Murmelivaltio

[Kari Kinnunen]

Hohoijaa taas
Jos kokoomus ajaisi jokaiselle aluksi 3-6000€ verovapaita pääomatuloja niin se marxismi rupeaisi kummastikin murenemaan.

Niin. Jokainen saa nytkin nostaa pääomatuloja. Verotus lienee kaikille sama:

"
Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Osinkoa jakava pörssiyhtiö tekee osingoista 25,5 %:n ennakonpidätyksen ennen osingon maksamista. Yhtiö tilittää ennakonpidätyksen Verohallinnolle.
"

Kyse on siitä, että kuinka monella siivojalla taikka roskakuskilla on vara ostaa niitä osakkeita. Kas kun osingon maksamisen ensimmäinen edellytys on, että omistaa osakkeita. Sitten niiden osakkeiden pitää oikein vielä tuottaakin jotain.
Kaippa se sijoittaminenkin ammattitaitoa vaatii, luulen.

[Martel]

Se mitä nämä ihmiset haluaa kaikkein eniten on staattinen yhteiskunta, missä jokainen päivä on identtinen edellisen päivän kanssa.

Kyse on pohjimmiltaan muutoksen pelosta. Kilpailu on muutoksen alalaji - sitä pelätään, koska se luo muutosta ja epävarmuutta. Muistelen nähneeni jossain sosiologian kirjassa, että nimenomaan suomalaisilla oli kansainvälisesti verrattuna paljon muutoksen pelkoa.

Kun ihminen pelkää jotain, hän yrittää kontrolloida pelon kohdetta, jottei pelko kävisi toteen. Ei siis yllätys, että muutoksen ja epävarmuuden pelossa kunnostautuvat suomalaiset kunnostautuvat myös sääntelyssä, kielloissa, kyttäämisessä ja kontrollissa. Nämä tehtävät on pääosiin ulkoistettu valtiolle, joskaan kerrostalokyttääjistä, ilmiantajista jne. ei ole pulaa. Kun normisuomalainen (pun intended) kuulee jostain poikkevasta ilmiöstä, vaatimus sen kieltämisestä tulee selkäydinreaktiona.

Muutoksen pelkoon auttaa sietohoito; vähittäinen totuttelu epävarmuuteen ja muutokseen. Sitä tavallinen, mukavuudenhaluinen ihminen ei vapaaehtoisesti tee. Suomessa ajolähtö tulee sitten kun valtiokolhoosi romahtaa. Vielä tällä hetkellä kolhoosi on laajenemisvaiheessa, mutta kone käy jo huuruilla. Kolhoosin romahtaessa tulee rumaa jälkeä, koska osa ihmisistä ei kykene sopeutumaan. Neukkulan romahtaessa osa ihmisistä energisoitui saadessaan lisää vapautta, mutta todennäköisesti moninkertainen määrä joi itsensä hengiltä. Sama odottaa sääntö-Suomea: Nykysysteemiä pidetään pystyssä velalla, eikä se kestä tulevia teknologisen kehityksen ja desentralisaation aiheuttamia paineita.

[Olli_Johannes]

Minusta tuntuu, että ajatellaan Olli_Johanneksen kanssa asiaa ihan eri näkökulmasta.
Silleen työn historian kannalta eri näkökulmista ainakin.

Miksi sun mielestä nokkelimpia on ne, jotka tekee immateriaalisia jutskia?
Tässähän mennään vääjäämättä kohti tilannetta, jossa "jopa siivoojan homma" on lottovoitto.
Ja kuten on tullut puheeksi, niin sitten on ylitarjontaa, viis veisataan siivurinpapereista, vaan otetaan töihin se, joka tekee parhaan tuloksen tehokkaimmin.
Tulos tai ulos. Virhe, ja ulos.

Enkä totisesti ymmärrä, mitä iloa olisi kansalaispalkasta.
Hennoo olla, että sitten nykyinen "kuuden tonnin palkkaero" kasvaisikin kymppitonnin eroksi.
Mitens sitten suu pantais?
Se kun ei se kansalaispalkka sitten riittäiskään "ihmisarvoiseen elämiseen".

Selittäkää mulle ihmeessä.

Ainakin minulle tuli sellainen käsitys että sinä hahmotat työn tuloksen rahan ja saadun voiton kannalta. Itse näen työn enemmän konkreettisen tuloksen ja yhteiskunnan yleisen tilan kautta. Ymmärsin että tarkoitit nokkelilla hyvin tienaavia ja yleensä hyvin tienaavat tekevät paperitöitä. Voi ollakin että eurossa ja teollisuuden levitessä kehitysmaihin töiden väheneminen ja siten työvoiman ylitarjonta on ainoa realistinen kehityskulku. Pitäisikin erota eurosta.
Suunnilleen nykyisten tukien suuruinen kansalaispalkka voisi vähentää byrokratiaa tuskin se muuten auttaisi.

[Risto A.]

