään aikaan tajua vaihtaa tuota tonttua johonkin kyvykkäämpään yksilöön. EU-kriittisten voimien on nimittäin hyvä toimia Drunckerin valtakaudella, koska ukko on suunnilleen yhtä karismaattinen ja kyvykäs kuin kengänpohjaan keväällä juuttunut koirankakka.

[JKN93]

Ajatuksia tuosta Junckerin puheesta kun siihen perehdyin:

http://europa.eu/rapid/press-release_SPEECH-16-3043_fi.htm
http://yle.fi/uutiset/juncker_linjapuheessaan_eulle_yhteinen_sotilasoperaatioiden_paamaja/9166150

Samat yhtenäisyys ja suvaitsevaisuus puheet siellä jatkuu,mutta EU:n hajanaisesta kaoottisuudesta halutaan vaan jotenkin toimivampi ja järjestäytyneempi systeemi tulevaisuudessa,joka johtaa eittämättä myös liittovaltion kaltaisiin rakennelmiin ja päätöksentekoon,vaikka sitä nyt kierrellään ja kaarrellaan,mutta rivien välistä sen voi lukea.Kun eihän EU voi toimia hajanaisena kaaoksena joka ei tule kestämään ja on jatkuvassa kriisissä vaan joko se lakkaa olemasta tai sitten siitä tehdään järjestäytyneempi ja kestävämpi.Se on sitten toinen asia miten tämä nyt järjestellään,mutta jotenkin se nyt kuitenkin aiotaan järjestää.
Monet kohdat tässäkin puheessa taas viittaa EU tason poliittisiin ratkaisuihin ja toimiin,joita nyt perustellaan ja koitetaan myydä kansalaisille yhteisen hyvän,yhteistyön ja turvallisuuden takaamisen hengessä.
Eli EU:n yhdentymis hanketta koitetaan nyt jatkaa tavalla tai toisella,keinot on monet.
Poliittisen unionin ja liittovaltioistumisen kaikuja oli siis tässäkin puheessa,vaikka Juncker ehkä yritti olla nyt maltillisempi mutta hän vain esitti asiat niin,vaikka todellisuudessa tiedetään miten asiat on.Mutta sitä perustellaan nyt demokratian vahvistamisella ja toimielinten yhteistyöllä vastaamaan haasteisiin.Lisää päätösten tehokkuutta ja poliittista tahtoa halutaan.
Kaikkien toimielinten vastuu ja yhtenäisyys tärkeää sellaisen Euroopan rakentamisessa joka "suojelee kansalaisiaan";tällaisilla myyntipuheilla hivutetaan asioita vain kansalliselta tasolta EU tasoisiin ratkaisuihin ja polittisiin päätöksiin..joilla "ongelmia" ratkaistaan.
Yksikin integraation lisäys kohta johtaa helposti toiseen ja kolmanteen jne..ja niistä tulee helposti toisiaan täydentäviä,ja syntyy tällaista liittovaltioistumis kierrettä.Nyt kun halutaan lisätä esim.talous,kauppa,ulko,turvallisuus,puolustus jne. integraatiota..se johtaa myöhemmin moneen muuhunkin.Ja siihen vielä jatkuva maahanmuutto päälle,tavalla tai toisella,jota ei ainakaan saada loppumaan.
EU:n vaikutusvalta maailmassa on kuulemma tärkeä Junckerille.
Pyritään yhdistämään EU maiden sotilasvoimavaroja ja resursseja vahvaan EU tasoiseen monikansalliseen puolustukseen ja kattavaan täydentävyyteen Naton kanssa.Yksi ainoa EU esikunta ja mm.ulkomaan operaatioita.Yhteistä rahastoa,tutkimusta,teollisuutta puolustussektorilla jne...
Kaikki nämä yhteiset puolustusvoima jututkin vain lisäävät maiden sitovuutta EU:hun.
Nyt Juncker haluaa EU:lle myös käyttöön EU:n oman virallisen ulkoministeri nimikkeen,jolle keskitetään EU maiden voimia EU:n kansainväliseen vaikutusvaltaan.Juncker myöntää että Euroopasta halutaan jonkinlainen sotilasmahti,joka ei enää pelkästään turvaudu muihin tai anna jäsenmaiden toimia yksin.Halutaan turvata EU:n moniarvoisuutta,elämäntapaa ja etuja ja levittää niitä myös muihin maihin..Halutaan vaikuttaa esim.Syyriaan.
Junckerin mukaan kilpailijat ja viholliset hyötyvät EU:n hajoamisesta,joten se yritetään nyt pitää koossa.
Junckerin EU:n on oltava moninainen ja avoin.
EU:lle yhteinen rajavartiosto.Juncker yrittää vedota Eurooppalaisten suojeluun ja etujen puolustamiseen.
EU:n oltava johtava ja kansainvälinen vaikutusvalta,joka on yhdessä voimakas.
Tämä on nyt tällaista populismia että Juncker käyttää keppihevosena ulkoisia uhkia ja ratsastaa kansalaisten puolustamisella ja suojelulla halutessaan pitää EU:n väkisin koossa ja silti koko ajan esim.maahanmuuttoa EU:n sisälle jatketaan jne.kansalaisten kurjistamista sisältä käsin,joten se niistä "turvallisuus" puheista.Kieroa touhua.
Vitsi kun niin monet menee tähän halpaan,ja sitten ihmetellään.Junckerillakin on todellisuudessa ihan muut suunnitelmat mielessä.
Tässäkin puheessa Juncker päivittelee Euroopan väestökatoa ja vihjaa että talouden takia tarvittaisiin "lisävoimaa"(eli mamuja).
"Parempaa Euroopaa","Eurooppalaisuus yhdistää meitä erillaisia"..hoetaan.Mutta mikään ei todellisuudessa muutu paremmaksi vaan sama meno jatkuu tavalla tai toisella.Juncker pelkää taas konflikteja Euroopassa jos EU:ta ei ole.
Juncker yrittää panostaa ja aivopestä nuoria jotta pysyisivät EU myönteisinä tulevaisuuden voimina.Ilmeisesti vanhempaa sukupolvea Juncker odottaa häviävän haittaamasta EU hanketta.Populismi yritetään kukistaa.Yhteisvastuuta ja solidaarisuutta korostetaan.Yhteisiä arvoja.
Junckerin mielestä EU tarvitsee johtajuutta ja päättäväisyyttä.Riitely lopetettava.Jakautunu EU on uudelleenyhdistettävä.Kaikkien EU toimielinten,kansallisten hallitusten ja kansalaisten toimittava yhdessä.Junckerin mielestä EU on nyt vielä "epätäydellinen" ja monimutkainen vertaamalla sitä USA:han,millaiseksi EU:n pitäisi tulla ollakseen "täydellinen" ja selkeämpi (eli liittovaltio tavoite).
Junckerin mukaan tarvitaan yhteisiä päätöksiä,konkreettisia toimia ja tehokasta toteutusta.Nämä toimet kuulemma palvelevat kansalaisia,kansalaiset tarvitsevat näitä ja antavat heille mahdollisuuksia...Juncker muuten korostaa puheessaan EU:n kansalaisia suoraan ja näkee EU maiden kansalliset hallitukset ja niiden kinastelut ongelmallisina monessa kohtaa.

