Arno Kotro: Suomessa opetettiin erikoista kuvaa Neuvostoliitosta 1980-luvulla

[Alaric]

Tämä ei yllätä sinänsä yhtään, kun on tiedossa millainen poliittinen ilmapiiri Suomessa oli tuolloin. Kertokaapas 80-luvulla (ja toki aiemminkin) koulussa olleet, että millainen mielikuva opetuksesta jäi? Neutraalia vai puolueellista?

Mielenkiintoista pohdintaa Kotrolta kyllä tuo, että miten NL:n esittäminen positiivisessa valossa saattaa vaikuttaa yhä edelleen kansalaisten mielipiteisiin.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/197548-suomessa-opetettiin-erikoista-kuvaa-neuvostoliitosta-1980-luvulla-kehuja-ei-saastella

Suomessa opetettiin erikoista kuvaa Neuvostoliitosta 1980-luvulla: "Kehuja ei säästellä"

Filosofian opettaja Arno Kotro ihmettelee Suomessa 1980-luvulla käytettyjen Historia ja me -kirjasarjan antamaa kuvaa Neuvostoliitosta. Hän kertoo hämmästeellensä kirjan antamaa positiivista kuvaa Neuvostoliitosta jo nuorena koululaisena.

–Olin kuitenkin käynyt perheen kanssa Leningradissa. Olin nähnyt kauppojen tyhjät hyllyt, elintarvikepulan, loputtomat jonot, rähjäiset talot, yleisen alakulon. Tiedossa oli, että itänaapurissa ei ollut demokratiaa eikä sananvapautta. Ihmettelin kun koulukirjat antoivat maasta aivan toisenlaisen kuvan, Kotro kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Kotron ihmettelee, että kahdeksannelle luokalle tarkoitettu historiankirja jättää kertomatta talvisodan syyn ja väittää, että sosialismi toimii, eikä Neuvostoliitto ole sotinut toisen maailmansodan jälkeen.

–Kun Historia ja me tarkastelee Neuvostoliittoa, kehuja ei säästellä. Neuvostoliiton taloudellinen kehitys on ollut nopeaa. Koululaitos on kehittynyt ripeästi, Kotro kertoo.

Kommunistien hallitsemaa Itä-Saksaa eli DDR:ää, joka käsitti Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeen, hehkutetaan kirjassa.

–Tehokkaan suunnitelmatalouden ansiosta DDR:n kansantulo on ripeästi noussut ja oli 1970-luvun puolimaissa lähes sama kuin Suomen henkeä kohti laskettuna. DDR on kehittänyt teollisuuden ohella erityisesti koululaitostaan, korkeakoulujaan, terveydenhoitoa ja urheilua, Kotro siteeraa kirjaa.

Neuvostoliiton johtajien Josif Stalinin ja Vladimir Leninin hallitsemia aikoja kirjassa kuvaillaan ihailevaan sävyyn.

–Räikeämpää ristiriitaa sanojen ja tekojen välillä on vaikea kuvitella. 1920- ja 30-luvun Neuvostoliittoon laskeutui painajaismainen kaikkialle ulottuvan pelon ilmapiiri: kuka tahansa saattoi joutua kuulusteltavaksi, kidutettavaksi, pakkotyöleirille. Stalinin organisoimissa kansanmurhissa, teloituksissa ja nälänhädissä kuoli kymmeniä miljoonia syyttömiä ihmisiä, Kotro kertoo.

Yhdysvaltoja kirja käsittelee kovin ottein. Vietnamin sodan kauheuksista kerrotaan yksityiskohtaisesti, mutta Kotron mukaan "Neuvostoliiton oma Vietnam, Afganistanin sota, kuitataan muutamalla myötäsukaisella rivillä".

–Historia ja me vetää mietteliääksi. Ensinnäkin pitää kysyä, miten on mahdollista, että Kouluhallitus hyväksyy oppikirjaksi umpipuolueellista historiankirjoitusta. Kenpäties silläkin oli asian kanssa tekemistä, että Kouluhallituksen pääjohtaja oli Suomi–Neuvostoliitto-Seuran johtokunnan jäsen ja sittemmin puheenjohtaja? Kotro pohtii.