Uskotko oikeasti, että pääomaveroja laskemalla lattianmoppaajat alkaisivat kerryttää satojentuhansien eurojen arvoista osakesalkkua itselleen, riskit huomioonottaen?

Jos moppaaja perustaa Moppi Oy:n ja tekee hommat jollain uniikilla keksinnöllä paremmin kuin muut, tämä moppaaja tekee kohtapuoliin satojentuhansien edestä pääomatuloja.

Tämä kannattaa lukea.
Kimmo Riihimäki nousi ruosteista pakua ajavasta varattomasta yksinyrittäjästä Suomen tulokärkeen

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Vitut prosenteista. Puhutaan faktuaalisista euroista. Tuo kommunistinen hevonpaska saa loppua nyt tähän.

Hmm herra kokoomusnilkki voisi vääntää rautalangasta sen että milla lailla olisi kommunismia jos jokainen lassila& tikanojan lattianmoppaajakin saisi ottaa kymppidonan pääomatuloja.

Kuinka monella lattianmoppaajalla on kymppidonan pääomatulot?

Tuskin kellään koska sellaisista joutuu nykyän maksamaan niin sikana veroa että sellaisen hankkiminen on mahdotonta. Mutta olisiko tilanne tämä jos verouudistus tulisi.

Uskotko oikeasti, että pääomaveroja laskemalla lattianmoppaajat alkaisivat kerryttää satojentuhansien eurojen arvoista osakesalkkua itselleen, riskit huomioonottaen?

Vaikka ei satojen tuhansien eurojen niin sellaista että sillä on merkittävät taloudelliset vaikutukset, ja se myös motivoi menemään eteenpäin.
Ja kun korkokoa lasketaan korolle niin kyllä sitä varallisuutta vaan kiertyy jos siihen kannustetaan.

[Saturoitunut]

Uskotko oikeasti, että pääomaveroja laskemalla lattianmoppaajat alkaisivat kerryttää satojentuhansien eurojen arvoista osakesalkkua itselleen, riskit huomioonottaen?

Jos moppaaja perustaa Moppi Oy:n ja tekee hommat jollain uniikilla keksinnöllä paremmin kuin muut, tämä moppaaja tekee kohtapuoliin satojentuhansien edestä pääomatuloja.

Tämä kannattaa lukea.
Kimmo Riihimäki nousi ruosteista pakua ajavasta varattomasta yksinyrittäjästä Suomen tulokärkeen

Niin, ei tarvitse muuta kuin riittävän varakkaat lähisukulaiset:

"Muistan sen päivän, kun velipoika lainasi yhtiön perustamiseen osakepääoman, kun minulla ei ollut yhtään rahaa", Riihimäki kertoo puhelimitse.

"Toinen velipoika lainasi pakettiauton, jolla pääsin töihin. Se oli ruosteinen, ei kelvannut kellekään muulle."

[Risto A.]

Se mitä nämä ihmiset haluaa kaikkein eniten on staattinen yhteiskunta, missä jokainen päivä on identtinen edellisen päivän kanssa.

Kyse on pohjimmiltaan muutoksen pelosta. Kilpailu on muutoksen alalaji - sitä pelätään, koska se luo muutosta ja epävarmuutta. Muistelen nähneeni jossain sosiologian kirjassa, että nimenomaan suomalaisilla oli kansainvälisesti verrattuna paljon muutoksen pelkoa.

Kun ihminen pelkää jotain, hän yrittää kontrolloida pelon kohdetta, jottei pelko kävisi toteen. Ei siis yllätys, että muutoksen ja epävarmuuden pelossa kunnostautuvat suomalaiset kunnostautuvat myös sääntelyssä, kielloissa, kyttäämisessä ja kontrollissa. Nämä tehtävät on pääosiin ulkoistettu valtiolle, joskaan kerrostalokyttääjistä, ilmiantajista jne. ei ole pulaa. Kun normisuomalainen (pun intended) kuulee jostain poikkevasta ilmiöstä, vaatimus sen kieltämisestä tulee selkäydinreaktiona.

Muutoksen pelkoon auttaa sietohoito; vähittäinen totuttelu epävarmuuteen ja muutokseen. Sitä tavallinen, mukavuudenhaluinen ihminen ei vapaaehtoisesti tee. Suomessa ajolähtö tulee sitten kun valtiokolhoosi romahtaa. Vielä tällä hetkellä kolhoosi on laajenemisvaiheessa, mutta kone käy jo huuruilla. Kolhoosin romahtaessa tulee rumaa jälkeä, koska osa ihmisistä ei kykene sopeutumaan. Neukkulan romahtaessa osa ihmisistä energisoitui saadessaan lisää vapautta, mutta todennäköisesti moninkertainen määrä joi itsensä hengiltä. Sama odottaa sääntö-Suomea: Nykysysteemiä pidetään pystyssä velalla, eikä se kestä tulevia teknologisen kehityksen ja desentralisaation aiheuttamia paineita.

Hyviä pointteja.