[JKN93]

Suomen valtamedia yrittää tarkoituksella harhauttaa,pimittää ja vähätellä kansalta näitä liittovaltioon tähtääviä EU:n hankkeita,joista saa paljon
suoraa ja oikeaa tietoa esim.monista englannin kielisistä valtavirrankin medioista.
Törkeetä touhua.Näin sitä sitten samaan aikaan taustalla hitaasti hivutellaan näitä suunnitelmia läpi kun pelätään kansan reaktiota ja yritetään pitää se tyynenä.

Alkaa olla siis varsin selvää miten Suomen valtamedia tiedottaa usein liian vähän tai värittyneen propagandistisesti myös näistä EU asioista,ja näin ollen joutuu etsimään paljon lisätietoa esim.englannin kielisistä medioista.

[hattiwatti]

Onko käteinen paikalla?

Käteinen ainakin myötäilee Junckerin linjaa yhteisessä EU-armeijassa, joka olisi myös NATO-yhteensopiva. Kuulemma EU:n sotateollinen kompleksi hyötyisi, joten selityksensä kullakin.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016091422315259_ul.shtml

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kehottaa Suomea olemaan aktiivinen toimija EU:n tiivistyvässä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

    Eurooppa kärsii tällä hetkellä turvallisuuspuutteista, jotka johtuvat terrorismista, pakolaiskriisistä ja EU-maiden taloushaasteista.
    Turvallisuuspuutteisiin halutaan vaikuttaa lisäämällä EU:n puolustusyhteistyötä.
    Puolustusyhteistyön puute ja päällekkäisyydet maksavat EU-maille nyt noin 20-100 miljardia euroa vuodessa.

Toki se, että samat tahot jotka aikaansaavat pakolaiskriisin ja sen mukana terrori-aallon, käyttävät seuraavaksi näitä asioita EU-integraation syventämiseen kun yhtäkkiä on turvallisuusvaje, niin herättäähän se kaikenlaisia ajatuksia.

[Roope]

Toki se, että samat tahot jotka aikaansaavat pakolaiskriisin ja sen mukana terrori-aallon, käyttävät seuraavaksi näitä asioita EU-integraation syventämiseen kun yhtäkkiä on turvallisuusvaje, niin herättäähän se kaikenlaisia ajatuksia.

Brexitin jälkeisen retoriikan mukaan integraatiota ei enää missään nimessä "syvennetä" tai "lisätä", vaan sitä "parannetaan" keskittymällä olennaisiin kysymyksiin ("taakanjako", "turvallisuus" jne.).

[hattiwatti]

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222774-euroopan-unionin-tila-vuonna-2016-myllyniemi-vs-juncker

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti hetki sitten koskettavan puheen Euroopan parlamentille EU:n tilasta. Muutamaa yksityiskohtaa lukuunottamatta moni voisi kuunnella samanlaisen puheen aiemmilta vuosilta. Aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut Euroopassa. Ei ollutkaan eurokriisiä, ei työttömyyttä, ei brexitiä eikä varsinkaan valtaisaa maahanmuuttokriisiä. Tämän vuoksi ajattelin kasata oman katsauksen EU:n tilasta, koska minusta moni asia on muuttunut viime vuosina.

Eurokriisi on edelleen pääosin selvittämättä. Jättivelat on siirretty pääosin yksityisiltä julkiselle sektorille. Samalla julkista sektoria patistetaan säästölinjalle. Yksityisillä yrityksillä, ennen kaikkea pankeilla, on paikoittain lukuisasti tuottamattomia ongelmaluottoja taseissaan. Euroopan keskuspankki EKP onkin pyytänyt pankeilta selvitystä siitä, miten näiden mielestä ongelma tulisi hoitaa.



