Hommakerho Prätkäily

[Faidros.]

Sähkömotosta hukkuu pikkasen terävyyttä kun siihen joutuu laittamaan pitkän rivin räpättimiä. Täytyyhän moinen joskus ponnistaa, vaikka tiedän jo nyt pysyväni perinteisissä voimanlähteissä.

Voihan siihen laittaa mankan mistä kuuluu: potatopotatopotatopotato!
Sama juttu, toimintasäde on vielä vaatimaton maantienopeuksilla ja latausaika pitkä. Halpaa se toisaalta on!

[Kimmo Pirkkala]

Sähköformuloita telkkarissa katsoessa on tullut hassu fiilis siitä, miten Scalextric-autoratojen äänet ovatkin yhtäkkiä ihan realistisia. Ts. todellisuus on muuttunut lelumaisemmaksi, ei päinvastoin.

Noista vääntölukemista sen verran, että kun puhutaan moottorin väännöstä, on se aina hieman harhaanjohtavaa, kun se oikeasti vaikuttava vääntö on vääntö takapyörällä. Välitykset muuttavat vääntöä ja juuri siksi teholukema on parempi kuvaamaan eteenpäin vievää voimaa. Jo pitkään vähänkin tehokkaammilla moottoripyörillä on tilanne ollut se, että alle 100km/h vauhdissa ei kaikkea tehoa saada eteenpäin vieväksi voimaksi, vaan sutiminen ja/tai keuliminen rajoittaa kiihtyvyyttä. Siksi myöskään 0-100 kiihtyvyys ei käytännössä kerro mitään.

Sähkömoto on kiinnostava ehdottomasti, mutta ei ihan vielä maalissa mun makuun. Lisää pitäisi olla tehoa & toimintasädettä ja kovin "halvalta" tuo näyttää. Jos voimantuottoa ei oteta huomioon, niin 20k€ pyörä näyttää puolet halvemmalta kun tuota tekniikkaa muuten katselee. Jos valinta olisi 1290 Superduke tai tuollainen sähkömoto, niin ei tuossa vielä synny minkäänlaista kilpailua.

[Faidros.]

Uusimmisssa sähköautoissa on joka pyörässä oma moottori, ABS, sutimisenestojärjestelmä ja energian talteenotto samassa. Toihan on aika alkeellinen vehje.

[Kimmo Pirkkala]

Teho on käytännössä vääntö * kierrosluku.
...
Yksinkertaistettuna vääntö määrittää kiihtyvyyden ja teho huippunopeuden.

Löydätkö näistä kahdesta lausumasta ristiriitaa?

Jos toinen moottori tuottaa huippuväännön 100Nm/10.000rpm ja toinen 100Nm/5000rpm, molemmilla on vauhtia 100km/h, ja molemmat välitetty niin, että ovat mainituilla huippuvääntökierroslukemillaan ko vauhdissa, niin lähtevätkö molemmat kiihtymään yhtä lujaa, kun väännetään tuppi nurin (olettaen että kaikki muut tekijät ovat identtisiä)?

[Faidros.]

Teho on käytännössä vääntö * kierrosluku.
...
Yksinkertaistettuna vääntö määrittää kiihtyvyyden ja teho huippunopeuden.

Löydätkö näistä kahdesta lausumasta ristiriitaa?

Jos toinen moottori tuottaa huippuväännön 100Nm/10.000rpm ja toinen 100Nm/5000rpm, molemmilla on vauhtia 100km/h, ja molemmat välitetty niin, että ovat mainituilla huippuvääntökierroslukemillaan ko vauhdissa, niin lähtevätkö molemmat kiihtymään yhtä lujaa, kun väännetään tuppi nurin (olettaen että kaikki muut tekijät ovat identtisiä)?

Kyllä se vääntö mitataan kampurasta eikä takapyörästa. Välityksiä voidaan vaihtaa, tai vaikka ajaa vain  pienemmällä vaihteella. Vaihteita voi olla eri määrä... vaihtoehtoja on lukemattomia. Joku kone kiertää vain 5000rpm ja toinen 14000rpm.

[ArtturiE]

Sähköpyörä Suomen markkinoille. 0-100 km/h 3,3s. Huiput 164km/h.  Vääntö sama kuin KTM 1290 Super Dukella! Akun kesto(elinikä) lähes 600000km!
Maahantuoja Otto Brandt Oy.
www.mpmaailma.fi/uutinen/uusi-moottoripyoramerkki-suomeen

Ei kai tämä ollut mikään aprillipila 

Pitää ehdottomasti käydä kokeilemassa, vääntö ainakin pitäisi olla alhaalla jo käytössä.