–Toinen kysymys on tärkeämpi ja ansaitsisi laajaa julkista keskustelua. Sopii miettiä, millaisen mentaalisen ja poliittisen vahingon vahvasti valikoivan ja vinon historian syöttäminen koulussa on saanut aikaan. Ei olisi ihme, jos se yhä vaikuttaisi poliittiseen ilmapiiriin, kansalaismielipiteeseen ja parhaillaankin käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, hän lisää.

Kotro kertoo blogin kommenteissa opiskelleensa Historia ja me -kirjaa yläkoulussa Helsingin Kruunuhaassa.

Itse blogikirjoitus: http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218761-uskomaton-oppikirja

(...)

Tammikuussa 1924 vahvistettiin Neuvostoliiton perustuslaki. Meille kerrotaan, että "sen nerokas suunnittelija Lenin oli kuollut kymmenen päivää aikaisemmin. Sairaanakin hän oli jatkanut uuden valtiojärjestelmän kehittämistä".

Peruskoulun kirja tosiaan luonnehtii Leniniä nerokkaaksi. Etevä hän toki olikin – ainakin siinä mielessä, että hän onnistui polkaisemaan pystyyn massiivisen tappokoneiston ja keskitysleirit. Siitä ei tietenkään puhuta, vaan mieluummin kerrotaan perustuslaista:

"Perustuslaki, johon tehtiin vähäisiä muutoksia v. 1936, takaa kaikille kansalaisille laajat sosiaaliset, poliittiset ja henkilökohtaiset oikeudet. Kaikille on taattu laajat sosiaaliset, poliittiset ja henkilökohtaiset oikeudet. Kaikille on taattu oikeus työhön (työttömyyttä ei tunneta lainkaan), lepoon, vanhuudenturvaan, turvaan sairauden sattuessa ja sivistykseen. Miehillä ja naisilla on samat oikeudet ja samat mahdollisuudet yhteiskunnassa. Perustuslaki takaa omantunnon-, sanan-, paino- ja kokoontumisvapauden."

Räikeämpää ristiriitaa sanojen ja tekojen välillä on vaikea kuvitella. 1920- ja 30-luvun Neuvostoliittoon laskeutui painajaismainen kaikkialle ulottuvan pelon ilmapiiri: kuka tahansa saattoi joutua kuulusteltavaksi, kidutettavaksi, pakkotyöleirille. Stalinin organisoimissa kansanmurhissa, teloituksissa ja nälänhädissä kuoli kymmeniä miljoonia syyttömiä ihmisiä.

(...)

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Eikö hän ihmettele, mitä kaikkea roskaa koululaisille kerrotaan nykyään?

[Lalli IsoTalo]

Se on aivan sama mitä koulukirjoissa kirjoitettiin 1970-luvulla, kun kävin lukiota. Kaikki tiesivät, Neuvostoliitto on aivan hirveää paskaa alusta loppuun, eikä mikään toimi, edes propaganda. 

Nykyään puolet kansasta ei tunnu tietävän, että monikulttuuri on aivan hirveää paskaa alusta loppuun, eikä mikään toimi.  Ero nuoruuteni on aivan kammottava!

Kirjoista en muista mitään, mutta jouduimme katsomaan maailman huonoimman elokuvan, Luottamus.

Ehkä tuo kommarimeininki vähän kiihtyi Suomessa 1980-luvulla?

[törö]

Tässä on sellainen logiikka, että Lenin oli hyvä, koska se väsäsi tuollaisen lainsäädännön.

Stalin oli sitten paha, Koska Neuvostoliitto oli Leninin jäljiltä sellainen kaaos, ettei laeista pystytty edes kertomaan ennen kuin toisen maailmansodan jälkeen, jolloin kansa oli omaksunut edes turpa kiinni ja tottele -mallin ja lakikirjat voitiin panna myyntiin ulkomaisia vieraita varten.

Putin on sitten aivan hirvittävän paha, koska venäläisillä on nykyisin suunnilleen ne oikeudet, joista Lenin haaveili, ja OMON pamputtamassa niitä, jotka haaveilevat siitä kaaoksesta.