Globalisaation vitsaukset

Hyvänä uutisena pitää mainita se, että EKP:n pääjohtaja Mario Draghi, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ja Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagarde ovat huomioineet vihdoinkin eurooppalaisten tyytymättömyyden globalisaation tuomiin lieveilmiöihin, kuten työttömyyteen. He ainakin tuntuvat ymmärtävän, että tyytymättömyys kostautuu demokraattisissa vaaleissa. He haluavatkin patistaa EU:ta huomioimaan tämän seikan. He kehottavat miettimään konkreettisia ratkaisuja esimerkiksi eriarvoisuuden kasvamisesta aiheutuviin ongelmiin.

Tämä on hyvin merkittävää, sillä Juncker tuntui viestittävän vain sen, ettei kansalaiset taida ymmärtää sitä, miten paljon he ovat tehneet, tai ainakin yrittäneet tehdä. Juncker ilakoi esimerkiksi noin 33,5 miljardin euron (yksityisrahoituksen avulla vivutettuna 500 miljardiin euroon) investointirahastosta, kun taas muualla panokset tuntuvat olevan nyt ainakin kertaluokkaa (jos ei useampia) suurempia: pankkitukiin on upotettu satoja miljardeja euroja ja EKP on pönkittänyt finanssimarkkinoita tuhannella miljardilla eurolla.

Lukuja verrattaessa keskenään tulee helposti ajatus, että kansalaisille tarjotaan vain pöydältä putoavia murusia. Ajatus vahvistuu vain entisestään huomioidessa, että pankkituet on heitetty vieläpä kansalaisten maksettaviksi. Toisin sanoen euromaiden kansalaisia on kuritettu usealla sadalla miljardilla eurolla.

Draghi, Tusk ja Lagarde ymmärtävät, että nykyinen meno sataa "populistien" laariin. Globalisaation aiheuttamaa tyytymättömyyttä voi tarkastella hyvin brittien brexit-äänestyksen jakaumaa. Köyhillä alueilla (stadilaiset puhuisivat varmaan "landesta") äänestettiin niin tarmokkaasti saarivaltakunnan eroa EU:sta, että ne äänet päihittivät knallejaan ja kävelykeppejään hinkkaavat Lontoon aristokraatit, jotka olisivat halunneet pysytellä EU:ssa.



EU ei ole hajoamassa brexitiin?

Juncker mainitsi, että olemassaolokriisistään huolimatta EU ei ole hajoamassa. Aika mielenkiintoinen visio ottaen huomioon, että vain vuorokausi sitten puolen miljoonan asukkaan Luxemburgin suurherttuakunnan ulkoministeri Jean Asselborn huutaa naama punaisena potkuja Unkarille.

Juncker toki korosti, että hän haluaa brexit-neuvottelujen sujuvan rauhanpiippuja poltellessa. Kovaäänisimmät EU-fanaatikot haluaisivat, että brexit sattuisi britteihin. Saisivat tuntuvan opetuksen. Tällaiseksi henkilöksi voisi mainita erityishuomiolla ALDE-ryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadtin.

Verhofstadt sai vastauksen UKIP:n Nigel Faragelta. Farage muistutti, että siipeensä ottavat kyllä saksalaiset autotehtaat ja ranskalaiset viinitilat. Iso-Britannia on heille merkittävä markkina-alue. Kumpi nyt on oikeassa?

Tätä on vaikea sanoa täydellä varmuudella. Joitain vihjeitä on toki saatu. Punnan heikkenemisen myötä saarivaltakunnan teollisuustilaukset ovat nousussa ja vientikin lähtenee kasvuun tämän myötä. Sen sijaan Saksan heinäkuun vienti romahti mykistävät 10 prosenttia vuoden takaisesta. Mukana saattaa olla turhaa pelkoa brexitistä, mutta tässähän haettiin vain suuntaviivoja. Tuoreimmat luvut kertovat, että koko euroalueen teollisuustuotanto putosi pitkälti Saksan sukeltaessa.

Näistä suuntaviivoista en voi olla päättelemättä, että jos brittejä halutaan tuohduksissa "rangaista väärästä äänestystuloksesta" niin se tulee kostautumaan tätäkin aneemisempana talouskehityksenä – ja sitä myöden tyytymättömyys lisääntynee. Samalla se tietää vahvempia EU:ta hajoittavia voimia. Haluaisin vain sanoa niille, jotka "toivoivat" (ja "toivovat" edelleen) brexitin sattuvan britteihin, että kannattaa miettiä toiveita. Toiveilla on aina se riski, että ne toteutuvat.



Maahanmuuttokriisi on maahanmuuttokriisi, eikä "mahdollisuus"

Tusk huomioi myös sen, että EU:n ulkorajoja on valvottava tiukemmin. Hän pohtii, että kansalaisilta on loppunut kärsivällisyys. Se on ollut koetuksella, koska jotkut tahot ovat toistuvasti kertoneet, ettei Euroopasta voi tulla linnaketta, ja että ovet on pidettävä auki.

Saksan varaliittokansleri Sigmar Gabriel komppasi liittokansleri Angela Merkeliä siinä, että Saksan tulisi pitää ovet auki pakolaisille. Sittemmin Gabriel on ottanut takapakkia. Hän kertoi myöhemmin, että Saksan hallitus on tainnut aliarvioida maahanmuuton haasteet.

Varovaisesti luonnehdittu.