Sähkömoottori ei vaadi vaihteita ollenkaan!

Siksi siis nuo huiput on aika maltillisia?  Eipä silti, harvoin tarvitsee liikenteessä edes 150km/h nopeuttakaan.

[Kimmo Pirkkala]

No ainahan se vääntö on kampiakselilta. Takapyörältä vääntö ei tarkoita yhtään mitään, sillä joka motossa se riippuu välityksistä ja on välityksiä vaihtaen säädettävissä teoriassa välillä 0-ääretön (jos tehonsiirtohäviöt jäävät huomiotta). En ole koskaan kuullut ilmoitettavan vääntöä takapyörältä, sillä se on joka vaihteella erilainen.

Jos kaksi autoa, joilla on sama huippunopeus ja ovat samanpainoisia ja samantehoisia (esim 250 bhp) kiihdyttävät kilpaa mutta toisessa on 500 Nm vääntöhuippu @ 3000 rpm ja 250 Nm huipputehon kohdalla 6000 rpm,  ja toisessa 250 Nm vääntöhuippu 6000 rpm, niin miten käy? Ensin mainittu näyttää takavalot jälkimmäiselle että pölinä käy.

Mikäli lähtönopeus kiihdytykseen on sama molemmilla, välitys molemmilla niin, että moottori kiertää huippuväännön kohdalla ja voimansiirron häviöitä ei huomioida niin kiihdyttävät autot yhtä nopeasti.

Tuo voidaan kääntää niin, että laitetaan 6000rpm kiertävälle moottorille kampiakseliin kiinni hammasratasvälitys, jossa seuraava akseli kiertää puolet kampiakselin vauhdista (3000rpm). Samalla kun nopeus puolittuu, vääntö seuraavalla akselilla tuplaantuu, sillä teho pysyy vakiona (kuten sanoit, teho on väännön ja kierrosnopeuden tulo). Tämä siis mikäli emme huomioi voimalinjan tehohäviöitä.

[Faidros.]

Tehoon kyllästyy aina, mutta vääntöön ei koskaan!

[Kimmo Pirkkala]

Löydätkö näistä kahdesta lausumasta ristiriitaa?

Jos toinen moottori tuottaa huippuväännön 100Nm/10.000rpm ja toinen 100Nm/5000rpm, molemmilla on vauhtia 100km/h, ja molemmat välitetty niin, että ovat mainituilla huippuvääntökierroslukemillaan ko vauhdissa, niin lähtevätkö molemmat kiihtymään yhtä lujaa, kun väännetään tuppi nurin (olettaen että kaikki muut tekijät ovat identtisiä)?

En löydä. Esittämäsi tilanne riippuu siitä, mistä huippuvääntö on mitattu. Jos molemmissa takapyörältä, ne lähtevät kiihtymään yhtä lujaa. Jos kampuralta, niin 10 000 rpm mopo kiihtyy periaatteessa 2x nopeammin kuin 5 000 rpm mopo, koska vääntö takapyörältä on periaatteessa kaksinkertainen. Käytännössä vähemmän koska voimalinjan häviöt + moottorin apulaitteet syövät vähän enemmän tehoa korkeammalla kierrosluvulla.

Itse asiassa, mikäli yhtälössä on mukana myös tuo kierrosnopeus, niin vääntöhän voidaan mitata ja ilmoittaa teoriassa myös takapyörältä. Tosin se on vain teoriaa, sillä ei mikään auton tai mpn rengas kierrä 10 000 tai edes 5000 rpm. Mikäli kuitenkin nuo luvut olisivat vetävältä pyörältä, ei tuon saman vääntölukeman korkeammalla kierroslukemalla antavan ajoneuvon tarvitsisi kuin pyältää sen verran vaihteita alaspäin, että kierrosnopeus puolittuisi vetävältä renkaalta, jolloin vääntömomentti tuplaantuisi => korkeammalla kierrosluvulla saman väännön antava moottori tuottaisi edelleen enemmän voimaa.

Jos voimalinjan häviöitä ei huomioida, on vääntömomentin ja kierrosten tulo vakio missä tahansa kohtaa voimalinjaa kun moottorin kierrokset ja vääntölukema pysyvät vakioina.