[Raksa_Mies]

Venäjä asetti tuontikieltoja länsimaisten elintarvikkeiden tuonnille, koska ne ei täyttäneet Venäjän korkeita laatuvaatimuksia.

Nyt vissiin pitäs kieltää omakin tuotanto?

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016062021766222_ul.shtml

[JoKaGO]

Sitten vähän oikeaakin tietoa mukaan. Nimittäin, Leninin ja Stalinin ansiosta maaorjista koulutettiin luku- ja kirjoitustaioinen kansa aika nopeasti. Haluttiin, että kansa saa itse lukea ja ymmärtää Marxia ja Engelsiä, mutta ei ymmärretty, että myös muu kirjoitettu teksti sai samalla lukijoita 

Siperiaan tuomittiin sitten miljoonia pakkotöihin ilman perustetta, koska Stalin halusi sinnekin kaupunkeja sekä rautateitä ja maanteitä. Moni jäi sinne, mutta moni myös vapautettiin kymmenen vuoden pakkotyön jälkeen ja sai kunnianpalautuksen. Ei tietenkään millään mittarilla hyväksyttävää toimintaa, mutta pirun tehokasta. Ilman tätä käytäntöä Uralin ja Tyynen meren välissä tuskin olisi muuta kuin Taigaa.

[Toni R Jyväskylästä]

Mää muistelisin, että meillä oli ala-asteella noita "Historia ja me"-oppikirjoja, aloitin peruskoulun -90.

[MW]

***
Putin on sitten aivan hirvittävän paha, koska venäläisillä on nykyisin suunnilleen ne oikeudet, joista Lenin haaveili, ja OMON pamputtamassa niitä, jotka haaveilevat siitä kaaoksesta.

OMOH voisi mennä peilin eteen. Heitin tämän joskus venäläisille liikekumppaneille, toki hiukan löyhemmässä, epämuodollisemmassa tilanteessa. Oliko suksee, en ole ihan varma.

[Kameleontti]

https://vaestotiede.wordpress.com/2014/12/15/venajan-oligarkit/

Pitääkö tämä paikkansa? Jos pitää niin Neuvostoliiton kommunismi oli huikea menestystarina, kun oikeasta näkövinkkelistä katsoo. Ei ihan täydellistä mut läheltä hipoo...

Itse synnyin 80-luvulla ja ekaluokan alotin siis -89. Ei muistoja siis 80-luvusta juuri. Mutta joskus chattailly mm. yhen Viron venäläisen tyypin kanssa (pirun fiksu tapaus kaikin puolin, opiskellut briteissä mutta palasi takasin Tallinnaan...) Se ei ollut kuullut juuri mitään mm Talvisodasta mutta kehui paljon Stalinin aikaansaannoksia mm. teollistamisen suhteen. Ei toki kaikkea niellyt mutta sen jutuista sai mielikuvan, että ei se kaikki neukkulassakaan ihan pahaa ollut. Samoin ku yks virolainen työkaveri joskus sanoi, et joskus tuntuu et se kommunismi oli parempi köyhälle ku nykymeno...

(Ja sivukommenttina Syyrian sodasta kommentteja lukeneena pitkin nettiä niin jotkut sanoo, että kun nykyinen Assad alkoi vapauttaa markkinoita entisestä kommunismista niin köyhien olot heikkeni ja siksi sunnit, joita köyhät suurimmaks osaks on, alkoi kapinoida Assadia vastaan. Rikkaampi väestö on shiioja, kristittyjä tms)

[Kim Evil-666]

Sanotaanko näin, että kyllä 70-80 luvuilla kouluissa Neuvostoliiton suhteen oltiin aika kritiikittömiä. Esim. omassa koulussani mm. historian tunneilla käytiin syväluotaavasti läpi Neuvostoliiton historiaa varsin neutraalisti ja sitä tuutattiin suhteessa muiden maiden historioihin melkoiset määrät.

Myös omien muistikuvieni mukaan suurin osa opettajista oli joko kommareita, tai vasemmistolaisia ja sen huomasi. Minkäänlaista kritiikkiä en tosiaan muista opetustunneilta ryssää kohtaan. USA sen sijaan sai kritiikkiä mm. Vietnamin sodan takia.