Gabriel on myös kehottanut Saksan suuryrityksiä palkkaamaan pakolaisia töihin. Merkelkin on viestinyt samaa. Tämä on ymmärrettävää. Suuri määrä tulijoista on nuoria yksinäisiä miehiä, joko sinkkuja tai jättäneet vaimonsa ja perheensä kauas taakseen. Toimettomat ja yksinäiset nuoret miehet turhautuessaan kantavat suuren riskin levottomuuksiin ja järjestyshäiriöihin. Terrorismiakaan ei kannata kauttaaltaan sulkea pois.

Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Saksan suuryritykset kertovat, että palkkaaminen on likimain mahdotonta. Harva osaa saksaa tarpeeksi hyvin toimiakseen esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä. Työtaitoja vaativat tehtävät ovat nekin pantteessa, koska tulijoiden osaamistasoa on vaikeaa (tai mahdotonta) todistaa. Eipä kai sitä aivokirurgiksi pääse ilman mitään papereita toteamalla, että "joo, olen mä näitä hommia tehnyt ja huippuopinnotkin on suoritettu".

Ja arvatkaapas, ketkä maksaa nämäkin ylläpitokustannukset? Aivan, juuri ne globalisaatioon pettyneet köyhyysrajoilla rimpuilevat "populistit".

Ne, jotka vielä jaksavat hurrata globalisaation tuomiin mahdollisuuksiin ja hienouksiin: varautukaa karvaaseen pettymykseen, tai muuntautukaa sotilasdiktatuuriksi.

[Fiftari]

Miten olisi kansallisvaltiot jotka hallinnoivat oman valtakuntansa aluetta? Eikö se sitten olisi vaihtoehto? Olisi, jos ei ole suuruudenhullu.

[JKN93]

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/15/demokraattinen-eurooppa-tai-postmoderni-1930-luku


Demokraattinen Eurooppa tai postmoderni 1930-luku


"Euroopan unionilla on edessään kaksi vaihtoehtoa: se on demokratisoitava tai se hajoaa. Jos jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu ja koko EU-hanke romahtaa, seurauksena on postmoderni 1930-luku."

Tässä ovat vaihtoehdot, jotka taloustieteilijä Giánis Varoufakis on kuluneen vuoden aikana esittänyt Euroopalle lukuisissa kirjoituksissaan ja esiintymisissään. Varoufakis erosi Kreikan valtiovarainministerin tehtävästä kesällä 2015, koska ei suostunut allekirjoittamaan paperia, jota hän kutsui antautumisasiakirjaksi. Varoufakisin mielestä kyseessä oli diktaatti, sanelu, jonka Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto pakottivat kreikkalaisille maan velkakriisissä. Varoufakisin oman puolueen, vasemmistolaisen Syrizan, johtama hallitus yhtä kaikki allekirjoitti paperin, eikä entinen valtiovarainministeri enää asettunut sen eikä minkään muunkaan puolueen ehdokkaaksi syyskuun vaaleihin. Siitä lähtien on Varoufakis matkustellut ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa saarnaamassa demokraattista muutosta vallitsevaan nykykapitalismiin.

Postmodernin 30-luvun eli oikeistolaisten ja äärioikeistolaisten puolueiden johtaman "isänmaiden Euroopan" ituja on jo nyt puhjennut näkyviin eri puolilla maanosaa. Populistinen oikeisto on nousussa kaikkialla ja politiikka taloudellisesti kehittyneimmissä länsimaissa on mullistumassa tavalla, jota ei ole nähty 1930-luvun jälkeen:

"Oikeistoa elävöittää valtarakenteiden vastainen vimma, joka aivan viime aikoihin asti näytti olevan vasemmiston yksinoikeus. Yhdysvalloissa republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump ahdistaa demokraattisen vastustajansa Hillary Clintonin nurkkaan syyttämällä tätä – varsin uskottavasti – läheisistä suhteista Wall Streetiin, innosta hyökätä vieraisiin maihin ja halusta solmia vapaakauppasopimuksia, jotka nakertavat miljoonien työläisten elintasoa. Britanniassa Brexit-äänestys on saanut jopa kiihkeimmät thatcherilaiset innolla puolustamaan kansallistettua terveydenhoitoa."

Giánis Varoufakis muistuttaa, että historiallisesti tässä ei ole mitään uutta:

"Populistinen oikeisto on perinteellisesti omaksunut näennäisvasemmistolaisen retoriikan laskukauden vallitessa. Jokainen, jonka vatsa kestää lukea johtavien fasistien ja natsien puheita 1920- ja 1930-luvulla, huomaa heti, että niihin sisältyy aineksia, jotka ensi silmäyksellä näyttävät lähes identtisiltä edistyksellisten tavoitteiden kanssa: silloin Benito Mussolini puolusti sosiaaliturvaa ja Joseph Goebbels arvosteli pisteliäästi pankki- ja finanssimaailmaa. Äärioikeisto turvautuu vanhaan konstiinsa: vastenmielisiä tavoitteitaan ajaessaan se nojaa siihen oikeutettuun suuttumukseen ja turhautumiseen, jonka kapitalismin maailmanlaajuinen kriisi on saanut aikaan."

Keskustaoikeisto ja keskustavasemmisto menettävät kannatustaan Trumpin pelottelulle, Marine Le Penin muukalaiskammolle ja Brexitiä ajaneiden haaveille siitä, kuinka Britannia vielä kerran palaa hallitsemaan valtamerten aaltoja. Näin on maailmaan syntymässä kaksi suurta poliittista blokkia:

"Toinen blokki nojaa uusliberalismin, talouden globalisoinnin ja finanssimaailman muodostamaan kolmiyhteyteen. Blokki on vielä hallitseva maailmanlaajuisessa mitassa, mutta se on heikkenemässä ja sen suosio laskee kovaa vauhtia. Siitä todistavat David Cameronin Brexit-romahdus Britanniassa sekä eurooppalaisten sosialidemokraattien, Hillary Clintonin, Euroopan komission ja jopa Kreikan Syrizan suosion lasku, kun puolue antautui sanelun edessä."

