2015-11-20 Professori: Median länsimaalaisuuden suosiminen voi ruokkia rasismia

[Vaniljaihminen]

Mulle koko yliopisto oli kamala pettymys omalla tavallaan ja tulin todenneeksi, että ajattele itse, opettele itse, tutustu itse jne. Sieltä saa vain muodollisen pätevyyden mutta ei tee viisaaksi kuitenkaan. Kuinka kamalaa onkaan humanistilinjoilla, joissa ei ole edes logiikka ja järki mukana... Hirveää kuraa.

No, humanisteilla oli ainakin yleisen kielitieteen aineopinnoissa logiikan peruskurssi. Ei siellä kyllä koskaan luvattukaan muuta kuin 'muodollinen pätevyys', viisaus on sitten jotain aivan muuta. Harva urheilijakaan yltää mestariksi vaikka saman opin kävisivätkin.

[guest8788]

Miten välttää se, että tapahtuneista ei lähdetä syyttämään kaikkia maahanmuuttajia? Nikunen pohtii.

Pidetään kehitysmaahanmuutto niin minimissä, ettei tulijoiden törttöilyjä tarvitse alkaa sensuroida tai valkopestä mediassa.

EDIT: Ai niin. Myöhäistä.

[Blanc73]

Kun tietyistä maailman kolkista ei tule kuin konfliktiuutisointia, syntyy mielikuva väkivaltaan taipuvaisesta yhteisöstä ja kyvyttömyydestä arkielämään.

Afrikka ja Lähi-itä ovat maapallon perslävet nro 1 ja 2, eivät ne paratiiseiksi muutu jos media alkaa välttelemään niistä uutisoimista. Vielä mielenkiintoisempaa on että suvakit suorastaan palvovat noilta edellä mainitsemiltani alueilta tulleita mamuja.

[foobar]

Kun tietyistä maailman kolkista ei tule kuin konfliktiuutisointia, syntyy mielikuva väkivaltaan taipuvaisesta yhteisöstä ja kyvyttömyydestä arkielämään.

Afrikka ja Lähi-itä ovat maapallon perslävet nro 1 ja 2, eivät ne paratiiseiksi muutu jos media alkaa välttelemään niistä uutisoimista. Vielä mielenkiintoisempaa on että suvakit suorastaan palvovat noilta edellä mainitsemiltani alueilta tulleita mamuja.

Silmiinpistävää on myös se, kuinka keskeisenä suvaitsevaisuuteen kuuluu mm. itäaasialaisten halveksuminen, ainakin suhteessa afrikkalaisiin ja lähi-itäläisiin. Tämä asetelma on väitetyn suvaitsevaisuuden puitteissa suorastaan koomista. Jos itäaasialainen (ei-muslimi) menestyy, siitä harvemmin hyvä heiluu. Ei tule lehtiin jumaloivia artikkeleita. Pikemminkin epäillään jokaista naista joko parastaan ymmärtämättömäksi ostetuksi vaimoksi tai huoraksi, ja jokaista miestä joko maanmiestensä orjuuttamaksi tai tällaiseksi orjuuttajaksi.

Ja samaan aikaan mikä tahansa fahadfiras saa lehdissä satoja sivuja yltiöpositiivista hurmioitunutta ylistystä. Jos ihailun kohde erehtyy sanomaan jotain typerää, se siivotaan armeliaasti pois tarinoista. En ihan heti keksi miten tämä suvaitsevaisuuden rotunäkökulma olisi mitään muuta kuin sitä ihteään; rasismia ideologian nimissä.

[J.M]

En lukenut kuin otsikon. Oliko sen alla mitään, mitä ei voi luokitella islamin ja monikulttuurin valkopesuksi ja jota ei ole kuultu liian monta kertaa?

[guest8788]

Kun tietyistä maailman kolkista ei tule kuin konfliktiuutisointia, syntyy mielikuva väkivaltaan taipuvaisesta yhteisöstä ja kyvyttömyydestä arkielämään.

Afrikka ja Lähi-itä ovat maapallon perslävet nro 1 ja 2, eivät ne paratiiseiksi muutu jos media alkaa välttelemään niistä uutisoimista.