Täytyy samaan syssyyn todeta, että nykyään valtakunnassa vellova moku-propaganda ylittää kyllä kevyesti tuon ajan Neukkula mielisyyden, mikä on todella huolestuttavaa ja paljon kertovaa kansakuntamme tilasta.

[kelloseppä]

Näyttää olleen suuria eroja kouluissa ja kouluissa.

Mm. Vankileirien saaristo Solovetskista Kolymaan, holodomor ja Natsi-Saksassa sotavankeina olleiden jatkoleirittäminen käsiteltiin lukion historiantunneilla 1982-85.

Kiitos kuuluu loistavalle opettajalle.

Epäilijöille: koo, kyllä Suomessa lukio tuli käytyä. 

[-PPT-]

80-lukua hieman ylihypetetään kultaisena vuosikymmenenä. Menee kuitenkin normaalin nostalgian piikkiin.

[valtakunnanpärkhele]

Suomessa opetetaan erikoista kuvaa discoilu-maahaanmuutosta 2010-luvulla.

[MW]

***
Täytyy samaan syssyyn todeta, että nykyään valtakunnassa vellova moku-propaganda ylittää kyllä kevyesti tuon ajan Neukkula mielisyyden, mikä on todella huolestuttavaa ja paljon kertovaa kansakuntamme tilasta.

Muistan 70-luvun kansakouluajoilta, miten minut laitettiin joulujuhlassa lausumaan pale-myönteistä propagandapaskaa, enkä ole oikein voinut sitä anteeksi antaa, myöhemminkään. Saatanan 8-vuotias. Ja 'aktiivien' äänituutti kultaisin kutrein, värisevällä pikkupojan äänellä. HV.

Onneksi 3. luokka -> minulla oli hyvä opettaja. Häntä ette ette tuntisi, jos nimen lausuisin. Poikansa tuntisitte, ehkä. Kova alku oli elämälle hänelläkin, enkä nimeään tässä lausu.

[-PPT-]

80-luvulla taisi vielä olla enemmän eroa kävikö koulunsa Helsingissä, Tampereella tai muussa suuremmassa kaupungissa tai kävikö koulunsa pikkupaikkakunnalla. Itse olin koulussa pikkukylässä ja opettajat olivat oikeistolaisia. Ei ryssiä kuitenkaan arvosteltu.

[foobar]

Vaikka kävin peruskoulun pääosin 80-luvulla, muistikuvani Neuvostoliiton tuputuksesta ovat varsin pehmeitä. Siis sillä tapaa, ettei niitä kauheasti tarvinnut ihmisen ottaa huomioon, humpuukiahan monet niistä jutuista olivat, se tiedettiin jo silloin.

Asiaan saattoi kuitenkin osaltaan vaikuttaa perhetausta. Suku on aina ollut aatteeltaan umpivalkoista, joskin tiettyjä 30-luvulla natsismiin höyrähtäneitä sukulaisia syvästi halveksunutta porukkaa. 80-luvulla ei yleisestä ilmapiiristä huolimatta ollut epäilystäkään siitä, etteikö Reagania ja Thatcheria olisi pidetty suvussa kovassa arvossa, vähintäänkin siksi että jokainen tiesi jo naperona mikä oli vaihtoehtona, ja että jos sen vallan alle joutuisimme, olisimme kaikki varmalla tappolistalla.

En rehellisesti osaa sanoa millaisena olisin nähnyt tuon 80-lukulaisen Ukrainan viljavainioiden ja neuvostokansallispukujen tuputuksen ellei minulle olisi kasvatettu sitä vastaan paksua nahkaa käytännössä jo ennen peruskouluun päätymistä. Ehkä toisenlaisena, mutta jälkiviisaana on helppo sanoa, ettei ollut välttämättä huono asia saada juuri näitä ennakko-odotuksia ja niihin rakentunutta pysyvää vihamielisyyttä puhdasta valtioautoritäärisyyttä kohtaan. Kovasti vaikuttaa siltä, että harva "suvaitsevaisuuden" puolesta taisteleva edes ymmärtää sitä millaiset hallintojärjestelmät dominoivat suuria osia Eurooppaa vielä sukupolvi sitten. Siksipä kai he kuvittelevatkin että mahdollisimman dogmaattinen "suvaitsevaisuus" on avain onneen, kun itse ainakin pidän moista näkemystä lähinnä kansojen vankilana.