Toinen blokki sitä vastoin on nousussa. Sitä edustavat jo mainittujen Trumpin, Le Penin ja Brexitin oikeistolaisten kannattajien lisäksi Puolan ja Unkarin nykyhallitukset sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin. Varoufakis ei tässä yhteydessä mainitse Turkkia ja sen nykyistä vallantäyteistä presidenttiä Recep Tayyip Erdöğania, mutta eräässä haastattelussaan hän kutsui häpeälliseksi pakolaissopimusta, jonka EU solmi itsevaltaisesti hallitun Turkin kanssa. Sulttaani Recepin Turkki ja tsaari Vladimirin johtama Venäjä muodostavatkin omituisen ja samalla tragikoomisen parin aikamme geopoliittisessa melodraamassa. Milloin syöksytään sodan partaalle, milloin lähes liittoon. Tämä on todellista postmodernismia, Turkin ja Venäjän vuosisatojen takaista vihanpitoa periytyneenä internetin aikakaudelle!

Mutta palataan Kreikan entisen valtiovarainministerin Giánis Varoufakisin ajatuksiin. Edellä lainatussa artikkelissaan viime heinäkuulta hän kirjoittaa, että näiden kahden blokin – uusliberalistisen keskustan ja populistisen oikeiston – näkeminen toistensa vastustajina vastaa tietenkin todellisuutta. Samaan aikaan se on kuitenkin myös harhakuva. Clinton ja Trump käyvät todellista kamppailua vallasta samoin kuin kävivät Euroopan unioni ja Brexitin kannattajat. Mutta samalla ne toimivat myös eräänlaisina kumppaneina keskenään toinen toistaan vahvistaen:

"Ainoa tie ulos tästä poliittisesta ansasta on edistyksellinen internationalismi, joka perustuu suurten enemmistöjen keskinäiseen solidaarisuuteen kautta maailman, enemmistöjen, jotka ovat valmiit herättämään henkiin koko planeetan käsittävän demokraattisen politiikan. Jos kaikki tämä kuulostaa utopistiselta, kannattaa muistaa, että ainekset muutokseen ovat jo käsillä."

Varoufakis viittaa tässä yhteydessä Bernie Sandersin yllättävään menestykseen Yhdysvaltojen esivaaleissa sekä Jeremy Corbynin valintaan Britannian työväenpuolueen uudeksi johtajaksi vuosi sitten. Molempien saama pohjattoman nuiva, jopa aggressiivinen kohtelu osoittaa, että valtaapitävät ottavat tosissaan demokraattisen kansanliikkeen näiden uudenlaisten poliitikkojen takana ja pelkäävät sen kannatuksen nousua.

Kolmantena muutoksen airuena Giánis Varoufakis mainitsee Demokratia Euroopassa eli DiEM25-liikkeen, jota hän itse oli perustamassa Berliinin Volksbühne – teatterissa viime helmikuussa. Liikkeen tunnuslauseena on ajatus, että EU hajoaa, ellei sitä demokratisoida. DiEM25 – liikkeen englanninkielisen nimen lyhenne on myös latinan kielen sana, joka tarkoittaa päivää: carpe diem, tartu päivään eli nykyhetkeen. Luku liikkeen nimessä viittaa vuoteen 2025, jolloin esitetyn ennustuksen sanotaan viimeistään toteutuvan. EU:lla olisi siis kymmenen vuotta aikaa muuttua perin pohjin tai hajota.

DiEM25 ei usko, että EU:ta voidaan muuttaa uusilla hallitustenvälisillä sopimuksilla, mutta se ei myöskään halua EU:n hajoavan. Varoufakis ja liikkeen kannattajat ovat sitä mieltä, että EU:n rakennelma romahtaa väistämättä, ellei sitä demokratisoida eikä vallitsevaa ja katastrofaaliseksi osoittautunutta talouspolitiikkaa muuteta. Demokratian tulisi koskea kaikkia tasoja Euroopassa kaupungeista, alueista ja jäsenvaltioista unionin tasolle saakka.

Varoufakis on myös polemisoinut niitä vasemmistolaisia, siis omia hengenheimolaisiaan vastaan, jotka kannattavat EU:n hajoamista ja paluuta kansallisvaltioiden Eurooppaan. Britannian kansanäänestyksessä nämä yrittivät erottautua Brexitiä ajaneesta oikeistosta ja käyttivät tavoitteestaan nimitystä Lexit eli left exit, vasemmistolainen ero EU:sta. Lexitin kannattajiin kuului muun muassa tunnettu pakistanilaissyntyinen kirjailija Tariq Ali, jonka kanssa Giánis Varoufakis kävi vilkasta, mutta ystävällisesti ja rauhallisesti edennyttä polemiikkia. Lexitin kannattajien ajatuksena oli ikään kuin kaapata populistisen oikeiston ohjelma vasemmistolle. EU:n instituutioiden hajoaminen johtaisi sitten uuteen internationalismiin. Giánis Varoufakisin mielestä tällainen ajattelu perustuu pelkkiin harhakuvitelmiin:

"Voittaaksemme oikeiston ihmisvihan meidän olisi siis tuettava heidän ajamiaan kansanäänestyksiä, joissa jäsenmaa toisensa jälkeen eroaa EU:sta. Mutta tämä ei ole realistista eikä muutenkaan vastaa vasemmiston ihanteita ja perusperiaatteita. On varsin epätodennäköistä, että muukalaisvastaisen oikeiston nousu pystytään estämään asettumalla tukemaan EU-eroa vaativia kansanäänestyksiä. Tukemalla EU:n hajoamista vasemmisto asettuisi myös omia tavoitteitaan vastaan. Uskovatko Lexitin kannattajat todella siihen, että vasemmisto voisi voittaa muukalaisvihamielisyyden ryhtymällä käytännössä kannattamaan uusien aitojen rakentamista Euroopan kansakuntien välille?"

