2011-12-20 VU: EU:n sininen kortti käyttöön vuoden alussa (erityisosaajille)

[Vera]

Asiaa. Jospa tuo houkuttelisi maahamme pari ihan oikeatakin erityisosaajaa.

?

Erityisosaajat ovat voineet tähän mennessä hakea oleskelulupaa tavallista nopeammassa oleskelulupaprosessissa. Tämä menettely jää voimaan sinisen kortin rinnalle.

Ero on siinä että tavallinen työhön perustuva oleskelulupa on voimassa vain Suomessa, ja blue cardin haltija voi myös hakea töitä muualta EU-maista.

Onko tämä varma tieto? Schengen-alueen kortinhan pitäisi toimia koko Schengen-alueella?

Siis mitä korttia tarkoitat?

Tavallinen työhön perustuva oleskelulupa on voimassa vain Suomessa, mutta henkilö jolla sellainen on voi toki matkustella ympäri Schengenia. Jos hän sattuu löytämään töitä jostain muualta niin hän joutuu anomaan uutta oleskelu/työlupaa siellä. Piittävän pitkään (luulen että 5v) Suomessa asunut henkilö saa sen jotenkin helpommin.

Sininen kortti on tavallaan EU-laajuinen työlupa, mutten ole ihan varma miten se tulee toimimaan.

[Vera]

Maahanmuuttovirasto arvioi, että sininen kortti myönnetään muutamalle sadalle hakijalle vuosittain. 

Jos tuon verran on yhteiskuntaa hyödyttäviä tulijoita, niin paljonko niitä ei-hyödyllisiä työttömiä kamelikuskeja ja muita tulee vuosittain?

Mikä mahtaa olla kumulatiivinen tilanne hyödyllisten ja ei-hyödyllisten osalta absoluuttisesti ja suhteellisesti?

Oleskelulupatilastot näkyvät Maahanmuuttoviraston sivulla. Viime vuonna oli myönnetty 16322 oleskelulupaa, joista 2987 työntekijän oleskelulupaa, plus 1784 myönteistä turvapaikkapäätöstä, sekä otettu 634 kiintiöpakolaista. Nämä luvut eivät tietenkään sisällä EU:n tai pohjoismaiden kansalaisia.

Hyödyllisyyden määritelmiä voi olla useita, mutta jos tarkoitat työntekoa niin en usko että missään on olemassa tilastoja esim. siitä kuinka monet ulkomaalaiset perheenjäsenet löytävät töitä lähes heti.

[nuiv-or]

Siis mitä korttia tarkoitat?

Tavallinen työhön perustuva oleskelulupa on voimassa vain Suomessa, mutta henkilö jolla sellainen on voi toki matkustella ympäri Schengenia. Jos hän sattuu löytämään töitä jostain muualta niin hän joutuu anomaan uutta oleskelu/työlupaa siellä. Piittävän pitkään (luulen että 5v) Suomessa asunut henkilö saa sen jotenkin helpommin.

Sininen kortti on tavallaan EU-laajuinen työlupa, mutten ole ihan varma miten se tulee toimimaan.

Ajattelin, että Schengen-alueella myönnetty oleskelulupa oikeuttaisi työntekoon Schengen-alueella, mutta homma ei olekaan aivan niin.

http://www.poliisi.fi/poliisi/helsinki/home.nsf/pfbdarch/A1E38F0D96954750C22578FD0032295B?opendocument

Valvonnassa tavatut ulkomaalaiset olivat muutamaa henkilöä lukuun ottamatta EU-kansalaisia tai toisessa EU-maassa oleskeluluvalla oleskelevia kolmannen maan kansalaisia.

Ilmeisesti nuo tavatut kolmannen maan kansalaiset saivat olla köh 3 kk raksahommissa tämän pykälän mukaan:

81 § (11.6.2010/549) Työnteko ilman oleskelulupaa

Oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa on ulkomaalaisella, joka:

1) tulee kutsun tai sopimuksen nojalla tulkiksi, opettajaksi, asiantuntijaksi tai urheilutuomariksi enintään kolmen kuukauden ajaksi;

2) tulee kutsun tai sopimuksen nojalla ammattitaiteilijaksi tai urheilijaksi, mukaan lukien avustava, huoltava ja valmentava henkilökunta, enintään kolmen kuukauden ajaksi;

3) työskentelee merimiehenä joko kauppa-alusluetteloon merkityllä aluksella tai, tultuaan palvelukseen muualla kuin Suomessa, aluksella, joka pääasiassa liikennöi ulkomaisten satamien välillä;

4) tulee marjojen, hedelmien, erikoiskasvien, juuresten ja vihannesten poimintaan tai korjuuseen taikka turkistarhatyöhön enintään kolmen kuukauden ajaksi;

5) tulee suorittamaan toisessa Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen valtiossa toimivan yrityksen vakituisena työntekijänä palvelujen tarjoamisvapauden piiriin kuuluvaa tilapäistä hankinta- tai alihankintatyötä, jos hänellä on mainitussa valtiossa oleskeluun ja työntekoon oikeuttavat luvat, jotka ovat voimassa työn päätyttyä Suomessa; tai

6) tulee Suomeen tutkijaksi toisessa jäsenvaltiossa solmitun tutkijadirektiivin mukaisen vastaanottosopimuksen perusteella tutkijadirektiivissä tarkoitetun tieteellisen tutkimushankkeen suorittamista varten enintään kolmen kuukauden ajaksi.

Ulkomaalaisella on kansainvälistä suojelua haettuaan oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa:

1) kun hänellä on 11 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja ja hän on oleskellut maassa kolme kuukautta; tai

2) kun hän on oleskellut maassa kuusi kuukautta.