[-PPT-]

Minulle on jäänyt 80-luvusta mieleen aito pelko ydinsodasta, varsinkin Reaganin ollessa presidentti. Kun Gorbatsov tuli neukkujen johtajaksi niin alkoi parempi aika.

Mieleen on jäänyt myös lukuisat rauhanmarssit joissa oli hysteerinen tunnelma. Vasta jälkeenpäin ymmärsin että ne oli kommarien propagandaa.

[kelloseppä]

Sitten vähän oikeaakin tietoa mukaan. Nimittäin, Leninin ja Stalinin ansiosta maaorjista koulutettiin luku- ja kirjoitustaioinen kansa aika nopeasti. Haluttiin, että kansa saa itse lukea ja ymmärtää Marxia ja Engelsiä, mutta ei ymmärretty, että myös muu kirjoitettu teksti sai samalla lukijoita 

Siperiaan tuomittiin sitten miljoonia pakkotöihin ilman perustetta, koska Stalin halusi sinnekin kaupunkeja sekä rautateitä ja maanteitä. Moni jäi sinne, mutta moni myös vapautettiin kymmenen vuoden pakkotyön jälkeen ja sai kunnianpalautuksen. Ei tietenkään millään mittarilla hyväksyttävää toimintaa, mutta pirun tehokasta. Ilman tätä käytäntöä Uralin ja Tyynen meren välissä tuskin olisi muuta kuin Taigaa.

Tuon jälleen esille Stolypinin maareformin, jolle hän itse ehti määritellä noin 20 vuoden toteuttamisen aikajänteen, jotta se tuottaisi toivottuja tuloksia. Ensimmäisen kymmenen vuoden seurauksia oli mm. lukutaidon nopea kasvaminen kauttaaltaan maaseutuväestön keskuudessa ja 2-3 miljoonaa uutta siperialaista.

Bolsevikit nimenomaan kunnostautuivat aivan aluksi ei-kirjallisen propagandan tuottamisessa erityisesti mm. animaatioelokuvin. Punaiset lukutaitokampanjat tulivat sitten hivenen myöhemmin.

[Aksiooma]

Helsingissä kävin ala-asteen 70-luvulla ja yläasteen sekä lukion 80-luvulla. Ei muistikuvia kirjoista. Kommunistia minusta ei tullut, joten opetus ollut neutraalia. Kivaa oli.

[Tsuudi]

Propagandaelokuvia oli katsottava. Araik Armenialainen, dokumentti NLn avaruusteknologian saavutuksista...
Isä kertoi kotona, että armenialaiset olivat samanlaisia uskovaisia kuin mekin, he vain eivät saaneet käydä kirkossa. Samoin isä kertoi, että Amerikkalaiset olivat käyneet kuussa NL ei. Oma opettaja ohitti pakkopropagandan hienosti. Isä kertoi kotona, miten oli käynyt niille, jotka halusivat jäädä Neuvostoliittoon. Ja muut tutut lisää. Kuuntelin sunnuntaina pienenä poikana liturgiaa radiosta, ja ihmettelin, että mitä vaarallista tässä oli. Luin lisää, täti toi lastenkirjoja Eestistä. Sitten aloin ymmärtää. Opin jo ala- asteella mitä tarkoittaa propaganda. Kaverin kotona kehuttiin NL:a ja lapsetkin pakotettiin lukumaan Maailma ja Me lehteä. Hyvällä ei katsottu, kun olin kaverilla kylässä. Nyt tiedän syyn. Kohdallani järjestelmä ei onnistunut. Eikä onnistu tässäkään "Aikamme suuressa vaiheessa"...

[ISO]

Maahanmuutto on uusi neuvostoliitto.