Jos haluttaisiin todellinen muutos, se pitäisi esittää esimerkkien kautta ei teoreettisten mallien kautta. Sveitsistä mallia veropohjaan, kilpailuun ja mitä se tarkoittaa tavalliselle duunarille: enemmän rahaa kuussa käteen. Paremmat palvelut ja mistä ne tarkalleen muodostuu. Kanadasta mallia tavalliseen asumiseen.

Jos muutosta ajava ehdokas ei pysty eikä kykene esittämään konkreettisia esimerkkejä, muutospelkoisen tulisi pelätä sellaista ehdokasta todella paljon. Siinä olisi todellinen syy pelätä. Jos ei osaa havainnollistaa todellisilla esimerkeillä, siitä voi olla varma, että todellinen substanssi sellaisella puoskarilla on tasan nolla.

[Risto A.]

Niin, ei tarvitse muuta kuin riittävän varakkaat lähisukulaiset:

"Muistan sen päivän, kun velipoika lainasi yhtiön perustamiseen osakepääoman, kun minulla ei ollut yhtään rahaa", Riihimäki kertoo puhelimitse.

"Toinen velipoika lainasi pakettiauton, jolla pääsin töihin. Se oli ruosteinen, ei kelvannut kellekään muulle."

Toiminimen perustaminen on halpa juttu. Jos ei halua mitään riskiä tai alkupääomaa sitä voi aloittaa vaikka ukko.fi palvelulla. Seuraavaksi varmaan vollotat, että jos ideana on tehdä parempia autoja kuin Ferrari niin ei se ihan ukko.fi palvelulla onnistu?

[Kari Kinnunen]

Ainakin minulle tuli sellainen käsitys että sinä hahmotat työn tuloksen rahan ja saadun voiton kannalta. Itse näen työn enemmän konkreettisen tuloksen ja yhteiskunnan yleisen tilan kautta.

Tota tota. Eikös nämä ole vähän niinkuin sidoksissa toisiinsa. Jos työ tuottaa tulosta, niin siitä kai saa tekijä rahaa.

Kansalaispalkka suomessa. Niin, nykyäänhän toimeentulotukinormi lienee luokkaa 400€/kk. Siihen lisäksi asumismenoja jossain määrin. Eli kaippa se pitäisi luokkaa tonni kuukaudessa olla, jotta vastaisi nykyistä sosiaaliturvaa.

[Saturoitunut]

Niin, ei tarvitse muuta kuin riittävän varakkaat lähisukulaiset:

"Muistan sen päivän, kun velipoika lainasi yhtiön perustamiseen osakepääoman, kun minulla ei ollut yhtään rahaa", Riihimäki kertoo puhelimitse.

"Toinen velipoika lainasi pakettiauton, jolla pääsin töihin. Se oli ruosteinen, ei kelvannut kellekään muulle."

Toiminimen perustaminen on halpa juttu. Jos ei halua mitään riskiä tai alkupääomaa sitä voi aloittaa vaikka ukko.fi palvelulla. Seuraavaksi varmaan vollotat, että jos ideana on tehdä parempia autoja kuin Ferrari niin ei se ihan ukko.fi palvelulla onnistu?

Toiminimen perustaminen varmaan onkin halpa juttu. Esimerkiksi työvälineiden hommaaminen ei välttämättä sitten olekaan.

[Leso]

Toiminimen perustaminen varmaan onkin halpa juttu. Esimerkiksi työvälineiden hommaaminen ei välttämättä sitten olekaan.

Aivan! Tästä juuri on puhe!

Kuka on tarpeeksi nokkela?
Murmelivaltiossa jonkun pitäisi ensin antaa vastikkeetta työkalut käteen.

[Risto A.]

Toiminimen perustaminen varmaan onkin halpa juttu. Esimerkiksi työvälineiden hommaaminen ei välttämättä sitten olekaan.

Ongelma ei ole yritysmuoto, ei työvälineet eikä alkupääoma. Ongelma on 1) korvien välissä, 2) idean todellinen elinkelpoisuus. Jos korvien välissä ei ole häikkää, sitä pystyy kehittämään ehjän konseptin. Sitten pystyy jo hahmottamaan mitä konkreettisesti pitää saada ja paljonko se kustantaa. Sitten onkin edessä toimintasuunnitelma ja sille laskelma. Tämän paketin kanssa voi mennä jo tapaamaan potentiaalista rahoittajaa. Se voi olla pankki, mitä en missään tapauksessa suosittele (kts. tapaus Katinkulta ja tuhat muuta teuraaksi vietyä yritystä) tai yksityinen sijoittaja. Yksityinen sijoittaja voi pistää rahan lisäksi omaa osaamistaan peliin ja hoitaa yrityksen perustamisen koko byrokratian. Tilitoimisto tulee ottaa heti alussa eikä edes yritä itse alkaa hoitamaan yrityksen kirjanpitoa - se ei ole rakettitiedettä, mutta silti se on oma ammattiryhmänsä ihan aiheesta. Tämä kannattaa yrittäjän valita itse. Yrittäjän tehtävä on miettiä yrityksen asioita, kuinka se tuottaa rahaa. Yrittäjän homma ei ole pyörittää yrityksen tai valtion byrokratiaa.