Vältellään jo. Konfliktiuutiset ovat lähinnä sotien pintapuolista esittelyä, mutta jos Afrikasta, sen maiden ja ihmisten arjesta uutisoitaisiin tasapuolisesti, ei kukaan täysjärkinen haluaisi tänne enää yhtään enempää neekeriä afrikkalaista tummahipiäistä homo sapiensia. Sukulaisten elävältä polttaminen "noitina" ja vastaavat perherakkaiden kulttuurien erikoisuudet saa hakea ulkomaisista uutislähteistä. Etelä-Afrikan asteittaisesta vajoamisesta tyypilliseksi afrikkalaiseksi "valtioksi" ei täällä juurikaan uutisoida, eikä sikäläisistä farmimurhista. Arjen brutaalit kivityslynkkaukset keskellä kirkasta päivää tai kongolaiset kannibaalit eivät yksinkertaisesti mahdu tasa-arvoa hokevan toimittajatyttösen maailmankuvaan, joten pimeyden sydän pidetään visusti piilossa.

Vain yksi makoisa esimerkki Afrikan tulevasta supervallasta: http://www.independent.co.uk/news/world/africa/cannibal-restaurant-with-roasted-human-heads-on-the-menu-shut-down-by-police-9123693.html

[törö]

Al-Jazeera näkymään kaikkien länsirappiokanavien tilalle, niin saadaan tilannetta korjattua edes vähän oikeamielisempään suuntaan.

Me tarvittaisiin oma Daily Mail, joka yrittää kertoa tänään sen, minkä maailman suuret mediat kertovat kolmen päivän päästä ja Yle ja Hesari vielä parin päivän viiveellä.

Tällä tavalla saadaan uutisiksi raakileita, joita ei olla ehditty peukaloimaan miellyttämään ketään ja virheet johtuvat hirveästä kiireestä kertoa asiat ennen muita.

Muu lehdistö joutuu sitten panostamaan tasoon ja jättämään mutuilun vähemmälle, etteivät touhupetterit vie koko yleisöä.

[kenelek]

Miten välttää se, että tapahtuneista ei lähdetä syyttämään kaikkia maahanmuuttajia? Nikunen pohtii.

Pidetään kehitysmaahanmuutto niin minimissä, ettei tulijoiden törttöilyjä tarvitse alkaa sensuroida tai valkopestä mediassa.

EDIT: Ai niin. Myöhäistä.

Tainnut olla myöhäistä reilusti yli 10 vuotta jo.

[Roope]

Uraauurtavalle ja innovatiiviselle rasismintutkimushankkeelle 234 000 euroa:

Kaarina Nikusen (Tampereen yliopisto) johtamassa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston konsortiohankkeessa tutkitaan, kuinka rasismia tuotetaan ja haastetaan nykyisessä kansainvälisessä sekä monimutkaisessa mediaympäristössä. Tämä ajankohtainen hanke pyrkii lisäämään ymmärrystä rasismin uudentyyppisistä tiedontuottamisen, kokemusten ja julkisen keskustelun muodoista. Projekti tuottaa lisää tietoa erityisesti siitä, kuinka rasismin ja anti-rasismin muodot ovat kietoutuneet osaksi jokapäiväisiä mediakäytäntöjä. Monitieteinen projekti yhdistää tietojenkäsittelytieteen ja yhteiskuntatieteiden menetelmiä. Poikkeuksellisen laaja aineisto sisältää keskeiset valtamedian ja sosiaalisen median verkkoaineistot ja keskustelut.