Koulukirjat on täynnä hirveetä maahanmuuttomyönteistä valehtelua ja ihailua.

Sama porukka asialla, ne on vaan aivottomia lampaita joilla on aina jokin asia mitä ne seuraa näkemättä sen vikoja.

[Vaniljaihminen]

No kotonani sain hyvin neuvostovastaisen kasvatuksen, siinäkin määrin sellaisen että myöhemmin jopa kyseenalaistinkin sen. Nyttemmin olen enimmäkseen palannut samoille linjoille kasvatukseni kanssa.

Koska kävin ala-asteeni Pohjanmaalla, en kokenut mitään neuvostopropagandaa syötettävän ainakaan opettajieni taholta. Näin tosin aikanaan lastenlaulukonsertin, jossa kappaleessa "Mikkihiiri Merihädässä" mainittu laiva Suomen Joutsen oli muutettu "rauhan joutseneksi", koska esittäjän mielestä kyseessä oli sotalaiva.

Sittenhän tuli näitä opettavaisia itäeurooppalaisia lastenelokuvia, mutta en minä niitä oikein koskaan ole moittinutkaan, nehän olivat itse asiassa parempia kuin nämä nykyiset sisällöttömät vain ajan tappamiseksi tehdyt, aina onnellisesti päättyvät lastenelokuvat. Minulle luettiin vanhoja suomalaisia kansansatuja Matista ja Peikosta, hölmöläisistä sekä eläinsatuja. Olisin mielelläni luetuttanut myös Grimmin satuja mutta niitä ei aivan varhaislapsuudessani ollut saatavissa. Minua viehättivät myös kreikkalaiset tarut.

---
Jos Arno Kotro ihmettelee miksi Neuvostoliittoon suhtauduttiin kritiikittömästi silloin, niin Kotro tietäköön, että neuvostomielisyys oli sen ajan monikulttuurisuutta. Poliittisella korrektiudella hallittiin silloinkin yhteiskunnan absurditeetteja.

[törö]

Maahanmuutto on uusi neuvostoliitto.

Koulukirjat on täynnä hirveetä maahanmuuttomyönteistä valehtelua ja ihailua.

Sama porukka asialla, ne on vaan aivottomia lampaita joilla on aina jokin asia mitä ne seuraa näkemättä sen vikoja.

Joo. On oikeastaan aika hassua, että nimen omaan oikeisto pitää nykyään kynsin hampain kiinni Leninin lainsäädäntömallista, jonka vasemmisto ujutti politiikkaan, ja vasemmisto Hitlerin kehittämästä hyvinvointiyhteiskunnasta, jonka oikeisto ujutti politiikkaan.

Kitkaa syntyy siitä, että vasemmisto haluaisi rajoittaa leniniläisiä oikeuksia ja oikeisto hitleriläistä hyvinvointimallia.

Minkä takia ne oikeastaan tappelivat keskenään 30-luvulla?

[MW]

Aivopesun määrää silloin, ja nyt. Monikulttuuri on uusi kommunismi, jota ei saa kieltää. Muuten fasisti rasisti.

Mieluummin sitten fasisti rasisti, jos monikulttuurin kieltäminen sen edellyttää.

Paljon on kyllä kavereita monista kulttuureista, mutta ei "monikulttuurista" niinkään.

[foobar]

Maahanmuutto on uusi neuvostoliitto.

Koulukirjat on täynnä hirveetä maahanmuuttomyönteistä valehtelua ja ihailua.

Sama porukka asialla, ne on vaan aivottomia lampaita joilla on aina jokin asia mitä ne seuraa näkemättä sen vikoja.

Vaikka ne edelliset ovatkin kohta mullan alla, on selkeästi nähtävissä se että ihmisille joille todellisuus on liian raskasta oman egon kannalta kohdata ovat niin neuvostomielisyys kuin monikulttuurikin uskontoina "ratkaisuja" heidän kokemaansa maailmantuskaan. Selkeimmillään tämä näkyy siinä sukupolvessa joka on ensin lähtenyt maanisesti neuvostomaniaan ja sen heidät petettyään uudelleen multikulturalismiin.