Se kuitenkin kaikki lähtee kohdasta 1. Korvien välistä. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Murmelivaltiossa esim kokoomus tarjoaa keppiä, mutta ei lainkaan porkkanaa ja taas SDP porkkanaa, mutta ei keppiä
Tämä on se ongelma.

[Risto A.]

Tuosta Kimmo Riihimäestä vielä, että aikamoinen sälli.
Suomen kolmanneksi kovatuloisimman hurja tarina – Seura: Joi korin kaljaa päivässä

Pitää olla kovapäinen. On/Off -tyyppi. Kun painike on ON asennossa, sitten se on menoa, oli kyseessä sitten ryyppääminen tai yrittäminen. OFF asennossa mikään ei liiku. Siinä välissä ei ole harmaata aluetta.

[Saturoitunut]

Toiminimen perustaminen varmaan onkin halpa juttu. Esimerkiksi työvälineiden hommaaminen ei välttämättä sitten olekaan.

Ongelma ei ole yritysmuoto, ei työvälineet eikä alkupääoma. Ongelma on 1) korvien välissä, 2) idean todellinen elinkelpoisuus. Jos korvien välissä ei ole häikkää, sitä pystyy kehittämään ehjän konseptin. Sitten pystyy jo hahmottamaan mitä konkreettisesti pitää saada ja paljonko se kustantaa. Sitten onkin edessä toimintasuunnitelma ja sille laskelma. Tämän paketin kanssa voi mennä jo tapaamaan potentiaalista rahoittajaa. Se voi olla pankki, mitä en missään tapauksessa suosittele (kts. tapaus Katinkulta ja tuhat muuta teuraaksi vietyä yritystä) tai yksityinen sijoittaja. Yksityinen sijoittaja voi pistää rahan lisäksi omaa osaamistaan peliin ja hoitaa yrityksen perustamisen koko byrokratian. Tilitoimisto tulee ottaa heti alussa eikä edes yritä itse alkaa hoitamaan yrityksen kirjanpitoa - se ei ole rakettitiedettä, mutta silti se on oma ammattiryhmänsä ihan aiheesta. Tämä kannattaa yrittäjän valita itse. Yrittäjän tehtävä on miettiä yrityksen asioita, kuinka se tuottaa rahaa. Yrittäjän homma ei ole pyörittää yrityksen tai valtion byrokratiaa.

Se kuitenkin kaikki lähtee kohdasta 1. Korvien välistä. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin.

Unelmahöttöä. Tuo sinun esimerkkitapauksesikin kykeni aloittamaan yrittämisen siksi, koska sai perheeltään osakepääoman ja työkalut lainaksi. Pankista ei saa mitään ilman vakuuksia, jotka nekin lattianluutuaja joutuu todennäköisesti kinuamaan joltain lähisukulaiselta. Ne "satojentuhansien eurojen pääomatulot" voi myös pian unohtaa, jos ottaa mukaan ulkopuolisia sijoittajia, koska ne puuttuvat osaomistamansa firman toimintaan ja ottavat oman osansa osingoista.

[Kari Kinnunen]

Kaikki vain ei voi olla kimmoriihimäkiä. Mites ne muut sitten. Haudanlepoon resursseja viemästä, Risto A?

Kyllä tosiasia on sellainen, että monikin ammatti, joka ennen toi hyvinkin leivän pöytään on muuttunut hanttihommaksi joka teetetään halvalla baltian pojilla. Ja aika paha se 50v raksaukon enää korkeakouluunkaan lähteä.

[Olli_Johannes]

Ainakin minulle tuli sellainen käsitys että sinä hahmotat työn tuloksen rahan ja saadun voiton kannalta. Itse näen työn enemmän konkreettisen tuloksen ja yhteiskunnan yleisen tilan kautta.

Tota tota. Eikös nämä ole vähän niinkuin sidoksissa toisiinsa. Jos työ tuottaa tulosta, niin siitä kai saa tekijä rahaa.

Kansalaispalkka suomessa. Niin, nykyäänhän toimeentulotukinormi lienee luokkaa 400€/kk. Siihen lisäksi asumismenoja jossain määrin. Eli kaippa se pitäisi luokkaa tonni kuukaudessa olla, jotta vastaisi nykyistä sosiaaliturvaa.

Onhan ne toki sidoksissa, mutta jos yhteiskunnassa on ylitarjontaa ammattitaidottomasta (tai toisiin tehtäviin kouluttautuneista) työntekijöistä on joihinkin tehtäviin tarjolla kelvollista työvoimaa melko halvalla. Toisaalta taas esim. Jari Sarasvuon Trainers House (vai mikä lie) konsulttiyritys teki miljoonia 2000-luvun alun nousukaudella auttaen yrityksiä menestymään. Luulisi että jos bisnes olisi ollut toimivaa se olisi jatkanut kasvuaan laman aikana, kun menestyminen yritysmaailmassa kävi vaikeammaksi. Sarasvuon yritys kärsi kuitenkin tappiota ja nykyisin mies itse toimii politrukkina Yle Puheella.