Suomen Akatemia: 48 uutta akatemiahanketta kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alalle 3.6.2016

Hankkeen julkinen kuvaus

Tutkimushanke tarkastelee, kuinka rasismia tuotetaan, kierrätetään ja haastetaan nykyisessä transnationaalissa, hybridissä mediaympäristössä. Tämän ajankohtaisen hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä rasismia koksevista uudentyyppisistä tiedontuottamisen, affektiivisten kokemusten ja julkisen keskustelun muodoista. Projekti tuottaa lisää tietoa erityisesti siitä, kuinka rasisimin ja anti-rasismin muodot ovat kietoutuneet osaksi jokapäiväisiä mediakäytäntöjä. Monitieteinen projekti on tutkimusmenetelmällisesti uraauurtava. Se yhdistää innovatiivisesti tietojenkäsittelytieteen ja yhteiskuntatieteiden menetelmiä. Poikkeuksellisen laaja aineisto sisältää keskeiset valtamedian ja sosiaalisen median verkkoaineistot ja keskustelut.

Tampereen yliopiston kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksiin rahoitusta

Tampereen yliopiston tutkijat saivat rahoituksen yhdeksälle tutkimushankkeelle Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan rahoitushaussa. Tampereen yliopistosta jätettiin yhteensä 59 hakemusta.
...
- Median ja viestinnän tutkimuksen professorina syksyllä aloittava Kaarina Nikunen sai 234 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle "Rasismit ja julkinen keskustelu hybridissä mediamaisemassa".

[Kela_Platinum]

Uraauurtavalle ja innovatiiviselle rasismintutkimushankkeelle 234 000 euroa:

Kaarina Nikusen (Tampereen yliopisto) johtamassa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston konsortiohankkeessa tutkitaan, kuinka rasismia tuotetaan ja haastetaan nykyisessä kansainvälisessä sekä monimutkaisessa mediaympäristössä. Tämä ajankohtainen hanke pyrkii lisäämään ymmärrystä rasismin uudentyyppisistä tiedontuottamisen, kokemusten ja julkisen keskustelun muodoista. Projekti tuottaa lisää tietoa erityisesti siitä, kuinka rasismin ja anti-rasismin muodot ovat kietoutuneet osaksi jokapäiväisiä mediakäytäntöjä. Monitieteinen projekti yhdistää tietojenkäsittelytieteen ja yhteiskuntatieteiden menetelmiä. Poikkeuksellisen laaja aineisto sisältää keskeiset valtamedian ja sosiaalisen median verkkoaineistot ja keskustelut.

Suomen Akatemia: 48 uutta akatemiahanketta kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alalle 3.6.2016

Hankkeen julkinen kuvaus

Tutkimushanke tarkastelee, kuinka rasismia tuotetaan, kierrätetään ja haastetaan nykyisessä transnationaalissa, hybridissä mediaympäristössä. Tämän ajankohtaisen hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä rasismia koksevista uudentyyppisistä tiedontuottamisen, affektiivisten kokemusten ja julkisen keskustelun muodoista. Projekti tuottaa lisää tietoa erityisesti siitä, kuinka rasisimin ja anti-rasismin muodot ovat kietoutuneet osaksi jokapäiväisiä mediakäytäntöjä. Monitieteinen projekti on tutkimusmenetelmällisesti uraauurtava. Se yhdistää innovatiivisesti tietojenkäsittelytieteen ja yhteiskuntatieteiden menetelmiä. Poikkeuksellisen laaja aineisto sisältää keskeiset valtamedian ja sosiaalisen median verkkoaineistot ja keskustelut.

Tampereen yliopiston kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksiin rahoitusta

Tampereen yliopiston tutkijat saivat rahoituksen yhdeksälle tutkimushankkeelle Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan rahoitushaussa. Tampereen yliopistosta jätettiin yhteensä 59 hakemusta.
...
- Median ja viestinnän tutkimuksen professorina syksyllä aloittava Kaarina Nikunen sai 234 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelle "Rasismit ja julkinen keskustelu hybridissä mediamaisemassa".

Sitten ihmetellään miksi Helsingin Yliopisto on käytännössä ainoa suomalainen yliopisto, joka pärjää edes jotenkin maailmanlaajuisissa vertailuissa, joissa oikeasti katsotaan tutkimukseen laatua yms. Eikai tälläisellä paskalla nyt mitään sijoituksia voi edes saada.

[Roope]

Uusi tutkimushanke pureutuu rasismiin mediaympäristössä

Tutkimuksen aineisto on poikkeuksellisen laaja, ja sen analyysi yhdistää tietojenkäsittelytieteen ja yhteiskuntatieteiden menetelmiä.

Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä rasismia koskevista uudentyyppisistä tiedontuottamisen, tunnevaltaisten kokemusten ja julkisen keskustelun muodoista. Tutkijat selvittävät, kuinka rasismia tuotetaan, kierrätetään ja haastetaan nykyisessä ylikansallisessa ja hybridissä mediaympäristössä.

– Tutkimme, kuinka rasismiin liittyvät puhetyylit kulkevat eri viestintäkanavien välillä ja maasta toiseen, esimerkiksi Facebookista Helsingin Sanomiin. Nykyisessä mediakentässä toimittajien luoma sisältö sekoittuu käyttäjien luoman sisällön kanssa, kertoo HIITin ja Aalto-yliopiston tutkija Matti Nelimarkka.

Tutkimusmenetelmältään uraauurtava projekti yhdistää tietojenkäsittelytieteen ja yhteiskuntatieteiden menetelmiä. Poikkeuksellisen laaja aineisto sisältää keskeiset valtamedian ja sosiaalisen median verkkoaineistot ja keskustelut.

– Keräämme tutkimusaineiston tietokoneohjelmilla tietyltä ajanjaksolta, ja sitä käsitellään laskennallisen data-analyysin keinoin. Ajallisten vaikutusten analyysi on tärkeää, jotta nähdään, voidaanko vetää yhteyksiä uutistapahtumien välille. Samalla yritämme ymmärtää algoritmien, esimerkiksi Facebookin uutisvirran, merkitystä rasismipuheen muodostamisessa, lisää Nelimarkka.

Hankkeen tavoitteena on myös rakentaa välineitä, joilla voidaan vähentää rasismin ilmenemistä.

– Tulemme pohtimaan paljon sitä, millä tavalla rasismista puhutaan julkisuudessa, esimerkiksi miten rasismi määritellään, missä rasismiin liittyvät keskustelut käydään, manipuloidaanko rasismiin liittyviä kuvia ja tekstejä, miksi rasismia pidetään vaikeana asiana, ja miksi rasismista puhumista jopa pelätään, kertoo hankkeesta vastaava professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistolta.

Yleisesti ihmisten äärilaidoissa olevat mielipiteet lievenevät ja siirtyvät enemmän kohti keskustaa, mikäli he joutuvat pohtimaan omaa rooliaan ja keskustelemaan omasta mielipiteestään.

– Julkisen keskustelun suuri ongelma tällä hetkellä on, että mielipiteet eivät välttämättä keskustelemisesta huolimatta kohtaa. Mediakenttä on niin sirpaleinen, että on liiankin helppoa hakea tukea omalle näkökannalle, lisää Nikunen.

Laskennallisen data-analyysin lisäksi tutkimusmenetelminä ovat muun muassa toimittajahaastattelut ja etnografiset havainnot. Keskusteluun osallistuvia ihmisiä voidaan haastatella silloin, kun se tuntuu relevantilta tutkimuksen kannalta.

Racisms and public communications in the hybrid media environment (HYBRA) -konsortiohanke alkaa 1.9.2016, ja se kestää vuoden 2019 loppuun. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin miljoona euroa ja mukana ovat Tampereen yliopiston viestintätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta ja Aalto-yliopiston tietotekniikan laitos HIIT-tutkimusyksikön osalta. Hanketta tukee Suomen Akatemia.

Aalto-yliopisto 1.9.2016

Money day.

[Mika]

– Julkisen keskustelun suuri ongelma tällä hetkellä on, että mielipiteet eivät välttämättä keskustelemisesta huolimatta kohtaa.

Järkeä vailla oleva lause.  Ei keskustelu mihinkään yhteisymmärrykseen päädy, jos vastapuolet ovat asioista täysin eri mieltä.

[Tabula Rasa]

Professorin ruokkiminen voi suosia länsivastaisuuden nousua.

[ISO]

Professori, jälleen kerran, aivan hukassa maailman menosta.

Rasismia ruokkii valehtelu, peittely ja kansan monikulttuuristaminen väkisin.