Pelottavampi sukupolvi on toisaalta se, joka ei tiedä aiempien vuosikymmenten Neuvostoliitosta ja sen kannattamisen kiihkomielisestä luonteesta mitään, vaikka heille onkin kerrottu kaikki natsi-Saksan täydellisestä pahuudesta. He saavat vielä yhteiskunnassamme paljon tuhoa ja kärsimystä aikaan, ja he tekevät sen kaiken hymyssä suin, varmoina maailmaa parantavasta erityisestä ja erehtymättömästä luonteestaan. Molemmat aallot läpikäyneillä voisi olla sentään edes hiukan väsymystä taakkanaan siitä miten edellinen järjestelmä paljastuikin joksikin muuksi kuin paratiisiksi.

[guest3656]

Filosofian opettaja Arno Kotro ihmettelee Suomessa 1980-luvulla käytettyjen Historia ja me -kirjasarjan antamaa kuvaa Neuvostoliitosta. Hän kertoo hämmästeellensä kirjan antamaa positiivista kuvaa Neuvostoliitosta jo nuorena koululaisena.

Arno Kotro on syntynyt vuonna 1969 eli hän ei pysty muodostamaan aikalaiskokemusta 1980-luvusta muuten kuin angstisen teini-ikäisen muistikuvin. 1980-luku oli vielä suomettumisen aikaa. SPD:n Kalevi Sorsa oli valittu 1978 sosialistisen internationalin puheenjohtajaksi, jonka agenda kirjoitettiin NL:ssa. Sorsa oli ulkoministerinä 1987–1989 ja toimi myös Suomalais-Neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission puheenjohtajana vuosina 1983–1989. Pääministerinä Sorsa toimi 1980-luvulla 1982–1983 ja 1983–1987.

Sorsa oli myös SDP:n idänsuhteiden arkkitehti. Kekkosen avulla Sorsa kehitti likeiset suhteet NL:n poliittiseen johtoon, jotka olivat olleet viileät koko sotien jälkeisen ajan. Kalevi Sorsan johtamassa puolueessa ei ollut enää asevelisosialistilinjalle sijaa. Sen sijaan hän vei SDP:n vasemmalta ohi koko tuon aikaisen ulkopoliittisen linjan. Sorsaa voi pitää 1980-luvun suurena suomettajana.

1980-luvun vertaaminen nykyaikaan on osittain perusteltua, jos ajatellaan millaista valhetodellisuutta media syötti kansalle. Valhetodellisuus oli kuitenkin niin absurdia ja sodasta kulunut niin vähän aikaa, ettei juuri kukaan uskonut sitä. Valheen voi kuka tahansa mennä todentamaan Leniksen (Leningrad) ryyppyseissulla.

1980-luku oli kuitenkin vahvan talouskasvun aikaan ja ihmisten tulevaisuudenusko oli vahva. Neekereitä ei näkynyt juurikaan edes Helsingissä. Suomessa vallitsi täystyöllisyys ja taloutta alettiin vapauttaa nopeasti sääntelystä 1980-luvun lopulla. Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Päättäjät eivät uskoneet varoituksia ja kaikki päättyi 1990-alun lamaan, jolloin bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.

Suomen omat päättäjät siis tunaroivat kaiken 1980-luvulla. Se on syynä siihen, että joudumme nyt kärsimään eurosta ja EU:n integraatiosta. Kun kaikki meni perseelleen, Suomessa todettiin että on parempi jos muut päättävät asioistamme.

[MW]

Filosofian opettaja Arno Kotro ihmettelee Suomessa 1980-luvulla käytettyjen Historia ja me -kirjasarjan antamaa kuvaa Neuvostoliitosta. Hän kertoo hämmästeellensä kirjan antamaa positiivista kuvaa Neuvostoliitosta jo nuorena koululaisena.

Arno Kotro on syntynyt vuonna 1969 eli hän ei pysty muodostamaan aikalaiskokemusta 1980-luvusta muuten kuin angstisen teini-ikäisen muistikuvin. 1980-luku oli vielä suomettumisen aikaa. SPD:n Kalevi Sorsa oli valittu 1978 sosialistisen internationalin puheenjohtajaksi, jonka agenda kirjoitettiin NL:ssa. Sorsa oli ulkoministerinä 1987–1989 ja toimi myös Suomalais-Neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission puheenjohtajana vuosina 1983–1989. Pääministerinä Sorsa toimi 1980-luvulla 1982–1983 ja 1983–1987.