Itsellä on semmoinen kuva että keskiverto työtön tai lainojen kanssa elävä opiskelija saisi nykyisin 700,- kuussa. Kansalaispalkassa tai perustulossa olisi nykytilanteeseen verrattuna se etu ettei sosiaaliturvajärjestelmän pyörittämiseen tarvittaisi niin paljon bryrokraatteja.

[Risto A.]

Se kuitenkin kaikki lähtee kohdasta 1. Korvien välistä. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin.

Unelmahöttöä. Tuo sinun esimerkkitapauksesikin kykeni aloittamaan yrittämisen siksi, koska sai perheeltään osakepääoman ja työkalut lainaksi. Pankista ei saa mitään ilman vakuuksia, jotka nekin lattianluutuaja joutuu todennäköisesti kinuamaan joltain lähisukulaiselta.

Unelmahöttöä? En tiedä miksi sinä olet tässä keskustelemassa tästä aiheesta. Haluatko ihan oikeasti yrittää vakuuttaa jotain muuta kuin itseäsi siitä, että yrittäminen on täysin mahdotonta? Jos tämä on vain itsellesi tarkoitettua dialogia, se pistää miettimään, että joku siellä sun korvien välissä miettii yrittämistä ihan tosissaan ja sun sisäinen lässyttäjä haluaa tukkia sen turvan.

Se ei ole mikään myytti, että yrittäminen onnistuu nollapisteestä, ihan ilman äidin, isin tai muiden sukulaisten apua. Pitää vain mitoittaa yritysidea niihin resursseihin mitä on käsillä. Se yks työtön alkoi veistämään kitaran plekuja. Jampan virhe oli raportoida byrokratialle asiasta, kun idea oli vasta kehittelyasteella ja kun mitään kauppaa ei käytännössä vielä ollut. Suomalainen byrokratia ei tajua mitään siitä, miten yritykset syntyy. Marxisteja kun ovat. Suomalainen byrokratia luulee, että kun firmaa aletaan perustamaan, se olisi ikään kuin heti valmis ja pystyssä, siihen tulisi rahat samalla tavalla kuin uusiin virastoihin tulee, eli heti päivästä yksi lähtien tukeva kassavirta. Research & Development on aivan tuntematon käsite murmeleille. Se on aika, milloin ei tule rahaa mistään, mutta töitä tehdään helvetin paljon. Kun ensimmäinen duunari tulee taloon, se tulee aina valmiiseen pöytään.

Mutta mieti nyt. Et sinä minua ainakaan vakuuta tuosta mahdottomuudesta. Vakuutat ehkä vain foorumin muita sosialisteja, jotka on jo valmiiksi samaa mieltä yrittämisestä.

[Risto A.]

Kaikki vain ei voi olla kimmoriihimäkiä. Mites ne muut sitten. Haudanlepoon resursseja viemästä, Risto A?

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joku inttää ettei kaikista ole yrittäjiksi. Mitä tuon pitäisi kertoa tai "argumentoida"? Mitä?
Usein se tarkoittaa sitä, että sen takia kenestäkään ei pidä tulla menestyneitä yrittäjiä ja tässä taas ollaan murmelismin ytimessä.

Kyllä tosiasia on sellainen, että monikin ammatti, joka ennen toi hyvinkin leivän pöytään on muuttunut hanttihommaksi joka teetetään halvalla baltian pojilla. Ja aika paha se 50v raksaukon enää korkeakouluunkaan lähteä.

Mitä tässä haluat sanoa? Haluat laittaa hanskat tiskiin ja mennä leipäjonoon? Fine. Se ei muuta mitään.
En tiedä miksi Sveitsissä viisikymppisillä ei tunnu olevan mitään ongelmia. Ehkä byrokratioiden laaduissa on ihan oikeasti eroa. Suomalainen on sosialistinen, Sveitsissä ei. Toisessa on premissit kunnossa, toisessa ei. Toisessa voidaan hyvin lapsesta vaariin, toisessa ei.

Turhaa se on yrittäjiä tästä syyttää.

[Kari Kinnunen]

Äläpäs Risto keuhkoa.
Hyvähän se, että maassa yrittäjiä. Jokusen vuoden olen minäkin moista harjoittanut, kunnes markkinatalouden lain mukaisesti, baltian pojat kilpaili kanveesiin.

Toki jos vielä työelämään haluan, niin ainoa tapahan se on yrittäjänä. Ei kukaan 50v pappaa palkkaa. Ei edes moppaamaan. Tarvis vaan keksiä mikä kannattaisi. Vokkibisnes olisi ehkä hyvä.