Kaikki yritykset  em tavoilla tulee lisäämään kansan vastustusta, ja sitä kautta mahdollista rasismiakin.

[Vredesbyrd]

Rasismipuhe on varmaan Vihapuheen rumempi pikkuveli.

[Skeptikko]

– Tutkimme, kuinka rasismiin liittyvät puhetyylit kulkevat eri viestintäkanavien välillä ja maasta toiseen, esimerkiksi Facebookista Helsingin Sanomiin. Nykyisessä mediakentässä toimittajien luoma sisältö sekoittuu käyttäjien luoman sisällön kanssa, kertoo HIITin ja Aalto-yliopiston tutkija Matti Nelimarkka.

Mahtaakohan tämä nelimarkka olla läheistä sukua Riitta Nelimarkalle?

Riitta Nelimarkka – Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Riitta_Nelimarkka#Tohtorinv.C3.A4it.C3.B6s

Tarkastettu Nokia-aiheinen väitöskirja hylättiin
http://murobbs.muropaketti.com/threads/tarkastettu-nokia-aiheinen-vaeitoeskirja-hylaettiin.483243/

Tiedettä vai paskaa?
http://www.tiede.fi/keskustelu/42978/ketju/tiedetta_vai_paskaa

Money day.

Raha on tiukassa, joten jostain se on revittävä. Nyt maahan on synnytetty muoti-ilmiönä suuri "teollisuus" turvapaikanhakijoiden ympärille itselleen rahaa kirnuamaan, millaisesta Presidentti Koivisto taisi jo aikoinaan varoitella...

[Roope]

– Julkisen keskustelun suuri ongelma tällä hetkellä on, että mielipiteet eivät välttämättä keskustelemisesta huolimatta kohtaa.

Järkeä vailla oleva lause.  Ei keskustelu mihinkään yhteisymmärrykseen päädy, jos vastapuolet ovat asioista täysin eri mieltä.

On siinä järkeä, kun hankkeen yksi tavoite on luoda välineitä "rasististen" mielipiteiden poistamiseen medioista => konsensus => unelma

[törö]

– Julkisen keskustelun suuri ongelma tällä hetkellä on, että mielipiteet eivät välttämättä keskustelemisesta huolimatta kohtaa.

Järkeä vailla oleva lause.  Ei keskustelu mihinkään yhteisymmärrykseen päädy, jos vastapuolet ovat asioista täysin eri mieltä.

Sehän mielipiteissä just onkin idea. Päästään inttämään ja haukkumaan muita.

Ruotsi on saatu tällä systeemillä siihen tilaan, että tuoreimmat uutiset saa näppärästi kun tekee muutaman linkin Google-hakuihin ilmeisimmillä hakusanoilla ja rajaa tukokset 24 tuntiin. Mellakoita ja tuhopolttoja löytyy melkein aina, mutta ammuskeluja ei ole vielä vihan joka päivä.

https://www.google.fi/search?q=upplopp&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&ei=lAzIV4npE8iq8wfnl4G4Bw#q=upplopp&tbs=qdr:d
https://www.google.fi/search?q=+mordbrand&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&ei=Pw3IV4f1Gciq8wfnl4G4Bw#q=mordbrand&tbs=qdr:d

[JJohannes]

Mahtaakohan tämä nelimarkka olla läheistä sukua Riitta Nelimarkalle?

Hyvin todennäköisesti on, ja eiköhän molemmat (Riitta ainakin) ole sukua Eero Nelimarkalle.

Sikäli kun etäisesti M. Nelimarkan tiedän niin kyllä hän on lähinnä tieteilijä eikä mikään poliittinen idealisti.

[jmk]

Samalla yritämme ymmärtää algoritmien, esimerkiksi Facebookin uutisvirran, merkitystä rasismipuheen muodostamisessa, lisää Nelimarkka.

öööh....?

No ehkä toimittaja on jotenkin sotkenut sanamuodot. Ei ole välttämättä tutkijan omia sanoja.