Kun työnantajalla tai toimeksiantajalla ei ole toimipaikkaa Suomessa, ulkomaalaisella on oikeus tehdä ansiotyötä ilman oleskelulupaa:

1) tuote-esittelijänä tai elokuvatyöntekijänä enintään kolmen kuukauden ajan;

2) ulkomaisessa omistuksessa tai hallinnassa olevan moottoriajoneuvon henkilökuntaan kuuluvana, kun ulkomaalainen kuljettaa ajoneuvoa, jonka rajan ylittävä kuljetus viedään määräpaikkaan tai haetaan lähtöpisteestä, taikka kun liikennöinti Suomessa liittyy säännölliseen reittiliikenteeseen paikkakuntien välillä, joista ainakin yksi sijaitsee ulkomailla, eikä ulkomaalaisella ole asuinpaikkaa Suomessa; tai

3) ulkomailta Suomeen suuntautuvan seuramatkan matkanjohtajana.

Jos samaa ammattialaa koskeva työntekijän oleskelulupahakemus tai elinkeinonharjoittajan jatko-oleskelulupahakemus on tehty aikaisemman oleskeluluvan voimassa ollessa, ulkomaalainen saa jatkaa työntekoa kunnes hakemus on ratkaistu.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301

http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2473,2707,2500

Oikeus työntekoon ilman oleskelulupaa

Tietyissä tilanteissa ulkomaalainen voi tehdä Suomessa ansiotyötä ilman oleskelulupaa. Voimassa oleva viisumi hänellä on kuitenkin oltava, jos hän on viisumivelvollinen.

Työntekijän oleskelulupaa eivät tarvitse:

Toisessa EU/ETA -maassa toimivan yrityksen vakituiset työntekijät, jotka suorittavat Suomessa tilapäistä hankinta- tai alihankintatyötä. Edellytyksenä on, että ulkomaalaisella on toisessa maassa voimassaolevat asianmukaiset oleskelu- ja työluvat.

En edelleenkään näe sinisen kortin hyötyjä.

[Tommi Korhonen]

No kaikki on suhteellista. Mutta sanotaan nyt vaikka esimerkki tilanteesta jossa tarvitaan erityisosaaja (sellainen oikea, tutkija tai muuten hyvä) ja sopiva ehdokas löytyy esim yhteistyökumppani- tai sisaryrityksesta Kauko-Idästä. Paperit meneen ja sinisellä kortilla töihin. Verrattuna siihen että käydään seulan läpi hitaasti ja huolellisesti. ... Kyllä, jonkinlainen seula on olemassa, vaikka ehkä vain hidaste. Veran esittämät luvut osoittavat vähän toista, mutta kyllä se siellä on, niin paljon on myös tarinoita joissa hyvä ja rehellinen työntekijä ei ole päässyt lävitse. Tai prosessi on kestänyt kohtuuttoman kauan ja on jatkuvasti hankala työlupaa uusittaessa. Luultavasti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa ei tehdä täysin paskasti, Hommassa (ja nuivissa piireissä) on vain se jäävuori kokonaan näkyvissä ja koko ajan mielissä.

Tuon kortin tarkoitus ei olekaan kokonaan korjata Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, vaan poistaa selkeästi huipputapauksilta kynnystä ja vitutusta. Ja kuten sanottu, määrien, verotuksen ja tulorajan takia tuon merkitys on mitätön. Mutta on se sentään oikeaan suuntaan.

Täällä joskus kannatetaan Kanadan tulijapisteytystä. Minusta tuo on vain sen muoto jossa selkeät tapaukset saavat fast-trackin. Ei korjaa maassa olevien tai seulan läpi pääsevien maahanmuuttopolitiikan ongelmia, eikä korjaa Suomen rekrytointitilannetta taikaiskusta. Mutta on kuitenkin liike oikeaan suuntaan.

Kyllä minä olisin tyytyväinen jos Suomen maahanmuuttopolitiikassa olisi samanlainen pisteytys kuin Kanadassa. Katsoin sen joskus omalle perheellemme, ja ei sitä mitenkään kevytkenkäiseksi voi sanoa. Minusta tämä on vain samansuuntainen liike.

Ja Kanadan tapauksessa on kyllä huomioitava myös kmruuskan esittämät väitteet huiman suurista humanitaarisluvuista sen päälle.

[Roope]

EU:n sininen kortti työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja ei-eurooppalaisten huippuosaajien houkuttelemiseksi on osoittautunut nimettömän työnhaun veroiseksi menestykseksi. Järjestelmä on ollut toiminnassa parisen vuotta, ja Ruotsissa on nyt yksi (1) sinisen kortin haltija. Ruotsissa ihotautilääkärinä työskennellyt ja tohtoriksi lukenut irakilainen Aram Rasul päätti maahanmuuttoviraston kannustamana hakea korttia, vaikka ei oikein ymmärtänytkään, mitä hyötyä siitä olisi tavalliseen oleskelulupaan verrattuna.

Svenska Dagbladet: EU:s blåkort en svensk flopp 25.8.2014

[Roope]

EU-päättäjät eivät ole sittenkään täysin tyytyväisiä ns. sinisen kortin menestykseen. Koska sinisellä kortilla ei ole saatu houkuteltua tarpeeksi korkeasti koulutettuja osaajia, EU tyylilleen uskollisesti laskee asiantuntijoiksi määriteltävien tulorajoja.

Verkkouutiset: EU haluaa houkutella korkeasti koulutettuja osaajia uudistamalla oleskelulupakorttia 1.9.2016