Juu, ja en todellakaan ole kade menestyville yrittäjille, enkä ollenkaan huolissani tuloeroista. Ei se ole minulta pois jos naapuri tienaa vaikka 30k€/kuukausi.

Noh, toistaiseksi olen laittanut hanskat naulaan. Leipäjonot kuitenkaan tuskin kutsuu, koska leipää voi leipoa ja perunoita saa pellosta.

Eipä Suomessakaan korttinsa oikein pelanneilla, älykkäillä viisikymppisillä ole hätäpäivää. Ei kyse ole byrokratiasta vaan ihan markkinoista.

[Saturoitunut]

Unelmahöttöä? En tiedä miksi sinä olet tässä keskustelemassa tästä aiheesta. Haluatko ihan oikeasti yrittää vakuuttaa jotain muuta kuin itseäsi siitä, että yrittäminen on täysin mahdotonta? Jos tämä on vain itsellesi tarkoitettua dialogia, se pistää miettimään, että joku siellä sun korvien välissä miettii yrittämistä ihan tosissaan ja sun sisäinen lässyttäjä haluaa tukkia sen turvan.

Se ei ole mikään myytti, että yrittäminen onnistuu nollapisteestä, ihan ilman äidin, isin tai muiden sukulaisten apua. Pitää vain mitoittaa yritysidea niihin resursseihin mitä on käsillä. Se yks työtön alkoi veistämään kitaran plekuja. Jampan virhe oli raportoida byrokratialle asiasta, kun idea oli vasta kehittelyasteella ja kun mitään kauppaa ei käytännössä vielä ollut. Suomalainen byrokratia ei tajua mitään siitä, miten yritykset syntyy. Marxisteja kun ovat. Suomalainen byrokratia luulee, että kun firmaa aletaan perustamaan, se olisi ikään kuin heti valmis ja pystyssä, siihen tulisi rahat samalla tavalla kuin uusiin virastoihin tulee, eli heti päivästä yksi lähtien tukeva kassavirta. Research & Development on aivan tuntematon käsite murmeleille. Se on aika, milloin ei tule rahaa mistään, mutta töitä tehdään helvetin paljon. Kun ensimmäinen duunari tulee taloon, se tulee aina valmiiseen pöytään.

Mutta mieti nyt. Et sinä minua ainakaan vakuuta tuosta mahdottomuudesta. Vakuutat ehkä vain foorumin muita sosialisteja, jotka on jo valmiiksi samaa mieltä yrittämisestä.

Ei yrittäminen mahdotonta ole, enkä ole tietenkään niin väittänytkään. Tämä keskustelu lähti siitä, että sinun mielestäsi kuka tahansa lattianluutuaja voi vain polkaista firman pystyyn tyhjästä ja alkaa tienaamaan. Kuitenkin monet näistä "nollasta rikkauksiin"-tapauksista ovat sellaisia, että todellisuudessa heillä on ollut jo kohtalainen sukulaisilta lainattu alkupääoma. Esimerkiksi Toivo Sukarinkin tarina alkaa aina "se aloitti 15-vuotiaana ja haki pankista lainan", mutta eihän 15-vuotias pankista mitään lainaa saa ilman vakuuksia. Ja mistä ne vakuudet tulevat? Pappa betalar.

Tuo plektratyyppi oli tienannut vuodessa huimat 2000 euroa. Pyhällä hengelläkö se elää?

[Leso]

Poisto.

[Leso]

--- Kuitenkin monet näistä "nollasta rikkauksiin"-tapauksista ovat sellaisia, että todellisuudessa heillä on ollut jo kohtalainen sukulaisilta lainattu alkupääoma. Esimerkiksi Toivo Sukarinkin tarina alkaa aina "se aloitti 15-vuotiaana ja haki pankista lainan", mutta eihän 15-vuotias pankista mitään lainaa saa ilman vakuuksia. Ja mistä ne vakuudet tulevat? Pappa betalar. ---

Mistä päästäänkin yhteen murmelismiin...
Onhan se huutava vääryys, jos joku löytää jonkun, jolta saa lainaa.
Olkoonkin vanhempi, pankki tai serkun kummin kaima taikka baarituttu.

Lainaaminen on riskin ottamista.
Lainaa saa, jos itse usko asiaansa ja osaa sen myydä myös muille.

Murmelilla pitää olla kaikki valmiina ilman riskiä.
Eikä muutkaan sais ottaa riskiä, kun ei ite uskalla.

Varmaan ne Mika Häkkisenkin vanhemmat tuhlasivat rahojaan ja aikaansa pojan harrastukseen ihan huvikseen.

[Risto A.]

Ei yrittäminen mahdotonta ole, enkä ole tietenkään niin väittänytkään. Tämä keskustelu lähti siitä, että sinun mielestäsi kuka tahansa lattianluutuaja voi vain polkaista firman pystyyn tyhjästä ja alkaa tienaamaan.