[guest12632]

On jotenkin jo surkuhupaisaa, että tätä hemmetin rasisimia kaivetaan ja löydetään mitä ihmeellisimmistä asioista. Ja usein asialla oikein professorit.
Jos tästäkin jotain hyvää saa kaivettua, niin koko rasisimi-käsite kärsii tulevaisuudessa jonkinlaisesta inflaatiosta.

On kaunis kesäpäivä. Aurinko paistaa ja on oikein mukavaa, joten päätät ostaa jäätelön. Kävelet jäätelökioskille ja tilaat vaniljajäätelön, koska sellaista sattuu tekemään mieli. Takanasi jonossa on rasismintutkimuksen professori, joka koputtaa sinua päättäväisesti olkapäälle.

-Miksi et tilannu suklaajäätelöä?
-Öö?
-Miksi syrjit suklaajäätelöä? Rasisti.
-Siis mitä?
-Katsos nyt. Sinulla oli valittavana sekä vanilja- että suklaajäätelö. Valitsit vaniljajäätelön, joten syrjit suklaajäätelöä.
-Aha.. just joo Kai se sitten niin on. Hei myyjä, voinko mä sittenkin ottaa ihan vaan pelkän limun? Laitetaan vaikka Pepsi, se on ainakin musta.
-Älä yhtään yritä! Nythän sinä syrjit KAIKKIA jäätelöitä olemalla ostamatta niitä! HÄPEÄ!

(Jotkut ihmiset ovat päättäneet nähdä todellisuuden joukkona syrjiviä tekoja. Ajattelumalli on kieltämättä erikoinen, mutta emme me sille oikein mitään voi.)

[Bienveillant]

Kuinka ollakaan, sain tuon miljoona euroa maksavan tutkimuksen käsiini!!! Alla pieni ote tutkimuksesta:

"Vaihtelevalla menestyksellä myös rasimi yllättää toimivuudellaan, ja selvittää samalla huonoja taloudellisia ja hallinnollisia oloja. Matemaatikotkaan eivät kysele mitä numerot ovat, mutta vihapuhe pakottaa kohderyhmää huomioimaan organisaatiossa toimivien vastuunalaista asennetta. Jos vertailemme lyhyesti asiaankuuluvia ilmiöitä, huomaamme, että monikulttuurisuus parantaa yhä enemmän meitä haittaavia taakkoja. Arkielämä on opettanut meille, että turvapaikanhakijat asettaa tahomme tukalaan tilanteeseen ajateltaessa viimeaikaisia absurdeja väittämiä. Ottaen huomioon oman tilanteensa, voi vain todeta, että suvaitsevaisuus johdattelee meidät ja tukiryhmämme kohti hyvinvoivan yhteiskunnan rinnalle muodostuneita epäkohtia. Käytännön täytyy turvautua tarkoituksenmukaisiin keinoihin, jos voimavara mallintaa kokonaiskuvaa käyttäen hyödykseen esimerkiksi viimeaikaisia absurdeja väittämiä."

Mitäs mieltä hommalaiset ovat, kannattiko maksaa?

Vitsi, vitsi...tein itse puppulausegeneraattorilla!  Mutta aika lähelle meni varmaan tuota tutkijoiden tekemää lopputuotosta...eikä maksanut mitään!

[SmallFish]

Jostain syystä olin pelkän otsikon perusteella aivan varma, että arvon professori on nainen.

En pettynyt.

[foobar]

Jotenkin tuolla muistin syövereistä HIIT kuullosti tutulta ja aivan oikein, Pekka Himanenhan on siellä ollut professorina.

"Elämä taideteoksena" saa jatkoa 20-vuotiaana Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi väitellyt Pekka Himanen on nykyään kansainvälisesti tunnetuimpia informaatioajan tutkijoita, jonka teoksia on julkaistu yli 20 kielellä (Aasiasta Amerikkaan).

Tällä hetkellä Himanen toimii professorina Taideteollisessa Korkeakoulussa, vierailevana professorina Oxfordin yliopistossa sekä päätutkijana HIITissä (TKK:n ja HY:n yhteinen tutkimuskeskus).