Sorsa oli myös SDP:n idänsuhteiden arkkitehti. Kekkosen avulla Sorsa kehitti likeiset suhteet NL:n poliittiseen johtoon, jotka olivat olleet viileät koko sotien jälkeisen ajan. Kalevi Sorsan johtamassa puolueessa ei ollut enää asevelisosialistilinjalle sijaa. Sen sijaan hän vei SDP:n vasemmalta ohi koko tuon aikaisen ulkopoliittisen linjan. Sorsaa voi pitää 1980-luvun suurena suomettajana.
***

Sorsa oli loistava mies tehtävässään, koska oli kännissä 24/7. Neuvostoliiton valinta, mutta eipä pressaksi asti päässyt.

[Sydämistynyt]

Sitten vähän oikeaakin tietoa mukaan. Nimittäin, Leninin ja Stalinin ansiosta maaorjista koulutettiin luku- ja kirjoitustaioinen kansa aika nopeasti. Haluttiin, että kansa saa itse lukea ja ymmärtää Marxia ja Engelsiä, mutta ei ymmärretty, että myös muu kirjoitettu teksti sai samalla lukijoita 

Siperiaan tuomittiin sitten miljoonia pakkotöihin ilman perustetta, koska Stalin halusi sinnekin kaupunkeja sekä rautateitä ja maanteitä. Moni jäi sinne, mutta moni myös vapautettiin kymmenen vuoden pakkotyön jälkeen ja sai kunnianpalautuksen. Ei tietenkään millään mittarilla hyväksyttävää toimintaa, mutta pirun tehokasta. Ilman tätä käytäntöä Uralin ja Tyynen meren välissä tuskin olisi muuta kuin Taigaa.

Olisi varmasti ollut muutakin kuin tundraa ja taigaa:). Kerenskin tavallnen hallitus olisi normalisoinut Venäjän hallinnon, demokratian ja talouden, ja maa olisi sieltä vähitellen luonnonrikkauksiensa vauhdittamana hilautunut muun maailman mukana nykypäivään.

[-PPT-]

Eikös se ollut Ahti Karjalainen joka oli aina kännissä ja josta neukut halusivat Kekkosen seuraajan? Kuitenkin  kepu ei valinnut häntä edes pressaehdokkaaksi.

[MW]

Sitten vähän oikeaakin tietoa mukaan. Nimittäin, Leninin ja Stalinin ansiosta maaorjista koulutettiin luku- ja kirjoitustaioinen kansa aika nopeasti. Haluttiin, että kansa saa itse lukea ja ymmärtää Marxia ja Engelsiä, mutta ei ymmärretty, että myös muu kirjoitettu teksti sai samalla lukijoita 

Siperiaan tuomittiin sitten miljoonia pakkotöihin ilman perustetta, koska Stalin halusi sinnekin kaupunkeja sekä rautateitä ja maanteitä. Moni jäi sinne, mutta moni myös vapautettiin kymmenen vuoden pakkotyön jälkeen ja sai kunnianpalautuksen. Ei tietenkään millään mittarilla hyväksyttävää toimintaa, mutta pirun tehokasta. Ilman tätä käytäntöä Uralin ja Tyynen meren välissä tuskin olisi muuta kuin Taigaa.

Olisi varmasti ollut muutakin kuin tundraa ja taigaa:). Kerenskin tavallnen hallitus olisi normalisoinut Venäjän hallinnon, demokratian ja talouden, ja maa olisi sieltä vähitellen luonnonrikkauksiensa vauhdittamana hilautunut muun maailman mukana nykypäivään.

Leirityksillä diktaattorit, kuten Josef, saavat parin vuoden boostin perusinfraan, mutta ei tuon varaan yhteiskuntia rakenneta.

Kuten kommunistit eivät ole oppineet vieläkään,