[Kimmo Pirkkala]

Sähköpyörä Suomen markkinoille. 0-100 km/h 3,3s. Huiput 164km/h.  Vääntö sama kuin KTM 1290 Super Dukella! Akun kesto(elinikä) lähes 600000km!
Maahantuoja Otto Brandt Oy.
www.mpmaailma.fi/uutinen/uusi-moottoripyoramerkki-suomeen

Ei kai tämä ollut mikään aprillipila 

Pitää ehdottomasti käydä kokeilemassa, vääntö ainakin pitäisi olla alhaalla jo käytössä.

Sähkömoottori ei vaadi vaihteita ollenkaan!

Siksi siis nuo huiput on aika maltillisia?  Eipä silti, harvoin tarvitsee liikenteessä edes 150km/h nopeuttakaan.

Teoriassa joo, mutta tuo huippunopeuslukema tarkoittaa käytännössä sitä, että valtatienopeuksissa ohituskiihtyvyys on jo todella laiskaa verrattuna tehokkaampiin bensamotoihin. Jonka kertoo myös teholukema.

Jotenkin tuntuu kyllä ankealta mp, jolla olisit tientukkeena ohituksissa vähänkin tehokkaammalle perheautolle. No thanks.

[Faidros.]

Nyt Kimmo vähän mieti niitä takapyörän kierrosnopeuksia. Miksi ihmeessä vääntömomenttia tarvitsisi mitata vaikeimman, eli mahdollisimman monen vaikuttavan muuttujan kautta?

[Faidros.]

Sähköpyörä Suomen markkinoille. 0-100 km/h 3,3s. Huiput 164km/h.  Vääntö sama kuin KTM 1290 Super Dukella! Akun kesto(elinikä) lähes 600000km!
Maahantuoja Otto Brandt Oy.
www.mpmaailma.fi/uutinen/uusi-moottoripyoramerkki-suomeen

Ei kai tämä ollut mikään aprillipila 

Pitää ehdottomasti käydä kokeilemassa, vääntö ainakin pitäisi olla alhaalla jo käytössä.

Sähkömoottori ei vaadi vaihteita ollenkaan!

Siksi siis nuo huiput on aika maltillisia?  Eipä silti, harvoin tarvitsee liikenteessä edes 150km/h nopeuttakaan.

Teoriassa joo, mutta tuo huippunopeuslukema tarkoittaa käytännössä sitä, että valtatienopeuksissa ohituskiihtyvyys on jo todella laiskaa verrattuna tehokkaampiin bensamotoihin. Jonka kertoo myös teholukema.

Jotenkin tuntuu kyllä ankealta mp, jolla olisit tientukkeena ohituksissa vähänkin tehokkaammalle perheautolle. No thanks.

Oletko varma, ettei sähkömoottorin kierrosluku ole vain rajoitettu tuohon huippunopeuteen?
Ajavatko henkiöautot useinkin sinua takaa 164kmh?
Ja mainitse henkilöauto joka kiihtyy 0-100km/h 3,3 sekunnissa? Super Duken väännöllä, joka sähkömoottoreissa on erittän tasainen, väittäisin ohittelujen olevan erittäin rivakkaa aina huippunopeuteen saakka ja loppuu siihen kuin veitsellä katkaisten.

[Kimmo Pirkkala]

En ole varma, onko huippunopeutta rajoitettu, mutta vaikka ei olisi, ei mp juuri tuota kovempaa kulje 67 hevosvoimalla. 0-100 kiihtyvyys on toki hyvä, mutta tuolla teholla meno hyytyy sen jälkeen äkkiä. Joillekin riittäisi, mulle ei.

Hyvä kiihtyvyyslukema sataan asti on tietysti sen ansiota, että vaihteita ei (kai?) ole, vaan veto on tasaista ja sähkömoottorihan yleensä antaa huippuväännöt heti nollilta lähtien toisin kuin polttomoottori. Ansioita toki nekin ja mutkaisella maaseutupätkällä tuo voi olla todella hauska peli. Ja vaikka työmatkailuun. Mutta kokonaispakettia ajatellen mulle ei kelpaisi, sillä kyllä noita reippaita maantieohituksia tulee tehtyä ja joskus sitä haluaa päästä kerralla pitkälle. Tuolla se ei onnistu.