Tuttu sai kenkää yhdestä tutkimushankkeesta ja yllättäen pääsi HIITiin Himasen ryhmään. Silloin jo ihmeteltiin että mikä tämä HIIT on mutta ilmeisesti ihan mita vaan ja rahaa tulee.

Itselleni on muodostunut toistuvien, mahdollisesti epätasapainoisten anekdoottien kautta HIITistä mielikuva jonkinlaisena puuhasteluinstituuttina, jolle on ajan myötä muodostunut tavaksi saada osakseen myös noita poliitikkojen kavereiden projekteja. Strategia tieteellisten tulosten aikaansaamisen suhteen vaikuttaisi olevan seuraava: otetaan pakka satunnaisia, muutoin mahdollisesti hieman muotopuolia kortteja, sekoitetaan pakka ja toivotaan että pakasta tulee käteen värisuora. Vielä ei ole aivan onnistunut. En lähde edes spekuloimaan sillä, millaisia taustalla vaikuttavien yliopistojen vaikuttimet HIITin olemassaolon suhteen ovat.

[JJohannes]

Mulle koko yliopisto oli kamala pettymys omalla tavallaan ja tulin todenneeksi, että ajattele itse, opettele itse, tutustu itse jne. Sieltä saa vain muodollisen pätevyyden mutta ei tee viisaaksi kuitenkaan. Kuinka kamalaa onkaan humanistilinjoilla, joissa ei ole edes logiikka ja järki mukana... Hirveää kuraa.

Olisi ehkä kannattanut kokeilla humanistilinjoja, joissa tutkimus itseasiassa perustuu pitkälti ajattelutyöhön, logiikkaan ja järkeen (so. filosofiaan). Luonnontieteilijöillä ja sosiaalitieteilijöillä kun se tuppaa perustumaan empiriaan, eli kokemukselliseen ymmärtämiseen.

Mutta totta kyllä, että etenkin juuri humanistisella puolella näkyy, että yliopistotutkinto on vain muodollinen oppiarvo. 90% lukee vain ne pakolliset kurssikirjat ja tekee pakolliset tehtävät uppoutumatta omaan alaansa sen syvemmin. Senhän takia vain se n. 10% soveltuisikin tutkijan uralle, ja heistäkin lopulta harva sille lähtee. Hyvä akateeminen lopputyö vaatii paitsi kattavaa tietoa omasta alasta ja aiemmasta tutkimuksesta, myös laajaa lukeneisuutta ja sivistystasoa muutenkin.

Länsimaat on pilattu tällä suitsutuksella sivistyneisyydestä. Liian "sivistyneet" tuhoutuu omaan omahyväisyyteensä!

Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta, humboldtilaiseen sivistysyliopistoon uskoo enää harva. Itseasiassa humanistinen sivistysyliopisto kulki käsi kädessä nationalismin nousun kanssa ja nosti pienetkin kansat kuten suomalaiset kansakuntien kunniakkaaseen perheeseen. Sitä vastaan hyökkäsivät 1900-luvulla skientismi, behaviorismi ja positivismi, joiden nykyään ajatellaan olevan jo kuolleita virtauksia, mutta jotka tosiasiassa ovat edelleen oman aikamme aatteita, ja itseasiassa vahvasti nousevia sellaisia. Kaikki tarinat ja tunteet, kulttuuri, uskonto ja sivistys, on tänä päivänä redusoitu luonnontieteellisiin muuttujiin, psykologisiksi ilmiöiksi ja tilastoiksi. Ei ihmekään, että länsimainen ihminen on kriisissä!

Enää tiedemiehet eivät ole laajalti lukeneita älykköjä vaan kapea-alaisia spesialisteja ja markkinamiesten sylikoiria, jotka puhuvat vain siitä, mitä hyötyä mikin tutkimusaihe tuo "talouselämälle". Harva enää ymmärtää esimerkiksi tieteenfilosofisia kysymyksiä vaan toistelee vain papukaijamaisesti oman alansa dogmeja. Tai sitä vastoin tieteenhistoriaa, klassikoita ja prosesseja, jotka ovat johtaneet tähän hetkeen. Heillä ei ole enää suhteellisuudentajua, ei kokonaiskäsitystä, ei kykyä irrottautua ja tarkastella tiedettä ja maailmaa ulkopuolelta. Harva käsittää, mikä viisaus sisältyi Michel de Montaignen sanoihin: Kaiken ymmärtäminen on kaiken anteeksiantamista.