Tässä vasemmiston sisäisessä väittelyssä Varoufakisilta kysyttiin myös, miksi Diem25 – liike sitten rajoittaa internationalisminsa Eurooppaan. Varoufakis vastasi tähän, omasta mielestään nenäkkääseen kysymykseen, että liike pyrkii yhteistyöhön kaikkien demokraattisten ja nykykapitalismia vastustavien voimien kanssa ympäri maailman. Niihin kuuluvat muun muassa Bernie Sandersin kannattajat Yhdysvalloissa. Liikkeessä on mukana jäseniä Amerikan mantereen molempia puoliskoja sekä Australiaa ja Aasiaa myöten. Ja lisäksi:

"Historia on tuottanut sisäisesti rajattoman EU:n. Vasemmiston, joka määritelmän mukaisesti on internationalistista, tulee puolustaa rajojen puuttumista, yhteistä ilmastopolitiikkaa ja jopa sellaista asiaa kuin Erasmus-ohjelmaa, joka antaa nuorille eurooppalaisille mahdollisuuden opiskella yli valtiollisten rajojen. Ei olisi vasemmiston hengen mukaista kääntyä näitä hienoja saavutuksia vastaan, vaikka ne ovatkin syntyneet muuten taantumuksellista politiikkaa ajavassa EU:ssa."

Olla EU:n sisällä ja samaan aikaan pyrkiä radikaaliin muutokseen – näin voisi tiivistää DiEM25 – liikkeen tärkeimmän strategisen periaatteen.

Millainen olisi Euroopan unionin hajoamisesta seuraava postmoderni 30-luku? Varoufakis on arvioinut, että Eurooppa kenties jakautuisi Saksan johtamaan eräänlaiseen D-markkavyöhykkeeseen, joka ulottuisi Baltiaan saakka, ja sen ulkopuolelle jääviin Etelä-Euroopan maihin. Tai ehkä EU:n raunioille kohoaisi joukko nationalististen ja äärioikeistolaisten puolueiden johtamia valtioita, joiden suosiosta Yhdysvallat ja Venäjä kilpailevat. Kuka tietää? Mikään idylli ei postmoderni Eurooppa kuitenkaan olisi, ei asukkailleen eikä niille, jotka pakenevat Lähi-idän veristä kaaosta tai Afrikan köyhyyttä.

Erottuaan Kreikan hallituksesta Giánis Varoufakis on julkaissut myös kokonaisen kirjan, jossa hän valottaa kahdeksan vuotta sitten alkaneen kapitalismin maailmanlaajuisen kriisin historiallista taustaa. Se palautuu Yhdysvaltojen silloisen presidentin Richard Nixonin aiheuttamaan shokkiin, kun hän elokuun puolivälissä vuonna 1971 romutti niin sanotun Bretton Woods – järjestelmän, joka oli hallinnut maailman valuuttajärjestelmää toisen maailmansodan jälkeen. Järjestelmä luotiin Bretton Woods – nimisellä paikkakunnalla Yhdysvaltojen New Hampshiressa heinäkuussa 1944, muutama viikko Normandian maihinnousun jälkeen.

Varoufakisin kirjan nimenä on ´And the Weak Suffer What They Must´. Nimi on otettu 400-luvulla ennen ajanlaskumme alkua eläneen kreikkalaisen historioitsijan Thukydideen kirjoittamasta peloponnesolaissotien historiasta, johon sisältyy kuuluisa reaalipolitiikan tiivistävä toteamus. Vahvat ateenalaiset sanelevat sen heikoille Milos-saaen asukkaille: väkevä tekee mitä tahtoo, ja heikko siihen kärsien myöntyy.

Tähän kylmäävään virkkeeseen viittaamalla Varoufakis havainnollistaa sitä, kuinka maailman mahtavin valtio, Yhdysvallat, on kyennyt sanelemaan tahtonsa muulle maailmalle toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Dialogi kuvaa myös tapaa, jolla instituutiot eli Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto sanelivat ehtonsa Syrizan johtamalle Kreikan hallitukselle viime vuonna. Niistä ei neuvoteltu, eikä Kreikan näkökantaa kuultu.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble totesi hölmistyneelle kreikkalaiskollegalleen Giánis Varoufakisille heidän ensitapaamisessaan, että vaalit eivät saa vaikuttaa harjoitettavaan talouspolitiikkaan. Varoufakis on kommentoinut kollegansa lausuntoa huomauttamalla, että Kiinan kommunistisen puolueeen keskuskomitea on täsmälleen samaa mieltä. Sen ei edes tarvitse järjestää vaaleja.