Jos katsot tarkemmin, sanoin, että moppaajalla on joku uniikki idea, millä tämä tekee paremmin kuin muut. Tämä kaava oli myös Kimmo Riihimäen konseptin takana. Tämä teki jonkun osa-alueen paremmin kuin muut. Sitä on se kuuluisa kilpailu.

Kuitenkin monet näistä "nollasta rikkauksiin"-tapauksista ovat sellaisia, että todellisuudessa heillä on ollut jo kohtalainen sukulaisilta lainattu alkupääoma. Esimerkiksi Toivo Sukarinkin tarina alkaa aina "se aloitti 15-vuotiaana ja haki pankista lainan", mutta eihän 15-vuotias pankista mitään lainaa saa ilman vakuuksia. Ja mistä ne vakuudet tulevat? Pappa betalar.

Ei se kiellettyä ole saada apua. Eikä se ole väärin. Aikamoisella autiolla saarella tulisi asua jos ympärillä ei ole ketään kuka voisi auttaa. Miten olisi vaikka joukkorahoitus? Indiegogo.. Tavikset rahoittaa mitä ihmeellisimpiä projekteja. Hommaforumilla saattaisi joku jeesata. Mistä sinä tiedät niin varmaksi, että kukaan ei auttaisi? Tai mikä kriteeri se edes on, että olisi pakko vetää nollabudjetilla ilman kenenkään apua?

Tuo plektratyyppi oli tienannut vuodessa huimat 2000 euroa. Pyhällä hengelläkö se elää?

Ja se, että tuon ansion takia siltä Jampalta eliminoitiin kaikki tuet. Suomalaisen sosialistisen byrokratian paraatiesimerkki.

[Risto A.]

Mutta jälleen tässä keskustelussa kiteytyy se seinä, muuri, mikä Suomessa vallitsee laajasti.

Se on näin jähmeätä, mutta kerrottuna jokaisen yksittäisen sosialistin pääluvulla.

Ajatelkaa, että Elina Lepomäki on käytännössä lähes yksin menossa ministeriksi kamppaamaan tämän kaltaista itsepäistä vastustusta - mikä on siis tämä hommaforumin vastustus kerrottuna jollain kolmella miljoonalla sosialistilla.

Ei mikään pieni asia. Ei siinä, onnistui Margaret Thatcherkin.
Beware women, when they are right.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Unelmahöttöä? En tiedä miksi sinä olet tässä keskustelemassa tästä aiheesta. Haluatko ihan oikeasti yrittää vakuuttaa jotain muuta kuin itseäsi siitä, että yrittäminen on täysin mahdotonta? Jos tämä on vain itsellesi tarkoitettua dialogia, se pistää miettimään, että joku siellä sun korvien välissä miettii yrittämistä ihan tosissaan ja sun sisäinen lässyttäjä haluaa tukkia sen turvan.

Se ei ole mikään myytti, että yrittäminen onnistuu nollapisteestä, ihan ilman äidin, isin tai muiden sukulaisten apua. Pitää vain mitoittaa yritysidea niihin resursseihin mitä on käsillä. Se yks työtön alkoi veistämään kitaran plekuja. Jampan virhe oli raportoida byrokratialle asiasta, kun idea oli vasta kehittelyasteella ja kun mitään kauppaa ei käytännössä vielä ollut. Suomalainen byrokratia ei tajua mitään siitä, miten yritykset syntyy. Marxisteja kun ovat. Suomalainen byrokratia luulee, että kun firmaa aletaan perustamaan, se olisi ikään kuin heti valmis ja pystyssä, siihen tulisi rahat samalla tavalla kuin uusiin virastoihin tulee, eli heti päivästä yksi lähtien tukeva kassavirta. Research & Development on aivan tuntematon käsite murmeleille. Se on aika, milloin ei tule rahaa mistään, mutta töitä tehdään helvetin paljon. Kun ensimmäinen duunari tulee taloon, se tulee aina valmiiseen pöytään.

Mutta mieti nyt. Et sinä minua ainakaan vakuuta tuosta mahdottomuudesta. Vakuutat ehkä vain foorumin muita sosialisteja, jotka on jo valmiiksi samaa mieltä yrittämisestä.

Ei yrittäminen mahdotonta ole, enkä ole tietenkään niin väittänytkään. Tämä keskustelu lähti siitä, että sinun mielestäsi kuka tahansa lattianluutuaja voi vain polkaista firman pystyyn tyhjästä ja alkaa tienaamaan. Kuitenkin monet näistä "nollasta rikkauksiin"-tapauksista ovat sellaisia, että todellisuudessa heillä on ollut jo kohtalainen sukulaisilta lainattu alkupääoma. Esimerkiksi Toivo Sukarinkin tarina alkaa aina "se aloitti 15-vuotiaana ja haki pankista lainan", mutta eihän 15-vuotias pankista mitään lainaa saa ilman vakuuksia. Ja mistä ne vakuudet tulevat? Pappa betalar.

Tuo plektratyyppi oli tienannut vuodessa huimat 2000 euroa. Pyhällä hengelläkö se elää?