Mp ei ole millään tavoin järkiajoneuvo, pelkkää tunnetta, mielihyvää ja hedonismia. Pelkällä järjellä ajatellen en ajaisi millään mpeellä. En edes sähkövehkeellä.

[Faidros.]

Olen itse kokeillut prätkissä etanolia, nestekaasua ja autossa bio- ja maakaasua.

Sähkö on aivan eri juttu. Sähköllä saadaan aikaan sellainen tykki liikennevaloihin jolle ei polttomoottoreilla pärjää. Ongelma on toimintamatka jos vedetään prätkällä yli 200km/h. Se olisi ehkä 20km prätkään mahtuvilla akuilla.

Mites se oli joku suomalainen konseptiauto 450km/h? Mahtuu kyytiin jo enemmän akkuja!

[Faidros.]

En ole varma, onko huippunopeutta rajoitettu, mutta vaikka ei olisi, ei mp juuri tuota kovempaa kulje 67 hevosvoimalla. 0-100 kiihtyvyys on toki hyvä, mutta tuolla teholla meno hyytyy sen jälkeen äkkiä. Joillekin riittäisi, mulle ei..

Vuonna 1974(900cc) BMW R90 S kulki  67 hevosvoimalla 200km/h.
Siitä kehitetyllä pyörällä voitettiin USA:n "vakio"pyöräkisat vuonna -75, tonnisten Kawojen nenän edestä.

Sähkömoottorissa teho ja vääntö on aivan tapissa kaikissa kierroksissa, rajoittimeen saakka. Ongelma ei koskaan ole teho vaan toimintasäteen raju pudotus otettaessa hevosvoimia ulos.

[Kimmo Pirkkala]

Tuolla aikaisemmin mainitsin jo vääntökäyrän integraalin yli kierrosalueen. Mitä suurempi pinta-ala vääntökäyrän alapuolelle jää, sitä suuremman voiman moottori tuottaa kiihdytettäessä läpi em. kierrosalueen.

Joo, mutta nyt puhut vääntö- tai tehoalueen laajuudesta, et väännön suuruudesta.

Ja tarkkaan ottaen tuo kuuluu niin, että mitä suurempi pinta-ala vääntökäyrän alapuolelle jää, sitä suuremman työn moottori tekee kiihdytettäessä läpi em. kierrosalueen. On eri asia puhua jossain ajassa tehdystä työmäärästä kuin hetkellisestä väännöstä tai voimasta.

[Kimmo Pirkkala]

Sähkömoottorissa teho ja vääntö on aivan tapissa kaikissa kierroksissa, rajoittimeen saakka.

Mitä tämä tarkoittaa? Jos sähkömoottori antaa tasaisen tehon, se tarkoittaa laskevaa vääntökäyrää, jos taas tasaisen vääntökäyrän tarkoittaa se nousevaa tehokäyrää.

[ArtturiE]

En ole varma, onko huippunopeutta rajoitettu, mutta vaikka ei olisi, ei mp juuri tuota kovempaa kulje 67 hevosvoimalla. 0-100 kiihtyvyys on toki hyvä, mutta tuolla teholla meno hyytyy sen jälkeen äkkiä. Joillekin riittäisi, mulle ei.

Hyvä kiihtyvyyslukema sataan asti on tietysti sen ansiota, että vaihteita ei (kai?) ole, vaan veto on tasaista ja sähkömoottorihan yleensä antaa huippuväännöt heti nollilta lähtien toisin kuin polttomoottori. Ansioita toki nekin ja mutkaisella maaseutupätkällä tuo voi olla todella hauska peli. Ja vaikka työmatkailuun. Mutta kokonaispakettia ajatellen mulle ei kelpaisi, sillä kyllä noita reippaita maantieohituksia tulee tehtyä ja joskus sitä haluaa päästä kerralla pitkälle. Tuolla se ei onnistu.

Mp ei ole millään tavoin järkiajoneuvo, pelkkää tunnetta, mielihyvää ja hedonismia. Pelkällä järjellä ajatellen en ajaisi millään mpeellä. En edes sähkövehkeellä.

En katsonut teknisistä tiedoista, mutta eikö noissa voima välitetä kuitenkin hihnalla takapyörälle?
Moottori on jossain normaalin koneen alakerran paikkeilla? Miksei siihen perään voisi laittaa mekaanista tai automaattista vaihteistoa?  Lisää tietysti valmistuskustannuksia, mutta vaikka kolme portainen vaihteisto sähkömoottorin perässä?  Tuli vaan mieleen, en meinaa alkaa rakentaa 

[Faidros.]