Kun Bretton Woods – järjestelmä luotiin, Yhdysvallat oli paitsi sodan voittaja myös jälleenrakentamisen luotottaja valtavine dollariylijääminen. Järjestelmää on kutsuttu kapitalismin kulta-ajaksi. Nixonin shokki oli alkusoitto uudelle järjestelmälle, jossa sodanjälkeisten vuosien amerikkalaiset ylijäämät muuttuivatkin valtaviksi alijäämiksi:

"On merkittävää, että Yhdysvaltojen ylivalta kasvoi Nixonin shokin jälkeen samaan aikaan maan kauppa- ja budjettivajeiden kasvun kanssa. Vajeiden rahoittamiseksi pankkiirit vapautettiin 1980-luvulla Bretton Woodsin rajoitteista. Näin heidät saatiin hallitsemaan maahan virtaavia pääomia, joilla vajeet rahoitettiin. Tavoitteena oli finanssisektorin hallitsema talous, ideologisena kaapunaan uusliberalismi. Ajoitus ei olisi voinut olla suotuisampi: neuvostoimperiumin romahdus ja Kiinan avautuminen tarjosivat maailmankapitalismille miljardi uutta työläistä nostamaan voitot kattoon ja pysäyttämään palkkojen kasvu länsimaissa."

Finanssipääoman ylivalta johti yhteiskunnan suunnattomaan eriarvoistumiseen ja teki palkkatyöläisistä haavoittuvaisia. Mutta tarjottiinhan heille pysyvien työpaikkojen sijaan halpoja lainoja, joilla saattoi ostaa asunnon suuren kysynnän paisuttamaan hintaan. Kupla puhkesi vuonna 2008.

Näin päätyi huomattava osa ihmiskunnasta – Amerikan ja Euroopan palkkatyöläisistä – velalliseksi korviaan myöten, tarpeettomiksi ja syrjäytyneiksi. Heitä Trumpin, Le Penin ja kumppaneiden on helppoa houkutella kannattajikseen. Ja heitä Giánis Varoufakis demokratia-liikkeineen yrittää saada mukaan ajamaan tavoitteita, jotka ova rakentavampia kuin muukalaisviha ja rajojen sulkeminen.

[JKN93]

Yleis-Länsimaisen Carnegie ajatushautomon tekstistä analyysia:

http://carnegieeurope.eu/2015/02/25/renaissance-of-west

Merkillepantavan huomattavaa on että kehitys on mennyt sillätavoin,että tämmöinen vasemmistolainen,liberaali ja suvaitsevainen;vähemmistöjä hyysäävä ihmisoikeus ideologia on nykyään Lännessä(USA&EU) niin valtavirtaa,yleislinjaa ja yhä yksimielisempää konsensusta eliitin ja valtapuolueiden kesken jopa jo tavallisessa oikeistossakin,että kaikki vähäkin konservatiivisemmat,kansallismieliset ja perinteiden puolustajat ollaan leimaamassa ääriryhmäksi ja radikaaliksi.Tämä aiheuttaa sitä syrjäytymistä kun valtavirta hyljeksii.Otetaampa esimerkiksi valtamedian,valtapuolueiden ja eliitin negatiivinen suhtautuminen esim.Trumpiin,Brexitiin,Euroopan kansallismielisiin..leimataan helposti äärioikeistoksi,populisteiksi,terroristeiksi,natseiksi,rasisteiksi jne..
Sitten nämä niputetaan vielä monesti samaan leiriin muiden Länttä haastavien ulkoisten toimijoiden,kuten Venäjän,Kiinan,Ääri-Islamistien kanssa,että yhtä ja samaa pahoja ovat,kaikki mitkä uhkaavat tätä konsensusta.Tai että nämä ulkoiset kilpailijat hyötyvät meidän sisäisestä hajaannuksesta,ja siten paimennetaan meidän linjaa yhtenäiseksi.
Eliitti puhuu vapaasta,globaalista ja liberaalista maailmanjärjestyksestä.Yhtenä uhkana tässäkin ajatushautomon tekstissä taas nostetaan esim.Unkarin nyky hallitus.Eivät tunnu enää helpolla hyväksyvän vaihtoehtoista politiikkaa tai näkemystä.

[Vredesbyrd]

^Veikkaan tuon "demokratisoinnin" tarkoittavan tulonsiirtoja valtioiden välillä. Koko EU:n idea on kumota demokratia alusmaistaan ja tietysti edustuksellinen demokratia valtiotasolla tuhoaa sen maakunnallisesti ja kunnallisesti.

[Skeptikko]

Todellisuudentajunsa jostain käsittämättömästä syystä menettänyt Merkel uhoaa ja uhkailee sodalla, kun ensiksi on itse kaistapäisellä avointen ovien politiikallaan ollut saattamassa EU:ta ennennäkemättömään kaaokseen:

Merkel EU:sta: Kyse alkaa olla sodasta ja rauhasta
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2016/09/16/merkel-eusta-kyse-alkaa-olla-sodasta-ja-rauhasta/20169635/12

– Eurooppa ei ole lainkaan hyvässä tilassa, Merkel sanoi torstai-iltana Potsdamissa.

Ranskan presidentti Francois Hollande puolestaan sanoi huippukokouksen alla, että EU saattaa kohdata kriisin, joka uhkaa sen olemassaoloa.
...
Ongelmina ovat Brexitin lisäksi pakolaiskriisi ja populistipuolueiden nousu Euroopassa.

[Aksiooma]

Todellisuudentajunsa jostain käsittämättömästä syystä menettänyt Merkel uhoaa ja uhkailee sodalla, kun ensiksi on itse kaistapäisellä avointen ovien politiikallaan ollut saattamassa EU:ta ennennäkemättömään kaaokseen:

Tämä menee aivan käsikirjoituksen mukaan. Ei Merkel ole kadottanut todellisuudentajuaan, vaan on toiminut aivan odotetusti ja määrätietoisesti Eurooppa Projektin läpiviemiseksi.