Laatutakuu yrittäjäksi voi mennä kuka hyvänsä lattian luuttuaja.
http://www.huomenta.fi/tule-yrittajaksi/Pages/default.aspx?gclid=CjwKEAjwm8-6BRDgnb-Dk96UmRASJADbMycYt3x-1-6xuAzEVAOizVlKfJxMf9dvJgmXR06ajhg1NhoCwlnw_wcB
Tosin ei näillä tienaa. Mutta ei Suomea kannata ajaa sen takia alas että jokaisesta ole yrittäjäksi.

[Leso]

[...] Mutta ei Suomea kannata ajaa sen takia alas että jokaisesta ole yrittäjäksi.

Väärin. Suomea ajetaan alas juuri siksi, että joistakin olisi yrittäjiksi.
Se ei istu murmelivaltion kuvioon.

[Punaniska]

On sulle punaniska nämä asiat selitetty jo moneen kertaan. Selaa hieman taaksepäin tätä ketjua ja katso kohta #3 Machiavellin listassa eri ihmistyypeistä. Katso osuuko?


- Sveitsissä jokaisella kansalaisella on oltava sairasvakuutus. Varattomilla on valtion myöntämä sairasvakuutus, mikä pätee ihan yhtä hyvin kuin muidenkin vakuutukset. Terkkarit ja sairaalat ovat yksityisiä ja nämä kilpailee asiakkaista. Tämä tekee sen, että palvelun laatu on maailman korkein ja edullinen.

- Kanadassa tavallisen keskiluokkaisen duunariperheen tavallinen asunto on isompi ja paremmin varusteltu, kuin Espoon Westendissä suomalaisella yläluokalla. Kanadalainen kaverini, kuka asui Suomessa ja Norjassa joitain vuosia sitten, totesi palattuaan Kanadaan, että "it's good to be back in a country where houses are like mansions".

Machiavelli. Asemoi itsesi ensin Richard Greenen mukaan, joka on kirjoittanut "Ruhtinas 2.0:n"

Jos Sveitsissä toimii kilpailu, se tarkoittaa sitä, että siellä on todella kovat kartellilait, joita myös seurataan. Kokkarikaverisi ovat kartellien takuumiehiä, eivät purkajia, koska se tietää vähemmän hilloa hyväveli-verkostoon.

Berliinissäkin asunnot ovat tuppukylä-Hellsinkiin verrattuna halpoja. Markkinat eivät toimi, ja Helsinki on aina ollut kokkarivetoinen kaupunki. Miksi näin?

Kaikki vain ei voi olla kimmoriihimäkiä. Mites ne muut sitten. Haudanlepoon resursseja viemästä, Risto A?

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joku inttää ettei kaikista ole yrittäjiksi. Mitä tuon pitäisi kertoa tai "argumentoida"? Mitä?
Usein se tarkoittaa sitä, että sen takia kenestäkään ei pidä tulla menestyneitä yrittäjiä ja tässä taas ollaan murmelismin ytimessä.

Jos Kinnunen sanoi, että kaikista ei ole yrittäjiksi, niin se tarkoittaa suomeksi, että kaikista ei ole yrittäjiksi, ja se on niin kutsuttu fakta. Voit pyytää joltain sen aukiselittämistä, jos se tuntuu jotenkin vaikeaselkoiselta.

[Risto A.]

Punaniska.

En ole Kokoomuslainen. Se ei kuitenkaan estä minua tunnistamasta Elina Lepomäkeä erityisen lahjakkaaksi. En ole missään kehunut Kokoomuksen politiikkaa tai Helsingin Kaupungin byrokratiaa. Ei, siinä ei ole järkeä, että Helsingin kaupunginjohtaja tienaa enemmän palkkaa kuin New Yorkin pormestari. Tämä on täysin älyvapaata.

Helsingin hintataso on maailman kalleimpia. Miksi? Markkinat ei tosiaan toimi ei. En ole sellaista väittänytkään.

Suomessa elinkustannukset on maailman kalleimpia. Duunareiden hinta työnantajalle on maailman huippua. Duunareiden reaalipalkka on kuitenkin läntisen maailman surkeimpia. Verotus on maailman kireintä. Eli, ostovoima on läntisen maailman surkeinta, hintatason ollessa maailman kalleinta. Miten tähän on päädytty? Miksi vitussa te sitä minulta tivaatte. Tämä sosialistien, kuten TE, aikaansaannosta ALUSTA LOPPUUN. Olisiko aika nyt juhlia ja syödä tätä paskaa hymyssä suin, sosialistit? Te olette siellä, minne sosialistit aina sekoilussaan päätyy. Umpisolmussa. Pää niin syvällä rektumissa, että ei ole mitään aavistustakaan siitä, missä suunnassa olisi ulospääsy tilanteesta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Esimerkiksi siksi Helsingissä on kalliit kämpät kun Suomi on byrokratiahelvetti, jossa markkinatalus ei toimi.