[Jäniksenkäpälä]

Itselleni on muodostunut toistuvien, mahdollisesti epätasapainoisten anekdoottien kautta HIITistä mielikuva jonkinlaisena puuhasteluinstituuttina, jolle on ajan myötä muodostunut tavaksi saada osakseen myös noita poliitikkojen kavereiden projekteja. Strategia tieteellisten tulosten aikaansaamisen suhteen vaikuttaisi olevan seuraava: otetaan pakka satunnaisia, muutoin mahdollisesti hieman muotopuolia kortteja, sekoitetaan pakka ja toivotaan että pakasta tulee käteen värisuora. Vielä ei ole aivan onnistunut. En lähde edes spekuloimaan sillä, millaisia taustalla vaikuttavien yliopistojen vaikuttimet HIITin olemassaolon suhteen ovat.

On HIIT:issä ollut ihan kovaakin tekkiä, mutta erinäiset huonot rekrytoinnit esimiestasolle ovat vieneet touhua aikalailla käsienheilutteluksi. Rahallahan sitä osaamista - ja kovaa tiedettä - saisi, mutta köyhän on tyydyttävä seinästäreväistyihin.

[internetsi]

– Tutkimme, kuinka rasismiin liittyvät puhetyylit kulkevat eri viestintäkanavien välillä ja maasta toiseen, esimerkiksi Facebookista Helsingin Sanomiin.

Eikös tässä ole nyt selvä kriisipalaverin paikka siellä lasikuutiossa? Tässä nyt on saatu miljoona euroa siihen, että tutkitaan kuinka Facebookin rasismi hyppää lasikuution kautta Pravdan paperille ja verkkosivuille.

Löytyykö Hesarista paljonkin materiaalia, jossa eri rodut ovat lähtökohtaisesti asetettu arvojärjestykseen? Vai onko kyseessä vaan se, että nyt kun on saatu miltsi rahnaa, niin mennään sieltä mistä aita on matalin. Sama asia, kuin viherpiiperöt vaatii jo huippuunsa vedetyille päästösysteemeille vielä kireämpiä normeja maissa jossa on kireimmät normit, kun samalla muut saa saastuttaa entistä enemmän.

[Maastamuuttaja]

Mielenkiintoinen tuo huoli siitä, että mielipiteet eivät kohtaa. Vaikuttaa objektiivisuusvaatimuksen hylkäämiseltä jo ennakkoon. Tutkijan mielestä "oikea" ja "väärä" mielipide voivat kohdata vain siten, että "väärä" väistyy ja tutkijan mielipide eli "tutkimuksen" tulos voittaa. Tämä olisi "oikea" kohtaaminen.

No, kyllä se kohdataan ja voitetaan.

[Skeptikko]

– Tutkimme, kuinka rasismiin liittyvät puhetyylit kulkevat eri viestintäkanavien välillä ja maasta toiseen, esimerkiksi Facebookista Helsingin Sanomiin.

Eikös tässä ole nyt selvä kriisipalaverin paikka siellä lasikuutiossa? Tässä nyt on saatu miljoona euroa siihen, että tutkitaan kuinka Facebookin rasismi hyppää lasikuution kautta Pravdan paperille ja verkkosivuille.

Ilmeisesti siinä on tarkoitus tutkia sekä rasistista keskustelua, että keskustelua rasismista, kuten Rasmus-ryhmässä.

[internetsi]

Tutkimus voisi aloittaa vaikka siitä faktasta, että maahanmuuttajat ovat epäiltynä rasistisesta rikoksesta 2,6 kertaa enemmän kuin pottunokat. Miljoonalla eurolla voisi tutkia vaikka muslimien puheita kuffareista ja juutalaisista, mutta eihän tällaista nyt voi tehdä. Tulokset voisi olla vääriä.