Kimmo ei ole tutustunut ollenkaan sähkömoottorin luonteeseen.
Tuo huippunopeus on varmaan rajoitettu 100 mp/h ja ne sallitut yli USA:n hirmusakkojen?
Varmasti kohta löytyy lastu jenkeistä millä vehje kulkee 150mp/h, mutta vain 20 km säteellä.

[Kimmo Pirkkala]

En katsonut teknisistä tiedoista, mutta eikö noissa voima välitetä kuitenkin hihnalla takapyörälle?
Moottori on jossain normaalin koneen alakerran paikkeilla? Miksei siihen perään voisi laittaa mekaanista tai automaattista vaihteistoa?  Lisää tietysti valmistuskustannuksia, mutta vaikka kolme portainen vaihteisto sähkömoottorin perässä?  Tuli vaan mieleen, en meinaa alkaa rakentaa 

Jos maksimivääntö ja -kiihtyvyys saavutetaan heti nollasta lähtien ja härveli ei käytännössä juuri kovempaa kulkisi, vaikka välitys olisi mikä, niin eihän se tarvitse vaihteistoa mihinkään.

Tämä heitto siis edelleen sillä mutulla, että tuossa ei ole mitään vaihteistoa...

[Faidros.]

  Lisää tietysti valmistuskustannuksia, mutta vaikka kolme portainen vaihteisto sähkömoottorin perässä?  Tuli vaan mieleen, en meinaa alkaa rakentaa 

Missä sähköautossa on vaihteisto? Nykyaikaisissa sähköautossa jokaisessa pyörässä on oma moottori, energiankeruujärjestelmä, abs, sutimisen- luistonestojärjestelmä.
Moottori ei käy, kun pysähdyt, käynnistyy, kun annat virtaa kaasusähköpolkimella.

[MW]

Olen itse kokeillut prätkissä etanolia, nestekaasua ja autossa bio- ja maakaasua.

Sähkö on aivan eri juttu. Sähköllä saadaan aikaan sellainen tykki liikennevaloihin jolle ei polttomoottoreilla pärjää. Ongelma on toimintamatka jos vedetään prätkällä yli 200km/h. Se olisi ehkä 20km prätkään mahtuvilla akuilla.

Mites se oli joku suomalainen konseptiauto 450km/h? Mahtuu kyytiin jo enemmän akkuja!

Toroidion. Rohkeita poikia, 4x250 kW. Projekti on kai liikkeellä vielä, ja toimiva proto olemassa. Mistähän sellaiset akut, ettei niitä käräytä yhdellä nopealla vedolla?

[Kimmo Pirkkala]

Sähkö on aivan eri juttu. Sähköllä saadaan aikaan sellainen tykki liikennevaloihin jolle ei polttomoottoreilla pärjää.

Nykyaikaisissa bensapyörissä moottorin ominaisuudet eivät enää aikoihin ole olleet pullonkaula kiihtyvyyttä parannettaessa paikaltaan lähdettäessä, vaan pito ja keulimisen estäminen. Ja tehon hallittavuuteenkin elektroniikka antaa paljon apuja. Ykkösvaihteella vehkeet kulkevat >160km/h, jolloin ensimmäinen vaihto on vasta sen jälkeen ja quickshifterit mahdollistavat vaihdot vedon katkeamatta.

Minun on nyt vaikea nähdä mikä näissä olosuhteissa tekisi sähkömoottoroidusta täysin ylivertaisen kapistuksen?

[Kimmo Pirkkala]

Voit varmaan myöntää, että samanpainoinen, mutta hetkelliseltä huipputeholtaan ja huippuväännöltään alhaisempi kulkupeli voi voittaa kiihdytyskisan?

Voi tietenkin, tosin käytännön esimerkit lienevät todella harvassa ja silloin kun niin käy, erot ovat melko marginaalisia. Palaan tähän alkuperäiseen väittämään:

Yksinkertaistettuna vääntö määrittää kiihtyvyyden ja teho huippunopeuden.

Moottorin vääntö ei määritä kiihtyvyyttä kovinkaan hyvin, sillä sama vääntö tuplakierroksilla tarkoittaa tuplavääntöä takarenkaalla ja siten myös tuplakiihtyvyyttä tietyn nopeuden kohdalla. Siksi kiihtyvyyttä kuvaa paremmin moottorin väännön ja kierrosluvun tulo, joka onkin sitten teho. Teho määrittää sekä kiihtyvyyttä, että huippunopeutta paremmin kuin vääntö.