-Ongelmina ovat Brexitin lisäksi pakolaiskriisi ja populistipuolueiden nousu Euroopassa.

Tässä rakennetaan Liittovaltiota. Se ei onnistu ilman kriisejä. EU Komissio on tuonut aivan selvästi julki tarpeen Liittovaltion poliisille, kuten FBI, mellakka- ja joukkojenhallintajoukoille sekä yhteiselle EU armeijalle.

Näitä pitää vaan osata suhteuttaa oikeaan kontekstiin. Tässä on kysymys Liittovaltion perustamisesta. Ei mistään muusta.

[xor_rox]

Todellisuudentajunsa jostain käsittämättömästä syystä menettänyt Merkel uhoaa ja uhkailee sodalla...

Hienoa. Olemme selvästi menossa täysin oikeaan suuntaan.

...Homma etenee täysin ennustetusti. Nimittäin kun liittovaltio alkaa natisemaan liitoksissaan, alkavat pahimmat federalistit maalata seinälle uhkaa sodasta, johon 'rauhanjärjestelmän' romahdus johtaa. Ilmiö on täsmälleen sama, kuin Neuvostoliitonkin hajotessa. Nimittäin vallankaappauksen jälkeisessä Neuvostoliitossa Gorba yritti ajaa liittovaltiosopimusta kuin käärmettä pyssyyn...

...Tässä vaiheessa Gorba aavisti, että sopimus oli vastatuulessa ja alkoi uhkailemaan tulevalla sodalla...

Huono puoli asiassa on se, että Suomessa valtaa pitää Merkelin vasallihallitus, jonka kulisseja kannattelee vasallioppositio.

[Vaniljaihminen]

Huono puoli asiassa on se, että Suomessa valtaa pitää Merkelin vasallihallitus, jonka kulisseja kannattelee vasallioppositio.

Vielä huonompi puoli on se, että tiedetään taas missä se "oikea" hallituskin on.

[Skeptikko]

Merkel EU:sta: Kyse alkaa olla sodasta ja rauhasta
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2016/09/16/merkel-eusta-kyse-alkaa-olla-sodasta-ja-rauhasta/20169635/12

Lisää täällä - ja pahoin pelkään, ettei RESET tule sisältämään resettiä Merkelin ja Junckerin avointen ovien politiikkaan:

Europe reaches for reset
http://www.politico.eu/article/european-disunion-bratislava-eu-summit-splintering-continent-populism-brexit-migration/

Donald Tusk, the European Council president, hopes to restore confidence by rallying leaders behind a tightly focused agenda: to manage the migration crisis by strengthening border controls, enhancing cooperation on internal and external security, and to take steps — somewhat less clear — to prop up the sluggish economy.
...
"Never before have I seen such little common ground between our member states, so few areas where they agree to work together," he said. "Never before have I seen national governments so weakened by the forces of populism and paralyzed by the risk of defeat in the next elections."
...
"For the first time in decades, senior European leaders have actually envisioned publicly the possibility of the disintegration and collapse of the European Union," said Michael Leigh, a senior fellow at the German Marshall Fund and a former director-general for enlargement at the European Commission.
...
If the bar is set that low, Tusk seems certain to succeed, though he has higher aspirations, laid out in a "Dear colleague" letter this week that amounts to a four-and-a-half-page call to action.
...
"People in Europe want to know if the political elites are capable of restoring control over events and processes which overwhelm, disorientate, and sometimes terrify them," Tusk wrote.
...
According to one veteran EU diplomat, leaders are just "looking at the next electoral deadline, whether it is elections in Germany or France or Italy and the rest. Everybody sits at the table and the only thing he or she has in mind is 'What can I get from here to prove to my public opinion that I am the best, that I am doing what they are asking me to do.'"

Donald Tusk pushes 'road map' for EU future
http://www.politico.eu/article/european-council-president-donald-tusk-pushes-road-map-for-eu-future-bratislava-summit/

Mutta Merkel, Pöpilä, Soini ja Suomi sen kuin vain jatkavat hullunkiilto silmissään, jos eivät suorastaan paina KAASUA! Kun ydinvoimalassakin pitäisi tehdä hätäpysäytys kontrollisauvat reaktoriin lykkäämällä, niin nämä hullut vain työntävät reaktoriin lisää polttoainesauvoja:

Donald Tusk: Europe can't take more refugees
http://www.politico.eu/article/donald-tusk-europe-cant-take-more-refugees-g20-china/

[Skeptikko]

Ja taas tätä. Eikö tästä luuseristsa edes päästä eroon, vaikka koko Titanic uhkaa upota?:

EU-johtaja Juncker torjuu juopottelusyytöksiä: Jalkavaiva panee horjumaan
http://yle.fi/uutiset/eu-johtaja_juncker_torjuu_juopottelusyytoksia_jalkavaiva_panee_horjumaan/9171662

EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin alkoholinkäyttö on jälleen noussut otsikoihin. Tällä kertaa siksi, että Juncker antoi ranskalaiselle Libération-lehdelle haastattelun, missä hänen oli tarkoitus torjua väitteitä alkoholismista.

Toimittaja kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että haastattelun aikana Juncker siemaisi salaatin kyytipojaksi neljä lasia samppanjaa. Ja muisteli, kuinka eräällä aikaisemmalla lounastapaamisella, Junckerin ollessa vielä Luxemburgin pääministeri, tämä oli nauttinut kolme lasia viiniä ja kolme konjakkia.

Mutta Juncker kiistää juovansa liikaa.