Jos muut tekijät ovat vakioita ja vastakkain ovat mpeet, joista toisella on korkeampi vääntömomentti koko kiihdytyskisan ajan ja toisella vastaavasti korkeampi teho koko kiihdytyskisan ajan, niin on aivan selvää, että tehokkaampi voittaa toisen suuremmasta vääntömomentista huolimatta.

[ArtturiE]

Jos ei Zero vielä sytytä niin ehkä Lightning LS-218, vääntöä yli tuplat mitä tehokkaimmissa polttomoottoripyörissä ja 200 hv. Huippunopeus 350km/h.

http://youtu.be/Lz1aTLBKIoQ

[Faidros.]

Sähkö on aivan eri juttu. Sähköllä saadaan aikaan sellainen tykki liikennevaloihin jolle ei polttomoottoreilla pärjää.

Nykyaikaisissa bensapyörissä moottorin ominaisuudet eivät enää aikoihin ole olleet pullonkaula kiihtyvyyttä parannettaessa paikaltaan lähdettäessä, vaan pito ja keulimisen estäminen. Ja tehon hallittavuuteenkin elektroniikka antaa paljon apuja. Ykkösvaihteella vehkeet kulkevat >160km/h, jolloin ensimmäinen vaihto on vasta sen jälkeen ja quickshifterit mahdollistavat vaihdot vedon katkeamatta.

Minun on nyt vaikea nähdä mikä näissä olosuhteissa tekisi sähkömoottoroidusta täysin ylivertaisen kapistuksen?

Miten olisi moottori ja sutimisenestojärjestelmä molemmissa pyörännavoissa, akut lähellä maanpintaa. Ei keuli ja elektroniikka mahdollistaa parhaan voiman välittymisen tiehen.

Ei sen puoleen, minä inhoan elektroniikkaa ja prätkässä on parhaimmillaan vain 2 pyttyä!  Vanhan Liiton miehiä!

[Kimmo Pirkkala]

Veikkaan, että jos se olisi hyvä idea, niitä olisi jo tehty varttimailille. Ihan vaan vaikka maailmanennätyksen tekemiseksi jos ei sopivaa kilpasarjaa löytyisi.

edit. Hyvinhän toi liikkuu, mutta vielä on maailmanennätys polttomoottorivehkeillä. Mutta eihän se nyt hämmästyttävää olisi, jos sähköt jonain päivänä menisivät ohi.

https://youtu.be/UqlyG-HIB5k

[Paawo]

Ei sen puoleen, minä inhoan elektroniikkaa ja prätkässä on parhaimmillaan vain 2 pyttyä!  Vanhan Liiton miehiä!

Minä en tunne vihaa enkä inhoa, ainoastaan epäluuloa elektroniikkaa kohtaan.

Olen vielä vanhanaikaisempi, tuo toinen pytty on kyllä ihan turhaa hipostelua.

[Faidros.]

Veikkaan, että jos se olisi hyvä idea, niitä olisi jo tehty varttimailille. Ihan vaan vaikka maailmanennätyksen tekemiseksi jos ei sopivaa kilpasarjaa löytyisi.

edit. Hyvinhän toi liikkuu, mutta vielä on maailmanennätys polttomoottorivehkeillä. Mutta eihän se nyt hämmästyttävää olisi, jos sähköt jonain päivänä menisivät ohi.

https://youtu.be/UqlyG-HIB5k

Täytyisi keksiä sopiva kilpasarja. Aikanaan myös F1:stä on kielletty: järkevä rengaskoko, V12:t, V8:t, neliveto ja 6 pyörää...jne.

Jos täyteenladattu akkua ei sallita varttimailin voimanlähteeksi, luulen kuitenkin sähköisen voimansiirron tulevan myös polttomoottoreihin. Jos siis sallitaan.

[Faidros.]

Olen vielä vanhanaikaisempi, tuo toinen pytty on kyllä ihan turhaa hipostelua.

Se on kertakaikkiaan niin, että jotkut eivät vaan seuraa tekniikan kehitystä sopivalla aikavälillä!
Nelipyttyiset ovat taas aivan liian epävarmoja monimutkaisuudessaan!